LTO, miten perustelet ammattisi tarpeellisuuden?

[lto]

Meillä ollaan töissä paljon keskusteltu siitä, että meidän pitää itse tuoda enemmmän työmme vaativuutta mm. vanhempien tietoon kertomalla enemmän siitä mitä teemme. Monillahan on sellainen kuva, että päiväkodissa vain leikitään lasten kanssa ja istutaan 3 tuntia kahvitauolla, kun lapset nukkuvat. Tosiasiassa lto:n päivä ei ole ollenkasn tuollainen. Suurin osa päivästä on lasten havainnoimista ja näiden havaintojen pohjalta työkaverien kanssa tulevan toiminnan suunnittelua, kokouksissa istumista, erilaisten projektien ja tavoitteiden pohtimista jne...

Lton ammatilla on Suomessa pitkät perinteet enkä näe minkäänlaista tarvetta kyseenalaistaa lton tarvetta, päin vastoin. Päiväkodeissa pitäisi vaan rokeammin palata takaisin päin siihen että opettajat vetävät niitä juttuja, joissa tarvitaan pedagogista osaamista ja lastenhoitajat tekevät enemmän perushoitoon liittuviä juttuja lasten kanssa ja sitä mihin heillä on koututus. Eihän lääkärinäkään voi kai toimia sellainen, joka osaa korjata putkia, mutta ei murtunutta kättä, vai voiko?

 

[kotiäiti kahdelle]

Nyt olet ymmärtänyt nykykäsitteistön väärin. Vain päiväkodissa saadaan varhaiskasvatusta, kotona annettava kasvatus on pelkästään tavallista kasvatusta.

Eli kun lto-liitto julistaa että "kaikilla lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen" niin tämä tarkoittaa sitä, että lapset tulee vielä päiväkotiin lto:n vahdittavaksi, ei sitä että heitä ei saa jättää kasvattamatta.

Eli mikä siis on ero päiväkodin "varhaiskasvatuksella" ja kotona saatavalla "tavallisella kasvatuksella"? Edelleen en tiedä näiden kahden eroa?

Oman äitini meriitteihin kotiäitinä voi tosiaan lukea tuon lasten luku- ja kirjoitustaidon muiden muassa. Ja monista aiheista mm luonto, kuvataiteet hän on kertonut ja opettanut paljon. Joistain taas jäänyt vähälle, esim hän ei ollut musikaalinen joten eipä juuri lauleskeltu kotona (kävin kyllä jossain kuorossa sitten).

Erityislapsille, kehitysviiveisille tai "vanhempiaan narussa vetäville" lapsille olen itsekin nähnyt että päiväkoti tekee todella hyvää. Mietinkin, että mitä lisäarvoa sitten ns normaali (huono sana tässä yhteydessä) lapsi tarhasta saa. No, ehkä sosiaalisuutta, ainakin jos ei sisaruksia ole. ?

 

["Jenis"]

Meillä ollaan töissä paljon keskusteltu siitä, että meidän pitää itse tuoda enemmmän työmme vaativuutta mm. vanhempien tietoon kertomalla enemmän siitä mitä teemme. Monillahan on sellainen kuva, että päiväkodissa vain leikitään lasten kanssa ja istutaan 3 tuntia kahvitauolla, kun lapset nukkuvat. Tosiasiassa lto:n päivä ei ole ollenkasn tuollainen. Suurin osa päivästä on lasten havainnoimista ja näiden havaintojen pohjalta työkaverien kanssa tulevan toiminnan suunnittelua, kokouksissa istumista, erilaisten projektien ja tavoitteiden pohtimista jne...

Lton ammatilla on Suomessa pitkät perinteet enkä näe minkäänlaista tarvetta kyseenalaistaa lton tarvetta, päin vastoin. Päiväkodeissa pitäisi vaan rokeammin palata takaisin päin siihen että opettajat vetävät niitä juttuja, joissa tarvitaan pedagogista osaamista ja lastenhoitajat tekevät enemmän perushoitoon liittuviä juttuja lasten kanssa ja sitä mihin heillä on koututus. Eihän lääkärinäkään voi kai toimia sellainen, joka osaa korjata putkia, mutta ei murtunutta kättä, vai voiko?

No mutta mitä se LTO sitten osaa tehdä, muuta kuin "havainnoida" ja "suunnitella"? Esim. pienten ryhmässä, miten pedagoginen osaaminen ja perushoito eroavat toisistaan? Anteeks nyt vaan ja silleen, mutta meille vanhemmille lastenhoitajalla ja LTO:lla ei ole mitään eroa, molemmat vetää yhtä lailla esim. VASUja ja yhtä höpsöttelyä ne on molempien kans

 

["Lilli"]

Jos sillä olisi jotain suurta merkitystä onko kasvattajana Lto vai pph, niin lapsethan olisi valtavan eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, mistä hoitopaikan saavat.

Mutta kun se koulutus ei takaa laatua. Saattaa olla todella taitava pph ja elämäänsä kyllästynyt Lto, tai toisinpäin. Kaikki on tuurista kiinni.

 

[pphlhlto]

Meillä ollaan töissä paljon keskusteltu siitä, että meidän pitää itse tuoda enemmmän työmme vaativuutta mm. vanhempien tietoon kertomalla enemmän siitä mitä teemme. Monillahan on sellainen kuva, että päiväkodissa vain leikitään lasten kanssa ja istutaan 3 tuntia kahvitauolla, kun lapset nukkuvat. Tosiasiassa lto:n päivä ei ole ollenkasn tuollainen. Suurin osa päivästä on lasten havainnoimista ja näiden havaintojen pohjalta työkaverien kanssa tulevan toiminnan suunnittelua, kokouksissa istumista, erilaisten projektien ja tavoitteiden pohtimista jne...

Lton ammatilla on Suomessa pitkät perinteet enkä näe minkäänlaista tarvetta kyseenalaistaa lton tarvetta, päin vastoin. Päiväkodeissa pitäisi vaan rokeammin palata takaisin päin siihen että opettajat vetävät niitä juttuja, joissa tarvitaan pedagogista osaamista ja lastenhoitajat tekevät enemmän perushoitoon liittuviä juttuja lasten kanssa ja sitä mihin heillä on koututus. Eihän lääkärinäkään voi kai toimia sellainen, joka osaa korjata putkia, mutta ei murtunutta kättä, vai voiko?

Fakta nyt vaan on se, että jos lto:t haluavat pääasiassa asiantuntijan ja johtohenkiön rooliin ja viettää valtaosan ajastaan tietokoneen ääressä ja kokouksissa, niin koko päiväkodin toiminnasta ei tule mitään ilman henkilökunnan (ja siten kulujen) moninkertaistamista. Jonkun kun on ne lapset hoidettava ja vahdittava, ja jos lto:t eivät näin nykytilanteesta poiketen tee, niin ainoa (työvoiman tarjonnasta johtuen) realistinen vaihtoehto lienee palkata iso läjä kouluttamattomia avustajia näin tekemään.

Jo nyt ainakin lain mukaisella minimimiehityksellä yhdellä aikuisella jää todella vähän aikaa huolehtia yhdestä lapsesta, ei vähiten johtuen lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien molempien tekemästä kokouksissa ja toimistotöiden ääressä istumisesta. Voisi kysyä, että kumpi vaihtoehto on vanhemmista parempi, se että lapset jätetään hoitamatta (märkiin vaippoihin keskenään tappelemaan tms) mutta heille korvaukseksi järjestetään silloin tällöin todella pedagoginen pääsiäistipuaskartelu, vai se, että jatketaan nykymallilla?

Mitä lasten havainnointiin ja siihen kuluvaan aikaan tulee, niin tämähän koskee kaikkea lastenhoitohenkilöstöä. Pitää näet vahtia, etteivät lapset harrasta erilaista ei-toivottua toimintaa ja tarvittaessa puuttua siihen (tämä voi tulla yllätyksenä liian pitkään yliopistossa istuneelle). Nykylasten vilkkausasteella tähän kuluu ajoittain aikuisen koko aika, ja usein pitäisi olla neljä kättä ja silmät selässä kyetäkseen puuttumaan kaikkeen.

 

[lto2]

Eli mikä siis on ero päiväkodin "varhaiskasvatuksella" ja kotona saatavalla "tavallisella kasvatuksella"? Edelleen en tiedä näiden kahden eroa?

Oman äitini meriitteihin kotiäitinä voi tosiaan lukea tuon lasten luku- ja kirjoitustaidon muiden muassa. Ja monista aiheista mm luonto, kuvataiteet hän on kertonut ja opettanut paljon. Joistain taas jäänyt vähälle, esim hän ei ollut musikaalinen joten eipä juuri lauleskeltu kotona (kävin kyllä jossain kuorossa sitten).

Erityislapsille, kehitysviiveisille tai "vanhempiaan narussa vetäville" lapsille olen itsekin nähnyt että päiväkoti tekee todella hyvää. Mietinkin, että mitä lisäarvoa sitten ns normaali (huono sana tässä yhteydessä) lapsi tarhasta saa. No, ehkä sosiaalisuutta, ainakin jos ei sisaruksia ole. ?

Mun mielestä kotihoidon pitäisi olla ensisijainen hoitomuoto alle 3 vuotiaille, kehitykseltään normaaleille lapsille. Osa lapsista kaipaa ryhmää jo 3 vuotiaana, osa vasta 5-6 vuotiaana. Tulevaisuuden kannalta 5 vuotiaana olisi hyvä aloittaa päivähoito ainakin osa-aikaisena, koska silloin olisi aikaa oppia toimimaan ryhmässä ja esikouluajan voisi keskittyä oppimistaitojen harjoitteluun.

Laadukas varhaiskasvatus merkitsee mulle sitä, että jos on tilanne, esim. vanhemmat töissä, sosiaaliset syyt tai lapsen kehitykselliset syyt, että lapsi on päivähoidossa, se olisi laadukasta. Että lapsi ei joudu viettämään koko päivää isossa ryhmässä kovassa metelissä ja joudu jatkuvasti hakemaan huomiota, että lapsen ei tarvitse jatkuvasti tsempata liian vaikeiden toimintojen kanssa tai toisaalta turhautua siitä että kaikki on liian helppoa.

Tipuaskartelu oli ehkä huono esimerkki toiminnan suunnittelusta. En ole vielä nähnyt yhtään lähihoitajan tekemää toimintasuunnitelmaa, jossa lukee toiminnan tavoitteet (eri osa-alueilta), toiminnan yksityiskohtainen suunnittelu (sekä varasuunnitelma) sekä arviointi toiminnan onnistumisesta ja että tämä suunnitelma on linjassa muun toiminnan sekä lasten ikä- ja kehitystason kanssa. Hienoa, jos lähihoitajat näin tekevät. Lastentarhanopettajien ainakin pitäisi tehdä jokaisesta toiminnasta tällainen suunnitelma ja itse näin teenkin. Nyt moni varmaan ihmettelee miksi näin tehdään. Siksi, että toiminta päiväkodissa ei olisi vain hei, askarrellaaks vähä tipuja noista kreppipapereista -toimintaa vaan oikeasti toimintaa joka on lapsille mielekästä ja josta he oppivat. Tosin olen huomannut, että ilmeisesti suurta osaa vanhemmista ei kiinnosta millaista päivähoitoa lapset saavat, kunhan he ovat saaneet ruokaa eivätkä ole nukkuneet päiväunia.

 

[Rigel]

Tosin olen huomannut, että ilmeisesti suurta osaa vanhemmista ei kiinnosta millaista päivähoitoa lapset saavat, kunhan he ovat saaneet ruokaa eivätkä ole nukkuneet päiväunia.

Minusta päivähoidon tärkein funktio onkin sanoissa turvallinen perushoito. Se tarkoittaa mainitsemiesi ruoan ja unen lisäksi hygieniaa ja sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta.

Ns. virikkeiden tarjoaminen on ensisijaisesti vanhempien vastuulla. Pitäisi olla. Meille se on aina tarkoittanut, että koti on ensisijaisesti se paikka, jossa lapselle tarjotaan ikä- ja yksilötason mukaisia haasteita ja sekä älyllisiä, fyysisiä, motorisia ja kulttuurisia kokemuksia. En siis ole iloinen ajatuksesta, että näitä "virikkeitä" lapsiryhmälle tarjotaan, jos se - niiden toteutus ja suunnittelu - vastaavasti heikentää lasten turvallisuutta.

Olen varmaankin ollut se äiti, jota on lähinnä kiinnostanut iltapäivällä "söikö Annabella tänään lautasensa tyhjäksi"...

 

[lto2]

Minusta päivähoidon tärkein funktio onkin sanoissa turvallinen perushoito. Se tarkoittaa mainitsemiesi ruoan ja unen lisäksi hygieniaa ja sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta.

Ns. virikkeiden tarjoaminen on ensisijaisesti vanhempien vastuulla. Pitäisi olla. Meille se on aina tarkoittanut, että koti on ensisijaisesti se paikka, jossa lapselle tarjotaan ikä- ja yksilötason mukaisia haasteita ja sekä älyllisiä, fyysisiä, motorisia ja kulttuurisia kokemuksia. En siis ole iloinen ajatuksesta, että näitä "virikkeitä" lapsiryhmälle tarjotaan, jos se - niiden toteutus ja suunnittelu - vastaavasti heikentää lasten turvallisuutta.

Olen varmaankin ollut se äiti, jota on lähinnä kiinnostanut iltapäivällä "söikö Annabella tänään lautasensa tyhjäksi"...

Miten nämä "virikkeet" mielestäsi heikentävät lasten turvallisuutta? Täysin käsittämätön kommentti mielestäni.

Turvallinen perushoito on myös pedagogista toimintaa. Jos hoitaja ei toimi johdonmukaisesti ja ikätasoisesti lapsia ymmärtäen, ei lapsilla ole psyykkisesti turvallinen olo. Miksi ajatellaan, ettei me opettajat muka tehdä perushoidollisia tehtäviä? Tottakai tehdään, nehän on yksi toiminnan muoto ja tärkeä onkin, koska niitä on niin usein päivässä.

 

[lto2]

Minusta päivähoidon tärkein funktio onkin sanoissa turvallinen perushoito. Se tarkoittaa mainitsemiesi ruoan ja unen lisäksi hygieniaa ja sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta.

Ns. virikkeiden tarjoaminen on ensisijaisesti vanhempien vastuulla. Pitäisi olla. Meille se on aina tarkoittanut, että koti on ensisijaisesti se paikka, jossa lapselle tarjotaan ikä- ja yksilötason mukaisia haasteita ja sekä älyllisiä, fyysisiä, motorisia ja kulttuurisia kokemuksia. En siis ole iloinen ajatuksesta, että näitä "virikkeitä" lapsiryhmälle tarjotaan, jos se - niiden toteutus ja suunnittelu - vastaavasti heikentää lasten turvallisuutta.

Olen varmaankin ollut se äiti, jota on lähinnä kiinnostanut iltapäivällä "söikö Annabella tänään lautasensa tyhjäksi"...

Miten nämä "virikkeet" mielestäsi heikentävät lasten turvallisuutta? Täysin käsittämätön kommentti mielestäni.

Turvallinen perushoito on myös pedagogista toimintaa. Jos hoitaja ei toimi johdonmukaisesti ja ikätasoisesti lapsia ymmärtäen, ei lapsilla ole psyykkisesti turvallinen olo. Miksi ajatellaan, ettei me opettajat muka tehdä perushoidollisia tehtäviä? Tottakai tehdään, nehän on yksi toiminnan muoto ja tärkeä onkin, koska niitä on niin usein päivässä.

 

[lto2]

Tämä keskustelu hämmentää mua aika lailla. Mistä tulee tämä lastenhoitajien ja perhepäivähoitajien syvä viha lastentarhanopettajia kohtaan? Kateutta?

Olen hyvä työssäni lastentarhanopettajana ja ilman mun työpanosta, suunnittelua, havainnointia ja arviointia, ryhmä ei toimisi niin hyvin kuin se nyt toimii. En ymmärrä, miksi te haluatte lastentarhanopettajat pois päiväkodeista, ja koulutuksen pois yliopistosta, miten te uskotte sen parantavan päivähoitoa?

 

[Happygirl-91]

Minusta päivähoidon tärkein funktio onkin sanoissa turvallinen perushoito. Se tarkoittaa mainitsemiesi ruoan ja unen lisäksi hygieniaa ja sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta.

Ns. virikkeiden tarjoaminen on ensisijaisesti vanhempien vastuulla. Pitäisi olla. Meille se on aina tarkoittanut, että koti on ensisijaisesti se paikka, jossa lapselle tarjotaan ikä- ja yksilötason mukaisia haasteita ja sekä älyllisiä, fyysisiä, motorisia ja kulttuurisia kokemuksia. En siis ole iloinen ajatuksesta, että näitä "virikkeitä" lapsiryhmälle tarjotaan, jos se - niiden toteutus ja suunnittelu - vastaavasti heikentää lasten turvallisuutta.

Olen varmaankin ollut se äiti, jota on lähinnä kiinnostanut iltapäivällä "söikö Annabella tänään lautasensa tyhjäksi"...

Lapset viettävät aika ison siivun päivästään päiväkodissa, joten on tosi tärkeää että toiminta siellä on virikkeellistä ja lapsen kehitystä tukevaa. Lapsi tarvitsee ihan yhtä lailla ikätasonsa mukaisia aktiviteetteja ja leikkejä ja lapsella on myös oikeus niihin.

 

[Rigel]

Miten nämä "virikkeet" mielestäsi heikentävät lasten turvallisuutta? Täysin käsittämätön kommentti mielestäni.

No yritähän lisätä käsitystäsi tältä kannalta: Kunnassa säästetään ja päiväkodin(kin) henkilökuntaa lomautetaan. Kun lastentarhanopettaja on pakkolomallaan, hänelle ei siis saa palkata sijaista. Sen sijaan hänen työtehtävistään vastaa sillä aikaa joku toinen - ja se on poissa lapsia vahtivista silmäpareista ja lapsia hoitavista käsipareista.

Ylipäätään lapsia on "ylipaikoilla", joten isoa lapsiryhmää hoidetaan liian vähin resurssein. Tällöin mielestäni olisi perusteltua ensinnä turvata se perushoito, vasta sitten ne virikkeet - koska tässäkin ketjussa on kerrottu, miten ne viriketoiminnat vaativat suunnittelua.

Ja viitaten myöhempään viestiisi #60: En ole LTO:ia vastaan, en halua heitä pois päiväkodeista enkä heidän koulutustaan pois yliopistosta.

 

[lto2]

No yritähän lisätä käsitystäsi tältä kannalta: Kunnassa säästetään ja päiväkodin(kin) henkilökuntaa lomautetaan. Kun lastentarhanopettaja on pakkolomallaan, hänelle ei siis saa palkata sijaista. Sen sijaan hänen työtehtävistään vastaa sillä aikaa joku toinen - ja se on poissa lapsia vahtivista silmäpareista ja lapsia hoitavista käsipareista.

Ylipäätään lapsia on "ylipaikoilla", joten isoa lapsiryhmää hoidetaan liian vähin resurssein. Tällöin mielestäni olisi perusteltua ensinnä turvata se perushoito, vasta sitten ne virikkeet - koska tässäkin ketjussa on kerrottu, miten ne viriketoiminnat vaativat suunnittelua.

Ja viitaten myöhempään viestiisi #60: En ole LTO:ia vastaan, en halua heitä pois päiväkodeista enkä heidän koulutustaan pois yliopistosta.

Näissä tilanteissa "virikkeiden" suunnittelu hoidetaan kotona, tai sopivissa tilanteissa esim. päiväunien aikaan. Milloinkaan ohjattua toimintaa ei toteuteta jos se vaarantaa lasten turvallisuuden. Useimmiten sitä on kuitenkin mahdollista järjestää vaikka yksi henkilö olisi pois ja se osaltaa myös lisää turvallisuutta, esim. pihalla ei ole kaikki lapset yhden hoitajan kanssa vaan osa maalaa toisen hoitajan kanssa sisällä.

Jos päiväkotiryhmässä on jatkuvasti ylimäärä lapsia hoitajia kohden tai jos muuten tuntuu ettei ryhmässä ole turvallista niin ilmoitus siitä ensin päiväkotiin ja sitten päivähoidon päällikölle. Vain vanhemmilta tuleva palaute huomioidaan, meidän työntekijöiden on turha valittaa mistään.

 

[Rigel]

Näissä tilanteissa "virikkeiden" suunnittelu hoidetaan kotona, tai sopivissa tilanteissa esim. päiväunien aikaan. Milloinkaan ohjattua toimintaa ei toteuteta jos se vaarantaa lasten turvallisuuden. Useimmiten sitä on kuitenkin mahdollista järjestää vaikka yksi henkilö olisi pois ja se osaltaa myös lisää turvallisuutta, esim. pihalla ei ole kaikki lapset yhden hoitajan kanssa vaan osa maalaa toisen hoitajan kanssa sisällä.

Jos päiväkotiryhmässä on jatkuvasti ylimäärä lapsia hoitajia kohden tai jos muuten tuntuu ettei ryhmässä ole turvallista niin ilmoitus siitä ensin päiväkotiin ja sitten päivähoidon päällikölle. Vain vanhemmilta tuleva palaute huomioidaan, meidän työntekijöiden on turha valittaa mistään.

Kiitos neuvostasi. Minulla ei ole lapsia päiväkodissa. Eikä satumaailmaa mielessäni.

 

[(Laura)]

Oma viisi vuotiaani on "erityislapsi" jolla on mm.hahmottamisen vaikeuksia ja muuta. Hän on perhepäivähoitajalla joka aloitti työnsä joskus 80-luvulla käymättä mitään kouluja. ELTO on käynyt hoitajan luona antamassa vinkkejä toimintaan, seuranta lappuja mitä tulee seurata ja mitä kirjata sekä vienyt kerran kuussa uudet tavoitteet ja tehtävät. Hyvin on menty vasun mukaan ja edistystä tapahtunut. Toki se ELTOn rooli on merkittävä, mutta lapsi ei tarvitse häntä joka päivä, vaan perushoitaja pystyy pyörittämään jokapäiväiset jutut ihan hyvin. Eskari on eri juttu, koska sinne tarvitaan opettaja, ainakin täällä eskareilla on jo kirjaimia ja helppoja laskuja, kielikylpyä jne. Ja minun lapsen kohdalla oppimisen tueksi tarvitaan myös neuron puolen lääkäri ja psykologi joten ihan lähihoitajan koulutuksella ei osaa huomioida kaikkea mitä eskaria ja kouluun lähtijän oppimiseen ja sen tukemiseen kuuluu.

 

[pk johtaja]

Olen työskennellyt päiväkodin johtajana kymmenisen vuotta, ja lastentarhanopettajia kyllä tarvitaan (kuten lastenhoitajiakin, mutta vastaan tässä otsikkoon. Täsmennyksenä ennen kuin joku luulee, että en arvosta lastenhoitajien ammattitaitoa).

Toiminnan suunnittelussa on selkeitä eroja lto:n ja lh:n välillä. Lastentarhanopettajat lähtevät enemmän lasten ja lapsiryhmän kehitystarpeista ja -tasosta. Lähtökohtana ei ole "tämä pupuaskartelu on tosi kiva", vaan se, miten mitä lasten ikä. ja ryhmätasoisesti pitäisi oppia. Lto:t katsovat pidemmälle lapsen kehityskaareen toimintaa suunnitellessaan, havainnoivat lapsia aktiivisemmin ja tuovat havaintonsa käytäntöön. Lto:t pitävät kiinni siitä, että koko vuoden toiminta kulkee osatavoitteissa kohti lasten kehitystavoitteiden ja oppimistavoitteiden saavuttamista. Lto:t nostavat lastenhoitajia useammin lasten erityisiä tuen tarpeita esiin ja tekevät töitä niiden kanssa.

Tässä nyt muutamia tärkeitä asioita. Nykyinen koulumaailma on niin haastavaa ja vaatii lapselta paljon, että päiväkodissa teemme tavoitteellisesti paljon töitä sen eteen, että lapset olisivat valmiita vastaamaan niihin koulun alkaessa. Tämä muutos koulussa on tapahtunut minusta ihan tämän 10 vuoden aikana, jonka olen johtajana toiminut. Tämä oli kärjistetty kirjoitus, ja osa lastenhoitajista pystyy samaan mitä lastentarhanopettaja, yksilötasolla osa parempaankin. Silti tältä paikalta jokusen vuoden asiaa katsoneena ja kymmeniä rekrytointeja tehneenä ylläoleva kuvaus kiteyttää oman käsitykseni.

 

[pk johtaja]

Olen työskennellyt päiväkodin johtajana kymmenisen vuotta, ja lastentarhanopettajia kyllä tarvitaan (kuten lastenhoitajiakin, mutta vastaan tässä otsikkoon. Täsmennyksenä ennen kuin joku luulee, että en arvosta lastenhoitajien ammattitaitoa).

Toiminnan suunnittelussa on selkeitä eroja lto:n ja lh:n välillä. Lastentarhanopettajat lähtevät enemmän lasten ja lapsiryhmän kehitystarpeista ja -tasosta. Lähtökohtana ei ole "tämä pupuaskartelu on tosi kiva", vaan se, miten mitä lasten ikä. ja ryhmätasoisesti pitäisi oppia. Lto:t katsovat pidemmälle lapsen kehityskaareen toimintaa suunnitellessaan, havainnoivat lapsia aktiivisemmin ja tuovat havaintonsa käytäntöön. Lto:t pitävät kiinni siitä, että koko vuoden toiminta kulkee osatavoitteissa kohti lasten kehitystavoitteiden ja oppimistavoitteiden saavuttamista. Lto:t nostavat lastenhoitajia useammin lasten erityisiä tuen tarpeita esiin ja tekevät töitä niiden kanssa.

Tässä nyt muutamia tärkeitä asioita. Nykyinen koulumaailma on niin haastavaa ja vaatii lapselta paljon, että päiväkodissa teemme tavoitteellisesti paljon töitä sen eteen, että lapset olisivat valmiita vastaamaan niihin koulun alkaessa. Tämä muutos koulussa on tapahtunut minusta ihan tämän 10 vuoden aikana, jonka olen johtajana toiminut. Tämä oli kärjistetty kirjoitus, ja osa lastenhoitajista pystyy samaan mitä lastentarhanopettaja, yksilötasolla osa parempaankin. Silti tältä paikalta jokusen vuoden asiaa katsoneena ja kymmeniä rekrytointeja tehneenä ylläoleva kuvaus kiteyttää oman käsitykseni.

Sama suomeksi yhden lauseen osalta
Lähtökohtana ei ole "tämä pupuaskartelu on tosi kiva", vaan se, mitä lasten ikä- ja yksilökehitys- ja ryhmätasoisesti pitäisi oppia.