Hei
Ihmettelen täällä melkein-oireettomuuttani. Väsymystä on, mutta ei mitenkään erityisen kovaa sellaista. Poikkeavaa kyllä normaalista. Olen ottanut viikon ajan torkut joka päivä- tai ellen, niin olen ollut valmis nukkumaan jo kymmenen aikaan illalla, ja ennenkin. Yleensä menen nukkumaan arkisin vatsa n. 23 maissa tai jälkeen. Unet ovat lisääntyneet ja tulleet vauhdikkaammiksi, ja heräilen useammin kuin ennen enkä aina nykyään saa heti unenpäästä uudelleen kiinni. Sellaista ei ole ollut ikinä ennen. Nenä on ihan vähän tukkeessa. Huimausta on ollut vähän pääsiäisenä. Kolme kertaa olen yöllä herännyt siihen, että vatsaa/ selkää on särkenyt ihan kuin menkkojen tai todella kovan vessahädän aikana. Se on aika pelottavaa enkä ole saanut untakaan ennen kuin olen ottanut Paramaxin. Tuota toispuoleista vihlontaa on, etenkin vasemmalla puolella. Sitä on nyt viime päivinä ollut harvemmin, mutta johtunee siitä, että olen oppinut liikkumaan varovaisemmin. Vihlaisuja on lähinnä noustessa/ aivastaessa/ nauraessa. Menevät kyllä samantien ohi eivätkä ole ihan kauhean kovia, mutta selkeitä vihlaisuja kuitenkin. Siinäpä ne minun oireeni. Ai niin, ja rinnat ovat hiukan arat, mutta eivät ollenkaan niin kipeät kuin viikko-pari sitten.
Odottelen pahoinvointia sekä kauhun että innon sekaisin tuntein. Tavallaan (hölmö!) toivon sen alkavan, niin tämä raskaus tuntuisi jotenkin todellisemmalta - ja siltä, että kaikki on hyvin. En uskalla lähteä mihinkään miettimättä etukäteen, mitä tehdä, jos vuoto alkaa. Eilisillä sukujuhlilla oli autossa varalta mukana paketti yösiteitä ja pyyhe.. onneksi niitä ei tarvittu. Jännitti vähän, huomaako juhlissa joku tarkkasilmä salaisuutemme. Paikalla kun oli kolme eläkkeellä olevaa kätilöäkin
. Eipä tainnut huomata
.
nuuskis
malttia
! Ja kiitos toivotteluista.
bardolino
Enpä usko, että oikein kukaan lasta kovasti toivonut pystyy suhtautumaan rauhallisesti verenvuotoon. Itse vahdin hysteerisesti koko ajan, onko mitään tiputellut. Tummia pikkareita ei voi pitää... Minulla ei tällä kertaa ole tullut pisaraakaan, itken varmaan hullun lailla, jos tippakin näkyy... sitä pelkää niin kovasti menettävänsä sen, mistä on kaikkein eniten haaveillut.
Minulla oli muuten myös alaselkä tosi kipeä juuri siinä testailun aikaan ja vähän ennenkin. Tosin se on vaivannut aina välillä muutenkin, joten en tiedä, oliko raskausoire vai ei. Nyt tulin ajatelleeksi, että saattoihan tuo ollakin.
Mekään ei uskalleta vielä ostaa mitään vauvatarvikkeita vielä piiitkään aikaan. Ehkä syksyllä vasta aikaisintaan. Paitsi paksu satukirja, sen ostin lapselle virallisena testipäivänä.
Jaksuja sydänäänten kuuntelun odotteluun!
Tiinuli
Meillä on käynyt niin, että olen kummitätinä parhaiden kavereitteni (joista kaksi serkkujani) lapsille, ja syksyllä minusta tulee veljeni lapsen kummitäti. Ristiin en halua kummitella.. enkä myöskään halua sisaruksiamme kummeiksi, sillä he ovat lapselle joka tapauksessa halutessaan läheisiä, kun ovat tätejä ja setiä
. Luulen kyllä, että ystäväpiiristä löytyy ihmisiä, joista tulisi loistavia kummeja lapsellemme
. Jos vain he suostuvat... (meillä itsellä on syksyllä yhteensä jo 10 kummilasta (sinun, minun ja meidän) , alkaa olla jo aika paljon..)
Ihanaa, että vuosien odottelun jälkeen teillä on nyt pikkuinen matkassa! (ja niistä vihlaisuista kirjoitinkin juuri äsken)
Hilma
Minäkin olen sekaisin noista viikkojen laskemisista mutta tällä hetkellä olen uskossa, että siirtopäivä on 3+0 (ainakin jos punktio on ollut kaksi päivää aiemmin).. Toivotaan, että raskausoireita alkaa pian tulla sinulle sen verran että mieli rauhoittuu
.
haltia
Voi sinua raukkaa. Juuri äsken kirjoitin haaveilevani edes pienestä raskauspahoinvoinnista... mutta en tajunnut, että se voi äityä noin kovaksi. Tai voihan se. Hui, mitä meninkään toivomaan. Toivottavasti ololsi helpottaa pian! Olen kuullut, että tuore inkivääri liotettuna veteen auttaisi, ja manteleiden pureskelu.
Jozefina
Hih, hassuja oireita
. Hyvä varautua niihin, kiitos varoituksesta. Minulla hassuin oire on ehkä ollut se hervoton hihittäminen iltaisin juuri ennen testausta sekä se, kun minua alkoi torstaina itkettää ruokakaupassa, kun mies hävisi jonnekin enkä meinannut heti löytää häntä..
Ihanaa, että vauvan liikeet tuntuvat jo
.
Pantalaimon
Voi, voisitko kertoa vähän, miten kerroitte uutisen ja minkälaiset ensireaktiot saitte? Olisi ihana kuulla! Itse odotan ihan kauheasti, että saamme alkaa kertoa. Etenkin sitä, kun kerromme minun vanhemmilleni. Luulen, että kerromme helatorstain aikoihin. Haluaisin kertoa vasta vähän myöhemmin, mutta tuolloin lauantaina on serkkuni häät ja minun lienee vaikea peitellä juomattomuuttani ja mahdollista pahoinvointia. Tuolloin alkaa 12. viikko.
En tiedä, auttaisivatko ne mantelit närästykseenkin?
Irene
Onnea, onnea!!!!
Minulla tuntuu noita menkkajuilintoja aina välillä. Kuulunevat asiaan... säikäyttävät kyllä aina.
Tervetuloa mukaan.
Samoin
Viol, onnea!!! Ja tervetuloa! Ihana kuulla ultrakuulumisia. Ihan kyynel tuli silmäkulmaan
. Minä sain yhdellä laskurilla sellaisen tiedon, että tänään alkaisi pikku alkiomme sydän sykkiä ensimmäisiä kertoja.. arvaa vaan, olenko pystynyt paljon muuta ajattelemaankaan tänään
.
Neuvolasta.. minä soitin täällä Helsingissä neuvolaan rv 4+jotain, eivät meinanneet antaa aikaa. Sanoivat, että vasta, kun kahdet menkat ovat jääneet väliin, saa varata ensimmäistä aikaa. No, sain sitten kuitenkin ajan rv:n 8 puoliväliin.
Ellastiina
Ihanaa ultrakäyntiä teille!
Minä haluan myös kertoa itse suurimmalle osalle tutuista raskausuutisen. Siksi taidankin pantata uutista siihen asti, että voimme kertoa samantien vaikka kaikille. Äitini ei ainakaan taatusti malta pitää uutista salassa
.
Raitanen
Hbstä ei mitään tietoa...
Kai se keskiraskauden energisyys iskee jossain vaiheessa, veljenvaimoni (la heinäkuussa) ainakin kiillotti pääsiäisenä lattiat sekä ikkunat ja leipoo melkein joka päivä...
Minulle ei ole mitään väliä, onko lapsi tyttö vai poika. Kumpiakin toki haluaisin vielä tässä elämässä. Miehen toiveista en tiedä, luulenpa että hänellekin on ihan samantekevää. Hänellä on jo ennestään kumpaakin yksi.
Me ollaan harvinaisen yksimielisiä siitä, että ei haluta tietää etukäteen lapsen sukupuolta. Saa säilyä yllätyksenä, samoin kuin nimi suvulta ja ystäviltä ristiäisiin saakka!
Ihanaa, että teille tulee kaksi vauvelia
.
Voikaa hyvin kaikki!