+++ ALKUVUODESTA 2009 LAPSETTOMUUSHOIDOISTA PLUSSANNEET +++

Hei

nuuskis,

Vastaan kysymyksiisi..

* minkä soluisina teidän pienet siirrettiin?
Minä en tiedä, monikosoluinen Pikkuruiseni oli, mutta se siirrettiin ylihuomenna punktiopäivästä katsoen.

* 1 vai 2 alkiota?


Yksi siirrettiin.

* mikä pp oli kiinnittymistuntemuksia? (jos niitä oli...)

Pientä nippailua ehkä pp 4-5 tienoilla. Tosin saattoi olla ihan jotain muutakin kipristelyä.

* millon alkoi raskausoireet? (jos niitä oli...)

Vaikea sanoa, kun Lugesteronit olivat käytössä ja ne aiheuttavat samankaltaisia oireita. Mutta reilu viikko alkionsiirron jälkeen alkoi palella enemmän, ja tuli neljän päivän suklaanhimo :) . Nenän tukkoisuuttakin taisi vähän tulla. Väsymys alkoi vasta testauksen jälkeen. Pahoinvointia tms ei ole vielä tullut (nyt menossa siis rv 5+2). Parina viime päivänä on ollut välillä hiukan lievää huimausta.



haltia,


Hyvä, että kipuilu meni lepäämällä ohi. Hyvää vointia!
 
NUUSKIS: Mulle tehtiin tällä kierroksella PAS ja alkiot oli 7-soluinen ja TOP-alkio 8-soluinen ja siis kaksi siirrettiin. En tiedä sitten kumpi tuolla masussa tällä hetkellä on majoituksessa =)
Kiinnittymisaikaan muistaakseni PP5 mulla tuli hiukan ihan kirkasta verta niin, että jo ehdin luulla, että menkat alkaa. Muistan kuinka itkin jo miehelle, että ei koskaan kesken näitten lääkitysten ole menkat alkaneet ja nyt kun on ihan vihon viimeinen yritys niin se meni jo tässä vaiheessa mönkään, että ei edes testaamaan pääse....se vuoto kyllä sit loppui lähes samantein. Luulen, että oli kiinnittymisvuotoa.
Muuten piina-ajalla samanlaisia nippailuja mahassa kuin aikaisemmillakin kerroilla ja luulen sen johtuneen zumeisat ja lugeista. R-oireita oli muuten vähemmän kuin aiemmilla kerroilla joissa en siis plussannut. Ei edes kunnon lugeoireita tullut, muuta kuin mahan turvotus. Tissitkin kipeytyi oikeastaan vasta testipäivän jälkeen, kun ne on yleensä jo kipeytyneet aiemmin. Ja siinä PP9 aikaan alkoi tuhruilu mitkä mulla ei koskaan ole näissä hoidoissa juuri lääkkeistä johtuen ollut. Ristiselkää särki ja hiukka myös mahaa ja olin ihan varma, että menkat alkaa kun ne alkaa mulla aina ruskealla tiputtelulla....PP10 testasin plussan ja PP12 verikoe vahvisti asian. Ja mullahan toi tuhruilu on jatkunut tähän asti vähän taukoa pitäen.
Väsymys tuli aika nopsaan mukaan oierkuvaan mutta kuvotus ja pahoinvointi vasta 6.lla viikolla.

Täällä on mennyt pääsiäinen rauhallisesti. Eilen käytiin Kuljun Kartanossa ostoksilla, mutta ei sieltä mitään oikein löytynyt. Vauvanvaatteita katselin kaukaa, mutta en uskaltanut ostaa vielä...taas alkaa epäusko vaivata mieltä...onneksi 21.4 se neuvolan verikoe niin saa sit kuunnella niitä sydänääniä.

Bartsu ja toukka 10+4


 
nuuskis80 Mulla siirrettiin tuoresiirtona IVF:stä kahdenpäivän ikäinen nelisoluinen topalkio. Mitän kiinnittymistuntemuksia ei ole ollut ja raskausoireet alkoivat siinä pp13 sitä ennen ei minkäänmoisia tuntemuksia, ihan normaali olo oli. Toivottavasti liityt meidän joukkoon parin viikon päästä =)

kuumetta Me ei olla mietitty kummeja lapselle...joskus aiemmin kyllä ennen kuin edes oltiin IVF-hoidoissa niin mietittiin vähän valmiiksi. Kait sukulaisia tulee olemaan meidän lapsen kohdalla

Unohdin tuossa ensimmäisessä kirjoituksessa esitellä itseni :p eli ikää mulla on 28vuotta ja miehellä saman verran. Lapsettomuutta meillä on ollut jo vuosia, samoin hoidoissa oltu pari vuotta. Ensimmäisestä IVF:stä tuli plussa tuoresiirrosta viimeviikon maanantaina. Mun laskujen mukaan on menossa nyt 5+0 viikkoa.

Onko kellään muilla teillä ollut vihlaisuja ja särkyä toispuoleisesti? Mulla enimmäkseen tuntemuksia vasemmalla puolella , tietysti heti pelkään kohdunulkoista :/ Huomenna soittoaika poliklle ja tarvii mainita lääkärille asiasta.
 
Meikäläisellä ei ole oireita vieläkään ei ole ollut mitään koko prosessin aikana, mikä alkaa kohta huolestuttamaan. Ehkä pikkasen alavatsa on "outo". Tissit oli alkuun kipeät mutta sekin on nyt loppunu.
Eikös Tiinulilla ollut punktio kolme viikkoo sit maanantaina, siitäkö se lasketaan jos kerran nyt on 5+0. Mä en tajua mitään noista viikoista, ehkä se joskus selviää...
 
Täällä pahoinvointikohtaukset vain lisääntyy. Tänään en ole päässyt sängystä ylös, ja en ole voinut syödä mitään. Vielä kun vatsaa särkee, niin on noussut kamala pelko keskenmenosta. Toistaiseksi kaikki hyvin, paitsi, etten tiedä mitä mun työnteosta tulee, jos tämä olo ei helpota. Ja minä kun luulin nauttivani raskaudesta. :$

haltia ja pikkupeikko 6 + 1
 
Voi haltia parka, tuossa vaiheessa minullakin alkoi se peteiin kaatava pahoinvointi, joka nyt (14+3) alkaa helpottaa. Mainostan taas niitä Sea Band pahoinvointirannekkeita. Minulla ne auttoivat ja ovat edelleen sitkeästi paikallaan. Saa nähdä uskallanko niitä ennen lokakuuta irrottaa! Kauheasti tullut tänne uutta porukkaa, tervetuloa vaan ja onnittelut. Uskokaa tai älkää mutta minä olen jo unohtanut esim. mikä hcg oli testissä ja mikä PP se plussa tuli! Olenkohan ihan laholatva!?! Huomasin myös oireen joka oli esikoisen kanssa, tavarat putoilee käsistä ja olen jotenkin tosi kömpelö, kummallista..

Angela , tunsin liikkeet jo muutama viikko sitten, mutta nyt entistä paremmin. Mulla on istukka takana joten tuntuu nyt tosi hyvin. Johan se vauveli on 10 cm niin kyllä voimaa riittää!

Hyvää vointia kaikille!
 
Hei vaan kaikille!

Pääsiäinen on vietetty ja paluu arkeen alkaa. Molempien perheille kerrottiin viikonloppuna iloiset uutiset ja kaikki olivat onnellisia puolestamme. :) Etenkin minulle kertominen oli todella helpottavaa. Jotenkin raskaus tuntuu hieman todellisemmalta.

Jozefina ja Angela: Oi, te tunnette jo liikkeitä! Varmasti ihan mahtavaa! :heart:

haltialle jaksuja pahoinvoinnin kanssa! :hug: Täällä kärsitään lamaannuttavasta väsymyksestä, mitään en jaksa tehdä. Ajoittaista kuvotusta on myös, mutta se johtuu närästyksestä. :kieh:

Nimistä: Meillä on oikeastaan sekä tytölle että pojalle nimet mietittynä. Tietysti pitää katsoa, miltä lapsi sitten näyttää. Voihan olla, ettei nimi sovi ollenkaan. :D

Kummeista: Minä en kuulu kirkkoon, joten en tiedä kastammeko lasta ollenkaan. Nimenantojuhlan yhteydessä varmaan haluamme lapselle nimetä "pakanakummit", onhan se hyvä, että lapsella on muitakin tärkeitä aikuisia elämässään kuin vanhemmat.

Onko kellään mitään hyviä niksejä närästykseen? Tosta Renniestä alkaa puhti loppua :headwall:, joten jotain uuttaa kaivataan.

-Pantsu rv 8+0
 
Hei vaan kaikille!

Ängen kysymykseni kanssa tänne eli 1 IVF:n tuloksena viime viikon torstaina pärähti testiin kaksi viivaa (kolmen vuoden odotuksen jälkeen). Nyt haluaisinkin teiltä kysyä, että kauanko teillä on menkkajuilinnat plussauksen jälkeen jatkuneet vai jatkuvatko edelleen?

En tiedä uskallanko teidän pinoon tunkeutua, kun tuota minun plussausta nyt ei oikein voi alkuvuodenplussaukseksi sanoa, kevättä enemmänkin. Ja aika epäuskoinen olo tässä on vieläkin ja pelolla odottelen 30.4. olevaa varhaisultraa.

Irene rv 4+5
 
Moikka kaikille! En ole tänne kirjoitellut aikaisemmin, mutta päätin nyt aloitella. Rv 13+5 menossa ja kaksi ultraa takana (varhais ja I-ultra kunnallisella). Plussan saimme kolmannella inssillä ja hormonituella eli kohtalaisen helpolla selvisimme vaikka se ei silloin siltä tuntunut. 1,5 vuotta yritystä takana. Olotila ollut vaihteleva, mutta 12 viikon kohdalla selkeä helpotus tapahtunut.

Irene80: ONNITTELUT JA SYDÄMMELLISET HALAUKSET!!!! Luin pikakelauksena juttusi tuolta aikaisemmalta palstalta. En ole siellä käynyt aikoihin. Sinut muistan parhaiten =) Minulla oli jonkin verran menkkajuilintaa alussa, mutta ei mainittavan paljoa. Nehän voivat johtua myös tuosta kohtalaisen kovasta hoidosta ja käsittääkseni osalla ne jatkuvat läpi raskauden?

Ihan mielettömät onnittelut myös muille "odotuksen odottajat"-palstalla plussanneille!! Ja tietenkin tämän palstan kaikille tuleville äideille =)
Ehkäpä nyt jaksan taas väsymykseltäni käydä lukemassa muiden tuntemuksia raskauden edetessä. Onhan tämä aika jännittävää aikaa!
 
Irene: Tänne vaan! Hyvin mahtuu joukkoon mukaan ja alkuvuottahan tämä huhtikuukin vielä on. ;) Mulla jatkui menkkatuntemukset pari viikkoa plussan jälkeen. Välillä oli aika voimakkaitakin juilinoita, joten älä huolehdi, ne kuuluvat asiaan. :hug:

Viol: Kiva kuulla susta! Ihanaa, että odotus on sujunut hyvin. :)

Tiinulille ja Hilmallekin tervetulotoivotukset! :wave: Taisi ne unohtua tuossa aamupöpperössä. :ashamed:

ON: Öllötysolo on jatkunut koko päivän. Luennolla meinasin nukahtaa, piti melkein sormilla pitää silmäluomia auki. Melko noloa. :ashamed:
 
Iikku80: Laskettuaika on 15.10. Sinulla taitaa olla joulukuussa vai? Vasta varhaisultrassa Väestöliitolla uskoimme tämän odotuksen olevan totta, kun näimme sydämmen sykkivän ja 2 cm alkion kuvaruudussa! Vollotin koko ultran ajan :D Lääkäri oli ihanan sydämmellinen ja halasi. Ultra tehtiin 9+0 viikolla. Ja lääkäri tsemppasi silloin, että kaikki on hyvin ja keskenmenon vaara enään minimaalisen pieni.
Oletko voinut ekat viikot hyvin?

Pantalaimon: ONNEA !! Oli inhottavaa olla töissä, huonovointinen, lopen uupunut eikä saanut kertoa ääneen olevansa raskaana... Tosin osa työtovereista oli arvannut asian muuttuneen käytöksen ja hiljaisuuden takia! Juominen ja tarpeeksi tiheään syöminen auttoivat jaksamaan. Muista levätä!
 
Päivitin tietonne ekan sivun listalle...

).( Ylihuomenna onkin sitten ensimmäinen ultra neuvolan kautta. Jännä nähdä miten pikkuinen on näiden kolmen viikon aikana kasvanut. Pahoinvointia on harvakseltaan ja se on iltapainotteista. Sunnuntaina oli ihme hengästymispäivä. Tuntui, että oli hengästynyt, vaikka ei tehnyt mitään. Se oli hassua, mutta kai se kuuluu asiaan, kun vauvassa virtaa verta enenevässä määrin. Masu on pikkiriikkisen kasvanut, mutta ei todellakaan huomattavasti.

Ellastiina (13+0)
 
heippa,

toivottavasti kaikilla takana mukavat ja rentouttavat pääsiäispyhät!

Tervetuloa kaikki uudet, teitä onkin monta! Mukavaa! Ja lämpimät onnittelut plussista!

Raudasta ja hb:stä: onko tietoa kellään, miten nopeasti hb-arvo voi laskea? Mulla oli lähtötilanne ihan normaali 126, viimeisin mittaus 122... mietin vaan, et mitenkähän nopeesti se sit menee liian alas, jos niin käy?

haltiako se kyseli seksistä: meillä oli pitkään hiljaisempaa, ennen ja jälkeen punktion kun oli alavatsa niin kipee ja aristava. Nyt ollaan palailtu jo normaaliin. Ja mikäs sen mukavampaa! :) Oon myös kyl huomannu, et mies on tosi paljon varovaisempi seksin suhteen, pelkää varmaan myös et vahingoittaa sikiöitä. Mut onneks nyt on jo huomannu, et ei tartte ihan niiiiiin varovainen olla. ;) Ja kieltämättä mullakin ihan alussa oli varovaisempi olo seksin kans.

Angela ja Josefina, ihanaa, vauvojen liikkeitä! Teillä molemmilla eikö ollut jo esikoinen; sanotaan, et seuraavissa raskauksissa liikkeet tuntee aiemmin. Mulla on kyl kaikenlaisia tuntemuksia, viime viikkoina TOSI koviakin, mut oon ajatellu, et ne on enemmänkin kohdun kiinnikkeiden venymiseen liittyneitä. Eilen illalla mies kyllä mahaa sivellessään tunsi sormenpäillään masussa "jotain" liikettä! Ja samaan aikaan mulla kouraisi oikein mojovasti samaisesta kohdasta! Mut mitään pieniltä muljahduksilta tai perhosen siipien havinalta ne ei kyllä tunnu! :D Varsinaisia sikiön liikkeitä itse odottaisin ehkä parin viikon päästä... tai sit noi kaksoset riehuu jo nyt molemmat, vielä kun on tilaa riehua! :D

Hilma78 kyselit niitä seuranta-ultrista: ne tuntuu olevan täysin klinikka/sairaalakohtaisia! Meillä ei yksityisellä ollut enää jatkoseurantaa ollenkaan, varhaisultra käytiin sitten neuvolan toimesta, eli oltiin todellakin "oman onnemme nojassa". Ja niin kuin täällä onkin jo kirjoitettu, myös Lugejen käytössä on paljon eri käytäntöjä, jotkut lopettaa plussa-testiin, toiset jatkaa viikkoja sen jälkeenkin. Sun tartteis kysyy omalta lääkäriltä miten sulla jatkuu.

nuuskiksen kysymykseen: meidän alkiot oli molemmat 8-soluisia top-alkioita, ja molemmat siis kiinnittyi. Eli 2 alkiota. Muistaakseni pp 6 oli sellanen outo repäisykipu, jonka jälkeen alkoi alavatsan nipistelyt. Mulla on ollut raskausoire juuri toi vatsan nipistely, sekä armoton väsymys, joka alkoi heti rv 5 alkaen. Muakin vähän sotki noi Luge-oireet, kun en ottanut selvää johtuuko oireet niistä vai raskaudesta. Tervetuloa sitten takaisin, toivottavasti liityt seuraamme! :)


nimistä: meilläkään ei ole nimiä mietittynä... ollaan lueskeltu Hesarin vauva-nimipalstoja kyllä hieman, mut mitään vakavaa harkintaa ei ole kyl ollut... pitäähän ne kattoo, minkä näköisiä ne vauvelit sit on! :) Mut jotenkin tuo nimiasia ollaan yhteisellä päätöksellä vielä lykätty tulevaan. Tosin mä olen MONTA vuotta tykännyt Ella-nimestä... ja nyt vähän harmittaa, et se sama nimi keikkuu tuolla nimien top5-listalla! En ole ajatellut, et mitään hyvin erikoista nimeä lapset saavat (lasten sukunimi kun ei tuu olemaan ihan tavallinen), mutta toisaalta en ihan niitä top5-nimiäkään välttämättä haluaisi... mutta jos tyttölapsi näyttää kovasti Ellalta, niin mikäpäs sinä sitten, tuleepa äidin haave sit täytettyä :)

kummeista: meillä molemmilla on yhdet siskot, joten molemille kaksosille saamme omat sylikummit heistä! Lisäksi tod.näk. pyydämme kahta läheistä ystävää/ystäväpariskuntaa niin, että molemmilla lapsukaisilla on kolme kummia. Mies ei kuulu kirkkoon, mut on kyllä ton kummi-asian puolella. :)

(.) Väsymys jatkuu... milloin, oi milloin tulee se keskiraskauden energisyys ja virkeys??? Sitä edelleen odotellessa... eilen illallakin ysiltä petiin jo, ja unta kuulaan saman tien... normaalisti en ennen yhtätoista mee nukkumaan ikinä, minä illanvirkku. No, pitää sit vain levätä kun kerran väsyttää.

Olen yhdistänyt mua vaivanneen huimauksen siihen, että jos joudun seisomaan paikoillaan paria minuuttia kauempaa, silloin alkaa. Kangaskaupassa piti jo istuinta etsiä, kun meinasi silmissä alkaa mustenemaan. Huimaus on kuulema oikein klassinen, "vanhan kansan" raskausoire. Mä oon aikaisemmin yhdistänyt sen vain aamutoimiin, mut sit tajusin et sehän tuli aina silloin, kun seisoin peilin edessä meikkaamassa. Eli seisomista... Vähän mietityttää, töissä on parin viikon päästä tilaisuus, jossa pitäis seisoa pari päivää 8 h/pv asiakkaiden kans... pitää todellakin varautua jollain istuimella, muuten ei tuu mitään!

Myös alavatsan tuntemukset voimistuvat koko ajan, ja näköjään äkkinäisiä liikkeitä pitää vältellä, silloin aina muistuttaa. Joskus tuntuu TOSI kovasti sellainen oikein pakottava repäisykipu, kerran ryntäsin sohvalta puhelimeen, ja puolessa välissä lattiaa piti mennä kaksin kerroin lattialle, kun niin repäisi kovasti vatsasta. Jos selällään on pitkään, alkaa monesti oikealla puolella tuntumaan voimakkaita kiinnikekipuja.

Vatsa on kyl todella pullahtanut esille viimeisen viikon aikana,nyt raskaus jo näkyy selvästi. Nyt viimeistään alkaa uskoa, että kyllä täällä pieniin päin todella ollaan! :heart:


Mä olen myös nähnyt paljon unia: eräänä yönä näin unta, et käytiin ultrassa, jossa selvisi, et toinen pienokaisista oli selvästi poika! Oli oikein komeat pallit hänellä haarojen välissä! Toisesta ei saatu kunnolla selville, ja me pääteltiin siinä unessa, et selvästi se on sit tyttö! Hihi, saapas nähdä, pitääkö enneuni paikkaansa! Millähän viikoilla muuten sukupuoli selviää, onko se siel rakenneultrassa sit?

Onks teillä muilla vielä mitään aavistuksia/toiveita sukupuolesta? Mulla ei ole ollut minkään valtakunnan toivomuksia sukupuolesta, kaikki kombinaatiot ovat tervetulleita, siksi oli niin hassua nähdä toi uni... todella mielenkiintoista nähdä, pitääkö paikkansa! Olishan se ihan mahtavaa, jos tuliskin tyttö&poika... mutta kuten sanottu, kaikki vaihtoehdot enemmän kuin tervetulleita meidän perheeseen!

Voikaa hyvin!
(ja sori taas kun tuli niin pitkä sepostus, mä en näköjään todellakaan osaa kirjoittaa lyhyesti!)

Raitasen ryhmä 14+0 *poksista poks*
 
Rupes Pantsu naurattamaan hervottomasti toi sun luentojuttus! Voin ihan selvästi kuvitella miltä oisit mahtanut näyttää sormet luomilla! :LOL:

Viol: Laskettuaika, jos sinne asti päästään olis laskurin mukaan 17.12. Varasin Väestöliitolta varhaisultran ja se ois sit rv 7+0 tasan. Sen jälkeen varmaan pitäs soitella kunnalliseen neuvolaan.
 
Hei ihanaa, ihmiset on palailleet pääsiäisen vietosta. =) mukavaa lukea teidän kuulumisia, ja tervetuloa vaan uusille =) Kyllä täällä on muitakin vasta vähän aikaa sitten plussanneita.

Miltä ne repäisykivut tuntuu? Äsken kun istuin töiden jälkeen miehen kyytiin autoo alkoi vatsaa vihloa kylkiluiden välistä aivan alas asti niin kuin olisi puukolla viilletty. Oli pakko mennä kyyryyn ja ei voinut suoristaa selkää. Luulin, että oli nälkä ja vaadin, että pysähdytään grillille, ahmin hampurilaisen ja ranskalaiset hetkessä, ja mieskin nauroi, että tais olla nälkä. Kipua kesti n 5 - 10 min rankin särky ehkä muutaman minuutin. Säikähdin kyllä tosissaan. Ei ollut mitään juilintaa vaan tosi raastavaa. Oliskohan toi ollut niitten kohdun kannattimien löystymistä?

Sukupuolesta Mies tovoisi tyttöä, ja minäkin ehkä vähän. Kuitenkin meille on oikeastaan ihan sama kumpaa sukupuolta lapsi on, jokatapauksessa hyvin tervetullut. Jotenkin alusta alkaen, ollaan puhuttu lapsesta tytön nimellä, mutta vielä ei mulla ole oloa kumpaankaan suuntaan.
 
Iikku80: Pitää palautella mieleen, mistäs paikkakunnalta sinä olit kotoisin? Nimittäin Helsingissä kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Minun kohdalla sinne ainakin oli mukava jonotusaika. Neuvotäti tekee lähetteen sitten omaan synnytyssairaalaan I-ultraan, joten siinä mielessä siellä on hyvä käydä aikaisessa vaiheessa. Taisin soittaa itse viikolla 6 neuvolaan.

Sukupuolesta Ei ole mitään haisua sukupuolesta. Tervettä lasta odotellaan. Tytöt on ihania, mutta nyt ei ole lähiperheeseen syntynyt poikaa kuuteen vuoteen. Molempi parempi =) Fiilistelyt ja epäilyt sukupuolesta tulee varmaan raskauden myöhemmässä vaiheessa. Ei haluta tietää sukupuolta etukäteen, se on sitten sen ponnistelun palkinto :D
haltia: Repäisykipuja minulla ei ole ollut. Jotakin kouristustuntemuksia silloin tällöin.
 
Olin jumpassa ja täytyy sanoa, että parin viime päivän aikana on tapahtunut masun pullahtaminen. Sen huomasi, kun jumppavaatteita alkoi päälleen pistää. Kasvaakohan se vauva siellä kerran viikossa vain (silloin sunnuntaina, kun oli hengitys raskasta), sillä lauantaina kun olin uimahallissa, ei masua kyllä näin paljon näkynyt... Tai sitten pääsiäisherkut ovat tulleet kerralla esiin...

Alkuoireista
: Meille siirrettiin kaksi blastokystaa eli 100-soluista alkiota. Näistä toinen kiinnittyi. Menkkamaista kipua tunsin jo pp3. Blastothan kiinnittyvät 1-2päivässä, kun ovat jo viiden päivän ikäisiä siirrettäessä. Pahoinvointia oli ekan kerran pp12, jolloin myös testasin. Se oli ystävänpäivä. :heart: Hcg oli pp 18 hurjat 12711. Raskaus alkoi kaksosraskautena, vaikka toinen ei sitten jaksanutkaan elää.

Sukupuoli
: Hieman ollaan alettu kallistua sille kannalle, että emme halua tietää sukupuolta etukäteen... Jotenkin se on sitten se "loppuhuipennus", kun siinä kuulee sitten kumpi tuli. Mieli saattaa tietysti vielä muuttua.

Asiasta kertominen: Ehkä se alkaa pikku hiljaa tulla ajankohtaiseksi. Huomaan, että mua suunnattomasti ärsyttää muiden halukkuus (jotka asiasta tietävät) jakaa tietoa eteenpäin. Äitinikin kyseli jo, että joko saa kertoa sukulaisille. Kielsin. Jotenkin mulla on tarve pihdata tietoa tai sitten haluan itse kertoa the NEWS ilman, että kukaan muu saa juoruilusta nautintoa.
 
Viol: Tampereellahan me asustelemme. Toivon, että täällä ei olisi hirveitä jonoja. Oli mielessä, että vappuviikolla voisin sitä aikaa ruveta kyseleen, jos kaikki menee hyvin siihen asti.

Sukupuoli: Tässä vaiheessa olen ihan varma, että en halua tietää, mutta tunnetustihan se mieli tuppaa muuttumaan, kun aika kuluu! :D
 
Irene: Juu, olishan se melkoisen hupaisaa istua siellä takarivissä ihan pöllönä sormet silmissä. :LOL: Toisaalta, on se pilkkiminenkin aika huvittavan näköistä. :D

Sukupuolesta: Me kyllä haluamme tietää sukupuolen, jos se siis näkyy ultrassa. Mies ei tykkää yllätyksistä. :D Olen tosi pitkään ollut sitä mieltä, että haluaisin tytön, mutta aivan viime aikoina ajatus pojasta on alkanut tuntua kivalta. Ihan sama siis kumpi tulee, kunhan tulee jompi kumpi. :)

Ellastiina: Juu, muakin alkoi ärsyttää, kun viikonloppuna sekä äiti että äidinäiti olivat aivan tulisilla hiilillä, kun eivät saaneet kertoa asiasta eteenpäin. Sovimme kuitenkin, että odotamme sinne viikolle 12 asti ja sitten saavat muutkin sukulaiset tietää. Ymmärrän kyllä, että tämä on muillekin iso asia, onhan kyseessä meidän molempien sukujen ensimmäinen lapsi tätä sukupolvea. Mutta mielestäni raskaudesta kertominen on silti meidän asiamme.

haltia: Mulla oli tänään ensimmäisen kerran noita repäisykipuja. Kurkotin jotain pöydän yli ja naps! Teki tosi kipeää. Vähän ne säikäyttää, mutta sitten muistaa, että ne kuuluvat asiaan.

Joku kyseli toispuoleisista tuntemuksista, en nyt muista kuka. Mulla oli ihan ekoina viikkoina enemmän kipuilua tuolla oikealla. Sieltä multa irtosi folli ja ultrassa näkyikin oikein tosi iso keltarauhanen. Lääkäri selitti kipuilun olevan varsin yleistä, toisilla jopa häiritsevää.

Seksistäkin taisi olla kyselyä. Meillä ei ole seksiä ollut kolmeen viikkoon. :ashamed: Ensin olin mahataudissa ja sen jälkeen on vaan halut lopahtaneet ihan täysin. Olen niin väsynyt ja närästys vaivaa kovasti, joten... Onneksi mies on ymmärtäväinen, mutta ei kai sekään ikuisuuksia jaksa ilman. Viikonloppuna ollaan ihan kaksisteen, jospa sitä silloin yrittäisi löytää aikaa ja voimia vähän hellimiseen.

ON: Sänky kutsuu houkuttelevasti...
 
Hei

Ihmettelen täällä melkein-oireettomuuttani. Väsymystä on, mutta ei mitenkään erityisen kovaa sellaista. Poikkeavaa kyllä normaalista. Olen ottanut viikon ajan torkut joka päivä- tai ellen, niin olen ollut valmis nukkumaan jo kymmenen aikaan illalla, ja ennenkin. Yleensä menen nukkumaan arkisin vatsa n. 23 maissa tai jälkeen. Unet ovat lisääntyneet ja tulleet vauhdikkaammiksi, ja heräilen useammin kuin ennen enkä aina nykyään saa heti unenpäästä uudelleen kiinni. Sellaista ei ole ollut ikinä ennen. Nenä on ihan vähän tukkeessa. Huimausta on ollut vähän pääsiäisenä. Kolme kertaa olen yöllä herännyt siihen, että vatsaa/ selkää on särkenyt ihan kuin menkkojen tai todella kovan vessahädän aikana. Se on aika pelottavaa enkä ole saanut untakaan ennen kuin olen ottanut Paramaxin. Tuota toispuoleista vihlontaa on, etenkin vasemmalla puolella. Sitä on nyt viime päivinä ollut harvemmin, mutta johtunee siitä, että olen oppinut liikkumaan varovaisemmin. Vihlaisuja on lähinnä noustessa/ aivastaessa/ nauraessa. Menevät kyllä samantien ohi eivätkä ole ihan kauhean kovia, mutta selkeitä vihlaisuja kuitenkin. Siinäpä ne minun oireeni. Ai niin, ja rinnat ovat hiukan arat, mutta eivät ollenkaan niin kipeät kuin viikko-pari sitten.

Odottelen pahoinvointia sekä kauhun että innon sekaisin tuntein. Tavallaan (hölmö!) toivon sen alkavan, niin tämä raskaus tuntuisi jotenkin todellisemmalta - ja siltä, että kaikki on hyvin. En uskalla lähteä mihinkään miettimättä etukäteen, mitä tehdä, jos vuoto alkaa. Eilisillä sukujuhlilla oli autossa varalta mukana paketti yösiteitä ja pyyhe.. onneksi niitä ei tarvittu. Jännitti vähän, huomaako juhlissa joku tarkkasilmä salaisuutemme. Paikalla kun oli kolme eläkkeellä olevaa kätilöäkin ;) . Eipä tainnut huomata :) .



nuuskis
malttia :)! Ja kiitos toivotteluista.


bardolino


Enpä usko, että oikein kukaan lasta kovasti toivonut pystyy suhtautumaan rauhallisesti verenvuotoon. Itse vahdin hysteerisesti koko ajan, onko mitään tiputellut. Tummia pikkareita ei voi pitää... Minulla ei tällä kertaa ole tullut pisaraakaan, itken varmaan hullun lailla, jos tippakin näkyy... sitä pelkää niin kovasti menettävänsä sen, mistä on kaikkein eniten haaveillut.

Minulla oli muuten myös alaselkä tosi kipeä juuri siinä testailun aikaan ja vähän ennenkin. Tosin se on vaivannut aina välillä muutenkin, joten en tiedä, oliko raskausoire vai ei. Nyt tulin ajatelleeksi, että saattoihan tuo ollakin.

Mekään ei uskalleta vielä ostaa mitään vauvatarvikkeita vielä piiitkään aikaan. Ehkä syksyllä vasta aikaisintaan. Paitsi paksu satukirja, sen ostin lapselle virallisena testipäivänä.

Jaksuja sydänäänten kuuntelun odotteluun!


Tiinuli

Meillä on käynyt niin, että olen kummitätinä parhaiden kavereitteni (joista kaksi serkkujani) lapsille, ja syksyllä minusta tulee veljeni lapsen kummitäti. Ristiin en halua kummitella.. enkä myöskään halua sisaruksiamme kummeiksi, sillä he ovat lapselle joka tapauksessa halutessaan läheisiä, kun ovat tätejä ja setiä :) . Luulen kyllä, että ystäväpiiristä löytyy ihmisiä, joista tulisi loistavia kummeja lapsellemme :). Jos vain he suostuvat... (meillä itsellä on syksyllä yhteensä jo 10 kummilasta (sinun, minun ja meidän) , alkaa olla jo aika paljon..)

Ihanaa, että vuosien odottelun jälkeen teillä on nyt pikkuinen matkassa! (ja niistä vihlaisuista kirjoitinkin juuri äsken)



Hilma


Minäkin olen sekaisin noista viikkojen laskemisista mutta tällä hetkellä olen uskossa, että siirtopäivä on 3+0 (ainakin jos punktio on ollut kaksi päivää aiemmin).. Toivotaan, että raskausoireita alkaa pian tulla sinulle sen verran että mieli rauhoittuu :) .


haltia


Voi sinua raukkaa. Juuri äsken kirjoitin haaveilevani edes pienestä raskauspahoinvoinnista... mutta en tajunnut, että se voi äityä noin kovaksi. Tai voihan se. Hui, mitä meninkään toivomaan. Toivottavasti ololsi helpottaa pian! Olen kuullut, että tuore inkivääri liotettuna veteen auttaisi, ja manteleiden pureskelu.



Jozefina

Hih, hassuja oireita :). Hyvä varautua niihin, kiitos varoituksesta. Minulla hassuin oire on ehkä ollut se hervoton hihittäminen iltaisin juuri ennen testausta sekä se, kun minua alkoi torstaina itkettää ruokakaupassa, kun mies hävisi jonnekin enkä meinannut heti löytää häntä..

Ihanaa, että vauvan liikeet tuntuvat jo :) .


Pantalaimon

Voi, voisitko kertoa vähän, miten kerroitte uutisen ja minkälaiset ensireaktiot saitte? Olisi ihana kuulla! Itse odotan ihan kauheasti, että saamme alkaa kertoa. Etenkin sitä, kun kerromme minun vanhemmilleni. Luulen, että kerromme helatorstain aikoihin. Haluaisin kertoa vasta vähän myöhemmin, mutta tuolloin lauantaina on serkkuni häät ja minun lienee vaikea peitellä juomattomuuttani ja mahdollista pahoinvointia. Tuolloin alkaa 12. viikko.

En tiedä, auttaisivatko ne mantelit närästykseenkin?


Irene

Onnea, onnea!!!!

Minulla tuntuu noita menkkajuilintoja aina välillä. Kuulunevat asiaan... säikäyttävät kyllä aina.

Tervetuloa mukaan.


Samoin Viol, onnea!!! Ja tervetuloa! Ihana kuulla ultrakuulumisia. Ihan kyynel tuli silmäkulmaan :) . Minä sain yhdellä laskurilla sellaisen tiedon, että tänään alkaisi pikku alkiomme sydän sykkiä ensimmäisiä kertoja.. arvaa vaan, olenko pystynyt paljon muuta ajattelemaankaan tänään :D .

Neuvolasta.. minä soitin täällä Helsingissä neuvolaan rv 4+jotain, eivät meinanneet antaa aikaa. Sanoivat, että vasta, kun kahdet menkat ovat jääneet väliin, saa varata ensimmäistä aikaa. No, sain sitten kuitenkin ajan rv:n 8 puoliväliin.


Ellastiina


Ihanaa ultrakäyntiä teille!

Minä haluan myös kertoa itse suurimmalle osalle tutuista raskausuutisen. Siksi taidankin pantata uutista siihen asti, että voimme kertoa samantien vaikka kaikille. Äitini ei ainakaan taatusti malta pitää uutista salassa ;) .

Raitanen

Hbstä ei mitään tietoa...

Kai se keskiraskauden energisyys iskee jossain vaiheessa, veljenvaimoni (la heinäkuussa) ainakin kiillotti pääsiäisenä lattiat sekä ikkunat ja leipoo melkein joka päivä...

Minulle ei ole mitään väliä, onko lapsi tyttö vai poika. Kumpiakin toki haluaisin vielä tässä elämässä. Miehen toiveista en tiedä, luulenpa että hänellekin on ihan samantekevää. Hänellä on jo ennestään kumpaakin yksi.

Me ollaan harvinaisen yksimielisiä siitä, että ei haluta tietää etukäteen lapsen sukupuolta. Saa säilyä yllätyksenä, samoin kuin nimi suvulta ja ystäviltä ristiäisiin saakka!

Ihanaa, että teille tulee kaksi vauvelia :) .




Voikaa hyvin kaikki!


 
Olin eilen lievän kuumeilun takia kotona ja tänään vielä lepopäivä ennen töihin menoa. Palloilen täällä palstalla siis :D

Asiasta kertominen Äitini sai tietää raskaustesti-päivänä uutisen ja anoppi seuraavana päivänä. Lähiperheelle kerrottiin heti ja muutamille lähimmille ystäville viikkojen 8 kieppeillä.
Raskaus on nyt siinä pisteessä, että asiasta voi kertoa kaikille. Soittorinkiä ei olla tehty, kerrotaan aina kun ollaan yhteyksissä ihmisten kanssa. Äidit hoitavat sukua omilla puhelinsoitoillaan =) Facebookissa en ole vielä vihjaillut asiasta ollenkaan :D Enkä aio.

Seksistä Ennen raskausoireita rakastettiin toisiamme kiitettävästi. Sitten tuli melkoinen notkahdus väsymyksen ja kuvotuksen myötä. Nyt tilanne on taas päinvastoin, halut on ajoittain melko korkealla. Mies on taas iloinen hahah! Kertoi kyllä, että tuntuma on erilainen nykyään. Huomaa raskauden tekemän muutoksen. Onko muiden miehet huomannut erilaisuutta?

Kuumetta: Siis ihmeellistä, ettei neuvolasta annettu aikaa...??? Keskustan neuvolassa tuntui olevan valtavan pitkä jonotusaika. Jouduin vielä omaani siirtämään, kun olin vatsataudissa. Niin ja sitten se hemmetin soittoaika!!! Eihän sinne pääse koskaan läpi, olen sitäkin jo kiritisoinut neuvolatädille...
No, neuvolakäynnin jälkeen tuli vajaan viikon sisällä aika I-ultraan kättärille. Sen valitsin synnytyssairaalaksi. Hämmennyin ekalla neuvolakäynnilla, että sairaala piti valita heti... Tuntui epäreilulta, kun raskaus ei ollut siinä pisteessä, että olisin voinut mielipiteitä avoimesti kysellä muilta ihmisiltä. Helsingissä asuttu vasta vuoden verran.

Odotin itsekkin innolla raskauoireita, mutta 2 vkoa niiden jatkumisen jälkeen toivoin jo normaalia olotilaa. Kyllä se raskaus etenee ilman oireitakin.

Viol 13+6
 

Yhteistyössä