AMK vs. Yliopisto

[jep]

Riippuu alasta. Joillain aloilla on vain gradu ja toisilla taas enemmänkin.

No miten kauppatieteellisessä, osaako kukaan sanoa?

Siinäkin pääaine vaikuttaa aika voimakkaasti opetusmuotoihin. Rahoituksen puolella homma on matemaattispainoitteista ja pitkälle luennot + tentti periaatteella. Markkinoinnissa taas erinäisiä ryhmä- ja harjoitustöitä on runsaasti ja varsinaisia tenttejä vähemmän.

 

[Kifa]

"Projekti" ja "tutkimus" ovat tietysti aika laajoja käsitteitä. Veikkaisin että jonkin verran esimerkiksi seminaariesityksiä tai ryhmätöitä joutuu tekemään alalla kuin alalla. Luonnontieteissä tehdään labroja ja kenttätyötä, lääketieteellisessä tutkitaan potilaita, kasvatustieteessä tehdään opetusharjoitteluja, kielissä käännöstöitä ja kirjoitustehtäviä...

 

[vieras]

Riippuu alasta. Joillain aloilla on vain gradu ja toisilla taas enemmänkin.

No miten kauppatieteellisessä, osaako kukaan sanoa?

Siinäkin pääaine vaikuttaa aika voimakkaasti opetusmuotoihin. Rahoituksen puolella homma on matemaattispainoitteista ja pitkälle luennot + tentti periaatteella. Markkinoinnissa taas erinäisiä ryhmä- ja harjoitustöitä on runsaasti ja varsinaisia tenttejä vähemmän.

Kiitos tiedosta. Olen haaveillut laskentatoimen ja rahoituksen puolta, mutta AMK:ssa nuo jatkuvat projektit veivät kyllä opiskelusta ilon. Olen enemmän tuollaisen itseopiskelun kannattaja.

 

[jep]

Riippuu alasta. Joillain aloilla on vain gradu ja toisilla taas enemmänkin.

No miten kauppatieteellisessä, osaako kukaan sanoa?

Siinäkin pääaine vaikuttaa aika voimakkaasti opetusmuotoihin. Rahoituksen puolella homma on matemaattispainoitteista ja pitkälle luennot + tentti periaatteella. Markkinoinnissa taas erinäisiä ryhmä- ja harjoitustöitä on runsaasti ja varsinaisia tenttejä vähemmän.

Kiitos tiedosta. Olen haaveillut laskentatoimen ja rahoituksen puolta, mutta AMK:ssa nuo jatkuvat projektit veivät kyllä opiskelusta ilon. Olen enemmän tuollaisen itseopiskelun kannattaja.

KTM:n tutkinnossa et varmasti pysty näiltä projekteilta välttymään missään pääaineessa, mutta rahoituksen puolella selviät niistä varmasti vähimmällä. Kieltämättä oma markkinoinnin pääaineeni alkoi loppuvaiheessa hiukan jo kiristämään pantaa, kun joka ikisellä kurssilla oli väännettävä vähintään yksi esitelmä ryhmissä, pareittain tai yksin. Toisaalta tulipahan esiintymiskokemusta runsaasti ja nyt ei sekään sinänsä ole mikään ongelma.

 

[vieras]

"Projekti" ja "tutkimus" ovat tietysti aika laajoja käsitteitä. Veikkaisin että jonkin verran esimerkiksi seminaariesityksiä tai ryhmätöitä joutuu tekemään alalla kuin alalla. Luonnontieteissä tehdään labroja ja kenttätyötä, lääketieteellisessä tutkitaan potilaita, kasvatustieteessä tehdään opetusharjoitteluja, kielissä käännöstöitä ja kirjoitustehtäviä...

Siis lähinnä tarkoitan sellaisia, että pitää soitella yrityksiin ja tehdä työtä parin kanssa ja juuri noita esityksiä ja kyselyitä sun muita. Sellaisia ei-itsekseen oman aikataulun mukaan tehtävissä olevia juttuja. Niin ja harjoittelutkin vielä.

Meillä oli tehtävä AMK:ssa viimeisenä vuotena jokaikisessä kurssissa jonkinlainen tutkimus, haastattelu tai hankesuunnitelma, joissa piti tehdä yhteistyötä jonkin yrityksen kanssa ja parin kanssa ja pienryhmissä. Se oli kyllä niin puuduttavaa.

 

[vieras]

Riippuu alasta. Joillain aloilla on vain gradu ja toisilla taas enemmänkin.

No miten kauppatieteellisessä, osaako kukaan sanoa?

Siinäkin pääaine vaikuttaa aika voimakkaasti opetusmuotoihin. Rahoituksen puolella homma on matemaattispainoitteista ja pitkälle luennot + tentti periaatteella. Markkinoinnissa taas erinäisiä ryhmä- ja harjoitustöitä on runsaasti ja varsinaisia tenttejä vähemmän.

Kiitos tiedosta. Olen haaveillut laskentatoimen ja rahoituksen puolta, mutta AMK:ssa nuo jatkuvat projektit veivät kyllä opiskelusta ilon. Olen enemmän tuollaisen itseopiskelun kannattaja.

KTM:n tutkinnossa et varmasti pysty näiltä projekteilta välttymään missään pääaineessa, mutta rahoituksen puolella selviät niistä varmasti vähimmällä. Kieltämättä oma markkinoinnin pääaineeni alkoi loppuvaiheessa hiukan jo kiristämään pantaa, kun joka ikisellä kurssilla oli väännettävä vähintään yksi esitelmä ryhmissä, pareittain tai yksin. Toisaalta tulipahan esiintymiskokemusta runsaasti ja nyt ei sekään sinänsä ole mikään ongelma.

Juu, ei varmasti pysty kokonaan välttämäänkään, mutta toivottavasti pystyisi minimoimaan.

 

[haaska]

"Projekti" ja "tutkimus" ovat tietysti aika laajoja käsitteitä. Veikkaisin että jonkin verran esimerkiksi seminaariesityksiä tai ryhmätöitä joutuu tekemään alalla kuin alalla. Luonnontieteissä tehdään labroja ja kenttätyötä, lääketieteellisessä tutkitaan potilaita, kasvatustieteessä tehdään opetusharjoitteluja, kielissä käännöstöitä ja kirjoitustehtäviä...

Siis lähinnä tarkoitan sellaisia, että pitää soitella yrityksiin ja tehdä työtä parin kanssa ja juuri noita esityksiä ja kyselyitä sun muita. Sellaisia ei-itsekseen oman aikataulun mukaan tehtävissä olevia juttuja. Niin ja harjoittelutkin vielä.

Meillä oli tehtävä AMK:ssa viimeisenä vuotena jokaikisessä kurssissa jonkinlainen tutkimus, haastattelu tai hankesuunnitelma, joissa piti tehdä yhteistyötä jonkin yrityksen kanssa ja parin kanssa ja pienryhmissä. Se oli kyllä niin puuduttavaa.

Tutkimus on myös aika laaja käsite. Joka tapauksessa kyllä noita mainitsemiasi asioita yliopistossakin tehdään. Niissä on myös mukana tieteellinen viitekehys ja teoria, joiden pohjalta asioita tarkastellaan. Puuduttavia toki, ja työläitä.

 

[vieras]

Tutkimus on myös aika laaja käsite. Joka tapauksessa kyllä noita mainitsemiasi asioita yliopistossakin tehdään. Niissä on myös mukana tieteellinen viitekehys ja teoria, joiden pohjalta asioita tarkastellaan. Puuduttavia toki, ja työläitä.

Eikä minua sinänsä se työläys haittaa vaan se helkkarin pari- ja ryhmätyöskentely ja tapaamiset ja soittelut yrityksiin ja esitelmät ja kuitenkaan mitään uutta ei käytännössä opita. Tehdään vain joitakin asiakastyytyväisyyskyselyjä toistensa perään. Kaikki tehdään saman kaavan mukaan ja samat asiat käydään läpi jokaisen opettajan kanssa. Näin siis AMK:ssa.

 

[meak]

AMK:ssa matematiikan opiskelu aloitettiin ylioppilaspohjaisella linjalla murtolukujen yhteenlaskusta...

Riippuu alasta...

Mulla amk:ssa ekan matikan kurssin sisältö oli tämä:Tasotrigonometria, trigonometriaa, trigonometriset funktiot ja niiden ominaisuudet, vektorilaskenta, kompleksiluvut, matriisit, taso- ja avaruusgeometria sekä yhdenmuotoisuus.

 

[Non compos mentis]

Yliopisto vaatii vähemmän duunia.

 

[eth]

Yliopisto vaatii vähemmän duunia.

Millä mittarilla?

 

[Vuorovetten prinssi]

minä käynyt AMK:n ja mies teknillisen korkeakoulun (yliopisto ) ja voin sanoa, että AMK oli 100 kertaa helpompi. Ainakin sairaanhoitajaksi.

 

[Non compos mentis]

Yliopisto vaatii vähemmän duunia.

Millä mittarilla?

Sillä mittarilla, että tehtäviä on enemmän ja ovat laajempia. Näin ainakin omalla kohdallani. Vaativuudesta en sano mitään, yliopistossa on vaativia mutta myös helppoja kursseja, sama AMK:ssa. Ekan AMK-vuoden tein jatkuvasti koulujuttuja niska limassa ja pientä stressiä ilmassa. Yliopisto-opiskelun lomassa voin tehdä samalla kokopäivätyötä toiselta alalta, koska on niin rentoa.

Riippuu varmasti ainevalinnoistakin, tiedekunnasta yms. Itse olen bachelor of business administration, 90 op suorittanut Helsingin avoimessa yliopistossa, opiskelen brittiläisessä yliopistossa loppukiriä kansainvälisestä politiikasta ja aloitan syksymmällä kehitysproggisten hallinnan maisteriksi lukemaan.

Tosin, meillä oli jo lukiossa yliopistotasoiset kirjat (collegematskua Jenkeistä - englanninkielinen lukio), eikä meno juuri muuttunut AMK:ssa. Vastaavia ryhmätöitä ei ole tullut yliopistossa vastaan, AMK:ssa mm. teimme yli 200 osanottajan markkinointitutkimuksen ravintolaketjulle. Alusta asti, tutkimuskysymyksistä haastatteluihin ja datan prosessointiin samalla ohjelmalla kuin useimmissa yliopistoissa (SPSS) ja tietenkin loppuraportti jne. Hitonmoinen homma, ei vastaavaa yliopistossa.

 

[eth]

Yliopisto vaatii vähemmän duunia.

Millä mittarilla?

Sillä mittarilla, että tehtäviä on enemmän ja ovat laajempia. Näin ainakin omalla kohdallani. Vaativuudesta en sano mitään, yliopistossa on vaativia mutta myös helppoja kursseja, sama AMK:ssa. Ekan AMK-vuoden tein jatkuvasti koulujuttuja niska limassa ja pientä stressiä ilmassa. Yliopisto-opiskelun lomassa voin tehdä samalla kokopäivätyötä toiselta alalta, koska on niin rentoa.

Riippuu varmasti ainevalinnoistakin, tiedekunnasta yms. Itse olen bachelor of business administration, 90 op suorittanut Helsingin avoimessa yliopistossa, opiskelen brittiläisessä yliopistossa loppukiriä kansainvälisestä politiikasta ja aloitan syksymmällä kehitysproggisten hallinnan maisteriksi lukemaan.

No mun mielestä laatu on aina määrää kovempi opiskelussa. Kyllähän paskaa kirjottaa nopeesti valtavia määriä, asiaa ei niinkään nopeesti. Joka tapauksessa tuo määrä-pointtikin ihmetyttää, mut ehkäpä yliopistostakin todella löysiä aloja löytyy ja vastaavasti amk:sta tosi tiukkoja. Noin niinku suhteessa.

 

[Non compos mentis]

No mun mielestä laatu on aina määrää kovempi opiskelussa. Kyllähän paskaa kirjottaa nopeesti valtavia määriä, asiaa ei niinkään nopeesti. Joka tapauksessa tuo määrä-pointtikin ihmetyttää, mut ehkäpä yliopistostakin todella löysiä aloja löytyy ja vastaavasti amk:sta tosi tiukkoja. Noin niinku suhteessa.

Yliopistossa menee kaikenlainen läpi. Kävin vastikään psykologian tentissä (Hgin yliopisto) ja meni läpi lukematta kirjaa. En käynyt luennoillakaan.

Siinä olen samaa mieltä, että oppilaitoksissa on valtavasti eroja. Jo ihan tutkinnoissa, opettajissa, kampuksissa on eroa. Itse olen tyytyväinen, ettei meitä päästetty helpolla. Parasta mainosta on se, miten alumni pärjäävät.

P.S. Oxbridge pitää AMK:sta valmistunutta ja kandia samantasoisina. Kertonee tarpeeksi.

 

[Jakob Creuzfeldt]

No mun mielestä laatu on aina määrää kovempi opiskelussa. Kyllähän paskaa kirjottaa nopeesti valtavia määriä, asiaa ei niinkään nopeesti...

Niinhän se on, tai oli ennen ainakin, mutta nykyään pisteitä annettaessa tuijotetaan lähinnä määrää. Tietäähän sen mihin se johtaa. Ei kuitenkaan ainakaan kilpailukykyisiin saavutuksiin. Tähän sellainen kuuluisa "valitettavasti" vielä.

 

[Esimerkiksi]

AMK:ssa matematiikan opiskelu aloitettiin ylioppilaspohjaisella linjalla murtolukujen yhteenlaskusta...

Riippuu alasta...

Mulla amk:ssa ekan matikan kurssin sisältö oli tämä:Tasotrigonometria, trigonometriaa, trigonometriset funktiot ja niiden ominaisuudet, vektorilaskenta, kompleksiluvut, matriisit, taso- ja avaruusgeometria sekä yhdenmuotoisuus.

Ihan tekniikan alalla olin. Matriisitkin olisi ollut vasta joskus keväällä. Yliopistossa mentiin "hieman" eri tahtiin.

 

[Non compos mentis]

Mä kyllä osaan kirjoittaa ällän/kiitettävän arvoisesti tunnissa lukemattakin.

 

[Jakob Creuzfeldt]

Oxbridge

Lompsakko?

 

[Non compos mentis]

Oxbridge

Lompsakko?

¿Qué?

 

[eth]

No mun mielestä laatu on aina määrää kovempi opiskelussa. Kyllähän paskaa kirjottaa nopeesti valtavia määriä, asiaa ei niinkään nopeesti. Joka tapauksessa tuo määrä-pointtikin ihmetyttää, mut ehkäpä yliopistostakin todella löysiä aloja löytyy ja vastaavasti amk:sta tosi tiukkoja. Noin niinku suhteessa.

Yliopistossa menee kaikenlainen läpi. Kävin vastikään psykologian tentissä (Hgin yliopisto) ja meni läpi lukematta kirjaa. En käynyt luennoillakaan.

Siinä olen samaa mieltä, että oppilaitoksissa on valtavasti eroja. Jo ihan tutkinnoissa, opettajissa, kampuksissa on eroa. Itse olen tyytyväinen, ettei meitä päästetty helpolla. Parasta mainosta on se, miten alumni pärjäävät.

P.S. Oxbridge pitää AMK:sta valmistunutta ja kandia samantasoisina. Kertonee tarpeeksi.

Käsittääkseni Suomessakin kandin pointti on olla tasoltaan amk:sta valmistuneen vastine. Ja totta kai yksittäisiä kursseja menee yliopistossakin lukematta läpi. Myös itselläni kokemusta tästä. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee.

 

[vieras]

Olen opiskellut taideteollista alaa amk:ssa ja kulttuurialaa yliopistossa. Mä en kyl mitenkään pysty vertailemaan kumpi on rankempaa tai helpompaa. Mun mielestä helppous syntyy mielenkiinnosta ainetta kohtaan. Molempien tutkintojen eteen on tullut valvottua öitä, kirjoitettua ja luettua tuhansia sivuja. Taideteollisessa oli se hyvä puoli et projektit eivät olleet ainoastaan kirjallista osuutta, kritiikkiä ja seminaareja vaan myös protyyppien tekemistä, materiaali- ja värikokeiluja ja projekteja erilaisten yritysten kanssa eli hyvin käytännönläheistä työskentelyä.

 

[Jakob Creuzfeldt]

Suotta ei nykyään runsastu käsite "Diipadaapaan Maisteri".

 

[Non compos mentis]

Suotta ei nykyään runsastu käsite "Diipadaapaan Maisteri".

Kuka on sinusta turha maisteri?

 

[vieras]

Oxbridge pitää AMK:sta valmistunutta ja kandia samantasoisina. Kertonee tarpeeksi.

Jos nyt englantilaiset yliopistot pitää tuoda keskusteluun mukaan, niin Englannissa on valtava ero "hyvien yliopistojen" ja uusien yliopistojen eli entisten polyteknisten arvostuksessa, ja vähemmän niillä keskenään on eroa kuin yliopistolla ja AMK:lla.