Alkionsiirroista plussanneiden vauvaketju vol 2

Vihdoin pääsen siirtymään tänne! Taustaa: täytin viime viikolla 45v, lasta on toivottu alkuvuodesta 2013 (tai siitä kun olin 16-vuotias, miten sen nyt ottaa..) mutta yhtään mitään ei ole tässä vuosien varrella tapahtunut. Heti yrityksen alussa todettiin muussa yhteydessä endometrioosi ja tehtiin laparoskopia. Lannistuin täysin diagnoosista enkä ollut henkisesti valmis edes harkitsemaan hoitoihin hakeutumista, olin sitä mieltä että haluan lapsen ”luonnollisesti” ja alle 40-vuotiaana.

Pikkusiskon odottamattomat vauvauutiset elokuussa -18 laukaisivat ison lapsettomuuskriisin ja itkin todella paljon. Siskonpojan syntymä ajoi lopulta selvittelemään millaiset mahdollisuudet meillä olisi saada vauva, ja kuultuani lahjasoluhoidoista olin ensimmäistä kertaa toiveikas. Pessimismi yllätti matkan varrella ja alkioitakin tuli vain kaksi, mutta yllätyksekseni plussasin heti ekasta siirrosta. Tämä pitkä taival ja pelkojen varjostama odotus sai viimein onnellisen lopun kun saimme pienen pojan (45cm/2650g) 7.7. suunnitellulla sektiolla rv36+5. Sektio tehtiin etisen istukan takia ja siksi vähän etuajassa.

Poika on maailman suloisin, mutta vielä en ole häntä saanut kunnolla syliinkään. :( Ensin laitettiin happiviiksiin kun saturaatio oli vähän huono, sitten siirrettiin ylipainehoitoon ja eilen varoiteltiin, että keuhkot tarvitsevat ehkä surfaktantteja lähteäkseen toimimaan kunnolla. Ihan normaaleja alkuvaikeuksia siis kun täysiaikaisesta jäätiin vähän vajaaksi, mutta kyllä on surullista olla synnyttäjien osastolla ilman vauvaa. Ja kun tiistaina arveltiin, että keskiviikkona saan vauvan luokseni ja nyt tuntuu, että joka kerta kun käyn lastenosastolla, niin se hetki karkaa aina vähän kauemmas. Mitään maitoa en ole saanut tulemaan ja harmittaa, jos imettäminenkin menee nyt tässä pieleen.

Eli olen kovin onnellinen, mutta myös hormonihuuruissa itkeskelen täällä vauvani perään. Toivottavasti ei kovin montaa päivää enää tarvitse olla erossa.
 
@Silmu75 paljon onnea pojasta ❤ tiedän millasta on olla osastolla ilman vauvaa. Ja hormoonit ku alkaa jylläämään niin ei oo helppoa. Harmi jos maito ei tahdo nousta. Pumppaa ja lypsä vaan tiheästi! Ja yölläki ainaki kerran. Mulla nousi sitte lopulta vasta ku pääsin osastolta pois mutta ei ikinä alkanu tulee nii paljo että lapsi ois yksistään niillä pärjänny.

Alkuun harmistelin että meidän imetystaival ei koskaan päässy alkamaankaan mutta nyt asialla ei enää oo merkitystä. (y)
 
  • Tykkää
Reactions: atvk87 ja Silmu75
Eilen sain pojan viimein syliin ja tänään rinnalle asti. ❤ Ei ole kyllä maitoa näkynyt, mutta treenailtiin. :) Eka yritys oli kyllä aikamoista sähläystä, mutta seuraavalla kerralla sain rintakumin ja sillä homma tuntuisi sujuvan. Nyt vaan toivotaan, että maitotilaus menee perille.

Poika ei kai enää ole ylipainehoidossa kun monitorin valikossa näkyi O2, että taitaa olla sellaiset high flow -happiviikset vaan. Niiden virtausta nyt vähennellään hyvin varovasti ja ajan kanssa. Saa tässä vissiin asennoitua kotiutumaan ilman vauvaa, mutta yritän nyt vielä viivytellä.
 
Se meiän leap, 59 viikkoa, alko eilen @Mandala :D

Ollaan oltu viikko ystäväperheen luona lomailemassa ja täällä poika on alkanu syömään kunnolla, ehkä mallista? Ihanaa kun on taas kiinteetä kakkaa!
Sen sijaan alkuviikosta puhkes kolme uutta hammasta ja ne on todella kiukuttanu, olipas hassua selitellä, ettei tää nyt näin itkunen oo kotona. :D
Säät ei oikein oo suosineet, täällä kun olis järvi ja hiekkaranta niin on ollut aika viileää ja satanu melkein joka päivä.

Kiipeilee siis ihan joka paikkaan, kotona lemppari on nojatuolin käsinojalta terassin ovenkahvan räpellys. Rattaissa ei voi viedä enää ollenkaan, kun nousee siellä seisomaan. Traktorin portaitakin jo menee ja voisi istua traktorissa räpläämässä kaikkea tuntikausia. Pikkufarmari.

Kyllä @-dino- siirtyisin jo turvaistuimeen, kun typy osaa jo istua jne niin se on turvallisempi kuin kaukalo, joka on vähän kuin kompromissi vauvoille, jotka ei vielä istu. Jos säätöjä, niskatuki ja vyöt, ei saa tarpeeks alas muuten, niin laittaa jonkun pikkutyynyn pepun alle niin saa siitä mahdolliset tarvittavat sentit. Noi koko-ohjeet kumminkin pakko olla viitteellisiä, onhan lasten mittasuhteet ihan erilaisia muutenkin! Varmaan menis jo ihan hyvin! ❤

Pureminen imettäessä loppu onneks niihin hampaisiin! Huh, se oli jo aika ahdistavaa.

@Domi niin se aika tosiaan rientää, hassua. Hyvin kasvaa teiän touhuliini myös. Onneks sulla on harrastus ja vähän omaa aikaa. :)

Kiva kuulla @Mandala että elämä on normalisoitumaan päin ja hauskoja hetkiä mökillä. :D

Mulla ei siis oo mitään työpaikkaa, minne palata, pitäis alkaa työnhakuun. Näillä mössöaivoilla, yeah right.
Onneksi tälle ilmiölle löytyi kansantajuinen selitys, nimittäin myeliini! Joka on aivoissa solujen välillä tiedonsiirtoon yms liittyvä "rasva", jonka äidin kroppa raskaudessa ja imetyksessä siirtää vauvan hermoston yms kehitykseen, niin siksi äidit hidastuu. :D
Se on se myeliini! Se palautuu, mutta ottaa pari vuotta.
Tosi mielenkiintoinen juttu, onneks törmäsin tohon.

Oli niin kiva lukea teiän kaikkien kuulumisia, pitää nyt yrittää skarppaa täällä käymistä. :)

atvk + poikanen 1 v 1,5 kk
 
  • Tykkää
  • Rakkaus
Reactions: Domi ja Mandala
Hei pitkästä aikaa, niin kauan kirjoittamisesta, että hävettää. Mutta gemmy täällä ja 10 kk ikäinen tyttö.

10kk neuvolassa tyttö 70,2 cm, 9120 g ja py 49,4. Meillä on tosiaan pään takia ollut neuvoloita 6kk neuvolan jälkeen 7kk, 8kk, 9kk ja 10 kk. Pää kasvaa tosiaan lähes +3SD käyrällä ja pituus on toisaalta -1SD. Eroa ei saisi olla siis juurikaan enempää kuin 2SD ja meillä sitä on tosiaan lähes 4SD. Lastenpolilla ei oltu huolissan ja pää ultrattiin. Aivokammiot oli normaalit, ei vesipäisyyttä tai merkkejä traumoista. Sikäli hyvin, hän on vain isopäinen. Mutta toisaalta kun meillä on niitä luovutettuja soluja niin voihan sieltä puolelta tosiaan olla vaikka minkälaista normaalia geneettistä isopäisyyttä.

6kk ikään asti imetin täysin ja sitten aloiteltiin kiinteät. Meidän tyttö ei ole sitten lusikalla suostunut syötettäväksi (mikä on niin rasittavaa välillä) vaan on alusta asti syönyt sormin ja määritellyt siis itse mitä haluaa syödä. Se on hiukan rasittavaa kun reissussa olisi joskus kiva ottaa vaan jokin purkkiruoka mukaan ja lämmittää se. No hän on kyllä hyvä sormiruokailija, esikoinen paiskoi ruuat seinille.

Ihanaa kuulla teidän pienistä kiipeilijöistä, siinä on vahtimista. Meillä on tosiaan vauva myös motorisesti hyvin hidas, mutta ehkä vielä toistaiseksi menee alarajoilla kehityksen suhteen. Hän on siis temperamentiltaa niin rauhallinen ja siitä varmaan johtuu. Hän tosiaan juuri ennen 7kk ikää kääntyi ensimmäisen kerran mahalleen. 8kk iässä lähti ryömimään, mutta nyt vielä 10kk iässä ei pääse mitenkään ylös lattialta. Meillä on vielä pinnasänkykin ylimmällä tasolla ja vaunukoppakin meni tosi pitkään.. Nyt on hiukan alkanut olla sitä ylävartalon suorille käsille nousua, mutta jaloilleen hän ei varaa tosiaan yhtään. Käytiin fysioterapiassa 2x 8kk iässä, mutta niitä rajoitettiin voimakkaasti koronan takia. Nyt sitten ollaan taas ensi viikolla menossa uudestaan neuvolan lähetteestä. Osteopaattiakin olen miettinyt, koska fysioterapiassa aiemmin todettiin voimakasta toispuoleisuutta/kyljen kireyttä. Mietin, että jos tämä toispuoleisuus johtuisikin jostain lantion kireydestä.

Koitan jatkaa vielä iltasella ja kommentoida muidenkin kirjoituksia. Nyt heräsi tyttö päiväunilta.
 
Matkalla kotiin ilman vauvaa, nyyh! Hengitys sujuu jo omin voimin, mutta koska ruoka on tullut nenäletkulla suoraan mahaan, niin pitää vielä opetella syömään ennen kuin pääsee kotiin. Arveltiin, että osastolla voi mennä vielä viikko. Mulle taas lääkäri suositteli kotiinlähtöä ja alkoi jo tuntua, että seinät kaatuu niskaan, niin päätin lähteä. Nyt sitten vaan joka päivä sairaalaan vauvaa katsomaan ja imettämään, matkaa noin 35km. Toivottavasti tässäkin vauva yllättää ja oppii odotettua nopeammin.
 
Tervetuloa @Silmu75 :) Mikä on teillä tilanne nyt? Ikävää että hiukan pitkittyi tuo vauvan osastolla olo :-/ Tosi kurjaa ettei ole vauvaa vielä saanut kunnolla sylitellä. Noh, kohta varmaan on kaikki kunnossa ja pääsee poika kotiin!

Kiva lukea täällä kaikkien kuulumisia :) Melkein kaikilla vaan jo täällä ”isot” vauvat niin kivaa itelle kun tulee pikkuvauvoja lisää :) Joillakin oli vissiin hoitoja suunnitteilla/käynnissä?

Meillä vauvaliini on nyt lähes 10 viikkoa ja sinänsä kaikki on hyvin ja arki rullaa mukavasti mutta tuo, mikäpä muukaan kuin nukkuminen, tuottaa harmaita hiuksia. Meillähän siirryttiin perhepetiin minä& vauva muutama viikko sitten ja se helpotti suuresti nukkumista, vauva kun ei omassa sängyssä suostunut nukkumaan.

Tilasin sen @Sukkis kin mainitseman Sleepyn Nuku paremmin -verkkokurssin joka on kyllä kerrassaan loistava tietopaketti! Tajusin sen jälkeen että meillä on vauva aivan yliväsynyt, siitä johtui jatkuvat tuntikausien valvoskelut ym. Aloin laittamaan vauvaa nukkumaan aina iänmukaisen (1h-1,5 h) valveillaoloajan jälkeen ja tämä helpostikin tilannetta suuresti kun vauva pääsi yliväsymyksestä.

Edelleen nukkuminen on huomattavan hankalaa, vauvaa vatsa vaivaa (olen imetysdieetillä) ja menee herkästi yliväsyneeksi jonka seurauksena nukahtaminen ja erityisesti syvään uneen pääseminen on tosi vaikeeta ja sitten onkin äkäinen vauva ja tuntien nukuttamisrumba. Tämä on kuvio lähes päivittäin koska vauva ei saa yöllä nukuttua tarpeeksi vatsan takia ja päivällä nukkuu vain yhden unisyklin 45 min pätkiä

Okei nyt täytyy mennä, jatkan myöhemmin :-D
 
Ihanaa @Silmu75 ❤❤❤ Sehän kävikin nyt sitten nopeasti onneksi! Varmasti jännittää mutta hyvin kaikki menee! Olin itse ihan ihmeissäni miten sitä kaikki lähti sujumaan niin hyvin, tosin miehellä on kyllä ennestään lapsia ja toki sairaalassa olin vauvan kanssa 1 vrk ”opastuksessa” tosin se ei mun mielestä kovin syvällistä opastusta ollut :-D Ihanaa kohta teillä on vaava siellä!
 
  • Tykkää
Reactions: Silmu75
Nyt vasta kerkeää jatkamaan :-D Niin niin tosiaan se nukkuminen tuottaa harmaita hiuksia kun vauva nukkuu omassa sängyssä vain niitä 45 min pätkiä ja vaikka mun vieressä sitten nukkuukin aika hyvin niin nukahtaminen on vaikeaa ja varsinkin kun on yliväsynyt niin voi mennä monta tuntis ennen kuin nukahtaa. Tai nukahtaa toki mutta havahtuu hereille ennen syvään uneen pääsyä. Olen yrittänyt vauvaa sitten kovasti saada päivällä nukkumaan ettei tulisi tuota yliväsymystä. Viettänyt makkarissa sitten ihan tuntikausia nukuttamassa ja muutenkin vauvan kanssa varmaan n. 22/vrk että se saisi nukuttua sitten edes vieressä tai sylissä. Toki mieskin vauvaa hoitaa mutta pääasiassa kuitenkin minä jo ihan imetyksen takia mutta muutenkin toki.

Mies pitäny hulluna kun tuntikausia siellä suhisen kun meillä tuo Harvey Karpin viiden ässän menetelmä kyllä hyvin toimii ja rauhoittaa vauvan välittömästi. Erityisesti sillä suhinalla (siis omalla, ei white noisella) on ihan maaginen vaikutus, monesti vauva ihan heittää päänsä patjaan ja iskee silmät kiinni kun alan suhista :-D Ei uskonut mies ennen kuin näki omin silmin, nyt suhistelee menemään itsekin :-D

Vaunuista vauva ei tykkää ollenkaan, ollaan yritetty harjoitella vaunulenkkejä mutta useimmiten ollaan palattu vauva kainalossa takaisin. Tuttiakaan ei huoli, päivittäin tarjoilen kyllä jos joku päivä kelpais.

Väsynyt en enää ole ollut kun yöstä riippuen nukkunut kuitenkin sen 4-10 tuntia ja usein vielä päivällä ainakin puolituntia. Toki heräillyt, joskus kymmeniäkin kertoja kun vauvalla aina aamusta alkaa se vatsa vaivaamaan mutta heröilyt ei mua juuri häiritse, olen aika unikeko että nukahdan samantien kyllä. Olenkin naureskellut että nukun nyt paljon enemmän kuin töissä ollessa :p

Imetysdieetillä olen ollut ja tuntuu että maito ainakin tekee vauvalle vatsavaivaa. Muuten olen vältellyt noita perusjuttuja, sipulia, suklaata, mausteita, papuja, linssejä ym. Kananmunan palautin jo ruokavalioon eikä siitä ole tullut vaivaa. Vyöhyketerapeutti kävi vauvaa käsittelemässä kolme kertaa mutta en erityisemmin huomannut siitä apua. Nythän oli viime vuonna HUSin ja jonkun tahon ihan tieteellinen tutkimus jossa vyöhyketerapialla oli huomattava vaikutus koliikkivauvoihin. Kannattaa Googlata jos jollain koliikkia on :)

Nyt eilen vauva nukkui illalla ekan kerran sitten ensimmäisten parin viikon jälkeen 2,5 tuntia omassa sängyssään!!! Uskomatonta mutta totta, 2 tuntia putkeen ihan ”omaa aikaa”, eipä ole näkynyt viimeiseen kahdeksaan viikkoon :-D. Jihaa, tästä se lähtee :) Edellisyö menikin kohtuumukavasti ja eilinen päivä meni hyvin päiväunien merkeissä kun oltiin reissussa koko päivä ja siellä vauva usein nukkuu hyvin, ainakin autossa. Täytyy nyt yrittää jatkaa tätä hyvää linjaa ettei pääse taas yliväsyneeksi ja sitten tulee plörinät.

Muuten vauvan kanssa kaikki on sujunut ihanasti, silloin kun vauva ei ole yliväsynyt niin hän on iloinen, aktiivinen ja hymyileväinen ja kovasti jutustelee❤ Nyt toissapäivänä aloitti kääntymään kyljelle, teki sen ensin yöllä kaksi kertaa, sitten seuraavana päivänä kaksi kertaa ja sitten illalla ja tänään onkin kääntynyt jo ihan solkenaan, äsken oltiin terassilla niin kääntyi varmaan kymmenen kertaa peräkkäin :) Voi meidän sulotar❤ Mietityttää vaan että jos hän tästä pian alkaa ihan mahalleen kääntyilemään niin sitten pitää lopettaa kapalon köyttö ja kapalo on ollut meidän pelastus jonka ansiosta nämä 45 min päiväunet onnistuvat! Muuten vauva herää heti niihin omiin käsien sävähtelyihin ja vatsakiemurteluihin. Että saa nähä kuin sitten päiväunet onnistuu, O-ou.

En tiedä kuinka pöllöä tekstiä tuli mutta tämä nyt oli vähän tällaista ajatusten virtaa kun pitää taas tästä rientää!

On tää vaan ihan niin mahtavaa että on Vauva itsellä ja että sitä tosiaan on itse Äiti!!! Uskomatonta mutta totta se on❤❤❤ Ihan niin sydäntä pakahduttavaa että tällanen onni potkas että kuulu sitten siihen joukkoon että hoidot onnistu! Mulla on jo nyt kauhee vauva- ja raskauskuume, raskausaika oli niin ihanaa, synnyttäminen oli niin ihanaa ja tää vauva vasta ihana onkin!!! Aattelin jo että menkat alko kun tuli tossa joku päivä sellasta vuotoa mutta ei nyt sentään, töysimetyksellä siis ollaan että ei kai ne vielä ihan hetkeen alakaan. Elättelen siis toivoa että jos raskautuisinkin luomusti :-D Muuten sitten hoitoihin mahd pian uudestaan kun tässä ei ole aikaa hukattavana kun mulla on se alhainen AMH ja tosi nihkeesti tulee folleja hoidoissa!

Mukavaa kesäpäivää kaikille ja nautitaan tästä vauvailun ihanuudesta ja @Silmu75 lle oikeen erityisnautiskelu siellä tuoreen vauvan kanssa❤❤❤

Karhurouvanen & tyttönen 10 vk❤
 
Uhraanpa nyt teille tänään vapaa-aikani :love: eivai on pitäny monesti jo kirjottaa mutta aina jotain muuta.

@Domi Voi teidän juoksijaa! kiva että jollaki lelulla viihtyy yksinäänki hetken, se helpottaa kyllä paljo. Syömisistä sanoisin että niin kauan ku kasvaa niin kaikki hyvin vaikka tuntuu että syö huonosti. Sitteku kasvu loppuu niin saa vasta huolestua, ei ennen. ;)

@atvk87 on teillä melkonen akrobaatti ku traktorin portaitaki jo menee :D Ehkäpä ne hampaiden puhkeamisetki vaikutti syömiseen, mutta miksei lapset nyt mallistaki opi. Sairaala-aikana meille lääkäri sanoki että kannattaa joskus syyä typyn nähden eikä aina ruokalassa.
Mahtavaa että pureminenki loppu, voin vaan kuvitella kui jännää ollu imettäminen :rolleyes: ja hei vau mössöaivoille on ihan nimiki :D ehkä mulla alkaa sit siks VÄHÄN välillä kirkastua kun pumppaamisen lopetellu kohta vuosi sitte. (ompa siitäki vaan kauan!)

@gemmy ompa kiva että nyt jaksoit käydä kirjottamassa. Hyvä että kasvua seurataan, syystä ne viitearvotki on varmaan laadittu. Mut hienoa että pään tutkimuksissa kaikki hyvin, hällä on vaan iso pää :) Kylläpä tuota liikkeellekki kerkeää, hän ottaa rennosti. Kiva että taas pääsette fyssarille (y)

@Silmu75 naapuripalstalta bongattu että ootte pojan saanu kotiin<3 Hieno juttu, noin pienet oppii nopeesti syömään kun imemeinen on vielä refleksi. Sullekki sanon että jos kasvua tulee niin älä murehdi syömisiä!

@Karhurouvanen Ihailtavan paljo oot jaksanu nähä vaivaa nukkumisten eteen, ja hienoa että alkaa tuottaan tulosta (y)

Istuin asiaa kun ihmettelin niin heivasin kaukalon sitte varastoon. Meillä recaron kaukalo joka tulee suoraan istuimeen kiinni niin aika kompakti ja siksi varmaan tuntu jo ahtaalta vaikka typy ei hirveen iso ookkaan. Pyyhkeen laitoin pyllyn alle ku tuntu menevän kovin syvälle.
Säännöllinen fysioterapia loppu, kontrollit jatkossa. Kävelystä on tullu nopeesti varmaa ja vauhdin kiihdyttämistä esiintyy, ulkona saa jo tosissaan kattoa että pysyy pihalla. Kiipeily alkaa kiinnostaan, rahille kiipes eilen ekaa kertaa ilman apua, sohvalle ei pääse ku korotetut jalat. Ja hyvä niin sillä puuttuu täysin se järki miten tullaan alas... turvallisesti... Kolme hammasta tullu taas, nyt kaikkinensa 13 kpl.

Leikkiseuraa kovasti tytölle kaipaisin mutta kovin tuntuu hankalalta. Jos ei korona jyllää niin muut flunssataudit on täälläpäin nyt ainaki pinnalla. Lähellä oleva leikkipuisto on lähes aina autio kun sielä käydään. Varmaan löytys ku reilusti kyselis mutta no joo en tiiä. Kai mua jännittää miten trakariin suhtauduttais.

-dino- & typy 14,5kk


 
  • Rakkaus
Reactions: marrasmai
Haha @-dino- mokoma kiipeilijä :D voi olla kyl vaikeaa tutustua muihin lapsiin nyt näinä erityisinä aikoina varsinkin jos leikkipuistot autioita. Täällä aina tuppaa olemaan porukkaa niissä, mutta yleensä on omat kaverit mukana niin ei tule uusiin tutustuttua. Nytkin kun poika on ollut mummin ja vaarin luona lomailemassa niin oon käynyt pikkumimmin kanssa pojan kavereiden kanssa silti ulkona :D
Mutt siis mulle itselleni ehkä vähän vaikeaa ois semmonen tarkoituksen omainen tutustuminen. Pojan vauva jumpassa aikoinaan sen loputtua väkisin sain puserrettua itsestäni "kaverataanko facessa" erään naisen kanssa kenen kanssa jutut kulki monta kuukautta siellä. Ja ihan hyvä kun vieläkin ollaan muutaman vuoden jälkeen silloin tällöin tavattu.

Vitsi kun en muista kelle kaikille pitikään vastata. Mutta @Karhurouvanen teillä vähän haastavat tosiaan nuo unijutut. Just katoin netflixin Vauvan Vuosi unijakson ja siinä tosiaan puhuttiin siitä, että aivot tarvitsee muodostaa tietty yhteys ennen kuin vauvalle voi muodostua vuorokausirytmi ja se oli muutaman kuukauden ikäisenä. Uskon, että se siitä teilläkin pikku hiljaa alkaa muodostumaan varsinkin kun alkaa kohta päivät lyhenemään ja enemmän tulemaan pimeää. On ilmeisesti tärkeää, että kun halutaan aloittaa päivä niin silloin tosiaan ihan valot päälle niin aivot ymmärtää sen paremmin.

Se säpsähtely myös vähenee iän myötä, mutta ei se tieto tietty auta kun pitäisi sitä ennen vauva saada nukkumaan myös... Sitkeästi olet jaksanut asiaan paneutua, kyllä varmasti helpottaa jossain vaiheessa!

Onnea vauvasta @Silmu75 ja tervetuloa tänne puolelle! Toivottavasti kaikki siellä hyvin tällä hetkellä!

@atvk87 eeeeen kestä, pikku farmari :D ❤ miten teidän unet, onko parantuneet? Tosi hyvä jos ruoka taas maistuu!

Meillä mimmi nyt kävelee suurimman osan ajasta, ulkonakin mielellään haluaisi kävellä vaan joka paikkaan koko ajan. Muuta ihmeempiä ei kuulu muuta kuin imetysrintamalla. Meillä tippui imetykset 0-1krt/pvä ja 1-2krt/yö ihan lempeästi itsekseen kun en tarjonnut. Mutta nyt ei ole 2,5vrk aikana yhtään kertaan enää tarvinnut :-O ja toissa yönä nukkui koko yön pinniksessä parilla tutin laitolla vaan. Viime yönä piti ottaa viereen taas mutta ei tarvinnut antaa tissiä kun ei kitissyt tai itkeskellyt. Oon ihan hämilläni kun pari yötä taaksepäin vielä oli aika paska yö heräilyjen ja tunnin hereillä kekkuloinnin kanssa. Antaa kyllä toivoa, että meillä ehkä joskus nukutaan lähemmäs normaalia huh!
Mutta se imetys. Joka päivä nyt kun ei oo kiskonut paitaa ja kitissyt tissiä niin oon vaan miettinyt, että käääääk tähänkö tämä nyt loppuu. Tähän siis koko ajan tähdätty, mutta oletin menevän kauemmin aikaa kai ja yksi iso ovihan tässä nyt sulkeutuu mitä en koskaan enää tule avaamaan. Niin on joku myllerrys sisällä tästä kuitenkin on vaikka tottakai tiedän ettei aikaa voi pysäyttää ja luopuminen pitää vaan hyväksyä ja käsitellä. Onneksi on maitoa pakkasessa niin teetän äidinmaitokorun ehdottomasti. Ja siis haluan uskoa, että öiden parantuminen liittyy imetyksen tilanteeseen niin motivoi kyllä.

Tulipa taas sepustusta paljon. Kiva kyllä käydä lukemassa kaikkien omista vaiheista!

Mandala ja pikkumimmi kohta 15kk
 
  • Rakkaus
Reactions: atvk87
Ai niin pitihän mun siitä vielä mainita kuinka mimmi on innostunut kirjoista. On niin outoa kun veljensä malttoi keskittyä vasta reilusti päälle 2veenä. Silloinkin vasta Puppe kirjoilla aloitettiin kun niissä on ne luukut mitä avata ja yhden lauseen sivut. Yritetty oltiin aiemmin aina silloin tällöin mutta ei yhtään malttanut istua ja kuunnella niin ei vaan sitten väkisin luettu. Nykyään tykkää kyllä kovasti kirjoista ja aina iltasatu vähintään luetaan. Nyt vähän isompana Tatu ja Patu kirjat on ihan huippusuosittuja ja itse asiassa ainoat hetket kun poika on hiljaa tai paikallaan on kun hän itsekseen selaa tatupatukirjojaan.
Noh samoja Puppe kirjoja luetaan tämän likan kanssa myös, mutta välillä piilotan ne kun toinen kulkee kirja kädessä perässä ja jos et ehdi sillä sekunnilla alkaa lukea hänelle niin kauheat raivarit saa :D ja siis samat 7 kirjaa kun lukee sata kertaa päivässä niin hiukan itseä kyllästyttää välillä :D
 
  • Tykkää
Reactions: atvk87
@Mandala Ihanaa kun joku innostuu kirjoista jo noin pienenä! Oon siis itse rakastanut lukemista aina ja olen koulutukseltani kirjastotäti vaikken niitä hommia enää teekään. Kirjastossa tullaan varmaan käymään ahkerasti, ehkä sillä tavalla pääsee lukemaan eri kirjoja eikä aina sitä samaa. Paitsi tietysti on joku yksi suosikki, joka pitää lukea joka ilta. :D

Hei keksiikö kukaan miten saisi mobilen kiinnitettyä hoitopöytään? (Ei siis olla ostettu sellaista vielä, että noin teoriassa.) Kaikissa näyttäisi olevan sellainen kiinnitys, joka sopii vain pinnasänkyyn. Hoitopöydässä ei ole varsinaisia reunoja, joten pitäisi olla joku klipsityyppinen kiinnitys, että saisi itse siihen pöytälevyyn kiinni. Tai miksei pöydän jalkaan jos siihen keksisi jotain. Muuta en toistaiseksi googlaamalla löytänyt kuin tämän’

 
@Mandala sepä ku tommonen tarkoituksellinen tutustuminen ei jotenki istu omaan luonteeseen. Netissä oon saanu vertaistukea samanlaisten lasten äideistä ja heidän kanssa on ihan erilaista se juttelu. Kavereilta löytyis samanikästä seuraa muttaku meidän yks iso ongelma on se ku ei voida tytön kaa lähtee autolla kahestaan. Mies tietysti vois kuskata joo mutta haluais sitte kylässä olla ihan omien kavereiden kaa keskenään :D no ehkäpä se tääki asia ratkeaa joskus.

Onnea onnistuneesta imetystaipaleesta ♥ luopumisen tuskaa varmaan on kun ei enää uutta imetettävää tule mutta oispa mahtavaa jos yöt jatkuu noin!! :love: meillä typy on vaihteleva noitten kirjojen kans. Alkuvuodesta luettiin tosi paljo mutta nyt ku liikkunu enemmän ite nii ei taho jaksaa istua paikallaan. Ja tuntuu että typy ite jo kyllästyy niihin samoihin puppekirjoihin :LOL:
 
@Mandala Voi että, on varmasti haikeeta toi imetyksen lopettaminen ja varsinkin jos on ajatus että se on tosiaan viimeinen imetettävä. Mä haikeudella ajattelen jo nyt että kauhee että tää imetys pitää joskus lopettaakin :-D Ihana teillä noi kirjaraivarit :-D Nään oikeen mielessäni ton kuvaamas :-D

Joo on tää tällasta tää nukkumisjuttu mutta nyt on taas menny paremmin :-D Kiitos ohjelmavinkistä, meillä ei sitä Netflixiä oo mutta täytyy kattoo jos on hyvä ohjelmasarja niin jos sen vaikka kuukaudeks ostais ja kattelis :)

@-dino- Ei kai kukaan nyt trakariin huonosti suhtautuis :-O

Mikähän meillä suomalaisilla on kun se tutustuminen tollai on niin hankalaa :-D Mullekin se tuntuu vaikeelta vaikka kovasti haluaisin ettei tuntuis! Musta on niin ihailtavia ne tyypit jotka tosta noin vaan ehdottaa että mennään yhessä joskus kahville tai lenkille tms, miten se itelle tuntuukin niin vaikeelta :-D Tää on selkeesti kulttuurijuttu!

@Silmu75 Mä en kyllä tiiä miten sen mobilen sais hoitopöytään, itte oon yrittäny vaunuihin viritellä, toi hoitopöytä oliskin kanssa ihan hyvä idea, tosin siellä meillä kyllä viihdytään muutenkin, toisin kuin niissä vaunuissa :p Mites eikös tuo sitten toimis tuo juttu minkä laitoit linkin? Miten teillä on muuten mennyt :)
 
Tulin vielä jatkamaan kun edellisessä viestissä tuli kiire :) Kävinkin heti katsomassa niin sehän vaikuttaa tosi mielenkiintoselta se Vauvan vuosi -ohjelma, pitääpä tilata se Netflix heti, vielä kun ehtis sitten vielä kattoakin sen :-D

Nukkuminen on tässä kolmena viime yönä me nyt paremmin *kop kop*. Vauva on selkeesti nyt hiffannut tuon yön ja päivän eron ja varmaan osaltaan se mutta myös kun mies on saanut vauvan ”opetettua” nukahtamaan tollai pystyasentoon syliin (ettei se ole vaan aina se rinta ja rinta ja rinta) niin on auttanut. Myös vatsavaivat tuntuu olemaan helpottamaan päin ja sekin varmasti osaltaan vaikuttaa. Lisäksi olen kovasti koittanut vauvaa saada päivällä jatkamaan unia siinä kun hän herää 45 min jälkeen joka kerta ja selkeesti vähän on jotain tapahtunut kun ennen vauva siis aina heräsi tikkana sen 45 min jälkeen että mahdoton saada jatkamaan mutta nyt usein selvästi haluaisi jatkaa nukkumista mutta usein sitten ei mahan tai minkä lie takia kuitenkaan onnistu.

Noh mutta siis sikäli nyt tämä on mennyt kohtuu hyvin ja vauva on saanut ihan hyviä yöunia nukuttua 10- jopa 15 tuntiakin mutta tylsää on edelleen siis se että vauva ei nuku yksin yöllä vaan tarkoittaa siis sitä että mun pitää mennä vauvan kanssa nukkumaan tuolloin klo 19-21 aikaan ja siinä sitten nukutaan aamuun asti, toki monesti heräillen. Nooh jospa se oppisi sitten tossa jossain vaiheessa nukkumaan vaikka edes jonkun alkuiltapätkän yksinään :p Tosin luin kyllä netissä juttuja kuinka jotkut vauvat ei ikinä oppinu/alkanu nukkuu yksin :-O :-D Vaan jatkoivat siis tuota yhen unisyklin jälkeistä heräilyä yksin nukkuessaan vielä kun ovat isoja vauvoja :-D

Ja siis se ei toimi tai toki yritetään ja ollaan yritetty että nukuttaa vauvaa sitten vaan uudelleen kun herää sen 45 min jälkeen mutta yleensä se menee niin että toisen kerran vielä nukahtaakin mutta sitten ei kyllä enää meinaa millään ja se nukutus ja ilta vaan venyy ja venyy.

Niin tällä nyt mennään ainakin toistaseks vähän aikaa että menen vauvan kanssa aikasin nukkumaan että se nyt edes saisi nukuttua kun pitäähän näin pienen nyt nukkua runsaasti. Ikävää vaan on se ettei meillä ole miehen kanssa ”yhteistä omaa aikaa” kuin vain se about 25-35 min x 4 minkä vauva nukkuu päiväunia. Toivottavasti tuo mies ei nyt ihan unohda minua :,( Noh aika aikaansa kutakin, kyllä mä luulen että tää ajan kanssa muuttuu :-D

Meillä vauvukka alkoi silloin viikko sitten kääntymään kyljelle ja tänään sitten ekan kerran muutaman kerran peräkkäin jatkoi siitä kyljeltä vielä eteenpäin vatsalleen kääntymistä. Se vaan jäi se toinen käsi sinne alle niin ei ollut vielä aivan kovin käytännöllinen tuo kääntyminen mutta ehkä se kohta siitä vielä kehkeytyy.

Tässä nyt ei muita näitä ihan pikkuvauvaiköisiä muita montaa ole mutta mites teillä kaikilla nämä korona-ajan liikkumiset on ollu? Me pysyteltiin visusti kotona eikä tavattu ketään ihan viime viikkoihin asti, mutta sitten 2 kk neuvolassa neuvolantäti oli selkeesti vähän hämmästynyt ja kehotti rohkaistumaan liikkeelle niin sen jälkeen ollaan nyt sitten vähän tavattu muita ihmisiä ja käyty syömässä ravintoloissa. Neuvolasta oli mun mielestä tosi hyvä pointti kun se sano että jos koronan toinen aalto tulee niin sitten ei taas tosiaan voi liikkua niin paree liikkua nyt ettei käy niin että kohta huomaa että vauva on 10 kk eikä olla käyty missään!

Mukavaa viikonloppua kaikille, eikös tänään perjantai ole :-D

Karhurouvanen & bebe 2 kk 16 pv
 
Viimeksi muokattu:
@Karhurouvanen ei varmaan kukaan nyt paheksuuen suhtautuis, tää on vaan mun pään sisällä. Raskaudesta ei tienny juuri kukaan ja kun tyttö viimeinen tuli kotiin meni mulla aika kauan että tuntu luontevalta näyttäytyä ulkona hänen kans. Ja siis nimenomaan äitinä oloon piti kasvaa, ei niin että oisin tyttöä hävenny ku on erilainen. Vasta oikeastaa tän kesän aikana valottanu muillekki ku lähipiirille meidän elämää.

Nii ja sit semmonen liian varovainenki suhtautuminen ärsyttää ja toisaalta myös ku ei millään ymmärretä miks ei voi jotain asiaa tehä. Näitä kumpaaki löytyy meidän perheistä.

Me on nyt kyllä liikuttu vapaammin ku korona tilanne maltillinen, juurikin siitä syystä että kun roihahtaa uudelleen niin sitte ollaan taas eristyksissä. Syksyllä alkaa sit taas myös perus influenssa/rsv yms. kaudet joita ei meille myöskään toivota.

Meijän typystä tullu ihan unikeko :LOL: mikähän vaihe tää on ku yleensä kuuden aikaan heränny ja nyt ainaki viikon jo nukkunu seittämään tai yli. Tää taitaa olla ennätys ku just heräs. (y)

Dino & typy ihan just 15kk
 
  • Tykkää
Reactions: Mandala
@Karhurouvanen Kääk, noinko aikaisin vauvat jo alkaa kääntyä? Meillä on sellainen unipussi käytössä ja sitä ei saa enää käyttää sitten, tosin tuo meidän koko taisikin olla vain 2kk asti ja seuraavassa koossa ei kädet enää jää sinne sisälle.

Aika työllistävältä kuulostaa tuo nukkuminen teillä! Meillä aika hyvin nukahtaa ja nukkuu, iltaisin on monesti sellaista kitinää että saa monta kertaa käydä asettelemassa tuttia ja miettiä, että voisko nyt taas olla nälkä tai vaipanvaihdon tarpeessa.

Imetys ei täällä kyllä lähde sujumaan. Ei olla oikein löydetty toimivaa asentoakaan, vauva ei saa otetta ilman rintakumia (eikä oikein silläkään kun ei se meinaa pysyä paikallaan), imetys sattuu ja yritykset jääkin sitten aika lyhyiksi. Tarjoan ruokaa kolmen tunnin välein, niin se imetys-tuttipullo-pumppaus-tiskaus -kierros saattaa viedä lähes kaksi tuntia ja sitten onkin enää tunti seuraavan alkuun. Tekisi jo mieli luovuttaa imetyksen suhteen, mutta ajattelin nyt kuitenkin tilata huomenna ajan imetyspolille. Jos oikeilla asennoilla ja otteella saisi edes kivun pois - purskahdin eilen itkuun kun yksi imaisu sattui niin paljon.

Vauva on kyllä ihana ja voisin pussailla pientä kaiket päivät. <3

Oliko teidän helppo keksiä nimi? Meillä oli pitkä lista potentiaalisia nimiä ja se lyheni helposti neljään kun tutustuttiin vauvaan. Nyt ollaan vaan vähän jämähdetty odotusajan kutsumanimeen Nasu, jota ei nyt ihan viralliseksi nimeksi viitsi laittaa. :D Siis periaatteessa ollaan melkein jo varmoja nimestä, mutta millä sitä oppisi käyttämään!

Silmu ja poika 2vk 5pv
 
@Silmu75 Tulin tsemppaamaan sua imetyksen kanssa! Kannattaa vielä kokeilla ja rohkeesti jatkaa kumin kans. Onhan sulla oikean kokoinen kumi? Niitä taitaa olla ainakin kahta kokoa, eikä kumin käytöstä kannata olla huolissaan. Esikoisen kanssa käytin kumia aika ajoin jopa 2-3 kk, koska aina välillä rinnat kipeytyi tosi paljon ja imettäminen ilman kumia olis ollut liian kivuliasta. Myöskin varmaan esikoisen imetys vaatii aikaa, että alkaa sujumaan, vauvoissakin on eroja, mm. leuan muodoissa. Meillä toinen lapsi osasti imeä heti paljon paremmin, mutta esikoisella olikin kireä huulijänne. Voisit kurkata vauvan suuhun ja katsoa miten jänteet joustaa, netistä löytyy kuvallisia ohjeita. Korvalääkäri voi tarvittaessa tehdä pienen toimenpiteen, jos jänteissä ongelmaa. Ei pelkästään imetyksen takia, mutta liian kireä jänne vaikuttaa hampaiden reikiintymiseen ja puheen kehitykseen, äänteiden lausumiseen jne. Meillä esikoinen oli myös syntymästään hyvin temperamenttinen ja hermostui heti, jos ei saanut maitoa siltä sekunnilta kun nälkä iski. Itsellekin hormonien ja maidon nousun myötä iski sitten nopeasti paniikkia ja huono äiti-fiilis, kun imetys ei heti onnistunut, kroppa jännittyi ja vauva hermostui siitä vielä enemmän ja itku pääsi molemmilta. Puolisokaan ei oikein osannut auttaa ja tarjosi herkästi vastiketta kun näki miten me oltiin väsyneitä hommmaan. Mut onneksi sitkeesti jatkettiin, tissit tottui imetykseen, kumi jäi lopulta pois ja vauvakin oppi parempia imuasentoja ja leuat kasvoi ja kehittyi ja lopulta lähti sujumaan, mut valehtelematta tyyliin 4 kk iässä totesin, että nyt sujuu. Toisen lapsen kanssa homma lähti heti ihan erilailla, liekkö itsekin luottavaisempi ja rennomi, temperamentti toisella lapsella on huomatavasti lunkimpi eikä hän hermostunut, jos hetki haettiin sopivaa asentoa ja myös hänellä ei ollut kielijänneongelmia. Kumia näytin esim. parilla imetyskerralla päivässä suojaamaan rintaa kipeytymiseltä tai sitten 1-2 viikon jaksoissa, jos rinta kipeytyi. Ahkerasti myös lanoliinia aina imetyksen jälkeen. Myös rinnan tyhjentäminen hieman ennen syömistä ja nälän ajankohdan etukäteen arviointi voi auttaa, niin vauva ei ole niin nälkäinen imetyksen alkaessa. Myös rinnan puristaminen lättänämmäksi käsin voi auttaa imemisen alussa, kun vauvan suu on pieni, motoriikka ja lihakset vielä heikot. Toivottavasti näistä vinkeistä joku veis asiaa eteenpäin. Tsemppiä kovasti! Tiedän miltä imetyksen epäonnistuminen voi tuntua, läheinen ystävä suree asiaa vieläkin (9-vuotias lapsi), ettei se onnistunut ja toisaalta itsellekin se oli niin tärkeä arvo, että 4 kk taisteltiin, kunnes se alkoi sitten sujua ja imetin lapsia 1 v 8 kk ja 2 v 3 kk, imetys on varsinainen nautinto ja hellittelyhetki äidin ja vauva/taaperon välillä. Mutta lopulta, vauva kasvaa ja voi hyvin korvikkeellakin, jos tulee aivan liian haastavaa ja se alkaa voimavaroja liikaa syömään arjelta. Mutta alkuvaikeudet kuuluu varmasti esikoisen kanssa asiaan, harvalla varmaan sujuu heti kuin tanssi, joten pyydä rohkeasti apua ja kokeile kikkoja, etsi netistä tietoa, kaikki konstit ei toimi kaikilla ja se lopullinen ratkaisu voi olla yksinkertainen juuri teillä. Meillä se oli kumi, rinnan litistäminen ja nälän ennakointi, että otan melkein nälkäisen vauvan rinnalle mieluummin kuin punaisena pakettina nälkää huutavan... Jännä muuten miten neuvolassa aina kauhisteltiin pitkää kumin käyttöä ja varoiteltiin siitä, en kyllä koskaan saanut selville mitä hirveeää siitä kumin käytöstä oikein seuraa :D Onneksi luotin omaan maalaisjärkeen, muuten olis kivun vuoksi todellakin imetys loppunut jo 2-3 kk kohdalla.
 
  • Tykkää
Reactions: Silmu75
Kiitos tsemppauksesta @Tupsuli! Kyllä tässä nyt vielä yritetään saada homma toimimaan. Ei mulla siis sinänsä mitään rintakumin käyttöä vastaan ole, mutta se aina tipahtaa jonnekin kun yritetään löytää toimivaa asentoa ja sitten vääntyy vauvan suussa milloin minnekin, niin että on vaikea hahmottaa ollaanko yhtään oikeilla kohdilla toisiimme nähden. Ja siinä vqiheessa qlkaa jo molemmilta mennä hermot, vaikka aika usein herättelen vauvan syömään eikä siis pitäisi olla ihan mahdoton nälkäkään. Olen nyt yrittänyt useimmilla syöttökerroilla imettää aluksi edes vähän aikaa molemmista rinnoista. Olen myös tilaillut kaikenlaisia apuvälineitä, mm. imetysapulaitteen että saisi korvikkeen/pumpatun maidon annettua siinä imetysyrityksen yhteydessä, mikä sekin säästäisi aikaa ja hermoja eikä olisi sitä tuttipulloa vaikeuttamassa asioita.
 
Ai niin @Karhurouvanen tuosta ihmisten ilmoilla liikkumisesta: ei olla vielä oikein ehditty muualle kuin kauppoihin, käytiin kyllä kirjastossa ja marketissa esittelemässä vauvaa entisille ja nykyisille työkavereille ja yksi miehen kaveri kävi tällä viikolla kylässä. Kesällä ei täällä taida olla vauvakahvilaa, avointa päiväkotia tms kaupungin järkkäämää toimintaa, mutta jospa ne elokuussa taas käynnistyisivät. Muskariin haluaisin mennä, mutta syyskausi alkaa vähän turhan pian, pitäisi kai olla muutama kuukausi ikää että tajuaisi mitään sellaisista. Voishan sitä tietty itse mennä lauleskelemaan. :D

En ole itse mitenkään kamalasti koronaa pelännyt, mutta nyt tietty kun oli hengittämisen kanssa alkuvaikeuksia, niin kyllä sitä vähän miettii mille uskaltaa vauvaa altistaa.