Alkionsiirroista plussanneiden vauvaketju vol 2

Siis tää on vaan uskomatonta miten mahdotonta on keritä kirjottaa ees tänne.. aina on se 101 hommaa tekemättä ja koskaan ei aikaa muuta ku iltaisin kun saa muksun unille siinä ysin kympin aikaan.. lähinnä sit koitan syyä jotain kerran päivässä "rauhassa".. mutta sekään ei onnistu kun kissa tunkee sillä sekunnilla hellyyttä hakemaan.. heh.. ja sit on sitä ja tätä ja tuota ja aina kello silti puol yö ennen kun nukkumaan vaikka kuinka päättäs et ei tee mitään ylimääräistä ja menee ajoissa nukkuu jne. Aina joskus muistan imettäessä lukea muiden kuulumisia kyllä. Tosin nyt oon vähentänyt imettäessä kännykän käyttöä, yöisin joskus sen tunnin surfailin mutta nyt en vaan jaksa aina vaan nukahdan taas itekkin nojatuoliin ja sit herään joskus ja mennään takas sänkyyn.. joskus jopa koittanut sängyssä imettää kun en jaksas nousta, mutta en saa ite siinä kunnollista/rentoa asentoa, kuka sen nyt ilmaisikaan hyvin , et kun ei oo isoa rintavarustusta niin "ei yllä", pitäs olla pitempi tissi

En nyt sit taas osaa kauheen tarkkaan kommentoida kun en tietenkään muista mitä kelläkin oli ja menis niin pitkään jos ajatuksen kaa rupeisin selaamaan.. Mutta ikävä kun sairasteluja ollut, etenkin @-dino- , vaikka niin hienosti siitä positiivisen puolen löysitkin, niin olishan sen kerennyt vaikka kahen vuoden päästäkin..
Kiva ku @love- kin kävi kertoo kuulumisia..
Karstan poista, miusta tuntu et se ei menannut millään lähteä, ei kyllä tainnut kasvoissa ees olla, mutta hiuspohjasta, koitin pestä perusvoiteella kylvyn yhteydessä, koitin hauduttaa öljyllä myssyn alla.. ja sit sen jälkeen harjata monesti.. ei se mihkään lähtenyt.. lopulta.. hmm.. ei varmaan pitäs sanoa, heh, en suosittele siis kenellekkään.. pehmittelyn jälkeen hyvin hyvin varovasti kammalla "rapsuttelin" pois..(tämän kun tein muutoman kerran niin päästiin eroon, oli jotenkin niin tiukassa et ei sillä harjalla lähtenyt) mutta siis olen "kamman käytön ammattilainen"

No jaarittelen sit omia kuulumisia kun en muista mitä piti muille kommentoida. Meillä siis kävellään täyttä päätä ja juostaankin.. nyt just alkaa "ihanasti" vähän se varovaisuus unohtuu ja vauhti kiihtyy niin välillä muksahdekkaan, vaikka kuinka koitat olla koko ajan siinä puolen metrin säteellä.. eli ihan yhtä sitovaa yhä.. Edelleen kyllä hakee taluttavan sormen jos vaan saatavilla (että pääsee vielä lujempaa) mutta pärjää itsekseen tosi hyvin, uskomattamon hyvin menee kynnystenkin yli ym. Jopa kylppäriin mihin on varmaan 7cm nousu kun sinne on myöhemmin tehty lattialämmitys niin on korkeemmalla.. Yllättävän vähän on vielä koittanut esim. sohvalle kiivetä (toivottavasti ei käy niinkun @-dino- lle että huomisaamuna ekana kiipee sohvaan) vaikka jossain välin tuntu et ylösylösylös.. siis kyllähän hää kiipee jo puolapuihin jos antaa.. tietty pitää tukea mut.. palloa osaa "heittää".. Ihana hymypoika on.. muulloin patsi syödessä, se on usein aikamoista hommaa.. äh.. Nyt kun ei kesällä tarvii pukea niin oon saanut tissiltä rattaisiin päikkäreille ilman lenkkiä.. nukkuu usein 1-1,5h mutta joskus sit vaan vajaa 30 min. Ja on kyllä nyt toiset unet sit illemmalla pakko vielä nukuttaa.. Kun tyhmä olen niin oman harrastuksen koitan aina niin saade et nukkus ainakin osan ajasta vaikka mummot sanoo et ei tarvii, mutta kun oikeesti se on raskasta olla hänen perässään koko ajan skarppina niin en haluu mummoja rasittaa ja tästä siis seuraa se yhä vähempi "oma aika" siis tietty harrastus on omaa aikaa ja tärkeä, mutta on fyysisesti rankahko urheilu niin sit meinaa välillä vähän väsyttää, kun nykyisin päivä tissittelyt on aika pikasia, niin ei oo sitäkään lepotaukoa enää.. oikeesti varmaan niitä pitäs/vois vähentää mut ei oo tullu vähennettyä.. kun aijemmin mainitsin et en niin imettäessäkään kännykkää käytä niin just kun toinen on siinä hereillä ja ns. tajuaa (muutenkin siis koitan mahd. vähän näyttää luurin käyttö, vaikka tuleehan se aina viestejä kirjotettua ja toki häntä kuvattua) ja toisaalta tahdon keskittyä nauttimaan hänestä ja imettämisestä vielä kun voin.. Varmaan vaikuttaa kun hän jo kävelee ni vielä niin kun isommalta ja ihan kauheen haikeeta miten nopeeta se vauva on kasvanut.. hyvä kun täällä leikkipuistoista puhuitte niin tajusin et ei ollut tullut ees mieleen et hänet vois jo viiä leikkipuistoon.. Nyt sit ollaan pari kertaa käyty vähän käpsyttelemässä ja kiviä ihmettelemässä. (sosiaalinen kun olen niin silleen ettei vaan oo ketään muuta ) Siellä sit suunnilleen itskuu tihrusti kun hää taaperti menemään.. Joo tosiaan pitäs varmaan koittaa jotain muitakin lapsia josku nähdä, raukka ihan erokka.. Toki minuunkin tuo korona taas alkanut vähän ahistaa, vaikka täällä päin tosi vähän sitä ylipäätään on ollut, mutta kun ei se paljon tarvii kun räjähtää. en niin kun tajuu miten ihmiset kehtaa jakaa someen jotain lomakuvia..
Yöt on ollut vähän huonompaan päin, kun joskus jo meni yhellä herätyksellä, josku jopa puol seiskaan asti. Nyt tosi usen herää yhen kahen väliin.. ja harvoin saan rauhoitettua ilman tissiä, jokus nukahtaa syliin mutta en saa sänkyyn asti.. joten sit aina luovutan ja annan tissiä, vaikka varmaan pitkässä juoksussa kusen omille kintuilleni (oon miettinyt et "tää on nyt se hetki" kun tosiet vaan laittaa sen tutin suuhun ja unet jatkuu).. ja toinen herätys sit vielä joskus neljältä joskus viideltä joskus kuudelta... Siis tokihan kaks herätystä 11-12h on vähän, en minä sillä.. mutta ottaen huomioon ettei oo koskaan niitä kunnon päikkäreitä nukkunut niin ollut henkireikä ne hyvät yöt.. No nyt viimein kyllä puhkeaa ylös hampaat kun 2 alas tuli jo monta kk sitten.. et jos ne vaikka on siellä vähän vaivanneet.. Enpä nyt tän kummemmin muista mitä piti itekkään kirjottaa.. tulihan tuota jo.. tahtoisin olla aktiivisempi mutta ei vaan oo pystynyt.. niin se toinen vauva asiahan se.. mutta siihen palaan laajemmin toisella kertaa, ihana kun @Karhurouvanen (olithan se sinä, etten muista väärin) jo testitkin hankkinut, ihailtavaa että pystyt jo ajattelemaan että mahd. pian, mulla nimittäin "huono omatunto" kun en tiiä olisiko minusta siihen, vaikka niin joskus raskaaksi vielä haluaisinkin ja vauvan..

Domi ja vauhtihirmu 10kk 12pv

 

Hauska kuulla @Domi n kuulumisia pitkästä aikaa! Teillä on niin vauhdikas poika, kävelee jo ja eikös hän muutenkin alkanut jo tosi aikaisin liikkumaan, kääntymään yms Mulla tosiaan vauva-, raskaus- ja synnytyskuumetta pukkaa! Hyvä että ostin ne testit jo (oli meinaan sillon mahdollisuus ostaa ne mieheltä ”salaa”, ettei se nyt ihan hulluna pitäis ), mulla meinaan alko menkat toissapäivänä! Vaikka siis täysimetän kyllä ja vauva on vasta 3,5 kk mutta kyllä nää nyt ihan oikeilta kuukautisilta näyttää. Mieskin on vähän innostunut ja puhunut raskaudesta moneen otteeseen ja eilen jopa fiilisteli että aattele jos tulis vaikka kaksoset :-D Hän on ite kaksonen niin aina puhuu niistä kaksosista :-D Noh mutta siis eihän se luomuraskaus saati luomuvauva niin kovin todennäköinen ole mutta ainahan sitä voi toivoa ja yrittää :-D Ja sitten tietty hoitoihinkin lähteä. Ne on vaan niin hiiden kalliita, nyt varsinkin kun ei ole töissä niin vaikeampi säästää rahaa. Noh mutta kyllä sitä rahaa jotenkin järjestyy ja jos tärppäiskin vaikka ekalla niin pääsis ”halvalla” :-D Vielä siitä että toki olen ihan aidosti innostunut yrittämään raskautta jo nyt heti näin pian mutta toisaalta sekin voi osittain johtua siitä että on ikäänkuin pakko kun mulla on munasolut lopussa vaikka ei periaatteessa iän puolesta vielä pitäis (33) niin sillai ei tässä voi jäädä odottelemaan. Ja sitten mä en kokenut hoitoja mitenkään raskaina, vaan luomuyritysaika oli sitä tosi raskasta aikaa. Meillä siis tärppäs 2. ivf:n 1. pas, joka oli siis kaiken kaikkiaan kolmas siirto. Että sillai aika hyvin kävi ja helpolla päästiin ja Lisäksi tehtiin siis nämä hoidot ihan suoraan peräkkäin että 1. ivf:n ainoa pakastealkio kun ei selvinnyt sulatuksesta niin sitten heti uus hoito alotettiin seuraavaan kiertoon. Niin että ajallisesti ei mennyt niin kovin pitkään, maaliskuun lopussa oli ensikäynti ja 9.8. oli plussaan johtanut siirto.

Mä en kanssa käytä kännyä ”vauvan nähden”, en halua totuttaa sitä näihin laitteisiin kun olen itse tosi tällanen laitevastanen, meillä ei ole mitään pädejä eikä muita, ei edes tietokonetta, ja haluan vauvan pitää mahdollisimman kauan kaukana kaikista laitteista. Plus tietty haluan olla vauvan kanssa kontaktissa enkä puhelimen kanssa. Plus vielä säteilyasiat ja kaikki :-D

Meillä on imetyshetket ollu ihan pikaruokailuja jo pitkään, 5-10 min ja se on siinä! Muuttu muistaakseni oisko vauva ollu joku 1,5 kk kun ei enää mitään imetysmaratoneja ollut.

Hyvä että teillä on Domi edes vähän pidentyny ne päikkärit! Hassua ettei se teidän poika sitten tosiaan sen enempää nuku. Meillä edelleen on ne 45 min päikkärit mutta useita päivän aikana, ja nykyään usein saa jatkettua toiset 45 min perään varsinkin aamupäivällä. Yöunet mieluusti 12 h 4-8 herätyksellä mutta meillä ne herätykset johtuu usein vatsavaivoista eikä nälästä. Oon nyt oikeen laskeskellut ja se menee suunnilleen näin. 22 nukkumaan, ensimmäinen unipätkä on 3-4 h ja sen jälkeen herää 2 h välein mutta sitten aamusta alkaa se vatsa vaivaamaan ja sitten sitä heräilyä on yleensä 15 min - 1 h välein.

Meillä vauva on tosin nyt oikeen innostunut nukkumaan ton kantorepun myötä :-O Tuntuu et se nukkuis melkeen koko ajan kun niin tykkää siitä repusta ja helposti sinne nukahtaa. Ollaan oltu nyt pari päivää liikenteessä niin vauva ollu paljon repussa.

Mäkin nyt innostuin että hommaan vähän kauniimman kantorepun kun reppuilun makuun nyt päästään niin loppujen lopuksi tilasinkin peräti kaks reppua :-D Ensin tilasin toisen ja sen jälkeen törmäsinkin alereppuun niin tilasin vielä senkin. Vinkkinä jos joku tarvii niin se oli joku tula.eu.-kauppa missä oli sellanen nätti Tulan tummansininen standard-kukkakuosireppu tarjouksessa 59,90 sisältäen toimituksen ihan kotiovelle.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille

Karhurouvanen & vauva 3,5 kk

 

Jaan ahdistuksen muiden kanssa siitä ettei kerkee palstaileen

@Karhurouvanen Meillä tyttö oli muuten semmonen että ei vaunuissa oikeen ikään viihtyny. Kaikkea tyynyviritystä että oli koholla jotta näki laitojen yli ja kuomu alhaalla (mehän enimmäkseen sisällä sairaalassa liikuttiinki). Rattaissa sitte onki viihtyny senki edestä. Nyt aletaan olla siinä tilanteessa että sieltäki halutaan pois käveleen ite Kiva jos teillä tuo kantoreppu alkaa kelvata! Määki vähän reppua jo haikailin että vois mennä jonnekki semmosille poluille mihin ei rattailla pääse mut sit tulin järkiini että ku kannettavia varusteita tulee kuitenki mukaan niin ehkä ne polut saa odottaa vielä.

@Silmu Mää laitoin ainaki ihan raakasti öljyä päänahkaan, annoin pehmetä ja sit raaputtelin kylvyssä pois. Ja sit ku alko olla tukkaa niin jäihän se ihan hirveen öljyseks niin sen muutaman kerran pessy sit shamppoolla pään.
Kurjaa että oot noin väsyny. Mää koin pumppaamisen raskaana myös vaikka suurimman osan pumppasinki sairaalassa missä ei tarvinu sit sitä vermeitten pesurumbaa. Mut kyllä öisin kämpillä ku tiskas niitä osia niin mietti et onko tää nyt tän arvosta. Mut saa olla pettyny että imetys ei suju niinku ois toivonu!

Mua ei tosiaan se imettämättömyys oo jääny vaivaamaan mutta jälkiviisas kun on helppo olla niin harmittaa että kukaan ei teholla ehottanu mitään imetysdiettiä ku tyttö ei maitoja sietäny. No sitä kukaan ei voi sanoo oisko auttanu mutta typy on nyt alkukesästä lopulta varmentunu maito-allergiseks. On ollu hirveen vaikee erottaa oireita ku on niin paljo muutaki. Ja jälkiviisaana ne nyt ois osannu yhistää.

@MaiMei Kiva että teidän reissu meni noin hienosti

@love- kuulumisia oli kiva lukea! Sieläki vauhdikasta menoa Tuo että lapsi nukhtaa ite on varmaan semmonen mitä en koskaan tuu ymmärtään mut hyvä että joillaki näin!

@Domi mikä siinä syömisessä tökkii? Kiva että oot päässy kuitenki harrastuksiin ja jaan tunteen että mielummin jättäis ku nukkuu ees osan ajasta. Meillä typy pyyhkii jo luuria niinku vanha tekijä Vaikka koittaa käyttää vähän (eikä aina kerkeekkään) niin kuvattua tietty tulee paljo ja nyt ku ei muuta sosiaalista elämää oo niin pakko se on viestejä laitella.

Nyt sit ihan hävettää kysyä tämmöstä ku monella niin huonosti päikkäreitä nukkuvia lapsia, mutta siis joutuuko kukaan herätteleen lasta päiväunilta? Mä en nyt oikeen löydä tasapainoa tähän ku jos antaa nukkua niin sit ei nuku yöllä tai se uni on hirveen levotonta, mut tuntuu se hirveen luonnottomalta herättää näin pientä! 2,5h on liikaa. 1,5h-vajaa 2h ok, yöllä nukkuu sen ~10h

-dino- & typy huomena 16kk <3

 

@-dino- mä herättelin meidän mimmiä jo alle vuoden ikäisenä kun nukkui vielä kahdet päikyt. Ei ole ollut tarvetta nyt herätellä päivän ainoilta. Mutta jos olisi nukahtamisen kanssa ongelmaa tms niin varmasti herättäisin. Kyllähän se tuntuu oudolta mutta ei auta kuin muuttaa omaa ajatusmaailmaa ja ryhtyä herättämään jos haluaa muuttaa öitä ja jos siitä kerran on oikeasti apua. Mulla kesti aikaa pystyä oma ajatusmaailma muuttamaan mutta silloin aikoinaan se herättäminen auttoi siihen ettei meillä enää kykitty hereillä tuntia keskellä yötä niin oli sen arvoista.

Meillä on nyt sitten ne kaikki painajaismaiset yöt vihdoin vaan kuin pahaa unta! Imetys loppui joku kuukausi pari sitten niin mimmi alkoi nukkumaan parempia pätkiä ja kun ei ole ollut kipeänä niin pääsääntöisesti nukkunut pinniksessä koko yön!! Viime yönä pari kertaa laitoin tuttia mutta unta on riittänyt mullekin hyvin! Tuntuu niin kaukaiselta ja uskomattomalta mitä silloin aiemmin käynyt läpi kun vauvana heräili 15-30min välein jopa ja pitkiin aikoihin pisin unipätkä oli 2,5h. Vähän alettu puhumaan unijärjestelyistä, että mies tulis takaisin makkariin. Sitten on enää ratkaistava miten esikoisen kanssa kun hän herätessään on isänsä kanssa kulmasohvalle mennyt nukkumaan, että miten sitten. Oon ihan varma että niinä öinä kun mies tulee makkariin niin poika kiipeää väliin ja tyttö salee sitten tarviis ottaa viereen myös oon siis edelleen ottanut tosi helposti viereen jos yhtään kitisee eikä tutin laitto auta välittömästi.

Tyttö on muuten oikein hurmaava hassuttelija silloin kun ei kitise esim nälkää. Aamuisin edelleen syö vähän huonommin vaikka muuten on reipas syömään niin sitten ulkoillessa jo kympiltä usein kitisee. Sitten lounaan jälkeen taas yhtä iloa ja höpsöttelyä ja siis on niin outoa mahtavalla tavalla käydä ulkona syömässä hänen kanssaan kun hän tyytyväisenä istuu hiljaa ja mättää ruokaa suuhunsa. Pojan kanssa ei ollut kyllä sama kun aina jotenkin ongelmaa että syökö ja mitä syö tai että jaksaako keskittyä syömiseen.

Kovasti tulee sanoja vaikka ei mitenkään täysin oikein lausuttu joten ei aina edes tajua jos sanoo jonkin sanan. Ja osaa joidenkin eläinten ääniä matkia pyydettäessä.

Kovasti mielessä siintää jo töihin paluu kun edellisestä äitiyslomasta viisastuneena tajuaa miten äärettömän nopeaan aika menee. Vuoden alusta olen menossa, tyttö jää isänsä kanssa kuukaudeksi kotiin ennenku alkaa tarhataival hänelläkin. Meillä töissä ei ole pakko olla tällä hetkellä paikalla kun kaikki pystyy tekemään etätöitä. Jos edelleen sama kun aloitan niin ehkä tulee laitettua tyttö vajaata viikkoa.
Jännittää miten tulee sujumaan. Poika oli ollut jo 6kk iässä yhden illan ilman meitä mun siskon hoidettavana, ja vuoden ikäisenä mummolassa yötä ihan. Tyttö ei ole ollut kuin ehkä puoli tuntia ilman meitä molempia paikalla koko aikana kyllä sitä voisi varmaan yrittää treenata enemmän mutta ehkä itsekin ollut tytössä kiinni paljon kovemmin kuin poikaan aikoinaan, jotenkin pitänyt kiinni viimeisestä vauvasta isommin tms. Ja tietty tyttö ollut myös kovasti äitiäiti vieläkin välillä niin jännittää ajatuskin hoitoon jätöstä. Saatikka sitten että en usko öiden sujuvan kenenkään muun kanssa. Siis kun joka isin nukutusvuorolla ei isikään kelpaa niin miten sitten kukaan muu. Nyt koronajutut kaiken päälle niin ei tule isovanhempia nähtyä aivan niin usein.

Laitteiden käytöstä. Me ollaan nelivuotiaan esikoisen kanssa lanseerattu peliperjantai. Saa jotain namuja myös pelatessaan Nintendoa tai pleikkaria tai ipadia. Ja saa ipadilla näpertää kun viikonloppuna siskonsa nukkuu päikkärit. Pojalla siis jätettiin päikyt pois kun ei vaan jaksanut nukuttaa häntä 2x40-60min. Nyt kun ei nuku niin nukahtaa illalla 5-10minuutissa. Eikä ole iltaisin useinkaan väsykiukkuinen niin on sen arvoista sitten.
Mutta siis molemmat miehen kanssa pelataan lapsien nukkuessa usein tietokoneilla ja ollaan kiinnostuneita peleistä ja elektroniikasta niin tuntuisi omituiselta kieltää lapsilta täysin. Mutta tosiaan hyvin rajoitettua vielä tietysti, ruutuaikaa lisätään sitten iänmukaisesti. Tyttö ei tietenkään pelaile mitään mutta saanut joskus katsoa muutaman 6min jakson Pipsa possua jos pitää saada joku juttu tehtyä. Ja kyllähän lapset näkee meidän kännykän käyttöä useinkin, mutta en itse pidä sitä määrää ongelmallisena kuitenkaan. Elektroniikka nyt vaan kuuluu meidän perheeseen.

Tuleepa taas jaariteltua oikein olen kyllä käynyt lukemassa ahkerasti kaikkien kuulumisia, arvatkaa vaan muistanko nyt mitä kaikkea piti vastata.
Ihanaa syksyn alkua kaikille, pysytään terveinä
Mandala ja pikkumimmi 16kk

 

@Karhurouvanen ja että vielä kaksoset.. kääk Teillä täytyy kyllä olla super helppo vauva, tai mies super auttava/osallistuva tai sinä vaan supersuper! Tosiaan itse mainitsin et "huono omatunto" ettei tiiä pystyskö (selvimään toisesta vauvasta/lapsesta), se on vähän huono sanavalinta, ehkä se on siis eniten sitä pettymystä itseensä, omaan riittävyyteen.. Siis todellakin tahtoisin olla raskaana, siis rakastin sitä mahaa ja kaikkea siinä (jos ei siis lasketa paniikkia ja epävarmuutta et meneekö kaikki hyvin) ja pikku vauva kukapa ei haluaisi.. enkä ees sitä synnytystä kammoa, vaikka se ns. kauhukokemus olikin, ehkä jos sellanen lähestyis ni olis eri asia.. Mutta että miten selviis kahdesta lapsesta, ei mitenkään.. Tää on taas huono vertaus, mutta meillä on siis sellanen elsu-tapaus kissa joka on aivan kiinni minussa aina ollut ja siitä tunnen huonoa omaatuntoa kun "oon hylännyt sen".. ei koskaan oo aikaa, tunkee siis kyllä heti syliin kun mahdollista ja joskus imettäessäkin, mutta usein häädän pois, kun esim. syötän lasta ni ei sen ruokaan niitä karvoja tarvii jne.. (nytkin on sylissä heti kun istahdin) Niin entäs sit jos olis toinen lapsi, niin sitkö ei olis sekunttiakaan enää aikaa vanhemmalle, eihän vaan voi olla niin.. Olen siis oikeasti pelännyt, siis pelännyt (aivan hullua tällä taustalla) että oon raskaana.. etenkin se eka joskus kun lapsi oli 6kk sai jo melkein paniikkiin.. (ja lopulta siis tein testin et sain varmuuden).. nyt sit joku kk sit jo sain vähän paremmin itteni sille kannalle et no jos se on tullakseen niin kyllä siitä selvitään. Siis ihan pöpihän on tää ihmismieli, se joku sama hulluus joka sai vuodesta toiseen ja siirto siirron jälkeen "uskomaan/toivomaan/jaksamaan" että voi olla raskaana tekee kai tänkin. Olevinaan jotain oireita Kierto ei oo siis edes vielä palautunut (mutta käsittääkseni silti voi ovuloida) ja siitähän se toinen kerta tulikin, kun luulin et menkat alkaa, tuli joku mini tuhru ja kerran jo otin särkylääkkeen ku lähdin urheilee ku oli sellasin "menkkakramppituntemuksia" tullut.. Siinä sit kun ne ei alkanutkaan ni kauhee laskeskelu et oiskos voinut ollakkin kiinnittymis tuhru jne. hahaa ihan hullua.. No ei siis ollut silläkään kertaa. Luulen itseasiassa et kierto on kummallakin kerralla meinannut alkaa, mutta keho on lyönyt vielä alas, kun molemmilla kerroilla maidon nousu on vähän buustautunut... Imetän siis vielä monta kertaa päivässä Pitikin kysellä tosta et mieten teillä on vuodot alkanut, mutta ilmeisesti voi olla millon vaan jos @Karhurouvanen lla jo on alkanut vaikka täysimetys.. Meillä ei siis ole mitään ehkäisyä (muuta kun "hiljaiselo") ja tiedostan totta kai että jokainen kerta on "riski" (ei voi ees sanoo noin) että raskaus alkaa.. mutta kuten sanottu meidän historialla.. ajattelin siis alun alkaen et jos on tullakaseen niin se lottopotti (toinen) otetaan vastaan, mutta tosiaan kyllä oma jaksaminen epäilyttäisi jos onnistaisi.. Tosiaan ei oo kovin vilkasta ollut sillä saralla että usein sitä "vaaraa" ei oo ollut.. Ja siis salaahan tietysti toivon että niin kävisi, että ennen kun ees yrittäisi.. kun kyllähän se meillä tosiaan on mahdollista, luomuhan tuokin tavallaan on, vai se scratsing ja eikö tuo synnytys lie "aikamoinen scratsing" ollut Koska siis oikeastihan en tiiä et saisinko miestä oikeesti yrittämään toista, tai siis kyllä kai hänkin nyt tajuu sen et se mahdollista on joka kerta mut niin.. Ja huomaan itsekkin välillä koittavani omaa mieltäni totuttaa siihen et ehkä 1 ois se hyvä, helpompi pitkässä juoksussakin, eivätpä olis aina tappelemassa ja vaan yhet harrastukset ja helpompi reissata ja.. niin.. mutta kai siitä sisaruksesta joskus sitä seuraakin olis, ei kai ne vaan tappele.. No joo turhan päiväisiä pohdintoja, kuten sekin et miten kauan nyt kotona, jos oon niin pitkään ku vaan mahdollisa, niin entäs sit jos tuliskin toinen ja sit ei oiskaan vara olla yhtään pidempään jajajajaja... mutta en taho töihin!!!! Tänään mulla tulis taas juttua vaikka kuin.. Varmaan ihan sekavaa ja päätöntä höpinää kylläkin..
Mutta siis jos nyt vielä siihen syönti asiaan @-dino- se siis menee ihan ranttaliksi, luulen et se on ihan vaan se kun pitää olla paikallaan, hän kun ei tunnetusti ole hetkeäkään paikallaan.. joskus alkaa meuskaaminen ja lusikan huidonta jo ennen maistamista joskus menee hyvin pari lusikallista ja sit.. Etenkin aamupuuro on vaikee, oon nyt sit melkein joka aamu laittanut luumua sekaan, ni yleensä menee jotenkin, mutta sekin epäilyttää et voinko jokapäivä kun niin paljon siinä hedelmäsokeria, toki mahan on aika kovana niin vois sen puolesta vaikka enemmänkin.. En nyt äkkiä löytänyt sitä et kuka puhui et lapsi jo syö itse kaiken? Ja sit ajattelin kans jos se auttas.. ollaan siis vähän sormiruokailta joskus, mutta vähän meinaa yököttää sit vielä useimmat vaikka olis kuin pienenä.. joku banaani ja avocado ku on pehmeetä menee mut esim. vesimeloni on sit niin karheeta/kovaa et vaikka pieniks laittaa ni välillä tuntuu et kaottaa. Nyt marjat ollut kova juttu, vatuista tykkäs tosi paljon, mut niitäkään ei voinut kokonaisena antaa, ainakaan puutarha, mustikatkin nyt jo ihan ok menee, mut välillä sit ne kuoret tökkiikin. Mutta marjoja ei voi ottaa esiin ennen kun on muuten syöty tai ei enää ainakaan muu kelpaa, vaikka yleensä ei siis oo miusta edes kiinni siitä et ei tykkäis, tai sen kyllä sit huomaa, esim kananmuna ei mee yhtää, irvistää ja tunkee heti ulso. Joku kerta iltapuurolla joka on yleensä ainut minkä syö hyvin laitoin sekaan mustikoita ni ei kelvannutkaan enää vaan piti saada pelkkiä.. mutta joo, nyt sit ajattelin et pitää kai antaa sen ite syyä "apuna". Oon siis joskus kyllä lusikan antanut sille käteen "hämäykseksi", mutta en oo antanut lautasta niin lähelle et yltäs.. Tässä nyt sit pari kertaa "on syönyt ite".. ai saatana sitä sotkua!!!! Ei siinä jos sen lusikan kaa, mut ku se toinen käsi on siellä kupissa ja.. ääh!!! Miks ei vaan voi imettää! Mutta ehkä sit siinä sivussa oon saanut sujauteltua sitä ruokaa paremmin..
Ja joo @Karhurouvanen kääntyi 7vk toiseen suuntaan ja 11vk toiseen... jne.
Nyt pitänee nukkumaan..

Domi ja herra 10kk 22pv

 

@Domi Ajattelin alkujaan, että yhtä lasta tässä lähdetään toivomaan kun ikääkin jo on. Sitten raskauden toisella puoliskolla joskus heräsi toive, että voi kun voisi pakkaseen jääneellä alkiolla vielä yrittää. Pakastussopimus päättyy lokakuun alussa, joten tässä kuussa tulee se vaikea hetki kun tulee kirje ja on unohdettava se hölmö haave...

En siis edes tiedä minkä laatuinen alkio siellä on, että olisiko edes kovin hyvät mahdollisuudet toiseen plussaan (ja yritykseen menisi varmaan ainakin 1500€ kun on se hoidon suunnittelu ja ultra ja lääkkeet). Mutta ennen kaikkea se, ettei meillä ole oikein tilaa eikä rahaa enkä tiedä onko jaksamistakaan selvitä kahdesta lapsesta ja kahdesta koirasta. Ja sitten ärsyttää itsessä vähän sekin, että miksei voi ikinä olla tyytyväinen siihen mitä on, vaan pitää aina haluta jotain muuta, vaikka yksi valtava unelma jo toteutui.

Yösyötöltä Silmu ja poika 8 vko

 

@Mandala määki herättelin jo sillon ku nukku kahet päikkärit. Yleensä herättelyyn riittää ku avaa verhot ja ottaa irti koneista tai kolistelee jotain keittiössä. Sen kaks tuntia annan nukkua, en raaski aiemmin herättää. Toissapäivänä heräs vaihteeks ihan itekseen 1,40min unien jälkeen. Vaikia on välistä hahmottaa syy-seuraus suhdetta ku ei oo niitä öitä ite hoitamassa.
Ihana et saat viimeinki nukkua!! aivan huippua! Ja töihin paluuki on jo suunniteltuna. Mut vielä syksy kotona pikku mimmin kans kuulostaa oikealta ratkasulta jättää pojalta päiväunet pois. Pitkään nukuttaminen on hirveen työlästä.

@Domi mää laitan typylle oman lautasen (ja kaks lusikkaa) , omalle lautaselle laitan sit muutaman lusikallisen sitä ruokaa että kun se lautasen sitte lentää lattialle niin ei oo niin järkyttävä siivo ja siihen sotkuunki tottuu. Ja meillä keskittymiseen on auttanu musiikki ruokailun aikana. Paljo edelleen lukee kirjoja ruokapöydässä mut en tietenkään voi suositella enää opetettavaks semmosia tapoja. Nyt taas on joku vaihe et omat lusikat lentää lattialle samantien, hampaita ehkä. Tuota samalla sormiruokailua kannattaa kokeilla, jos ei toimi nii kokeilee jotain muuta. Meillä syö ruokailun alkus jotain paloja, on vaan niin hidasta ja ei ota suuhun uutta enneku on ihan tyhjä niin kestäis liika kauan ja ruoka jähtyis ku muutenki pitää monesti välissä lämmittää uudelleen ku ei muuten mee.
Mandala linkkas kevällä tänne tän bataattipannari reseptin https://www.soppa365.fi/reseptit/arjen-nopeat-vegaaninen/bataattipannarit ja meidän sihtikurkulle on menny alas ihan kivasti, oon kvinoan jättäny pois ja muistaki kasvisoseita oon tehny. Puurorieskoja en oo nyt pitkään aikaan tehny, mukakokkeli on kans yks helppo ja nopee. Ja anna vaan sitä luumua, se hedelmäsokeri on varmasti vähemmän huono ku se että ei syö tai sinä uuvut syöttämiseen. Plus että ei sitä itelläkään kauheesti ruokahaluja oo jos maha ei toimi.

Poskihampaiden myötä typy on saanu nyt alas paljo uusia ruokia. Marjat on tääläki ihan herkkua. Kurkku on kans kelvannu hyvin. Vesimelonia itseasiassa kokeiltiin just mutta siinä on hankala rakenne vaikka esim piel de sapo-meloni menee hyvin. Ruoka kyllä ihan soseena vielä. Heinäkuussa oli pituutta tullu hyvin mut painoa ei ollenkaan. Ens viikolla taas kasvukontrolli. Legot on parhaat, niistä kovin koittaa torneja kasata. Kirjoja malttaa taas paremmin lukea, on se vaan niin hellyyttävää ku iltasin kaivaa kirjan laatikosta ja pikku pyllynsä kans peruttaa syliin istumaan puistossa liukumäki on ihan paras juttu, nyt on paljo käyty laskemassa ja portaiden kiipeäminen menee jo melko sujuvasti, kotona ku ei oo rappuja missä harjotella. Sohvalle kiipeily rauhottu ku laitoin pariks viikos sohvan kahteen osaan niin ettei päässy. Nyt taas kasassa ja harvakseltaan kiipeää, nyt osaa tulla jo alaski.

Kiljasuja tulee innostuessa jo tosi kivasti ohi. Sitä naurun ääntä kaipais. Seuraavaan kontrolliin lähetäänki pohjosen sijasta etelään. Näkeepä sen uuden lastensairaalanki.

edit. Nii pieni mainospuhe, lämmin suositus kaikista soiva-sarja musiikkikirjoista. Meillä typy laittaa välillä usiamman kirjan soimaan yhtäaikaa ja kuuntelee niitä Viimisimpänä sain käsiini tuutulaulukirjan ja se on rauhottanu nukahtamista, (äiti ei vissiin oo hyvä laulaan..) Siis ku oon ennen laulanu tuutulaulun ja sit hyräilly mut musiikki toimii huomattavasti paremmin. Ja telkkariasiaan! Typy saa pesun jälkeen kattoa muutaman jakson pipsa possua ku pitää trakarin panta vaihtaa nii pysyy rauhasa. Nyt osaa jo mennä pukemisen jälkeen syöttötuolille oottaan että saa piirretyt päälle. Aamusin saa kattoa jos muuten ei anna mun syödä aamupalaa

-dino- & typy

 

Ihanan paljon juttua tullut! Nyt en tietenkään taas muista, kuka kirjoitti mitäkin, joten nopea oma sepustus vaan... Meillä myös on nyt yöt helpottanu paljon, kiva että teilläkin @Mandala! Meil kyllä vielä imetys jatkuu mutta hyvin harvoin herää ennen 05 tissille. Tänään söi vasta 7-8 aikoihin. Kun havahtuu tuohon tissinhimoon niin nousee aina pinniksessä pystyyn, silloin nostan viereen. Iltaisin nukahtaa jo omaan sänkyynkin, halleluja! Ensin pitää hetki kannella mutta selvästi jo ihan HALUAA omaan sänkyyn tuokion kuluttua ja tyyntyy sinne. Myös isä nukuttaa, HALLELUJA! Mieletön vapauden tunne, kun saa olla esikoisen kanssa kattomassa telkkaa ja lukemassa iltasatua. Ja tekee toki pojalle hyvää, että saa hetkeksi äitin kokonaan itselle. Poitsu alkanut tykätä katsoo telkasta kaikkea viihdettä, Possea ja Hauskimpia kotivideoita ym. Meillä ei ees oo telkkaria et täytyy kanavat aina ettii tykille.

Mistä aasinsillalla tytön viihteeseen - ei ole kiinnostunut siitä valkokankaasta (poika kyllä jonkun verran pelaa taaperon touhutessa lattialla), mutta aamuisin on nyt tullut tapa että mä hetken vielä makoilen silmät kii ja tyttö katsoo mun puhelimesta TuTiTu-sarjaa ja hytkyy sille musalle. Osaa jo pyytää: tututu! Muutama minuutti, sitte alkaa kiinnostaa puhelimen muu naputtelu ja lähdetään aamupuuhiin.

Kirjoista yksi on ylitse muiden, Maatilan menoa -luukkukirja, osaa jo ulkoa että mikä eläin missäkin ja ääntelee ankkaa ja aasia. Kirjat muutenkin alkaneet kiinnostaa.

Meillä maltetaan omin sormin syödä raejuustoa, juustosiivuja, pastaa, lohea, leipää, karjalanpiirakkaa, avokadoa, banaania, kurkkua, tomaattia, viinirypäleen paloja, omenaa ja vaihtelevasti erilaisia pihvejä ja tofua, mutta vähintään toinen ruoka menee aika sileänä soseena mun syöttämänä. Yksi poskihammas nyt puhjennut!

Vähän tuleva syksy masentaa, kun ton koronan takia alkaa vähentyä asiat mitä voi tehdä. Siis kun sää viilenee. Ollaan jonkun verran käyty kahviloiden ja ravintoloiden terasseilla ja puistopiknikeillä (ja omaan hetkeen siideriterassilla...) ja tapaamassa kavereita muualla ulkona, mutta enää ei juuri voi. Sisätilat ja julkiset ei suuremmin houkuta. Pyörässäkin olis istuin, jos ei joka päivä satais... Tytöllä oli juuri viikon nuha, eikä päästy muskariinkaan. Pieneksi käy ympyrät, ja itse olen aina ollut tosi menevä, niin alkaa ahistaa. Vielä kun mieskin aina kotona, niin ei saa olla koskaan rauhassa No, yritetään kestää, ja sopia treffejä leikkipuistoihin.

MaiMei ja typy 13,5kk

 

@Domi meillä vähän sama homma villakoiran suhteen, se on tosi läheisriippuvainen musta ja oon kokenut että oon sen hylännyt ja syrjäyttänyt. Yhä se uskollisesti seuraa vaikka sais mieheltä paljon enemmän huomioo. Raukka. No, nyt alkavat olla tytön kanssa hyvää pataa. Etenkin, kun tytön lempileikki on mennä koiran namilaatikolle ja kuskata pusseja ympäriinsä, ja koira seuraa toiveikkaana ja aina välillä ne pussit saadaan yhteisvoimin auki Tyttö myös heittää leluja koiralle mielellään. Toki myös piinaa koiraa, mutta villis tajuaa väistää pahimmilla hetkillä, vaikka joskus tuntuukin ihan tahallaan tunkevan meidän viereen saamaan rökitystä...

@-dino- kummasti tosiaan helpottaa kun lapsi oppinut tulemaan hienosti alas sohvalta ym. Vaikuttaa meillä myös siltä ettei tämä ole niin rämäpää kuin veljensä, joka meni kaikkien reunojen yli suinpäin. Tää jää kattelee ja miettimään ja lähtee sitten peruuttamaan tai kääntyy pois.

 

@Silmu75 meilläkin yksi pakkasessa, uusittiin se sopimus vuodeks.. Mutta siis ei ole kyllä tarkoitus mihinkään pakkomielteiseen yrittämiseen enää ryhtyä.. Siis jos vaikka oliskin niin että "saa tulla" ehkä sen yhden jos siirtää joskus, toki tosiaan miten se nyt sit tuntus vielä hurjemmalta se summa, mulle vielä täyslääkkeelliseen tehty tuolla aina et sit vielä jo pelkät synarellat jotain päälle 500€!!! Tosin mun ajatus on et jos joskus siirretään ni haluisin luomukiertoon, et tehtäs vaan se scratsign alle.. mutta en tiiä onko sit vielä vaikeempi ajoittaa/suunnitella kun meillä kuitenkin matkaa se 250km. Tääkin on nyt taas ihan turhaa spekulointia.. Mutta siis olen kyllä niiin supersuper kiitollinen ja onnellinen että meille on tuo yksi täydellinen rakas suotu, niin kyllä hänkin todellakin riittää, mutta etenkin se alkion "tuhoaminen" tuntuu jotenkin mahdottomalta itselle, kun ajattelee että se voisi olla mahdollinen sisarus ja kun siihen sen aikaansaantiin on jo niin paljon käytty..
Niistä testeistä vielä, mulla siis sattu r-testejä olee kun sillon plussattuani niitä tilasin jonkun hurjan määrän ja vaikka voitte uskoo että niitä tuli tehnty ni oli vielä jäänytkin. Mutta just tossa mietin et jos olis o-testejä, niin olis ihan vaan mielenkiinnosta voinut testata et pitääkö omat tuntemukset paikkaansa Mut siis on todellakaan (ehkä) oo tilaamassa tai ostamassa.. hahaa, no en!
@-dino- no kun mie oon tällänen "natsimutsi" et kaikki kiva on kiellettyä.. eli en (vielä ainakaan) salli ruokapöytään mitän leluja tai ees sitä musaa jne. Ainut "lelu" ollut se oma lusikka, minkä itseasissa annoin jo ihan heti ku alettiin optella kiinteitä, että oppis siihen, mutta välillä en sit antanut kun kaiveli sillä sit pois päin suusta sitä ruokaa ja sotku jne joo katotaan ni vuoden päästä tillottaa jotain tablettia ruokapöydässä (tää on siis ihan miun painajainen) Munakas/munakokkeli olis joskus kätsyä, mutta meillä muna puklataan heti ulos.. välillä tuntuu et mikään valkea ei kelpaa, ei raejuustokaan.. jugurttikaan (kraikkalainen) ei mee kun vaan jos se on ns smoothien seassa et ei näytä jugurtilta silleen menee raejuustokin. Pitäs koittaa kai selalla nettiä et sais vähän ideoita lisää tosiaan siihen ruokailuun, ku tuntuu et ihan lyö aina tyhjää..

Oli varmaan jotain muutakin mitä oli mieleen tullut tuon edellisen jälkeen, mut eihän ne nyt tuu mieleen..

Domi

 

Miten muuten voi olla et joka päivä kun saat lapsen unille niin joku naapuri alkaa huudattaa jotain laitetta!!!!!! Ruohonleikkurii, pensasleikkuria, trimmeria, moottorisahaa!!!!!!! Yhessä naapurissa ollut salaojitus, niin noita isoja siirtolavoja aina just paiskoovat ja raapivat kauhoilla soraa asfaltilta jajajajja AAAARGGG!!! (painkelvitionta tekstiä) Sori.. (siis ihme kyllä lapsi nukkuu nyt vielä vaikka just lähimpänä aidan takana trimmeri laulaa ja talon toisella puolen paiskovat niitä siirtolavoja ym.)

Domi

 

Voi mitö meteliä naapurustossa @Domi! Meillä toinen koirista on mahdoton haukkumaan ja mies kuuntelee paljon musiikkia, niin meillä ei kyllä meteliin reagoida. Kamalan huono omatunto mulla on noista koirista kun tehdään yleensä päivittäin metsälenkki ja nyt hyvä jos pari kertaa viikossa ehdin, mies ulkoiluttaa nyt enemmän ja lenkit jää muutenkin lyhyemmiksi. Ja aina ne tulee pyytämään huomiota ja rapsutuksia kun istahdan jonnekin, mutta mulla on aina pumppaus tai vauvan syöttö eikä edes käsiä vapaana, niin tuntuu että aina vaan komennan niitä pois ja ärähtelen. :/

Sori kun taas valitan, mutta nyt oon toista päivää ihan loppu. Mies on flunssassa - tai oletetaan, että on sitä vaan, testituloksia odotellessa - eikä uskalla koskea poikaan, jolla taas nyt on joku kausi, että suurimman osan päivästä viihtyy vain sylissä. Vähän jo itkin tuossa aiemmin kun yritin saada syötyä eikä poika viihtynyt sitäkään hetkeä sängyssään. Pari kertaa ruoan turhaan lämmitettyäni kietaisin lapsen neliöliinaan ja sain syötyä, ei tippunut kuin vähän raastesalaattia liinan sisälle... Mutta kyllä sen nyt huomaa miten paljon sekin auttaa, että mies hoitaa syötön tai pari päivässä, tai pitää sylissä hetken, että pääsen suihkuun/syömään/vessaan/koirien kanssa lenkille. Oon tässä myös vähitellen lopettamassa pumppaamista ja siirtymässä pelkkään korvikkeeseen kun mieluummin senkin ajan viettäisin pojan kanssa seurustellen, ei vaan henkiset eikä fyysiset resurssit riitä kaikkeen. Eikä aika! No sitten yritin googlailla jotain lohduttavaa tietoa, että jos tässä nyt äidinmaidon suurimmat hyödyt olisi ehditty saamaan, niin törmäsin tietysti juttuun jonka mukaan äidinmaito suojaa kätkytkuolemaltakin. Että valitse tässä nyt sitten laosen hengen ja oman mielenterveyden välillä... Vaikka aika monta korvikelasta on tainnut selvitä hengissä aikuisuuteen asti, minä ja siskoni mukaanlukien.

 

@MaiMei ihana ku saat joskus iltasin pojan kanssa kahdekeskeistä aikaa

@Domi joo en mää ihan tarkottanu että kannattaa enää mitää leluja antaakkaan, mut se oma lautanen ja sinne vähän ruokaa kannattaa kokeilla. Johan hän on sen ikänenki että vois oppia lusikoimaan itekki mut yleisesti voin sanoo että vaikka joskus joku lelu oiski ku ei muuten vaan onnistu niin ei se sitä tarkota et kokoajan pitää olla enemmän ja enemmän ja lopulta ne videot. Me on kokeiltu kaikki mahollinen (pullostaki alko juomaan vaan piirrettyjen kans!) ja nyt monesti menee jo ruokailut pelkästään omilla aterimilla leikkien. Tytöllä on yliherkkä suu kaikesta johtuen niin seki vaikuttaa, esim nyt taas ku hammas tulossa niin pitää olla enempi kaikkea. Pikkuhiljaa, joku päivä hän syö ite ilman viihdykettä nyt riittää kunhan jotenki saa ruuan meneen koska on se parempi ku letkuruokinta.

@Silmu75 sää teet just sen päätöksen ku hyvältä tuntuu. Oot täydellinen äiti teidän pojalle <3

Meillä ei oo alkioita pakkasessa, en tiiä onko hyvä vai huono mut sen tiiän että jos ois jääny niin en ois voinu nakata roskiin. Mää kipuilen tän toinen lapsi-asian kanssa välillä enemmän ja välillä vähemmän. Toissayönä näin taas unta et olin raskaana ja nyt erikoista oli se että olin asiasta onnellinen! Mietin unessa et kyllä kaikki järjestyy ehkä ne sit oikeessaki elämässä joskus loksahtaa palat kohdilleen. Vielä keskitytään täysillä tähän yhteen erityiseen<3

Olipa jotenki nyt tommonen zen-vihvahteinen teksti kivaa sunnuntaita kaikille

-dino- & typy 8770g ja 77,5cm

 

Alkaa olla vähän flunssaoireita mullakin. :/ Mutta on siis tosiaan flunssaa vaan kun miehen koronatesti oli negatiivinen. Poika aivasteli normaalia useammin eilen, muttei ainakaan vielä vaikuta kipeältä. Palasin nyt kuitenkin taas tiheämpään pumppaustahtiin siinä toivossa, että äidinmaito suojaisi flunssalta. Onneks ei nyt enää ihan pieni ole, mutta tietysti on lääkärireissu tiedossa jos nousee kuume, enkä tajua miten me flunssaisina päästäisiin päivystyksen löhellekään... Mutta toivottavasti vältytään siltä! Nenäimuri oli kyllä hyvä hankinta, saa edes nenää tyhjennettyä.

 

Pikaisesti onnea ja tervetilia @Wintersun huima synnytys sulla ensi synnyttäjäksi, onneksi lopulta kaikki hyvin ja toipuminen jo meneillään! Ihanaa vauvakuplaa sinulle!

Sinun tulosi myötä tajusin että pitkään aikaan en olekaan käynyt katsomassa raskautuneiden ketjua mikä on kummaa kun sitä tuli piiiitkään luettua myös tämän toisen jälkeen. Ehkä olen sitten siirtynyt jo lopulta pois siitä elämästä kun ei kolmatta ole enää tulossa, aika pitkään tuli kipuiltua sen kanssa kyllä.

 

Tervetuloa tälle puolelle @Wintersun! Mulla on vieläkin välillä epätodellinen olo, että mitä mä täällä teen - minäkö muka olen äiti?? Määrättiinkö sulle vaan rautalääkitys alhaiseen hemoglobiiniin? Mikäköhän on se verenvuodon määrä tai hemoglobiinilukema, jota hoidetaan ihan verensiirrolla? Onhan se kuitenkin vähän kurjaa ja hankalaa, jos on heikko olo ja vauva hoidettavana kun ei se rautatilanne tableteilla kuitenkaan kovin nopeasti parane. Mutta toivottavasti teidän vauva-arki on kuitenkin lähtenyt hyvin käyntiin!

Itse olen iloinen kun ainakin vielä vaikuttaa siltä, että flunssa jää omalla kohdalla lieväksi. Toissapäivänä ekat kurkkutuntemukset, eilen pientä nuhan tuntua, tänään vähän sellainen tunne, että tekisi mieli yskäistä. Kuumetta mulle ei yleensä nousekaan, paitsi influenssassa. Poika vaikuttaa yhä terveeltä, kovin nauravainen oli tuossa viime syötöllä ja kerrankin selvittiin kylvystä ilman suurempia itkuja.

Pojalla oli pituutta viime viikolla 58cm ja äitiyspakkauksen laatikko alkaa vaikuttaa vähän pienelle, kamala meteli käy kun toinen nukkumaan ja huitoo kaikilla raajoillaan. Mutta sitten taas pinnasänky näyttää vielä niin mahdottoman suurelle vauvan kokoon nähden. Ja tyyppi on niin liikkuvaista sorttia, että luultavasti löytyisi aamulla jostain sängynnurkasta.

Silmu ja poika huomenna jo 10 viikkoa!

 

Onnea @Wintersun vauvasta! Ihanaa.. Ihanan nopee synnytys sori, ei varmaan ihana, mutta you know nimimerkki 50h vesienmenosta, sakset ja imukuppi.. (ja sisään melkein jäänyt istukka)
Mulla tais tippua alhaimmillaan johonkin 75 hb synnytyksen jälkeen, mutta kun pysyin tolpillani (muuten paitsi salissa pyörryin kyllä ku suihkuun meinasin) sit jo seuraavana päivänä, vaikkein jaksanu/uskaltanut teholle asti kävellä vaan vietiin tuolilla se eka päivä ehkä toisenkin aamuna jos oikein muistan.. ni sillon sanovat että nykyisin linjaus et ei tiputeta kun sit jos on niin heikkona ettei kykene olemaan.. MIkä alkoikin sit itseä sit vähän pelottaa, kun eihän mun siellä tarvinnut/saanut tehä mitään kun vauva oli teholla, niin et entäs sit kun kotiutuu ja pitää pärjätä vauvan kaa nostelut ym mutta siis hyvin toki meni lopulta.. oli kyllä viimeksikin vaan jonkun 116 ehkä jos oikein muistan, kuulemma just ok rajoilla, mutta siis en oo sitä lisä rautaa syönyt ku sillon aluks, tai siis sen aikaa kun se paketti kesti kun huonosti muistin syyä

@-dino- ruokailuun tais tosiaan auttaa vähän että hän "syö ite"... ei kyllä aina ees kauheesti ite syö mutta on se lusikka ja kulho siinä et voi halutessaa.. sottastahan se on.. Ja joo joskus on vaan tehtävä mitä vaan että "selviytyy".. teillä vähän eri tilanne, ite kun tuntuu et vaan sellasta "niskottelua" ja tahtojen taistelua jo nyt, äähs

Domi ja poika 11kk 3pv

 

@Wintersun tervetuloa ja onnea! Ihanaa kun teitä uusia tulee koko ajan. Mä käyn aina jännäilemässä raskautuneiden ketjussa, mutta kuumeilevien ketjuihin en enää mene lukemaan. Siellä nousee liikaa pintaan omat menneet pelot ja pettymykset.

Paranemista @Silmu75 :n porukalle! Meillä sahaillu flunssat myös. Poika oli viime viikon poissa koulusta ja kävi testissäkin, nega oli. Nyt taas tytöllä alkoi pieni nuha ja mies just sanoi että kipeä olo ja mullakin tuntuu että joka toinen päivä kurkussa joku olo. Sinkillä saan yleensä olot pois, tai en tiedä onko se se mutta ainakaan ei tule flunssat päälle itsellä. Typsy kyllä normipirteä. On aika kelmi tätä nykyä, tulee oikein sellainen ilme naamalle kun lähtee pahantekoon... Yleensä repimään jotain tai lyömään koiraa, argh! Ei sentään vielä ole keksinyt lyödä muita saatikka purra. Sitten vaan nauraa kun kiellän, hauska leikki vissii...

Kävin viimein fyssarilla. Eipä ollut sittenkään erkaumaa. Mutta jännesauma on kyllä venynyt ja sitä nyt treenataan. Oli älyttömän hyvä käynti ja valtavan mielenkiintoista, kun ultralla katseltiin lihaksia ja miten mikäkin liike mihinkin vaikuttaa. Ihan sairaan suuri vaikutus lantionpohjan lihaksilla! Eli ne todella kannattaa ottaa KAIKKEEN mukaan! Ja treenailla. Aivan eri liikkeitä tekee lihakset, kun mukana on lantionpohja. Oon mä treenannutkin, mutta en ole kyllä aina tajunnut ottaa niitä mukaan vatsalihasliikkeisiin, kuten pitäisi. Nyt tajuun! Vielä kun sais 3-4kg painoa pois... Ei vaan lähe. Kokeilin pari viikkoa kalorilaskuria mutta alkoi masentaa kun siitä huolimatta paino vaan junnasi samassa ja välillä jopa nousi. Enkä sitten kauempaa uskaltanut olla minimikaloreilla (1500 plus liikunnasta "vapautuvat"), kun kuitenkin vielä imetän. Jotain aineenvaihduntajuttua tän on oltava. Tällä liikkumisella (joka päivä tunnin reipas lenkki, siivoukset, jatkuva juokseminen ees taas, 3x viikossa Elixian jumpissa) ja terveellisellä syömisellä (hyvin vähän herkkuja, ei mehuja ja limsoja, vegaani) jos ei tipu, niin ei sit millään - ennenku ehkä sit kun imetys kokonaan loppuu. Tai jotain. Katsellaan. Mut ärsyttää hieman kyllä toi pömppö!

 

@Wintersun Ihan heti ei kai saisi tuttia antaa, mutta muutaman viikon ikäiselle jo voi. Meidän poikahan sai jo sairaalassa kun jossain vaiheessa ärsyyntyi tosi paljon kaikista hoitotoimenpiteistä, ja kun hengittämiseen tarvitsi muutenkin apua niin yrittivät kai välttää sen naama punaisena ja selkä kaarella raivoamisen. Imuote on kyllä varmaan huono kun tuttipullosta syödessäkin on saanut rakkulan ylähuuleen. Oon nyt taas vähän yrittänyt imetystä ja suunnilleen joka toinen kerta tuntuu että hei tää alkaa sujua (joskin vauva helposti nukahtaa tissille) ja joka toinen kerta vaan raivotaan eikä edes kunnolla yritetä imeä.

Ja iltaraivarit, voi itku! Googlauksen perusteella ihan normaalia vissiin, mutta ihan kamalaa kun toinen huutaa naama punaisena ja kyyneleet valuu eikä mikään tunnu auttavan. Tai sitten hetken kuluttua kelpaakin ruoka. Ja sitten alkaa taas huuto jne. Ei kuitenkaan mitään kovin pitkiä aikoja, joten en usko että mitään koliikkia on. Ei mua oikeastaan kamalasti häiritse vauva, vaan se ettei mies oikein kestä sitä itkua. Sille jos antaa vauvan, niin se on hetken kuluttua melkein kiukkuinen kun ei tiedä miten voisi toista auttaa. Ja tokaisee sen siihen tyyliin, että kuvittelee mulla olevan joku taikakonsti kaikkeen kun olen äiti... Ihan yhtä pihallahan me ollaan molemmat! Ja olen sanonut, että jos on syötetty ja vaipat vaihdettu, niin ei siinä oikein muuta voi tai tarvitsekaan tehdä kun pitää sylissä.

Sitten välillä mietityttää se kun poika täyttää ensi viikolla 12 viikkoa (tai 9 viikkoa korjatulla iällä) eikä vieläkään ole kovin kauaa hereillä päivittäin. Kun olen syöttänyt, niin joudun usein laittamaan hetkeksi sänkyyn kun on muuta hommaa (rintapumpun pesua tms) ja siihen sitten usein nukahtaakin. Että pitäisikö heti syömisen jälkeen suunnitelmallisesti leikittää ja seurustella, että saa sitä hereilläoloaikaakin päivään? Vois kuvitella, että sekin saattaisi vähentää iltalevottomuutta. Olen nyt sitten aamusyötön jälkeen yrittänyt ehtiessäni antaa samalla vähän ilmakylpyä ja harjoituttanut mahallaoloa ja seurustellut, vaikka oikeasti siinä vaiheessa on itsellä kamala nälkä ja pahimmillaan vauva ehtii tulemaan uudelleen nälkäiseksi enkä itse pääse koskaan syömään...

 

Tsemppiä, @Wintersun ja @Silmu75! Mulla imetys sattui ihan hulluna aika kauan, ei ollut todellakaan miellyttävää puuhaa. Mutta se menee ohi! Mullakin tuli usein kyyneleet silmiin, eikä nännivoiteet auttanu. Mitä suuremmaksi vauvan suu kasvaa, sitä helpompaa hommasta tulee.

Meillä oli paljon myös iltakiukkua, vaikka muuten ihan tyytyväinen lapsi. Meillä auttoi se että aamupäivällä aina pumppasin maitoa jonku 60-70ml ja annoin sen illalla, tai mies antoi, niin hekin saivat vähän yhteistä aikaa. Se rauhotti vauvaa tosi paljon. No lisämaito ajaa saman asian, mutta imetysmäärät pysyy paremmin mukana, kun pumppaa omaa maitoa.

Meilläkään mies ei oo oikein ikinä sietänyt yhtään vauvan huutoa ja kulkee nykyään suosiolla kuulosuojaimet päässä, jos yhtään siltä näyttää Helpottaa kuulemma paljon!

Tuntui myös että paljon nukkui vielä tuossa iässä eikä kauaa seurustellu, mutta kyllä se siitä vähän kerrallaan pitenee se aika!

Meillä ollu vähän kurjaa aikaa. En haluu täällä nyt julkisesti kertoa, mutta pieni turma oli enkä ole YHTÄÄN tyytyväinen Uuteen Lastensairaalaan. Suorastaan pelkään paikkaa nyt. Kaikki on hyvin nyt mutta jouduttiin viettää siellä ihan liian kauan aikaa todella huonossa hoidossa. Suututtaa yhä! Mutta ei siitä nyt enempää. Haluun vaan täälläkin mainita että kannattaa varautua kaikkeen, jos siellä joutuu käymään. Varmasti myös hyviä kokemuksia on olemassa, ehkä.

MaiMei ja tytsy 1v2kk

 

@MaiMei No onpa inhottavaa kun joutuu huonoon hoitoon ja vielä kun on lapsi kyseessä. Toivottavasti ei tule toiste sinne asiaa!

 

@Wintersun onko vauvan kielijännettä katsottu? Mulla molemmat imetykset sattunut vain sen ehkä viikon. Kun maito noussut ja imetysvälit tihenivät vauvan nukkuessa maha täynnä. Toki molemmat syöneet tosi tiuhaan alusta asti, mutta nännit ehti tottua.

Tosiaan ne iltakiukut ja levottomuus on vauvoille täysin normaalia. Imetyksen tuen sivuilla on vauvan kellosta, miten päivä normaalisti menee ja siellä just noista illoista puhuttu myös.

Hurjasti tullut tekstiä, kivaa! aina kun omaa aikaa niin joko jumppaan tai katson netflix sohvalla lepopäivinä nyt on useimmat sarjat kahlattu läpi niin vois tännekin rupatella.

@MaiMei kuulostaa tosi ikävältä teidän kokemus jospa olisi vaan yksittäistapaus! toivottavasti olette jo toipuneet hyvin.
Ai niin se fyssari, olitko siinä tutkimuksessa vai kävitkö omin nokkinesi? mä olen menossa siihen tutkimukseen Jorviin ensi viikolla, ihan mielenkiintoista tulee olemaan varmasti itsellekin.

Tuttiasiasta. Pelkäsin esikoisen kanssa kauheasti imuotteen menoa tutin kanssa eikä uskallettu antaa. Sitten kun kitinöihin yms helppouteen yritettiin niin eipä huolinutkaan kunnes joskus 3kk iässä muistaakseni ihan sattumalta otti imuotteen siitä, ennen oli yökännyt vain.
Toiselle sitten annettiin ihan heti jo eikä vaikuttanut mihinkään. Kuullut just, että jos odottaa kauan niin voi olla ettei kelpaa koskaan ollenkaan.
Onhan se tietty ihan jees olla ilmankin, ei tarvi vierottaa, mutta ei meillä ainakaan niin kauhea projekti vieroitus ollut että sen takia jättäisi antamatta kun niin älytön jeesi moneen tilanteeseen ollut. Varsinkin öihin. Tai siis on se tutin uudelleen asennus öisin myös työllistävää, mutta ei sitäkään ikuisesti jatku. Ei meillä enää tuon 17kk kanssa tuttia ole tarvinnut laittaa kuin kerran pari yössä jos sitäkään sen jälkeen kun unet parani.

Meilläkin nenä vuotanut tässä kesän jälkeen jokunen kerta, mutta lämpöä ei ole ollut kummallakaan. Tytöllä nyt ollut mahan toiminta vähän kummallista. Viikko sitten oli ihan löysällä reilu vrk, sitten taas tosi kiinteää, sen jälkeen taas semilöysää ja saattaa tulla 5-8 kakkaa per päivä. Tyyliin, että pieraisee niin lusikallinen vaipassa. Oon antanut precosaa nyt varmuuden vuoksi. Mitään muuta oiretta ei ole ja syö ja riehuu täysillä koko ajan, joten mene ja tiedä. Luin jo jostain taaperoripulista, mille ei vaan löydy aina selitystä, saanut jotkut siis lääkäristä ihan sellaisen diagnoosin.

@Karhurouvanen hihi tuo hullaantuminen kantovälineisiin on vissiin aika yleistä itse en sitte siitä jotenkin niin perustanut, mutta tiedän useammankin kellä sitten kaapit täynnä eri kantoliinoja sun muita ihanaahan se, pysyy pieni lähellä ja aivan varmasti toinen tykkää <3

@Domi ootko kokeillut antaa itse syötävää samalla kun syötät? Siis se yökkäily varmasti loppuu jossain vaiheessa kun tottuu. Ja erityisesti jos se yökkäys on sitä kakomista, niin se on tosi terve merkki, että työstää ruokaa suussaan oikein. Lapsilla se yökkörefleksi on paljon edempänä suussa kuin aikuisilla (meillä nielussa), joten ei ole edes tukehtumassa siinä vaikka yökkäilee.
Meillä melkein alusta asti syötettäessä oli pakko olla aina tarjotin täynnä kaikkea napsittavaa kun pelkkä syöttäminen oli ihan tyhmää tytön mielestä. Ja siis se lusikan suuhun laitto on tosi tarkkaa ajoitusta voi olla sekunnin liian myöhään tai liian aikaisin niin pyörittää päätä vaan
Iltapala ja aamupala on meillä nyt ollut puuroa suurimmaksi osaksi (pöh ei tykkää leivästä, ois niin paljon helpompi, ei tarvis syöttää), mutta sen kanssa on ihan ehdoton pakko olla itse syötävää. Puurona edelleen Piltin yms vauvapuuro missä oltava pakasteesta herukoita. Välillä vähän sekoitan kaurahiutaleita joukkoon, ett joskus sais vaihdettua vauvapuuroista pois... Tyttö osaisi kyllä syödä itse, mutta homma menee ihan lusikan läpsyttelyksi niin syötän mielummin samalla kun hän lappaa itse suuhun. Raejuusto toimii millä tahansa aterialla meillä, aamuisin iltaisin sitten hedelmiä ja marjoja paloina. Lounaan ja päiväruoan kyllä syö itse samaa kuin mekin.

Mutt joo, kyl se imetys oli vaan niin helppoa ekan kanssa olin innoissani 4kk iässä soseita tehtailemassa, oli kivaa saada rytmiä päivään jne, mutta tän toisen kanssa 6kk kun tuli niin oli jotain yksittäisiä juttuja maistanut sitä ennen, ei ois huvittanut yhtään aloittaa koko ruljanssia uudestaan

Siis meillä on edelleenkin vaan 6 hammasta edessä, neljä ylhäällä ja kaksi alhaalla. Oli paljon kitinää yhdessä vaiheessa ja varmaan aina joku viikon jakso melkein annettiin panadolia yöksi, mutta ei niitä siltikään tullut lisää. Tukkakin on alkanut vasta kasvamaan pituutta, tosi vauvatukka edelleen pituudeltaan. En voi ymmärtää kun joillain on alle vuoden ikäisiä kellä tuuhea tukka. Ei meidän lapsilla

En muista mainitsinko jo, niin meillähän nyt nukutaan koko perhe samassa huoneessa Tytön unet kun parani niin mies piti saada sohvalta takaisin sänkyyn, mutta ei se olisi pojan yöheräilyihin auttanut, joten siirrettiin pojan sänky meidän huoneeseen - nyt on kaikki sängyt vierekkäin, tytön pinniksestä laita otettu pois niin pääsee kiipeämään aamulla kainaloon heräilemään. On toiminut hyvin. Poika herää aamulla vasta pissalle ja usein tulee jatkamaan unia viereen kun mies lähtenyt töihin. Ainoa tietty on, että joskus jää itse kuulostelemaan lasten kääntyilyä tai sängyn kahinaa eikä meinaa nukahtaa. Tai joskus lapset havahtuu miehen heräämiseen jo ennen kuutta eikä välttämättä itse saa nukahdettua uudestaan jos herännyt itsekin siinä kunnolla. Mutta pääsääntöisesti toimiva ratkaisu meille nyt. Siirretään lapset sitten yhdessä varmaan seuraavaksi jompaan kumpaan jäljellä olevaan makkariin ennenku sitte joskus siirtyvät omiin huoneisiinsa.
Nukkuminen ylipäätään menee aika hyvin nyt (toivottavasti en manaa mitään ) mutta tyttö viedään sänkyyn vähän ennen 20, poika perään kun tyttö nukahtaa. Ehkä just kerran tuttia yöllä, ei välttämättä sitäkään. Aamulla jos meinaa tosi aikaiseen herätä tai kömpiä viereen niin sanon vaan shhh nukutaan vielä niin rauhoittuu sinne. Sitten kun kuulen,että kahisee sänky ja että on hereillä niin kurkkaan pinnikseen ja sanon että tule kainaloon niin sitten vasta tulee Päiväunillakin jos meinaa jo esim 1,5h päästä herätä niin rauhoittuu aika pian uudelleen unille kun vähän paijaa. Sitten viimeistään 2,5h unien jälkeen herätän.

Muutenkin menee ihan mukavasti elämä, lasten touhua ja riehumista on niin ihanaa katsella <3 <3 Poika on päiväkodissa ja typykän kanssa kahdestaan päivät ennenku miehen tultua mennään yhdessä poikaa hakemaan. Viikot menee älytöntä vauhtia koko ajan vaikka mitään erityistä ei tehdäkään nyt koronajuttujen lisääntyessä. Sinällään harmittaa ettei nyt ole viitsinyt taaperoryhmäjuttuja hankkia meille päiviksi. Nähdään sentään viikonloppuisin pojan tarhakaverin perhettä leikkipuistoissa tai syömässä, niin näkee muitakin lapsia ja pääsee touhuamaan. Tarhan aloitus vähän jännittää kun sen verran vähän lapsikontakteja oman ikäisistä verrattuna pojan tilanteeseen silloin aikoinaan. Mutta eiköhän se mene hyvin. Oli ekaa kertaa isovanhempien ja mun siskon kanssa päivän poika mukana, oli mennyt tosi hyvin kyllä ilman itkuja ja syönyt ja nukkunutkin oli päiväunet, joten toivoa on varmasti

Jaa jospa tässä olisi tarpeeksi juttua minulta tällä kertaa, palataan taas!

 

Moikka! En ole täällä kaksplussassa ollut pitkään aikaan. Meillä oli ICSI syksyllä 2018. Tuli 2alkiota niistä ja toinen siirrettiin tuoresiirtona. Tässä välissä oli kaikkea kurjaa ja vasta tosssa keväällä hakeuduttiin PAS takaisin. PAS ei onnistunut, koska löytyi polyyppi, joka poistettiin ja nyt syyskuussa vihdoin päästiin siirtoon.
Ollaan oltu lapsettomia vuodesta 2014 ja nyt perjantaina pärähti elämäni ensimmäinen plussa. Tein vielä perjantai- illalla ja lauantai aamuna varmistukset ennen tän aamun TAYS annettua testauspäivää. Tänään pärähti digiin Raskaana 1-2vk ja pp12.
On tosi epäuskoinen olo. Meillä on vielä TAYS varhaisultra tiedossa. Enkä jaksais odottaa sitä.

Karhunvatukka 3+5

 

Heloy pitkästä aikaa kaikki! Ihanaa on ollut lukea teidän kaikkien kuulumisia, ei vaan oo ite kerenny tai saanu sopivaa kunnon hetkeä tälle kirjoittamiselle vaikka kyllä on mielessä ollu! Tää on niin tyhmä tää uus foorumi kun tässä ei kai enää kirjoitusluonnoksetkaan tallennu niinkuin ennen, että voisi sitten tarpeen tullen pitää vähän kirjoitustaukoa.

Ihan ekaksi Suuuronnittelut @Wintersun ja tervetuloa tänne puolelle näin vähän myöhässä multakin

Ihana @Mandela teillä toi kaikki sängyt rivissä -nukkumisjärjestely Kiva että nukkuminen alkanut paremmin sujumaan, teillä vissiin aika hurja historia sen suhteen! Meillä tosiaan sikälikin hullaannuttu tähän kantoreppuun kun tää on ollu niin meidän pelastus siis ihan kirjaimellisesti kun vauvu edelleen nukkuu vaan niitä 45 min päiväunia, jotka ei siis hänelle riitä vaan itkee sitten väsymystään kun ei nukkuakaan osaa mutta nyt kantorepussa nukkuu! Meillähän siis vauva oli aika itkuinen aiemmin ton (yli)väsymyksen takia kun yöt oli huonoja ja päiväunet liian lyhyitä ja sitten yliväsymyskierre. Mutta tuo taianomainen kantoreppu muutti kaiken Oikeesti olen sitä mieltä että se ratkaisi meillä tän umpikujatilanteen

@Domi Meillä siis nyt raskausyritys oikeesti käynnissä, nyt just tokasta kierrosta ovis bongattu testillä jee :-D Ja meillähän on tuo vauvan nukkuminen ollut melko ”työlästä” (kuten Silmu75 asian osuvasti ilmaisi :-D) että en sanoisi että on sillai kovin helppo vauva tämä ollut. Mies ei ole myöskään osallistuva, meillä on tällainen hyvin perinteinen perhesuhdemalli (siis ihan molempien halusta) että minä hoidan vauvan ja mies hoitaa sitten mitä hoitaa ja auttaa vauvan kanssa tarvittaessa. On vaihtanut yhden kerran vaipan ja ollut vauvan kanssa sen aikaa kun kävin jälkitarkastuksessa :-D Mutta siis maailman ihanin mies tämä, tekee kyllä kaikkea muuta mutta tämä vauva-asia nyt on näin ja hyvä niin koska se meille molemmille sopii parhaiten. Ja minä taas, en nyt ainakaan mitenkään super ole :-D Ehkä salaisuus on siinä että olen aika laiska ( :-D ) ja siksi otan asiat aika rennosti. En jaksa stressata siivouksista tahi muista. Elän vähän niinkuin hetki kerrallaan, aina kun yöllä 15. kertaa tömistelen vauva sylissä niin ajattelen vaan että onneksi ei tarvi mennä huomenna töihin eikö itseasiassa tehdä yhtään mitään jos ei halua, paitsi tietysti hoitaa vauvaa ja olla hänen kanssaan. Mutta esim asukaspuistossa ollaan nyt käyty 2-3 x/vk mutta ei olla kertaakaan keretty aikomaani puiston ohjelmaan mukaan kun ollaan herätty liian myöhään ja sitten tullut liian kiire niin ollaan sitten jätetty ohjelmat väliin ja menty vaan hengailemaan ja sosialisoitumaan Musta toinen lapsi (ja kolmas ja neljäs ja viides) olis vaan niin ihania Ja mä uskon että kaikesta selviää! Ei ole tarkoitus näillä puheilla ketään loukata, ymmärrän hyvin että esim jos ei saa nukuttua niin se tekee kenet tahansa lähes hulluksi. Meillä vauva nukkuu huonosti mutta mä olen tällainen unikeko että nukahdan kuitenkin sitten lähes välittömästi kun vauvakin nukahtaa. Ja kun siellä makkarissa tosiaan aina 12 h/yö vietetään niin väkisinkin siinä sitä unta kertyy vaikkakin pätkissä. Lisäksi ole tehnyt aina vuorotyötä ja ollut huono menemään ajoissa nukkumaan ja olen tottunut menemään aamuvuoroon useimmiten 3-4 h unilla ihan puoliunessa niin kai siinäkin vähän harjoitusta saanut :-D

Mites @Silmu lla ja vauvulla menee? Meillä kanssa mies herkästi hermostuu vauva itkuun! Mulla jäi blondiraidatkin ihan oranssiksi kun mies alko kyselee minuutin välein että ”Ootko jo valmis, ootko jo valmis, ootko jo valmis” kun vauva alko itkeskelee ja mä olin hiusväri päässä! Oli sitten pakko pestä pois ennen aikojaan :-D

Mites @dino lla menee? Kiva kuulla että teillä on sitten rattaissa viihdytty vaikka vaunuissa ei, mä niin odotan että meilläkin Syömisessä varmaan niin eri konstit toimii vauvakohtaisesti, hyvä että on löytyny teillä keinot millä saa ruokaa masuun Meillä vasta kiinteiden alotus häämöttää kuukauden päässä.

Mulla oli ennen enemmän aikaa kirjoitella kun vietin valtaosan vuorokaudesta makkarissa nukutuspuuhissa! Nyt enää 12 h (kirjaimellisesti) niin ei kerkee niin hyvin kirjoitella :-D Meillä on siis uniasiat alkanu pikkuhiljaa menemään sujuvampaan suuntaan, iltanukutus on nykyään hyvinkin joutuisaa, erityisesti aamusta vaivanneet vatsa-&ilmavaivat alkoivat helpottaa 3 kk iässä ja huomattavasti vähentyneet 4 kk ikään mennessä, nykyään eivät onneksi enää herätä aamuisin. Heräilyjä meillä edelleen piisaa varmaan kymmenkunta yössä mutta uudelleennukutus sujuu useimmiten joutuisasti n. 10 minuutissa, aiemman puolituntisen ja pidemmänkin sijaan. Ikä vajaasta nelikuisesta vajaaseen viiskuiseen aika villiä menoa, vauva heräili läpi yön 0,5-1 h välein, yksi pitkä unipätkä oli joka oli kestoltaan n. 1,5 h. Tais olla nuo kuuluisat nelikuisen hulinat.

Mutta sen jälkeen, nyt parisen viikkoa, yöt on olleet aika ihania! Vauva edelleen heräilee mutta selkeesti unijaksot on pidentyneet, useita 2-3 h unipätkiä ja sitten aamustakin vielä 1 - 1,5 h pätkiä! Ja mikä parasta, vauva on alkanut taas nukahtaa jopa kun työnnän rinnan suuhun! Viimeiset ehkä pari kolme kuukautta ei ole siis rintaan nukahtanut vaan on vaatinut yleensä ensin rinnan rauhoittumiseen ja sitten on pitänyt nousta kantelemaan nukahtamiseen! WAU, rinta vaan suuhun ja unia jatkamaan Ei toki läpi yön näin mutta esim viime yönä nousin sängystä vain KOLME kertaa!

Tämä nyt on tätä unijaaritusta multa taas mutta kun tämä nyt sattuneesta syystä on meillä aika kuuma aihe :-D :-D :-D

Mutta siis ylipäätään uniasioissa on tapahtunut muutosta että vauvan uni Kimmon jotenkin sikeämpää tai jotain mutta kun alkuun vauva heräili niihin omiin sätkytyksiin ja sitten vaikka sötkyttelyt väheni niin heräili edelleen niihin normaaleihin liikkeisiin mitä nyt jokaisella unissaan tulee esim asennon vaihtaminen mutta nyt olen henkeä pidätellen monena yönä seuraillut kuinka vauva l i i k k u u u n i s s a a n mutta e i herääkään niihin liikkeisiin :-D Lisäksi, uskomatonta mutta totta, mutta vauva nukahti eilen sänkyyn mun hyröilyyn ja silittelyyn, ennen aina yltynyt pää punaisena -itkuksi alta aikayksikön!

Noh mutta se siitä tältä erää, jatketaan uniharjoituksia :-D

Muuten menee ihanasti! Kotona on iiiihana olla, vauva on ihana, kaikki on ihanaa. Mä oon niin onnellinen että saan vihdoinkin elää tätä unelmoimaani elämää, esim just asukaspuistossa käynti. Ennen aina muistan kun miehen kanssa käveltiin ohi ja kateellisena katoin äitejä lasten kanssa ja mies lohdutti että kyllä säkin vielä ja nyt se tosiaan on Totta

Meillä huomenna neuvola, jännää! Viimeksi vauva 4 kk neuvolassa jo 7 kg :-D :-D :-D Kiitos läpi yön syömisten :-D Saas nähdä miten nyt! Kohta ei varmaan paino enää nouse samaa tahtia kun vähentyneiden yöheräämisten takia on myös yösyomiset vähentyneet ja nyt reilun viikon on aamuvaipat ollu painoltaan varmaan puolet siitä aiemmasta :-D

Mukavaa syksyä Kaikille ja olisi ihanaa taas kuulla teidän kaikkien kuulumisia

Karhurouvanen & vauvu 5 kk

 

@Karhurouvanen Olet kyllä aina niin kadehdittavan positiivinen! Meillä on edelleen sitä iltaitkuisuutta, minusta vähemmän kuin ennen, mutta ikävästi niin, että poika alkaa itkeä kun mies yrittää hetken hoitaa. Yhtenä iltana itki sitten jo mieskin sitä kun ei osaa ja mua alkoi jo vähän stressaamaan, että pitäis jaksaa vielä miestäkin lohduttaa. Onneksu on nyt saatu viikonloppuisin näytettyä miehelle sitä iloisempaa poikaakin. Mutta tosiaan vähän hankalia nuo illat kun on vauva toisessa kädessä ja toisella yrittää laittaa iltapalaa tms. Jaksaessani kietaisen vauvan neliöliinaan, mutta aina on niin pienestä hetkestä kyse kun tarvitsisin molempia käsiä etten kovin usein jaksa. Rengasliina olis kätevä, mutta peppupussin teko on osoittautunut odotettua hankalammaksi eikä kyytiläinen ole kovin innokas harjoittelemaan. Mulla on myös neljä kantoreppua ja kaksi kantoliinaa, mutten millään jaksaisi perehtyä säätöihin ja sidontoihin. Mutta kantamisen haluan kyllä vielä opetella, luulen että uskallan paremmin kunhan poika oppii kannattelemaan itse päätään.

Mulle on kyllä keskiviikkoinen vauvakahvila ihana vertaistukipaikka. Samana aamuna on muskari, mikä ei oikein ole vastannut mun odotuksia, mutta se onkin varmaan kivempi kokemus isomman lapsen kanssa. Meidän poika nukahti tänäänkin kesken kolmevarttisen.

3kk rokotukset saatiin viime viikolla, loppupäivän poika nukkui ja söi tosi vähän, pientä kuumetta oli niin annoin neuvolatädin suosituksesta yöksi Panadolia. Mitat on nyt 61cm ja 5,4kg, kuulemma mennään hyvin käyrillä.

Silmu ja poika 3kk/14 viikkoa