Alkionsiirroista plussanneiden vauvaketju vol 2

@-dino- Totta, ymmärrän kyllä että varmaan helposti ärsyttää ihmisten suhtautuminen, just helposti varmaan liian varovaisia tai sit taas toinen ääripää. Ihanaa että unet maistuu

@Silmu75
Toi onkin osuva ilmaus toi ”työläs” näistä meiän nukkumisasioista :-D Ihanaa että teillä nukkuminen sujuu noin hyvin, on parisuhteelle aika luksusta
Hyvä että ootte uskaltanu liikkua heti alkuunsa Mäkään en sinänsä koronaa kovin pelkää mutta tän vauvan kanssa olen ollut tositosi varovainen kun oon muutenkin vähän neuroottisuuteen taipuvainen ja kun tuntuu että tää on niin kallis aarre etten halua ottaa mitään riskiä. Mutta nyt ollaan sitten liikuttu ja hyvä niin

Meillä lähti nimipaperit postiin vasta eilen eli kun vauva on jo yli 2,5 kk. Mä olen muutenkin luuhaaja ja pohdiskelija kaikessa ja haluan huomioida kaikki mahdolliset vaihtoehdot enkä tehdä hätiköityjä ( :-D ) päätöksiä mutta tässä tuli vielä sellanen juttu että että oltiin nimi jo päätetty mutta se menikin sitten ihan yllättäen vaihtoon yhden meidän sukulaisen vuoksi.

Mä en oikein noista kääntymisistä tiedä, netissä sanotaan että
4-5-6 kk iässä kääntyvät vatsalleen mutta kyllä tää nyt tosiaan kääntyy kun puoltoista viikkoa on nyt asiaa treenaillu ja tänään sitten kääntyi ihan oikeesti vatsalleen, ei jääny enää käsi väliin :-D

Tietääkö joku että miksi ei saa kapaloa enää sitten käyttää kun vauva alkaa kääntymään? Onko se siis joku turvallisuusjuttu vai siis sitä että vauvan pitää olla vapaa harjoittamaan liikkumistaan?

Ikävää @Silmu75 ettei se imetys oo lähteny ihan tosta noin vaan mutta kyllä se siitä ajan kanssa!
Meillä sinänsä imetys käynnistyi ihan hyvin mutta toisen rinnan kanssa oli hankalampaa kuin toisen. Toisen rinnan nänni oli tosi hyvä ja helppo vauvalle mutta toisessa rinnassa nänni piilossa. Myös tämä helppo rinta on kooltaan helpompi ja myös minulle helpommalla puolella joten alusta sekä minä ja vauva suosittiin tätä helppoa rintaa. Yritin tietoisesti harjoitella myös tätä toista rupurintaa mutta aika vähälle se jäi, lypsin sitten sitä ettei maidon tuotanto tyrehtyisi. Ajan kanssa kuitenkin saatiin myös tämä toinen rinta kelpoon käyttökuntoon, auttoi kun sain imetyksen muuten sujumaan, asennot ym ja sitten kun joku neuvoi ennen imetystä aina sormin vähän stimuloimaan sitä nänniä esille niin että vauva sai siitä sitten otteen ja sittenhän ajan kanssa köytön myötä nänni alkoikin olemaan paremmin esillä.

Mulla oli alkuun hankaluuksia asennon suhteen kun mikään ei musta tuntunut mitenkään helpolta asennolta ja sairaalassa joka ikinen hoitaja neuvoi aina uutta asentoa. Lopulta sitten päätin että harjoittelen toimivaksi sen ”ihan perus-imetysasennon” ja siitä se sitten lähtikin.

Sulla nyt ei ihan sama tilanne ole kuin mitä meillä mutta minun neuvoni on että valitse alkuun asennoksi se ihan ”perus-imetysasento” (jos ei se nyt ihan vallan vaikeimmalta tunnu) ja keskity imettämään sillä puolella/rinnalla mikä helpommalta tuntuu. Myöhemmin sitten harjoittelee sitä toista.

Mullakin oli alkuun usein tosi kipeenä nännit, ei nyt ihan itkeä tarvinnut mutta kyllä irvistelin kivusta ja sitä mitälie villavoidetta kului!

Karhurouvanen ja vauvaliinityttö 2kk 18 pv

 

@Karhurouvanen Olen ainakin ajatellut, että se kapaloinnin lopettaminen vauvan kääntyessä on ihan turvallisuusjuttu. Tai jotenkin itsellä on sellainen kauhukuva, että jos siitä kapalosta huolimatta onnistuu vääntäytymään vatsalleen eikä sitten pystykään enää kääntymään takaisin kun ei ole käsiä apuna.

Kyllä sen tunnistaa itsessään, että kun on pitkän odotuksen jälkeen saanut vauvan, niin näkee vaaroja kaikkialla ja on jotenkin vähän tahdonvoimalla pidettävä ajatuksensa kurissa koska muuten olisi hetken kuluttua ihan hermoraunio. Eilen olin ekaa kertaa erossa vauvasta kotiintulon jälkeen kun kävin koirien kanssa puolentoista tunnin metsälenkillä. Miehellä on vauvan pepun peseminen (siis se ote) ollut hankalan oloinen vaikka osasi sen kyllä siellä lastenosastolla, ja mietin pitäiskö sanoa, että jos pitää vaihtaa kakkavaippa, niin pyyhkisi vaan pahimmat pois ja pestään sitten yhdessä. En sitten kuitenkaan sanonut mitään, pakkohan sitä nyt on uskoa että mies selviää vauvan hoitamisesta siinä missä minäkin. Olen vaan vähän sellainen häärääjä, että kuvittelen että mua tarvitaan joka hommaan. Pakko on ollut ihan tietoisesti pysyä välillä sivummalla ja antaa miehen tehdä asiat omalla tavallaan.

 

@Silmu75 Juuri noin mäkin olen sen kapalohomman ajatellut ja siksi olenkin ollut hermona kun meiän vauva on ihan pariviikkoisesta asti monesti vatsakivuissaan itsensä kiemmurrellut kyljelle ja myös kapalossa, silloin kun sen käytön aloitin oiskohan neliviikkoisena. Toisaalta meillä siis vauva ei kapalossa öitä nukukaan kun nukkuu mun vieressä ja päiväunet on tosiaan vaan sen 45 min niin olen uskaltanut antaa kapalossa nukkua. Myös meillä on sellanen Babysense hengityksen seurantalaite niin se myös vähän mieltä rauhoittaa. Olen vaan yleisesti ihmetellyt ettei näistä kapalon turvallisuudesta näytä juuri mitään puhetta olevan mitä nyt olen netistä lueskellut.

Joo mulla on ollu tota ihan samaa miehen suhteen :-D Olin alkuun aivan kauhuissaan monesti vaikka se sitäpaitsi kokenut lasten kanssa onkin, nyt olen vähän rauhoittunut kun vauva on jo vähän isompi

 

@Silmu75 mulla myös sattui ihan sairaasti imetys alkuun, mutta niin se vaan helpotti. Mua ei oikein mitkään rasvatkaan auttanu, ainoastaan aika. Sitten kun se kipu (joka sai välillä kyyneleet silmiin), helpotti, tuntui kummalliselta, että joskus oli sattunut! Tsempit! Mulla toimivin asento oli istuen perusasento paksun imetystyynyn kanssa sekä iltaisin ja yöllä makuulla kyljellään. Mä en oo öisin ikinä noussut pois sängystä enkä edes istumaan.

Tulinkin tänne kattelee @Mandala teidän öiden kehitystä Kun meillä ollut aika samaa meininkiä. No teillä näyttää nyt menevän luontevasti tuo., että imetys vähentynyt ns. helpolla tavalla. Mutta teillä on siis tutti? Me ollaan oltu nyt kuukausi pois kotoa mökillä ja isovanhemmilla, ja kotiin palatessa viikonloppuna olis tarkoitus VIIMEIN laittaa laita pinnikseen ja lopettaa yösyötöt. Jänskättää kyllä. Tuttia tyttö ei syö, eli mitenhän se osais nukahtaa ilman tissiä tai vaunuja. Mulla tulossa parin viikon päästä yönyli-reissu, joten sen takia täytyy nyt joku unikoulu tehdä. Nyt on alkanut myös yöt mennä levottomiksi eli kiemurtelee ja aamuyöstä saattaa roikkua tissillä. Aiemmin ei ole ollut mitään ongelmia ja vauvavuoden nukuin äärettömän hyvin. Nyt on ollut vähäunisia öitä. Paitsi viime yönä bebe parilla syötöllä nukkui 21-09 ja itsekin sain 8,5h unta.

Tai no mikään bebe enää! Meillä on täytetty 1 vuotta vajaa viikko sitten!! Ja opittu siitä 2 päivän päästä kävelemään! Tänään jo käveli koko mummolan olohuoneen poikki! Jee! Toivottiin ettei mökillä vielä oppis kun siellä haastavat olosuhteet taapertajalle, ja onneksi toiveen mukaan kävikin. Pidettiin mukavat pienet sukujuhlat mökillä, ja kummeille olis sitten vielä pk-seudulla takapihajuhlat tulossa elokuussa.

Ja aaah, mä pääsin tänään kampaajalle!! Eka kerta yli vuoteen!

Tervetuloa tänne puolelle kaikki uudet! <3

T. MaiMei ja Tipsu 1v6pvää

 

Onnea @MaiMei 1vee saavutuksesta!!

Meillä on joo tutti ollut alusta asti käytössä. En kyllä tiedä miten olisi pärjätty just tämän lapsen kanssa ilman, mutta toisaalta onhan se voinut olla osasyy ongelmiin heräilyihin.
Meillä jäi yötissi viimeisimpänä pois, oli siinä loppuvaiheessa pari päivää kun ei käynyt kertaakaan tissillä mutta yöllä annoin kerran tai pari kun ei muuten rauhoittunut. Sitten se yön tarve hävisi myös.
Meillä oli helpompaa että jäi kerralla kaikki, ettei tarvinnut erityisesti säätää pelkän yöimetyksen poisjätön takia.

Just kun pääsi nauttimaan paremmista öistä niin viime yö sitten aaaaaivan kaamea. Nukahti hyvin illalla eilen mutta kun menin rauhoittelemaan itkua niin nieleskeli kovasti ja säikähdin oksennustautia kun kuulosti yökkäävän mutta olikin yskä. Oli pakko ottaa rinnan päälle sängyssä jo ennen ysiä kun ei muuten rauhoittunut. Heräili sitten sata kertaa hyörimään, itkemään, yskimään ja mitä lie. No tänään on ollut ihan oma itsensä mutta ai herranen aika mikä määrä räkää voi pienestä lapsesta tulla huhhuh. Onneksi saa jo otrivin nenäsuihketta käyttää mutta se auttaa ehkä pariksi tunniksi joten ensi yötä odotellessa >.< Näköjään kun liikkuu ja touhuaa enemmän leikkipuistoissa niin pöpöjä tarttuu mukaan. Oon aivan varma, että poikakin saa tämän kun maanantaina pitäis päiväkotiin mennä taas. Ollut hänen kanssaan rankkoja päiviä uuden vaiheen kanssa kun kaikki taas EI ja hurjia raivoitkukohtauksia tulee kuin ilmasta. Niin olin jo tyytyväinen etukäteen että päiväkoti alkaa ja vähän helpotusta sitä kautta päiviin kun ei jaksaisi tapella jatkuvasti.

Mukavaa vloppua, pysykäähän terveinä!

 

Heh no meidän "unikoulu" jäi vielä puolitiehen - mutta ehkäpä se tässä vaiheessa riittää! Päätettiin jo ennen lomareissuilta paluuta että se mun yön yli yöpyminen toisessa kaupungissa parin viikon päästä muuttaakin muotoaan siten, että muu perhe tulee mukaan. Pääsen sitten yöksi hätiin. MUTTA aion kuitenkin viettää päivän ja illan sovitusti ystäväseurassa. Muutenkaan ei mikään villi biletys ole kyseessä kuin ihan minimissä, kun mukana raskaana olevia, joten sen puolesta ei haittaa yhtään.

Eli tällä hetkellä meidän tarttee opettaa muksu vaan nukahtamaan illalla muutoin kuin tissillä. Ja sepä jo onnistuukin. Nukahtaa nyt sitten syliin Ojasta allikkoon, mutta kun ei ole nyt voimia pitkäjänteiseen huutounikouluun. Kotiin palatessa laitettiin siis laita ja laskettiin sängyn pohja ja kyllä mä sinne ekana yritin nukuttaa, mutta kun huuto alkoi jo siinä vaiheessa kun lähestyin sänkyä tyttö sylissä, niin ei siitä mitään tullut. Ohjeissa kun oli että jos suoraa huutoa, niin sitten syliin ja petiin taas kun rauhoittuu. No ei se rauhoittunu koskaan niin että olis saanut lapsen lakanalle asti... Totesin että baby stepsit sopii meille eli aluksi nukutin syliin vähän heijaten ja nyt kolmantena iltana nukahti jo ilman heijausta. Uudet rutiinit pidetään nyt koko ajan, iltasatu ja iltatissi toisessa huoneessa ja omassa sängyssä tai siis sen vierellä soittorasia ja hyvän yön toivotukset. Tyttö käväisee sängyssä mutta huuto alkaa heti, sitten nukahtaakin tyytyväisenä syliin kun ei tarvi olla siellä kamalassa sängyssä Jonne siirrän sitten kun nukkuu. Saattaa vähän havahtua mutta suostuu. Ja nyt joka yö nukkunut nätisti siellä noin viiteen, jonka jälkeen otan viereen ja syö 2 kertaa ennen kuin 9 maissa noustaan. Isä kokeilee perjantaina.

Ohjeissahan monissa on että isän pitäis tehdä unikoulu, mutta se ei tule meillä onnistumaan. Mies ei kestä itkua yhtään ja kärsivällisyyttä on 0, joten se vaan ei kerta kaikkiaan onnistu...

Tarkoitus ei ole lopettaa vielä imetystä, niin kokonaan en vedä hanoja kiinni. Haluaisin vielä syyskauden imettää.

Nyt meillä on suuri kiinnostus haarukkaan! Omalla haarukalla keihästelee ja menee suuhunkin jotain. Ojentaa haarukalla myös koiralle leipäpaloja...

Kuinka on @Silmu75 imetys edistynyt? Toivottavasti @Mandala teillä on parannuttu!

 

@MaiMei Meillä oli vasta eilen aika imetyspolilla, että katsotaan nyt lähteekö imetys sujumaan. Kaikki oli periaatteessa ihan kunnossa, siis mun nännit ja vauvalla ei ole kireä kielijänne, huulijänne vähän kireä muttei pitäisi haitata. Todettiin, että ilman rintakumia ei ehkä vielä onnistu, mutta pahimman nälän mentyä voisi yrittää ilmankin. Itse imerysasento mulla oli ollut huono, imetystyynyllä vauva nousee liian korkealla. Kokeiltiin muutamaa asentoa, mutta vielä saa kyllä treenata ennen kuin saa ne toimimaan, varsinkin hermostuneen vauvan kanssa... Mutta ainakin on nyt taas jotenkin motivaatiota yrittää!

 

@Silmu75 toivottavasti uusilla niksellä saatte imetystä sujuvammaksi.

@MaiMei onnea yksivuotiaalle! Tsemppiä unijuttuihin, sinnikkyys palkitaan!

@Mandala toivottavasti sielä jo toivuttu

Pikavastaukset, ois ollu kiva kommentoida enemmänki mutta ollu vähän haipakkaa sillä mandalan kehoituksesta huolimatta täälä ei oo pysytty terveenä. Lauantai-iltana alko limasuus ja yö meniki vähillä unilla ku yökön kans yhesä koitettiin oloa helpottaa. Sunnuntai aamuna oliki sit jo kuumeinen ja kun hereillä tartti lisähappea niin lähettiin lanssilla päivystykseen. Keuhkokuume ja iv-antibiootit. Et täällä oltu nyt kolme yötä ja tänään päästään kotiin! Vointi on tautiin nähden ollu aika hyvä eikä oo tarvinu ees lisänesteytystä vaan omilla syömisillä pärjänny.

Tää on vähän ristiriitasta ku harmi että sairasti mutta kun ei oo juurikaan pöpötäuteja ollu niin jännänny kui ahtaalle henki menee kun sitte sairastuu. No tästä selvittiin hyvinki vähällä hengitystuella joten luo turvaa ja toivoa tulevaisuuteen että ei heti henki lopu ku tulehus iskee

-dino- & typy 15kk

 

@Silmu75 hyvä jos motivaatiota löytyy taas! Se on harmi ettei kaikilla imetys tosiaan lähde käyntiin 'tuosta noin vaan' vaan joskus joutuu tekemään tosi paljon töitä. Nostan hattua kaikille ketkä jaksaa ja jaksaa yrittää!

@MaiMei me ollaan uniasioissa yms vastaavissa tosi lepsuja oltu molempien kohdalla. Eli mihinkään tiukkaan unikouluun ei olla koskaan taivuttu. Esikoinen vieläkin herää yöllä ainakin kerran ja siirtyy isänsä viereen sohvalle. Joskus harvoin se herääminen tapahtuu niin aikaisin että on itse hereillä niin saa helpolla nukahtamaan omaan sänkyyn uudestaan kun on käynyt pissalla. Mutta se on ehkä 1/100 kerroista. Sitten tämä kuopus minkä kanssa on ollut ongelmaa sen 5kk iän jälkeen kun heräilyt kai kunnolla alkoi ja ollut pahimmillaan 15-30min välein jotain. Ja joka tauti mitä tullut on tehnyt unista aivan horroria. Vaikka välillä kateellisena lukee näitä "tehtiin pistäytymis unikoulu, ekana yönä huusi kaksi tuntia, sitten 30min, kolmannesta yöstä lähtien nukkunut täydet yöt' - tyylisiä postauksia lasten uniryhmissä niin silti en vaan itse pysty siihen huudatukseen. Ja oon varma että useimmat unikouluttajat joutuu toistamaan sen kauheuden just sairastelujen yms jälkeen niin ei kiitos. Näin pieninä koko ajan on jotain kehitysloikkaa, eroahdistusta, hampaita, tauteja yms.

Pojan ja tutin kanssakin luki ohjeita että joo joo jätätte oravan vauvoille tutit, teette sitä tai tätä mutta ette missään nimessä anna periksi! Niin kyllä me sitten useinkin yöllä jossain vaiheessa annettiin tutti kun itki eikä kumpikaan jaksanut jäädä nukuttamaan uudestaan. Tätä jatkui melkein puoli vuotta, mutta oltiin sentään tyytyväisiä, että nukahti ilman tuttia suht helposti 2,5veenä kun aloitettiin. Välillä oli öitä kun ei itkenyt niin ei tarvinnut tuttia, mutta sitten taas seuraavana yönä tarvi jne. Sitten lopulta muuton yhteydessä heitettiin pois ennenkuin täytti 3.

Nytkin just tosiaan kun oltiin kuopuksen kanssa päästy meidän tasoon nähden hurjan hyviin öihin, vain muutama tutin laitto, niin tää nuhakuume vaati sen, että menen tytön kanssa sänkyyn (nukahti pinnikseen, mutta heräsi 20-30min päästä) ja otin rinnan päälle nukkumaan josta jossain vaiheessa valui kainaloon ja siitä ehkä jossain vaiheessa sängylle. Mutta sitä jatkui läpi yön plus räkäisyys yms heräilyt tai ähinät päälle puuhhhh.
Mehän käytiin koronatestissä tytön kanssa kun meni maha vähän löysälle myös, ei täysin nesteellä kuitenkaan. Ja koska oltiin oltu leikkitreffeillä just edellisenä päivänä ja jouduttu perumaan leikkitreffit seuraavana kun tuli kipeäksi niin tuntui vastuulliselta teolta testata niin ei kaverit sitten ihmettele myöskään. Testi otettiin lasten sairaalalla autossa istuen, sekunneissa ohi. Negatiivinen tulos oli joten tosi jees.
Nyt sitten tuntuu, että tää koko kevät ja tytön sairastuminen sai stressihormonit lopullisesti ylikierroksille, vaikka aika lungisti ottanut tähän mennessä. Mulla menee vatsa stressistä/huolesta helposti sekaisin niin nyt kun tyttö parantumassa (ei enää kuumetta/lämpöä mutta räkää tulee) niin kai jotenkin tulee sitten tuijoteltua niin sanotusti omaan napaan. Jotain mindfullnessia vois alkaa harjoittamaan kai..

@-dino- bläääh tekin kipeänä! Onneksi pääsitte kotiin ja onni onnettomuudessa pääsitte kokemaan ettei ollutkaan aivan karmeaa kun tulee kipeäksi. Tai siis onhan se tottakai varsinkin kun sairaalaan taas jouduitte, mutta olisi tosiaan teidän taustalla just voinut mennä huonomminkin <3

Sitä mä mietin että kun kaikki olevinaan niin varovaisia niin mistä nää meidän pienet tämänkin nuhakuumeen saanut?? Tai no ei ja jengi tarpeeksi varovaisia ole kun luvut nousussa..!
Pidin esikoisen tarhasta pois tämän alkuviikon siskonsa sairastelun takia, ei se ole tavallista räkätautiakaan kiva viedä toisen mukana tarhaan kun sitten useissa perheissä joudutaan miettimään meneekö koronatestiin.

 

Oih ja voih @-dino- varmasti ollut kurjaa ja jännää - onneksi nyt parempaan päin! Toipumista!

Mä ihmetelly ihan samaa, että miten edes normiflunssat leviää jos kaikki ovat varovaisia. No lasten kanssa toki vaikea olla tosi varovainen ja pikkulapset kerää sit taas muut kuin koronan helpommin kuin isommat ihmiset. Silti, tuntuu että moni tuttukin käy koronatesteissä yhtä soittoa (negaa kaikilla).

Taas alkaa ahdistus vähän nostaa päätään, kun nuo tartuntaluvut pahenee. Oon onnellinen että päästiin mukavasti ja turvallisesti viettämään ihanaa kesälomaa mökeillä ja ulkotiloissa kaupungeissa ja näkemään kaikki tärkeät sukulaiset. Ennen omien 75v vanhempien mökille menoa oltiin 2 viikkoa mökillä melkein karanteenissa, nähtiin vain miehen vanhempia jotka ovat 0-lukujen pikkukaupungista ja kyläkaupan tätiä. Poikakin sai sitten jäädä vielä mun vanhempien mökille yli viikoksi ja me taaperon kanssa tehtiin pieni roadtrip. Oli hassua leikkiä yksilapsista perhettä Olipa helppoa!

Nyt vaan toivois että pojan koulu saisi alkaa suht normaalisti, ja mä en MILLÄÄN jaksais enää etäkoulua... Enkä sitä julmuutta, ettei poika sais kavereita nähdä. Ja mä haluaisin muskariin ja kaikkea...

@Mandala meillä poika lopetti aikoinaan itse tissin vuoden ikäisenä yhden RS-virusflunssan aikana ja sen jälkeen se vaan alkoi jotenkin nukkua itse pinnasängyssä. En enää kunnolla muista miten se tapahtui. Nyt kun tytön kanssa yrittänyt pitää käsiä päällä ja tassutella, niin vähän muistui mieleen että samaa varmaan pojankin kanssa, mutta poitsu luultavasti suostui jäämään sänkyyn. Mut kyl hänkin tuli joka ikinen yö sitten meidän viereen nukkumaan varmaan 5-vuotiaaks asti jossain vaiheessa yötä Sit kun meille tuli koira, nukkui koira pojan kanssa eikä tarvinnut enää tulla kenenkään vanhempien sänkyyn. Tänään typy nukahti (syliin) parissa sekunnissa, mutta olikin jo tosi väsynyt. Ollaan nyt oltu jonkun aikaa enää yksillä päiväunilla. Mut oon joo samaa mieltä että rennosti vaan ja lasta kuunnellen. Kunhan päästään tilanteeseen jossa isä myös voisi nukuttaa ettei se olis aina mun jobi!

 

Mielenkiintoista lukea teidän kaikkien isompien vauvojen kuulumisia, tietää vähän mitä voi tuleman pitää :-D Tsemppiä teille unijuttujen kanssa!

Meillä vauva tänään 3 kk, uniasiat ei enää onneks ole ihan niin pinnalla kuin aiemmin. On tässä kaikenlaista muutosta tapahtunut koko ajan nukkumisten suhteen siis pieniä askeleita parempaan, mm iltaisin ei ole enää ollut *kopkopkop* niitä mitään viiden tunnin unitaisteluita ja on nukahtanut autossa koppaan useamman kerran itsenäisesti ja ilman itkua Lisäksi mieheltä oppi tuon syliin/kanteluun nukahtamisen jalon taidon ja nukahtaa näin myös minulla Lisäksi pariin kertaan nukkunut 1,5 h aamupäiväunet ja ilman kapaloakin kaksi kertaa jopa saatu päiväunille :-D Mutta siis edelleen nukkuu yöt vain mun vieressä ja heräilee minkä heräilee mutta jos poistun esim edes vessaan, herää tosi herkästi ja lähes heti. Mutta tässäkin on edistystä tapahtunut siten että ennen mun piti pitää ties kuinka montaa kättä vauvan päällä ja piiiiitkän ajan päästä hivuttaa käsiä pois mutta nyt nukkuu jo lähes ilman näitä käsien päällä pitoja tai ainakaan ei tarvitse kauaa pitää.

Vatsavaivat on aika paljon helpottaneet ja sekin osaltaan paljon vaikuttanut näihin nukkumisiin.

Ollaan myös päästy tekemään vaunulenkkejä! Aiemmin vauva siis alkoi huutaa yleensä heti vaunuihin laitettaessa mutta nykyään tykkää ihan sellasista puolen tunnin max 40 min lenkeistä, kunhan on virkeä ja hyväntuulinen lähdettäessä, jos on yhtään väsynyt niin menee itkuksi. Varmaan aika on tehnyt tehtävänsä että tykkää nyt kattella vaunuissa maisemia, luin että näihin aikoihin vauvan näkö terävöityy aikuisen näön veroiseksi. Mutta siis ihanaa että pääsee vähän ulkoilee ja liikkumaan, mä en ole mikään kotijumppatyyppi ollenkaan vaan nimenomaan kävelijätyyppi, aina on ollu koiria ja niiden kanssa tunteja päivittäin kävellyt! Toistaiseksi pitää vielä valita nämä ulkoiluajankohdat vauvan fiiliksen ja vireystilan mukaan ja myös sään mukaan että saa pidettyä kuomut auki että vauva näkee mutta jospa se tästä pikkuhiljaa kehittyis ja elättelen toivoa että joskus vielä vaikka vois nukkua päikkäreitä vaunuissa

Mä oon paljon nyt vauvan kanssa ”nukkuessa” kuunnellut podcasteja ja paljon tietty kaikkia äitiys- ja vauva-aiheita ja myös lapsettomuusaiheisia. Oon muutenkin paljon kelaillut näitä lapsettomuusasioita, ja mulla käy niin surku niitä kohtaan jotka ei oo hoidoillakaan onnistunu että ihan alkaa itkettää. Tuntuu edelleen jotenkin käsittämättömältä että kaiken sen huonon arvan jälkeen saatiin tää vauva Tuntuu ihan kauheelta että paljon on niitä jotka jää tyhjin syliin, miten siitä voi selvitä. On nää lapsettomuusasiat kyllä musta yksi rankimmista jutuista mitä voi tapahtua, tietty kaikki nyt sairaudet yms on asia sikseen mutta kyllä tähän lapsettomuuteen (siis siihen että oikeesti jää ilman lasta) liittyy aivan valtavaa inhimillistä kärsimystä. Ja varmaan se niin on että joka ei oo tätä itse kokenut, ei voi ymmärtää. Yritin ehkä aiemmin jotenkin etäännyttää itseä niistä asioista mutta nyt ne on ollu tosi paljon mielessä kun uskaltaa ajatella ja tuntea.

Edelleen haluaisin uudelleen raskaaksi niin pian kuin mahdollista, ostin jo eilen valmiiksi ovis- ja raskaustestejä :-D Vaikka ei se nyt vielä ole ajankohtaista kun ei ole vielä kiertoa ja siis täysimetän Mutta hyvä valmistautua hyvissä ajoin :-D

No mutta tää taas tässä tältä erää, mukavaa kuumaa viikonloppua kaikille!

Karhurouvanen & vauva 3 kk

 

@Karhurouvanen kivaa että alkaa arki sujua! Tuo on juuri tuota että kaikki on vaiheita ja aina helpottaa seuraava vaihe, no joo, välillä voi toki tulla takapakkia. Tän 1-vuotiaan kanssa on jo tavallaan älyttömän helppoa, ja aika on kulunut ihan hujahduksessa. Välillä on ikävä esim. imetysmaratoneja, sarjojen katselua sohvalla ja möllöttelyä. Nyt tulee puuhattua jo ihan liikaa

Tulee itse myös noita lapsettomuusjuttuja kelattua, ja yhä luenkin samoja ketjuja kuin ennenkin. Ei osaa päästää irti eikä jotenkin haluakaan. Ja oma normaaliin kuukautisrytmiin palautuminen on ollut ihan hassua. Nyt pitkästä aikaa tunsin oviksen, ja kerrankin sillä ei ollut mitään väliä! Kuinka suunnattoman vapauttavaa! Ja omituista! Varmaan koskaan (sen hetken mitä vielä jäljellä on, heh) ei enää osaa täysin olla seuraamatta kropan kiertoa, kun viidessä vuodessa niin syvälle se juurtui.

Mulla kesti siis noin 10kk että oma kierto palautui, vaikka imetänkin yhä. Mutta onhan se imettäminen vähentynyt.

Voi mä toivon kanssa niin paljon, että kaikki saisivat ainakin sen yhden toivotun Suuren Ihmeen!

 

Heippa piiiiiiiiitkästä aikaa! Olin kieltämättä välillä jo "unohtanut" koko palstan.. ei hirveesti ylimääräistä aikaa tosiaan oo

Isäntä kävi sen inttinsä tammi-kesäkuun väliin ja on ollut aika hulinaa tässä.

Pää selvisi hormonihuuruista pillereiden sekä imetyksen lopetukseen, aiemmin ei oo hormonaalista ehkäisyä ollut ja tän perusteella ei tulekaan :|

Nykyään meille kuuluu vain hyvää

Neitihän aloitti kunnolla liikkuumaan (ryömimään) siinä 6kk iässä ja sen jälkeen on menoa riittänyt :'D 8kk nous konttaamaan ja 9kk mennessä käveli jo tukia pitkin. 10kk siirtyi omaan huoneeseen nukkumaan ja siihen rauhoittui meidän yöt. Iltaisin/päikyille riittää et vie tytön sänkyyn, toivottaa hyvät unet ja antaa pullon. Nukahtaa itekseen sitten, jos on vieressä tai lukee tms niin ei malta rauhottuu sit nukkumaan.
Nykään kävelee ja vähän "juokseekin" vaikka vähän vaappuvaa meno onkin.

1v synttärit juhlittiin vajaa 2kk sitten ja neiti kasvaa koko ajan lisää ja liian nopeeta sanoja tulee jo useita ja osaa ilmaista hyvin oman tahtonsa. Jäätävän hyvä muisti hällä on muistaa myös kaiken semmosen mitä ei tarviis välttämättä.
Kirjat on parasta mitä voi ollakkaan. Niiden kanssa touhutessa menee aika sutjakkaasti.
Ja trampoliini, ai että! Siellä vois olla koko päivän. Ja volttejakin hän osaa tehdä :"D vähän eka pompitaan ja sit pitää ähkästä ja heittäytyy polvilleen/kylelleen/selälleen. Vähän ehkä vanhemmista serkuista otettu mallia.

Tässäpä vähän kuulumisia meidän rintamalta

Harmittaa hirveesti tää poikkeusaika, kaikki kerhot ja perhekahvilat jäänyt nyt välistä ja kaverit yms. Vain serkut nyt sitten leikkikaverina. Mut onneks semmonen hääräilijä että viihtyy myös yksin/ äitin seurassa.

Töihin mulla ei oo mikään kiire, ainakin sen 1,5vuotta oon vielä kotosalla. Salaa haaveilen jo toisesta... Mutta ei oo vielä mitenkään ajankohtainen asia jospa ooteltais vielä.
Palautuminen oli yllättävän pitkä! Huomasin joskus toukokuussa lenkillä miettiväni että nyt alkaa vasta tuntumaan että on saanut oman kropan takasi (tosin sen +20kg kanssa) ja mietin et miten ihmeessä oisin voinu palata sillon 9kk töihin jos vasta joskus 11kk synnytyksen jälkeen alkaa olla normaali olo.
Josta pääsen noihin vauvauutisiin, mulla kans nousee vanhat tunteet pintaan. Kyl se silti tuntuu aina "yhtä pahalta" vaikka se oma onkin jo täällä, kaipa se et sitä jotenkin mieltää ettei oo mahkuja ehket enää useempaan. En tiedä.

Näilläpä mennään eteenpäin ja yritän taas muistaa käydä kuikulemassa mitä tänne kuuluu!

Terkuin Love- ja neiti 1v2kk

 

@MaiMei Juu onneksi tosiaan on vaiheita :-D Helpottaa tieto että tää on jatkuvaa muutosta tän nukkumisenkin kanssa! Vois tulla epätoivo jos pitäis aatella että nää nukkumiset jatkuis ikuisesti niin vaikeena mitä tässä alkuun. Mun onni on että olin etukäteen jotenkin aatellut että pikkuvauvat on aika ”työläitä”, nukkumiset ja kaikki vaikeeta ym, ja olin siihen sitten varautunut ja asennoitunut. Mulle on vasta nyt valjennut että ilmeisesti ehkä suurin osa pikkuvauvoista onkin niitä ”tää vaan syö ja nukkuu”-tapauksia :-D Hyvä etten tiennyt sitä etukäteen kun meidän vauva nyt ei olekaan tuota sarjaa!

Varmaan tosiaan outoa se normikuukautisrytmin palautuminen, musta oli jo raskausaikana outoa ja ihanaa ettei tarvinnut kytätä kiertoa! Vaikutti myös suuresti seksihaluihin :-D

Vissiin aika yksilöllistä toi kierron palautuminen että kuinka nopeesti palautuu ja pitääkö imetyksen vähentyä kuinka paljon.

Mulla on ”kauhee” imetysongelma kun toinen rinta alkaa olla selkeesti isompi kun ollaan sitä suosittu sekä minä että vauva! Mulla on siis tosi pienet rinnat ja sen takia esim perhepedissä vaikeuksia ”yltää” rinnalla vauvan suuhun :-D (tähän tulis se ”Tukahdun nauruun” -hymiö). Sitten on tullut sitä toista rintaa käytettyä enemmän erityisesti yöllä ja muutenkin tämä ”huonompi” rinta on suihkukonemallia ja ärsyttää vauvaa! Oi voi, näin pienissä rinnoissa se ero vielä näkyy tosi selvästi Pitää nyt yrittää tehoimettää tolla toisella!

Meillä oli 3 kk neuvola ja vauvaliinille tullu kilo painoa lisää kuussa :-D Pituudessa menee edelleen alakäyrällä mutta se nyt on ihan odotettavissakin kun syntyessä 46,5 cm. Nyt pituutta 58,5 ja painoa 6020 g

@love- lla on ahkera liikkuja siellä! Tosi tylsää kyllä just toi että Koronan takia kaikki vauvaryhmät peruttu, mä tykkäisin niin mennä!

Mukavaa viikkoa kaikille!

Karhurouvanen & vauva 3 kk

 

Meillä kaupunki tiedotti tällä viikolla, että vauvakahvila, pihaleikkitoiminta ja avoin päiväkoti starttaa taas. Saa nyt nähdä kauanko jatkuu. Ajattelin nyt ilmoittautua kansalaisopiston vauvamuskariin, vaikka eihän siitäkään tiedä vaikka peruuntuisi jos rajoituksia taas lisätään.

Voi niitä aikoja kun vauva vielä nukkui monta tuntia syöttöjen välissä. Nykyisin alkaa vaatia seuraavaa ateriaa alle kahden tunnin kuluttua, öisin onneksi nukkuu sen kolmisen tuntia, tuurilla vähän pidempäänkin. Nyt huomaan, että alan olla aika väsynyt kun en ole osannut levätä päivällä. Yösyötön jälkeen tänään herättiin tuntia aiemmin kuin odotin/toivoin ja alkoi ihan itkettää kun unet jäi niin kesken. Nyt oli vähän hässäkkääkin kun pidettiin tänään pienimuotoiset nimiäiset (siskon perhe ja äiti ja isäpuoli), eilinen meni tarjoamisia valmistellessa ja tää päivä vieraita kestitessä. Huomenna aion kyllä ottaa rennosti!

Silmu ja poika 5.5 viikkoa

 

@Silmu75 Meilläkin käynnistyi nyt asukaspuistotoiminta mutta vauvaryhmien jatkot/startit on vielä toistaiseksi auki, kohtapuoliin kuulemma tulee tieto että käynnistyvätkö ne nyt syksyllä. Mä olen itse tosi ryhmäihminen, tykkäisin hirveesti kaikesta sellasesta, asukaspuistoon ei nyt kai vielä näin pienen kanssa kannata mennä. Meillä on kyllä tässä taloyhtiössä nyt hassusti meidän vauvan lisäksi 3 touko-kesäkuussa syntynyttä vauvaa mutta suomalaiset kun ovat vähän tallaisia omissa oloissaan viihtyviä niin hankalaa tutustua. Yritän kyllä kovasti :-D Saan kohta kyllä jonkun pihakyylän leiman kun olen aina tuossa etupihalla vauva sylissä hengaamassa ja yritän sosialisoitua :-D Ymmärrän hyvin nyt niitä kyylämummoja :-D

Onko teillä Silmu ne imetykset/pullorumbat yhtään sujuvoituneet? Äh se on kyllä ankeeta jos on ihan väsynyt ja raato olo :-/ Hyvä että teillä on nyt nimiäiset juhlittu niin saat ottaa rennosti!

Mua nyt taas mietityttää nää liikkumiset kun koronaa enemmän, just kun kerettiin jokunen viikkoa vapaammin liikkua niin nyt taas puhuttiin kyllä miehen kanssa et ei enää mennä turhanpäiten mihinkään kirpputoreille pyörimään.

Meiän vauva unohti sen kääntyilyn, kääntyili kyljelle (ja joitakin kertoja vatsalleen) ihan solkenaan vajaan parin viikon ajan ja sitten se loppui kuin seinään :-D Nyt ei ole kahteen viikkoon kääntynyt ollenkaan. Sen sijaan nyt pari päivää sitten hän on alkanut nauramaan ja pieniä kiljahteluita päästelee :-D Aivan ihana pieni hohtuskähinä

Muutenkin vauva on ollut nyt vähemmän itkuinen ja tuntuu että unentarve on vähentynyt, ennen Tartto sen 12 h yöunta ja jakso olla päivällä 1,5 h hereillä unien välillä, nyt 10 tai 9kin tuntia yössä näyttää riittävän ja päivällä jaksaa olla 2 tuntia hereillä unien välillä Olen kattellut suuhun et ei kai sieltä vielä hampaita ole tulossa, vähän kun näyttäis siltä! Hassua kun tää on jo niin iso vauva, ei mikään vastasyntynyt lain!

Karhurouvanen & vauvaliini 3 kk 1 vk

 

@Karhurouvanen Enemmän tää on pumppailua kun imetystä, mutta kun stressaan vähemmän imetystä niin se tuntuu sujuvan paremmin. En edelleenkään ehdi/jaksa pumppailla kun sen viitisen kertaa vuorokaudessa, mutta maitomäärä on silti vähitellen kasvanut ja välillä jo reilu puolet vauvan juomasta on äidinmaitoa. Sekin tässä on, että jos ei niin väsyttäisi, niin jaksaisi enemmän satsata imetyspuoleen. Mutta maidossa ne terveyshyödyt kai on eikä imetyksessä.

Pitäisi jaksaa perehtyä kantoreppujen säätöihin, että pääsisi kokeilemaan kantamista. Mulla on Isara ja sain siskolta lainaan Tulan ftg:n. Mietin olisko kotona kätevä joku ihan kantoliina että saisi pitää vauvaa lähellä, mutta pystyisi tekemäänkin jotain.

 

Totta, onneksi terveyshyödyt tulee siitä maidosta eikä juontitavasta :-D Sehän on jo tosi hyvä jos vauva puoletkin maidosta saa sun maitoa!

Meille sanottiin neuvolasta, kun piti tehostaa imetystä, että maitomäärän lisäämiseen ei olisi niin tärkeää se lypsetyn/pumpatun maidon määrä vaan se lypsy/pumppauskertojen tiheys/määrä ja että maitomäärä lisääntyy jo ihan parissa päivässä. Mä siis lypsin ihan käsin ja siis vaan ihan 10-20 ml (yhteensä), ikinä en yli 30 milliä lypsäny ja tämä riitti maidontuotannon lisääntymiseen 2-3 päivässä. Vaikka siis olin aika laiska sen homman kanssa. Monesti ihan vessareissulla lypsin ohimennen ihan suoraan lavuaariin vain siis saadakseni lypsykertoja lisää.

Ootko kokeillu käsin lypsämistä? Voisko se olla vähän helpompaa/nopeempaa niinku sen pumppaamisen lisänä että sillä sais lisättyä niitä lypsy/pumppauskertoja/vrk niin että maidontuotanto lisääntyis?

Meillä ei vauva tykkää kantorepusta :-S Eikä siis vaunuistakaan. Eikä autoilusta. Eikä tutista. Mut sylistä tykkää :-D No ei mutta siis nyt on meillä tosiaan vaunulenkit onnistuneet, kunhan vauva on virkeä ja hyväntuulinen, ei siis nukahda vaunuihin. Autoilukin sujuu jo paljon paremmin kuin alkuun.

Kantoreppua mun olis pitäny alkaa totuttaa jo ihan alkuun (niinkuin joku täällö sanokin) mutta olin sitten laiska sen kanssa kun vauva heti alko siinä repussa huutamaan. Olen nyt vieläkin yrittänyt noin kerta viikkoon kokeilla mutta ei se ole vieläkään niihin tykästynyt. Pitäis enemmän yrittää mutta kun se tuntuu niin hankalalta ja toisaalta ollaan harjoiteltu sitä vaunuttelua

Mutta siis meillä vauva kulkee joka paikassa mukana sylissä, meneehän se vielä kun on 6 kg mutta en tiedä sitten kuinka pitkään :-D Noh täytyy sitten kehittää joku ratkaisu tai jatkaa käsilihaksien treenaamista. Tosin vaikuttaa siltä että vauva tykkää vaunuilusta koko ajan enemmän ja enemmän kun tykkää katsella asioita, niin jospa sitten rattaissa menis vielä paremmin Toivotaan parasta

Meillä vauva on nukkunut siis n 5-viikkoisesta mun vieressä isolla patjalla lattialla ja pari vk sitten tein sille lipastojen avulla oman sivuvaunupatjasyvennyksen patjan kylkeen niin mieskin pääsi nukkumaan meidän kanssa. Nyt hommattiin vähän pienempi pinnasänky, josta saa laidan pois, vauvalle sivuvaunuksi että voidaan siirtyä ihan sänkyyn nukkumaan. En tajua miksi en tajunnut tätä aikaisemmin

 

Meillä on toistaiseksi muskari alkamassa ens viikolla, joskin se mietityttää hieman, pk-seudulla kun ollaan. Tuntuu että kerralla nyt alkaa niin paljon yhtä aikaa: esikoisen koulu, soittotunnit, musaopiston teoriatunnit ja urheilukoulu sekä tämä taaperon muskari. Ja oma Elixia-jäsenyys, jota ei saanut enää vetkuteltua vauvasyillä tai koronasyillä. Niin ihana on ollut siellä nyt käydä, mutta sitten kuitenkin, jos jossain tarttuis niin siellä kun kaikki läähättää ympärillä... Voihan se olla, että kaikki kohta taas suljetaan... Mies on yhä etänä kotona.

@Silmu75 mä tykkäsin ja tykkään yhä Tulasta tosi paljon. Mulla on se ihan standard jossa aluksi oli erillinen vauvatuki. Bebe viihtyi hyvin, vaikka ei ihan heti alettu totutellakaan. Etenkin viihtyi ulkona kävellessä, kotona puuhaillessa ei niin hyvin. Nyt pitäis kokeilla selkäpuolta, en ole muistanut, kun rattaissa viihtyy niin hyvin eikä olla missään taidenäyttelyissä tai muualla käyty, sellaisissa repusta hyötyä. Kantoliinaa en ole jaksanut kummankaan kanssa vaikka aina olen hankkinutkin, koen sen pukemisen vaivalloisena plus olo liinassa on niin kuuma.

Meillä oli nyt se reissu jolla mies sai viettää päivän ja alkuyön 1veen ja isomman kanssa kolmestaan ja menipä hyvin! Ei ollu tyttö kiukutellu yhtään ja oli nukahtanut isän ja veljensä väliin illalla noin vaan yks kaks! Ja syönyt kaikki ateriat mukisematta. Ja mä sain juoruta ystävien kanssa tuntikaupalla Aurajoen rannassa ja juoda MONTA lasia viiniä Tänään onkin vähän väsyttänyt mutta kyllä oli sen arvoista! Turvavälit oli kunnossa

 

Onko joku käyttänyt perusvoidetta karstan poistoon? On sitä varmaan tuolla hiusten allakin, mutta ainakin otsasta olisi kiva saada pois. En viitsisi öljyä laittaa, miten sen otsasta saisi pois ilman että vesi menee silmiin ja kaikkialle...

Huomenna on neuvolalääkäri ja eka rokotus. Viime yönä ei meinannut nukkumisesta tulla mitään (yösyötön jälkeen vauva ei meinannut nukahtaa millään enkä tiedä miksi), niin vähän hirvittää millaisia öitä on jos rokotuksesta tulee jotain sivuvaikutuksia.

Kokeilin äsken Tulaa ja ei se hullummalta tuntunut, mutten ehkä ihan lenkille vielä uskaltaisi sen kanssa lähteä. Mutta voisi esim. kauppaan tai vauvakahvilaan ottaa mukaan ja siirtää vaunuista sinne. Jos siis vauva viihtyy, ei nyt ainakaan heti alkanut raivoamaan.

Silmu ja vauva 6vk 1pv

 

@MaiMei Oho, no teillä on kyllä paljon kaikkea ohjelmaa, ihanalta kuulostaa! Me ollaan kanssa pk-seudulla ja menot taas alkanu mietityttää ja vähän alettu rajoittaa :-/. Ihanaa että reissu meni nukkumisineen hyvin ja erityisen ihanalta kuulostaa tuo Monen Tunnin juoruilu ja viinilasit :-D

@Silmu75 Mutta jos laitat öljyä siihen otsakarstaan niin ei kai sitä periaatteessa tarvii poistaa mitenkään, kyllähän se siitä imeytyy ja jos tarvii poistaa niin pyyhkii vaan paperilla, vedellähän ei öljy lähde.

Meillä ei siitä rotarokotteesta tullu paljoa sivuvaikutuksia, ilmavaivoja ja runsasta puklailua tuli ja oisko ollu uloste vetistä. Öihin ei Olli meillä mitään vaikutusta, tosin meillä ne yöt nyt muutenkaan ei ollu mitään huippumenestyksiä :-D Ja siis kun vatsavaivoja oli jo ennestään, niitä kai se rotarokote useimmiten teettää. 3 kk rokotteista (jossa myös rota) tuli kanssa vetistä ulostetta mutta ei juurikaan enää ilmavaivoja tai puklailua mutta vauva oli muutaman päivän tavallista itkuisempi ja huonotuulisen oloinen. Mutta siis aika vähäisiä sivuvaukutuksia mun mielestä kaiken kaikkiaan.

Meillä vauva on ollu oikeen superyllättäjä Toissapäivänä hän oli ekaa kertaa kantorepussa postilaatikkoreissun ajan ihan tyytyvöisenä ja eilen huippumenestys pienellä retkellä oltiin ja laitoin vauvan reppuun väsyneenä ja oli ihan tyytyväinen mutta sitten meinas alottaa pienen mä-haluun-nukkua -itkun mutta shhh-shhh-hyssyttelyllä vauva nukahti kantoreppuun ihan sekunneissa! Ja nukkuikin sitten tunnin tyytyvöisenä Lisäksi vaunulenkit menee jo aika kivasti, ei kovin herkästi itke vaikka olisi vähän väsynytkin. Lisöksi alkanut kelpuuttaa tuttiakin. Lisäksi vielä superhypermenestys nukkumisen suhteen että tänä aamuna vauva ei herännyt tavalliseen tapaansa vatsavaivoihin (tai heräsi kyllä useita kertoja mutta saatiin unta jatkettua) vaan minä nousin ylös ja vauva jäi nukkumaan sänkyyn vielä yli puoleksi tunniksi! Olin ihan että Wou, ja mieskin ihan epäuskoisena kävi ovella kurkistelemassa :-D Tästä se lähtee

Ylipäätään nukkuminen on meillä mennyt koko ajan helpommaksi ja esim päiväunetkin, jotka on aina ollu se 45 min. mutta nukututaan vauva heti uudestaan uuteen 45 min unijaksoon mutta aiemmin se vei tosi tosi pitkään ja loppujen lopuksi vauva yleensä heräsi tai sitten istuin täällä sen 45 min vauva nukkuen sylissä, mutta siis nykyään enenevissä määrin se on onnistunut se päiväunien jatko, erityisesti nämä aamupäivän ja ”lounaan unet”

Muutenkin uni on ehkä alkanu olemaan sikeämpää kun ei tarvii enää useinkaan hiirenhiljaa hievahtamatta vauvan vieressä yöllä/illalla nukkua vaan tossa yksi ilta jopa mies toi minulle ruokaa sänkyyn ja siinä sitten aterioitsin nukkuvan vauvan vieressä

Mukavaa päivää kaikille ja nauttikaa!

Karhurouvanen & vauvu melkein 3,5 kk

 

Ihan pikaisesti karstan poistosta. Ihan paras meillä ollut molemmille vauvaöljy. Laittaa reilulla kädellä ja antaa vaikuttaa jonkin aikaa. Sen jälkeen voi vauvaharjalla (äitiyspakkauksessa tullut pehmeä harjainen) harjaa niitä veke. Kannattaa tehdä esim kylppärissä tai vaikka ison pyyhkeen päällä koska sitä lentelee ihan hulluna joka paikkaan. Toki sitä voi tulla lisää vielä, mutta ei meillä kumpaakaan ole tarvinnut hoitaa monia kertoja. Tietty paikkoja kuten kulmakarvat on huono harjata joten jollain froteepyyhkeellä sitten vaikka hankaa.

Palaan lisää myöhemmin!

 

@Mandala Otsasta lähti kyllä sillä vauvaharjalla kun tulin kokeilleeksi, mutta iho meni punaisen näköiseksi niin en uskaltanut enempää ärsyttää. Öljyn kanssa olisi varmaan hellävaraisempi toimenpide.

Täällä on nyt jotenkin vaikea vaihe menossa, ei ehkä vauvalla mutta äidillä. Vauva tuntuu syövän koko ajan, itse olen väsynyt paitsi unenpuutteeseen myös istumiseen , liialliseen sisälläoloon ja siihen hemmetin pumppaamiseen. Imettämisyritykset on jääneet aika vähiin, tänään kun vähän yritettiin niin rintakumi ei edes tullut kunnolla maitoiseksi, joten tuskin vauva sieltä mitään sai. Tekis jo mieli luovuttaa ja siirtyä pelkkään korvikkeeseen, siis ehkä sen imetyksen voisi saada toimimaan (ja pääsis eroon pumppaamisesta) mutta ei kertakaikkiaan ole jaksamista panostaa siihen. Tuntuu, että kaikilla muilla vauva hoksasi homman jo synnytyssalissa ja imetys on ah niin ihanaa. Tiedän ettei se niin ole, eikä se siis ole mun eikä vauvan vika ettei suju, asiat nyt vaan meni niin kuin meni. Eikä mulla edes ollut mitään ihanaa mielikuvaa imettämisestä, niin en tajua miten tää epäonnistuminen nyt jotenkin menee niin ihon alle.

Mies on edelleen etätöissä eli istuu keittiön pöydän ääressä tietokoneella. Kyllä se sitten kuitenkin ehtii välillä makoilemaan sohvalla iPadin kanssa, ja ihan vähän ärsyttää kun yritän esim. pumpata ja samalla viihdyttää vauvaa. Auttaa kyllä jos pyydän, mutta eikö nyt voisi oma-aloitteisesti tarjoutua auttamaan kun vielä tietää, että mun on tosi vaikea pyytää apua.

Sori, on vissiin vaan huono päivä. Tarvitsisin vähän unta, liikuntaa ja terveellisempää ruokaa niin elämä näyttäisi taas ihan erilaiselta. Jaksamista kaikille omiin haasteisiinne!

 

@Silmu75 iso tsemppi halaus sinulle!! Tiedän niin ton tunteen miehen kanssa kun pitäis erikseen pyytää apua. Esikoisen kanssa erityisesti oli niin ja mäkin sitten mielummin kyräilen mielessäni kuin pyydän jatkuvasti apua. Meillä kuitenkin aina hommat sujunut useasti niin ettei tarvi oikein sanoa mitään ja toinen tekee tai tajuaa mutta ekan lapsen kanssa ei sitten mennyt niin ja se harmitti ja ärsytti. Isosti suoraan sanottuna vitutti esikoisen kanssa kun koko päivä ollut vauvan kanssa ja mies tuli töistä (koin siis myös silloin kateellisuuden tunteita siitö että toinen PÄÄSI pois kotoa vauvan luota välillä ja minä en) kun teki mieli vaan suoraan lykkää vauva sen syliin jos oli ollut ärsyttävä päivä mutta ei sitten jotenkin kehdannut ja ärsyyntyneenä vauva sylissä ärsyynnyin vaan lisää. Uskon nyt kyllä että imetys varsinkin meillä lisäsi sitä miehen ymmärtämättömyyttä olla tulla väliin ilman pyyntöä. Ehkä teillä vähän sama, vaikka siis teillä pumppaus yms?

Ja siis imetyspettymys on kyllä aivan täysin todellinen ja iso juttu, oli omat ajatukset imetyksestä sitten ollut mitä tahansa ennen kuin se tulee eteen omalla kohdalla. Jos koet pettymystä niin anna sen tunteen tulla vaan koska olet täysin oikeutettu siihen <3 ehkä sitten voi asiaa käsitellä paremmin itse? mikä tahansa asia imetykseen liittyen minkä kokee ettei menekään hyvin aiheuttaa tosi helposti pettymyksen tunteita ja se on niin kokonaisvaltaista! Esikoisen kanssa en sitä kokenut mutta kuopuksen kanssa joskus 2 vai 3kk iässä kun oli rintaraivareita ekaa kertaa elämässä niin koin etukäteen jo valtavaa pettymystä että kaatuuko imetys siihen kun oli kauheaa kikkailua ja pulloon tarttumista aina lopulta.
Ei siis ole mitään konkreettista apua tarjota mutta halusin vaan sanoa että olet oikeutettu tunteisiisi ja ehkä kannattaa puolisollekin siitä puhua vaikka ei he ikinä pysty sitä täysin ymmärtämään.

 

@Mandala Täällä on jo taas parempia päiviä. No, imetyksen suhteen ei mitään uutta, mutta kummasti auttaa kun pääsee välillä käymään jossain - eilen jopa Prismassa. Selvästi se auttaa kun pääsee ulos ja liikkeelle, olen tottunut töissä seisomaan ja kävelemään ja siihen vielä koirien lenkitykset päälle, nyt elämä on yhtä istuskelua. Koirat on nyt jääneet enemmän miehen vastuulle, mutta äsken kävin metsölenkillä ja olipa ihanaa!

Liikkumista rajoittaa nyt vähän sekin, että vaunujen renkaat kaipaisivat täyttöä, ja minä jotenkin vaunuhankinnoissa en yhtään tullut miettineeksi sitö, etten ikinä ole saanut autoventtiileihin menemään ilmaa... Me ollaan molemmat miehen kanssa ihan onnettomia tällaisissa jutuissa! Täytyy varmaan köydä pyöräliikkeessä kysymässä neuvoa.