Alkionsiirroista plussanneiden vauvaketju vol 2

Heippa, kirjoitan nyt ensimmäistä kertaa tänne vaikka pojan syntymästä on kulunut jo yli 2kk, aika rientää liian nopeasti! Hän siis syntyi 9.3. Meillä on sujunut suhteellisen hyvin, alussa oli todella kovia rintaraivareita ja oikeastaan vasta 6-7 vkon iässä päästiin täysimetykselle mutta siihen saakka sai aina 60-100ml pullosta per vrk. Ilman miehen rautaista tukea ja apua ois mun imetystaival kaatunut kyllä. Nyt kun tuo ruoka-asia helpottui ja raivareita ei enää tule eikä huoli enää pulloa ollenkaan aloin paremmin nauttia tästä vauva-ajasta, siihen saakka se oli hieman stressaavaa. Päiväunet tuottaa meille harmaita hiuksia kun ei nukkuisi muualla kuin kantorepussa, vaunuun nukahti alkuun tosi kivasti ja saattoi nukkua 1,5-2h pvässä mutta yhtäkkiä unet lyhentyivät 15-30minuuttiin. Kantorepussa nukkuu vähintään 2h kerran pvässä ellei enempikin. Vaunulenkkejä en edes tee kun tuntuu että nukahtaa nopeammin kun vähän heijaa ja jättää paikalleen. Ja heti kun herää vaunuissa alkaa huutaa todella kovaa, sama ennen nukahtamista. Onko kellään muulla tämmöistä ollut? Onko helpottanut missään vaiheessa vai onks vaunut meillä ihan turha kapine.

Mun miehen veljen vaimo ilmoitti että odottavat toista ja mun reaktio mielessä oli se sama kuin lapsettomuuden aikana kunnes tajusin että ei hätää, mullakin on vauva. Se reaktio vain tuli selkärangasta täysin, uskon että kaikilla meillä tämän taipaleemme läpikäyneillä jää jonkinlaiset jäljet ja osalle, itsellenikin niin se lapsettomuuden ”identiteetti”..

ja ensimmäinen äitienpäivä oli tunteellinen päivä. <3

 

Tervetuloa tälle puolelle Aislinn83!
Nopsaan kommentoin vaan, että meillä on ex-vaunuhuutaja! Ei tehnyt mieli lähteä kauas kotoa vaunulenkeille kun toinen saattoi yhtäkkiä alkaa huutamaan täyttä kurkkua eikä rauhoittunut millään. Oli ohimenevää, tais joskus siinä 6-7kk iässä vähentyä tosi paljon ja ehkä 8-9kk iässä loppui kokonaan.
Nyt huudetaan ihan muista syistä... Tänään neiti veti ihan järkyttävät itkupotkuhuutoraivarit siitä, että piti tulla pihalta sisään koska hänellä itsellään oli kova nälkä Raivohuudon keskeltä kuului vaan epätoivoinen ”Nam, nam”. Hiukan oli jo pokassa pitelemistä. Edit: Oltiin siis houkuteltu sisään ja syömään varmaan puoli tuntia, mutta kuulemma ei ollut nälkä...

 

Täälläkin päikkärit aiheuttavat harmaita hiuksia. Poika siis nyt 3,5 kk. Alkuun nukkui hyvin vaunuissa, helposti 2-3h. Nyt nukkuu yhden unisyklin verran, eli noin 45 min, jonka jälkeen alkaa hirveä huuto. Välillä nukahtaa uudestaan, välillä vaan jatkuu huuto. Välillä luovutan ja imetän jossain puistonpenkillä, jotta rauhoittuisi. Sisällä nukkuu myös vain yhden unisyklin pituisia unia, tai vielä lyhyempiä, ja vauva on tämän takia herkästi yliväsynyt iltaisin, jolloin nukahtaminen kestää. Onneksi nukkuu kuitenkin pääosin hyvin öisin, kunhan vaan nukahtaa kunnolla. Sisällä herää päikkäreiltä pääosin hyväntuulisena, joten ihmettelen mistä nuo vaunuraivarit johtuu. Ja saa nähdä joutuuko jossain vaiheessa, kun vauva on vähän vanhempi, aloittamaan ihan jonkun päiväunikoulun, vai helpottaisiko tilanne kun unet vähän vielä kypsyvät... Osallistuin yhteen vauvan verkkounivalmennukseen kun mietin paljon vauvan uniasioita. Sieltä sai hyödyllistä tietoa ja hyviä vinkkejä moneen asiaan. Saa nähdä miten sit käytännössä

 

En osaa nyt varsinaisesti tohon vaunuhuutamiseen vastata @Sukkis , mutta meilläkin kyllä ne päiväunet ollut aina aika onnettomia.. aluks nukkui vaan tissillä torkkuja, sit jossain välin rupes liikkuvissa vaunuissa, mutta en uskaltanu aina kauheen kaus jos herää.. vähitellen pidensin, mutta aina sit käytännössä heti heräs kun kotona.. sit tossa 5-7kk saattoi nukkua joskus 1-2h vielä teressilla, mut nyt taas palattu siihen et eieiei.. joskus jo herää kesken matkan, maksimi unet alkaa olla vajaa kaks tuntia ja sillonkin saa käydä jo monesti hyssyttää jos noin 1h on ollut lenkki, mutta yleensä on nyt noin 1h15min-1h30min... tosiaan siis hohhoi.. tota nukkumista, siis tai en valita sinällään kun yöt toki nukkuu useimmiten syömättä jopa 11h.. kylläkin vetää tundia ja välillä jopa itkee, mutta kai unissaan, viime yönä piti tissille ottaa kun itku jatkui aina kun laskin takas sänkyyn.. mutta siis kyllähän hän nyt vielä päiväuniakin tarviis. Nukahtaa yleensä siinä aamupäivällä tissille ja sit herää ennen kun kerkiin saada vaunuihin ja ei siis nuku kun hetken vaikka koittas sisällä sänkyyn. Sit ei meinaa heti nukahtaa tietty.. oon koittanut et lähenkin rattailla, mut sit ei ainakaan nukahda.. "enkat" tuli yks päivä kun nukku vaan 20min.. erehdyin kauppaan poikkeamaan ni heräs eikä sit millään enää nukahtanut, tai hetkeks mutta heti heräs.. Saattaa siis sit ottaa jotkut 30min torkut illemmalla mut aika vähäistä..
Mutta siis nyt taas ihan "en osaa"-äiti fiilikset.. siis tuo säää!!! äääh.. kun en tiiä mitä laittaa päälle vauvalle ja aurinko, on aurinkolasit, mut rattaissa sit paistaa ihoon ja rasvat on myrkkyjä ja plaah.. pitääkö olla jotain päässä vaikka nukkus vaunussa ja miten hitossa saan nukkuu sen ollenkaan jos tulee 30 asteen helteet ja enhän voi sit lähtee puoliltapäivin lenkille, kun paahtuuhan se sinne vaunuun, mutta ei nuku muutenkaan jajajajajaja.. aarrgg.. Rakastan ite hellettä ja kunnon paska karma aina säiden suhteen.. nyt sit varmasti tulee joku megahellekesä kun ekaa kertaa en sellasta toivo!
Meidän pikku höpelö nousee kokoajan kaikkea vasten ylös.. siis yrittää ja toki onnistuukin mutta on melko hataraa, pakko olla kokoajan varmistamassa ja sit hän onkin sitä mieltä et kun ylös pääsee voi päästää irti.. tuota joo... heh.. kontilleen kovasti nousee, mutta kun housut luistaa ni ei varsinaisesti sit konttaa vaan ryöminnällä liikkuu, tosi nyt ei ees tunnu kiinnostavan vaan se ylösnouseminen on paljon kiinnostavampaa, että näinköhän skippaa koko konttauksen.. Ärsyttää kun tässä tyhmässä maassa ei oo mitään hyviä tuoreita hedelmiä.. siis tietty banskut, omput, päärynät, mut niin hiton suppeesti.. mangoja tosi satunnaisesti löytää hyviä ja ei oo nyt mitään persikoita eikä mitään.. ihan suppeaa..
Miten taas valivali.. Voi että minä rakastan sitä pikkusta.. ihanaa kun olen saanut hänet..
Vauva uutisista niin joo kyllä varmasti on sellanen tietty katkeruus aina.. mutta on se kai nyt jonkun verran "laantunut" kun oma onni kohtasi.. mutta nuo saakelin telkkari ohjelmat (jotai en siis tod. kato vaan kun lööpeissä jotain) saa lähes raivon partaalle.. Tai joku saakelin blokkaaja jolla hedelmällisyys äppi petti ja ohoh oon raskaana vaikken koskaan halunnut äitiksi.. excuse me?!!!! siis miten voi olla ees olemassa joku tollanen äppi ja et joku pelaa sen varaan.. ihmiset on niiin piiiip.. Ihan mietin kun kerralla kuulin kaverinta pari raskausuutista et en ees siinä hetkessä sillon asiaa niin ajatellut, mutta siinä olikin hänen lapsi joka saamassa uuden serkun niin jotenkin keskityin siihen lapseen sillon ja jälkikäteen vasta "oikeasti" tajusin asian, mutta ne meni yllättävän lunkisti.. ihan kauheesti ei oo tullut sellesilta ketä oikeasti tietäis ja tuntis niin vähän vaikee sanoa miten suhtautus.. Noita "itienpäivä julistuksia" en toki ymmärrä mut niin, ei ne niin lujaa toki enää iske...

Piti olla taas jo nukkumassa.. oli varmaan jotain kysymyksiäkin.. mutten muista.. Mites muilla menee?

Domi & pikkunen 7,5kk

 

Kiva kuulla @Domi teidän kuulumisia Toivottavasti teillä alkaa unet tasoittumaan pian, itse koin tosi uuvuttavaksi vauvavuonna sen kun tyttö ei nukkunut kuin tasan liikkuvissa vaunuissa tai tissi suussa. Eli 7.30-17.30 välisenä aikana kun mies oli poissa, mulla ei ollut yhtään hetkeä sellaista omaa aikaa että olis voinut vaikka laittaa ruokaa tai nukkua. Ei tuo hyvin nuku vieläkään, ja mietin että olis silloin aikanaan pitänyt sijoittaa unikonsulttiin. Kaveri kehui kovasti sellaista kuin Unijuna, tarjoavat etäkonsultaatiota. Kuulemma unet parani huomattavasti parissa päivässä, ilman huudatuksia.

Meillä pähkäillään päiväkotiasioita. Yritettiin aloittaa uudestaan päikyssä kun tytön lääkäri näytti vihreetä valoa, mutta eihän siitä mitään tullut kun heti tuli kipeäksi. Kyllä harmitti, kun näin ekana päivänä että ryhmässä oli tosi räkäinen lapsi, ja kun huomautin asiasta niin väittivät sen olevan allergiaa. Joopa joo. Nyt ei meinaa millään sopeutua sinne. En voi edes vessassa käydä päivän aikana ilman että tulee mieletön huuto. Ollaan nyt siis vuorotellen oltu jo kolme päiväö tytön kanssa päikyssä, eikä yhtään hetkeä voi olla ilman äitiä tai isiä. En tiedä kannattaako tämä enää, kun parin viikon päästä alkaa kuitenkin jo taas loma. Töitäkin vaan pitäis jossain välissä tehdä. No, hain tytölle nyt syksyksi paikkaa paljon pienemmästä päikystä, siellä on vain 12 lasta. Jospa vähentäis tartuntariskiä, kun siellä on osa kuitenkin jo isompia ja vähön vastustuskykyö hankkineita. Vähän hankalampi matka, pitää lautalla mennä kanavan yli, mutta ehkäpä se on sen arvoista. Sopisi varmaan muutenkin pieni päikky paremmin meidän herkkikselle.
On se kyllä mainio tapaus, on oppinut laittamaan tarkoituksella silmät kieroon ja ilveilee kun mikäkin koomikko Eilen heräs päivöunilta niin, että avas vaan silmät ja totes että ”Nonni!”. Parasta maailmassa on kivet ja niiden heittely veteen tai ”kaloille” eli sadevesiviemäriin. Jos muksahtaa pihalla, niin ei se kaatuminen haittaa mutta heti tulee hätä että mihin kivet lensi. Niin iso tyttö jo, mutta sitten illalla kun luetaan satus niin vielä pitää saada velli tuttipullosta. Niin muuten, kiitos vastauksesta @Mandala! Oon lähinnä ollut siis huolissani tytön hampaista sen maidon sokerin vuoksi, en niinkään että vääntyisivät. Mutta nyt on siirrytty veteen yöllä, jee! Eli enää iltavellin ja joskus päikkäripullon saa.

Mitäs muille kuuluu?

 

Tervetuloa uusille! <3

@marrasmai ugh toi sairastelu on niin hanurista. Meillä täällä koronan takia on ehdoton EI viedä meidän päikkyyn edes nuhaisena. Siellä on kuulemma ollutkin täysin tautivapaata tämän kevätkesän aikana siellä, ei just edes sitä perus nenän vuotamista. Tuli siitä just mieleen, että meilläkin pojalla just pari talvea vuotanut nenä about lokamarraskuusta loppu kevääseen asti aina, ja itekin vienyt nenä vuotavana sinne varsinkin kun ite ollut töissä. Eihän se hyvä just ole, mutta jos kotona pitäisi niin olisi puoli vuotta kotona sitten tarhasta joka vuosi
Teidän typy vaikuttaa kyllä mahtavalta tapaukselta!

Se maito muuten ei itsessään ole hampaiden tuho. Jos ruokavalio sisältää sokeria reilusti ja hampaiden huolto on retuperällä niin tällöin on myös maidonjuonti huonoa yöllä varsinkin. Olikos se se maidon kalsium mikä auttaa happohyökkäyksiä ehkäisevästi tms. Ja jostain olen lukenut, että esim juuston syöminen voisi myös lopettaa happohyökkäyksen.

On taas pitänyt kirjoitella, mutta jotenkin ei taas muka ehdi Poika meni takaisin päiväkotiin tämän viikon alusta (2,5kk "lomailun" jälkeen), joten typykän kanssa kahdestaan ei kyllä jää kännykälle aikaa kunnes on päikkäreillä. Sitten tuleekin joko jumpattua tai pelattua tietokoneella tai vaan netflix. Olipa tässä muutaman päivän tauko kun ei kitissyt tai kiukunnut sen jälkeen kun edellinen hammas puhkesi läpi niin nyt taas uutta tulossa kaikesta käyttäytymisestä yms päätellen puuuh. Muistelen, että kun esikoisella hampaita alkoi tulla jossain alle puolivuotiaana niin niissä oli paljon enemmän taukoa välissä. Nyt tuntuu, että tulee ihan putkeen, muutaman päivän hengähdystauolla.

Muuten kyllä ihan perus iloinen napero vieläkin, kun mikään ei vaivaa. Tosi tempperamenttinen ja jos joku ei miellytä niin HUUTOkiljahtelemalla ilmoittaa mielipiteensä. Veli on edelleen maailman ihanin ja paras <3 Hurja kiipeilemään, sohvalle, sohvapöydälle, veljensä sänkyyn, partsin tuoleille, minne vaan yltää. Onneksi osaa jalat eellä tekniikan, millä tulee alaskin. Aina ei tietty onnistu ja mätkähtää, mutta eipä hän onneksi kauhean korkeisiin paikkoihin ite pääse kiipeämäänkään niin ei kauheasti satu. On jokunen viikko sitten ottanut ekat askeleet ilman mitään tukea, mutta ei ole halunnut toistaa sitä sen jälkeen. Työntelee taaperokärryä kyllä vauhdilla välillä.

Unet meillä edelleen vaihtelevan huonoja, heräilyjä kertyy öisin, ja aamuyöllä vaihtelee vieressä asentoa ja hyörii puoliunessa aivan koko ajan kunnes herää kuuden pintaan. Tissiä syö öisin 2-4krt riippuen miten itkuinen on, että hiljennänkö tissillä mieluiten. Jotenkin aika ihme ettei ole kiinnostunut sängyn laidoille menosta yöllä, kun ainoastaan tyhjällä sängyn puolella tyynyjä mistä pääsisi halutessaan helposti yli. Mies siis edelleen nukkuu sohvalla, että saa jotain nukuttua edes. Edelleen otan pinniksestä viereen aika helposti, kun ei vaan huvita mitään nukutusprosessia kesken yötä. Oli tossa ennen tätä uusinta hampomista kun saattoi ekaa tissiä vaatia vasta joskus klo 23-00 pintaan (nukkumaan menee klo 20 aikaan) ja siitäkin mennä pinnikseen tunniksi tai pariksi takaisin kunnes otin viereen. Mutta nyt on taas kaikki lyhentynyt ja aikaistunut. Edelleen odottelen niitä 3h+ unipätkiä siis..! Onneksi hänen kanssaan nukahtaminen on helppoa pääsääntöisesti aina. Yhdet päikyt ollut jo jonkin aikaa enää, 2-2,5 nukkuu, joskus joutuu ehkä laittaa takaisin makaamaan tunnin päästä jos on syystä tai toisesta noussut ylös kitisemään puoliunessa.
Uniongelmien takia on tullut kahlattua nettiä paljon, itse löytänyt lähinnä sielun rauhaa mm Sarah Ockwell-Smith:n, The Beyond Sleep Training:in, Georgina May:n ja Raised Good:in ideologioista liittyen lasten uneen. Toivottelen siis tsemppejä kaikille uniongelmien kanssa painiville <3

Syö myös paljon paremmin kun veljensä, usein syö oman annoksensa jälkeen myös iso veljen loput ollaan heti 1vee synttäreiden jälkeen siirrytty perheen yhteisiin ruokiin. Joskus saa vielä purkista jos on jotain sellaista ruokaa mitä pelkillä etuhampailla ei saa syötyä hyvin.

Oon semisti alkanut ajamaan imetystä alas. Jotenkin aivan tajuttoman ristiriitaiset fiilikset asian suhteen. Toisaalta olisi kiva saada se päättymään, varsinkin jos uniin vaikuttaa parantavasti. Mutta toisaalta mietin, että miksi pitäisi lopettaa varsinkin kun viimeinen imetettävä. Ja oon tykännyt imetyksestä tosi paljon edelleen. Ja toisaalta mietin, että miten ongelmallista se lopetus voi olla, jos on esim 2-vuotias jo. Haluan kylläkin mahdollisimman lempeästi lopetalla. Nyt olen toteuttanut 'älä tarjoa, älä kieltäydy' tekniikkaa ja siten on päiväimetykset tippuneet jo noin neljään kertaan. Tissit tuntuukin usein jo aika luttanoilta, mutta eihän se maidon tulo lopu ennenku imetys täysin loppuu. Öisin vielä siis imetys toimii mun supervoimana ja auttaa saamaan molemmat jatkamaan unia vaikka ei aina nukahda rinnalle mitenkään. Enkä usko, että jaksan alkaa pelkkää yötissiä kouluttamaan pois, loppuu sitten joskus kokonaan kun loppuu. Eli haluan lopettaa, mutta en halua

Kauheasti riittäisi puhetta, mutta jokeltelu on jo aika päivää sitten vaihtunut puhtaaksi siansaksaksi jotain sanoja tavoittelee selvästi kuitenkin, ihanku ois yhtenä päivän isin kotiin tullessa huudatanut IJI pari kertaa. Tai palloja rakastavana kuulee joskus 'allo' tms. Ja pyynnöstä osaa sanoa 'kakka' Tuntuu että varsinkin viimeisimmän kehitysloikan jälkeen on alkanut olemaan niin osaava ja tiedostava ja tekevä, että tuntuu ihan mahdottomalta ajatukselta, miten hän näin nopeasti kasvoikin siitä pienestä mytystä isoksi tytöksi <3

Tänään on esikoisen 4vee synttärit, hänkin NIIN iso jo apua <3 ollut tosi ihanalla päällä jo pitkään kun uhman pahimmat meni ohi, toivottavasti ei tule takaisin! tarhaan takaisin meno sujui tosi hyvin kyllä. Toisena päivänä oli ollut kuulemma itkuinen vähän ja kertonut, että äitiä oli ikävä. Mutta päikkyjen jälkeen oli itsekin ilmoittanut, että nyt hän on iloinen kun ei ole kauhea ikävä enää ollut ekaa kertaa sitten vauva-aikojen jotain äitivaihetta nyt hänellä, ihanaa sekin!

Mahtavaa kesän alkua kaikille toivottelen <3 luen kyllä jatkuvasti uusia juttuja, en vaan saa aikaiseksi kirjoitella.

Mandala ja lapsukaiset 4v ja 13kk

 

@Domi nuo pukemisasiat tuottaa päänvaivaa tääläki. Oli helppoa toppapussin kans mutta sitteku alko tulla niin lämmin että piti se ottaa pois.. Musta tuntuu että tytöllä on aina hirveesti päällä ettei vaan saa kylmää, eihän hällä toki tuota rasvakerrosta oo hirveesti. Ja sitteku näkee kuvia joissa suht samanikäset on lyhythihasilla lippalakissa pihalla nii miettii et pukeeko liikaa yms. Hurjaa että sielä jo noustaan seisomaan

@marrasmai no kylläpä se päiväkoti nyt vastustaa, toivottavasti syksyllä uus paikka sopis paremmin. Ja ihana ilveilijä <3

@Mandala musta kans tuntuu että koko kevään lykänny hampaita hirvellä vauhdilla, nyt onki ollu pidempi tauko, mutta taas jyrsii kaikkea sellasella raivolla että odotettavissa on. Huoh. Onnea pojalle! 4v!

Mut voi apua hän kiipeilee! Meillä luojan kiitos pysytään maantasalla, muutenki saa olla silmät selässäki nii ei kaipaa tollasta. Typy sen sijaan kovastikin koittaa kävellä ilman tukea, pieniä matkoja menee tuesta toiseen ja välillä lähtee käveleen televisiota kohti. Potalta myös nousee ja kävelee syliin. Uhkarohkea ei ole yhtään, jos hänestä matka on liian pitkä niin sitte lattiaa pitki sinne.

Joo kontrollissa siis myös käytiin, trakari jäi vielä kaulalle. Loppukuusta kuulee lisää tuloksia ja jatkosuunnitelmaa. Sairaalassa oli kamalaa kun typy jo kaukaa tunnisti mihin ollaan menossa ja itku alko. Onneks ei tarvinnu olla ku se pari yötä.

-dino- & typy 13kk

 

Tervehdys kaikille! Kävinkin täällä jo aiemmin pyörähtämässä jotakin kyselemässä mutta nyt tänne virallisesti siirryttäisiin Vauva syntyi 8.5. rv 41+5, 46,5 cm & 3300 g tyttö Eli tyttö on nyt kuukauden jo Aika menee niin kauheen nopeesti! Synnytys sujui hyvin, olin ihan ihmeissäni että kuin se nyt niin ”helppoa” oli ja totesinkin heti että voisin synnyttää uudestaan vaikka heti, hyvä niin, toivottavasti pääsisikin synnyttää vielä uudestaan ja vaikka mahdollisimman pian :-D

Taustaa sen verran että olen 33-vuotias ja pk-seudun tuntumassa asustellaan miehen ja vauvan kanssa Meillä oli luomuyritystä takana oliko n 1,5 v, jona aikana vain alkuun 3 kemiallista/varhaista km ja sitten vuoteen ei enää mitään. Hoitoihin lähettiin suoraan ivf:n ja plussa ja vauva tuli 2. Ivf:n 1. Pas:sta. Kyseessä kolmas siirto vasta kylläkin. Ongelmana alhanen AMH (0,5 ja sittemmin oliko 0,43) ja lisäksi toinen munanjohdin poistettu. Loppu hyvin kaikki hyvin, nyt siis vihdoin vauva kotona AMH-ketjussa siis aiemmin olen kirjoitellut ja sittemmin tuolla plussanneissa, sieltä jokunen tuttu nimi täöllä, suurin osa ei tuttuja paitsi että teidän keskusteluja olen kyllä jonkin verran seuraillut ja vaikuttaa olevan mukavaa porukkaa ja hyviä neuvoja täällä

Meillä on vauva-arki lähtenyt oikeen mukavasti käyntiin, ihan ihmettelin että miten se niin sujuvasti lähti käyntiin Vauva on Maailman Ihanin, kotona oleminen on aivan ihanaa olla ja vauvan hoito on ihanaa Mies on toistaiseksi myös kotona joten en ole juurikaan vauvan kanssa vielä yksin ollut, ihanaa on kyllä ollu olla vaan kotona. Ei olla siis oikeastaan missään käyty kun ihan pari kertaa jossain autolla esim ruokaa hakemassa.

Vauva joutui vuorokaudeksi lastenosastolle (”kosteutta keuhkoissa”) ja siksi meillä oli alkuun korviketta imetyksen rinnalla käytössä. Imetys kuitenkin sinänsä lähti hyvin käyntiin, toisen rinnan kanssa oli vähän hankaluuksia kun siinä on vähän huono nänni ja on hankala puoli minulle ja siten sitten kummatkin vauvan kanssa suosittiin sitä toista rintaa. Noh nyt ollaan päästy onneks sinuiksi myös sen ”huonon rinnan” kanssa :-D Korvikkeesta päästiin eroon pari viikkoa sitten, pikkuhiljaa sitä alko menee vähemmän ja vähemmän ”kuin itsestään” ja sitten loppusilaus tapahtui kun neuvolan ohjeilla tehostettiin imetystä ja ilmeisesti sitten runsastuneen maidontuotannosta myötä ei ollut enää vauvalla tarvetta korvikkeelle.

Vauvalla on ollut alusta asti jonkun verran vatsavaivoja, nyt vaikuttaa olevan enenemään päin. Jäykistelee, kiemurtelee vatsaansa ja ähisee ja välillä ihan karjuukin :’( Laitettiin nyt D-vitat vaihtoon ja kokeilen nyt imetysdieettiä alkuun hyvin pelkistettyä. Vauva on kova valvoskelemaan, rytmiä ei oikeestaan ole, alkuun valvoi melkeinpä yöt ja nukkui aamupäivät/päivät mutta nyt on vaihtunut että tuntuu melkeinettei nuku ei yöllä ei päivällä. Nukahtaa syliin mutta omaan sänkyyn siirrettäessä herää heti tai viimeistään vartin päästä. On koitettu kaikkia erilaisia keinoja mutta ei oikeen mikään ole auttanut, välillä sitten toki nukkuu lähinnä päivällä.

Nyt kun lisääntyneiden vatsakipujen myötä tuntui menevän tuo nukkuminen ihan mahdottomaksi niin laitoin viime yönä meille pedin lattialle ja nukuttiin siinä yhdessä minä&vauva ja nukuttiinkin monen monta tuntia Vauva heräsi välillä vatsavaivaansa ja välillä syömään mutta jatkoi sitten uniaan tosta noin vaan Eli täytyy sitten tällä linjalla jatkaa jos se näyttää sujuvan Muuten siis nukkumiset on ollu ajoittain tosi vähäisiä esim yksi päivä laskin että nukkui klo 9-24 eli 15 h aikana vain 2 h 50min ja lisäksi sellasia 5-15 min sylitorkkuja.

Mä olen onneksi itse hyvin yörytminen ja myös vähöunisuuteen tottunut että sikäli tämä ei nyt niin kauheeta ole ollut mutta toki pidemmän päälle varmasti ottaisi voimille ja sitten erityisesti vauvan kannalta vähäinen nukkuminen huolestuttaa. Mutta siis tottakai ihanaa jos tämä nukkuminen nyt helpottuisi

Vauva on kuitenkin siis pääosin rauhallinen eikä mielestäni kovin itkuinen, on kovin valpas ja jäntevä, potkiskelee ja huitoo kovasti käsillään ja nyt ihan parin päivän sisällä on alkanut päättäväisiä ottein kannattelemaan päätään :-D

Ihan hassua kun aika menee niin nopeasti ja tää tuntuu jo niin isolta vauvalta nytkin, ihan haikeana ajattelen että kuin nopeasti aika on mennyt, vasta äsken oli ihan pieni vastasyntynyt rintaa hamuava lintunen ja nyt jo on niin ”iso vauva” Sniiiiif.

Vauva on kasvanut reippaasti, nyt 1 kk neuvolassa oli jo paino 3880 (3300), pituus 52,3 (46,5) ja päänympärys 38 cm (33,7)

Tämmöstä täällä tällä erää

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille

 

Pikainen huikkaus vaan @karhuruovanen että tervetuloa tänne puolelle! ja anna toki vauvasi nukkua sylissä jos päivän unimäärät on mielestäsi tosi vähäisiä. Otat ruokaa ja juomaa viereen ja käperryt vauva sylissä sohvan nurkkaan lukemaan tai telkkaa katsomaan tai jos haluat saada jotain tehtyä kun vauva nukkuu sinussa kiinni päiväunia niin kantoliina/reppu on aika kova juttu!
Ja jos ilmavaivat vaivaa niin voi kokeilla Disflatyl tai Cuplaton tippoja. Itse olen havainnut disflatylit paljon helpomaksi kuin vaan muutama kerta päivässä annetaan. Niin ja tietty pierujumppa ja vauvahieronta.

 

Kiitos vinkeistä @Mandala Päivällä täällä ei ole nukkumisen kanssa juurikaan ongelmaa (paitsi ettei ajoittain meinaa juuri nukkua), jos häntä nukuttaa niin nukahtaa kyllä helposti, monia kertoja jopa ihan itsekseenkin sänkyyn tai vaunuihin, ja syliin jos nukahtaa ja sitten siirtää sänkyyn niin jatkaa makoisasti unia. Yöllä taas sitten ei millään :-D Yöt hän onkin tosiaan lähinnä sylissä nukkunut kun ei muualla ”suostu”, siinä vaan jää omat unet niin vähäiselle

Nyt taas viime yö vierekkäin nukkuessa meni mainiosti. Vauva nukkui sitten lähes koko päivänkin, syönyt ja nukkunut, mutta heräsi taas nyt yöksi ja onkin nyt ollut jo yli 5 tuntia hereillä, virkeänä ja iloisena :-D Välillä torkahtaa tissille tai syliin mutta hetken päästä rävähtää silmät pirteänä auki :-D

Cuplaton meillä onkin jo käytössä ja kyllä siitä tuntuu apua olleen, irtoaa ilmat ikäänkuin paremmin :-D

Kantoreppua olen pohdiskellut toistaiseksi lähinnä ulkoilua varten ja meillä kyllä on mutta en ole vielä ottanut käyttöön kun vähän mietin että onko ok näin pienelle. Ootteko te minkä ikäisinä alkaneet repussa kantaa? Olisi kiva päästä vähän ulos tallustelemaan, tämä kun ei oikeen ole noista vaunuista ainakaan vielä kovin innostunut ja muutenkin kiva olisi ulkoilla ilman vaunujakin

Karhurouvanen & vauva 1 kk

 

Meillä on baby Björn one mikä käy myös vastasyntyneellä, on hyvin tukeva. Kannattaa aloittaa kantoreppuilu piakkoin, koska ainakin jotkut vauvat taitaa tarvita totuttelua aikaisin eikä välttämättä myöhemmin kauhean helposti totu kantamiseen.

Kiva kuulla että perhepeti toimii teille molemmille hyvin! Se on kyllä jotenkin niin luonnollinen tapa nukkua. Meillä molemmat 1vee sekä 4vee tarvii yöllä jossain vaiheessa päästä viereen ja oon joskus googlaillut kaikkia koko lattian petivirityksiä netistä kun mietin että saatais kaikki hyvät yöunet yhdessä Mutta tuo kuopus vielä heräilee (ei aina niin hiljaisesti) sen verran usein ettei mies saa nukuttua hyvin samassa huoneessa ja töissä tarvii olla skarppi niin en ole tehnyt ns haaveista totta.

Toivottavasti teidän pikkuisen vuorokausirytmi lähtisi tuosta pikkuhiljaa korjaantumaan. En nyt muista minkä ikäisenä se sisäinen kello (circadian rhythm) alkoi muodostua vauvoille, mutta se varmaan luulisi helpottavan kun näin tapahtuu.

 

@Mandala Oho, kiitos vinkistä, enpä ollukaan ajatellu yhtään tota kantamiseen totuttelua, pitääkin ihan heti tänään kokeilla sitä reppua että oppisi siihen, onhan se niin käytännöllinen kyllä Mulla on joku Baby Björn ja sitten Manduca, täytyy perehtyä

Mähän täällä kyselin aiemmin niistä vauvojen nukkumisasioista, peiton ym käytöstä. Ja erityisesti se perhepeti ei ollu mulle vaihtoehto koska pelkäsin :-D Noh tässä sitä nyt ollaan, nyt oli kolmas yö vieressä nukkuen ja sujui jälleen mainiosti, mitä nyt nukkumaan alkoi vauva vasta klo 04, yli 7 tunnin valvoskelun jälkeen. Mutta sitten kyllä nukuttiin niin hyvin että oon ihan pökkyrässä nytkin kun pitkästä aikaa nukkuu näitä kunnon unia :-D En edes muista oikeen mitä pari kertaa herättiin syömään ja vaippa käytiin vaihtamassa kun tuli kunnon tärähtelyä aamusta :-D

Jossain oli että se vrk-rytmi alkais muodostua 6-9 vk iässä. Eli kohta puoliin varmasti Tää on ollu tällasta vaihtelevaa koko ajan nukkumisten kanssa että milloin ja miten ja kuinka kauan mutta kyllä tää perhepeti nyt toi meille ihan pelastuksen!

Ihanalta kuulostaa toi ”koko lattian perhepeti” :-D Että pääsisitte kaikki siinä yhdessä nukkumaan Kyllähän sitä kaipaa varmaan miestäkin sinne petiin! Meillä on tuo sänky niin kapea, 140 cm, ettei siihen mahdu/uskalla ja lisäksi siinä jää iso rako seinän ja sängyn väliin niin lattialla on parempi.

Vatsavaivatkin onneksi näyttää helpommalta, onko sitten sattuma, imetysdieetti vai d-vitamiinin vaihto.

Mukavaa päivää kaikille, mä lähdenkin tästä kokeilemaan sitä kantoreppua!

Karhurouvanen & vauva melkein 5 vk

 

Heippa! Mandala ja Marrasmai sekä Dino! Onnea hurjasti karhurouvanen
Olipa kivaa lukea teiän kaikkien kuulumisia
Tuttuja ja jo autuaasti unohdettuja asioiita putkahteli mieleen.
Meiän esikoinen täyttäö kuukauden päästä 5v ja on iloisen reipas tyttö, tulevan syksyn viskari....siis 5v, en tajua!!!!
Vielä vähemmän haluan tajuta sitä, että meiän pikkupirpanatkin ovat jo 2v Aika kiitää, ja tuntuu kiitävän sitä lujempaa kun itse vanhenee.

Nukkumisista sen verran, että esikko on ollut käsittämätön nukkuja aina. Ei tarvinut yösyöttöjä paljoa muetiskellä hänen vauva-aikana, kun 2,5kk iässä nukku jo töysiä öitä.
Minä taas en nukkunu ku hukuin maitoon
Tuplathan sitten otti kyllä luulot pois. Kerrasta. Jos tyttä ois syntyny yksösenä, hän olisi ollut varmasti yhtä helppi kun isosiskonsa, mutta poitsu piti huolen, että siskokin heräilee. 4kk ikään saakka meni suht normisti, että söivät 2-4kertaa yössä keskimäärin. 7kk ikään mennessä homma olikin aika rulettia pojan kanssa. Hän tykkäs herötö 10x syömään ja imas kahesti, sai maidon suihkuamaan ja nukahti. Eli ei ollu nälkänen todellakaan. Tyttökin heräs joka yö, mutta noin kerran yössä. Olin jo niiiiiiiiin poikki siinä kohtaa, ettei mulla ollu voimavaroja kantaa huonoa omaatuntoa edes koko asiasta. Tyttö taas puri mua kipeesti ku sai aikaisin hampaita. Päivällä mua purtiin ja yöllä valvotettiin. Kumpikin kanto äitin rääkkäyksessä kortensa kekoon Nyt naurattaa, mutta olin silloin henkisesti aika loppu ku ei saanu nukuttua.
Mies otti osaa pojan hyssyttelyyn yöllä, mutta eipä niissä hormonipöllyissä osannut sulkee korvia ja nukkua. Yöimetyksen lopetus hiukan rauhoitti kyllä öitä. Jostain syystä he itse lopettivat päivällä syömisen jo 8kk iässö kokonaan. En varsinaisesti loppettanu imetystä, vaan he itse vähensivöt sitä pikkuhiljaa, että yhtäkkiä vaan tajusin imetyksen loppuneen kokonaan.
Nukkumisten suhteen poika on ollut aika toivoton ihan viimmeaikoihin saakka, .mutta, nyt on tällä viikolla nukkunut työt heräämättä. Toki muutamia tällasia muutaman yön jaksoja ennenkin ollut, mutta en muista ettei ois kertaakaan herännyt näin moneen yöhön
Varovarovasti toivo herää, että jospa vihdoin hön tajuaa yön merkityksen
Nämä kaksi on kyllä toistensa täysiä vastakohtia. Tuttö on eläväinen ja ketterä, kulkee laukaten paikasta toiseen. Hyppii ja pomppii, mennyt potkupyörällä monta kuukautta.
Poika taas rauhallinen tössöttelijä, oppi käveleenkin vasta 1,5vuotiaana, Menee potkupyörällä kävellen, siis ei istu penkillä, vaan kävelee pyörän kanssa...on siihen vauhtiin ihan tyytyväinen Äitin pössykkä mössykkä
Viime syksynä tuntui kyllä, että on kaks eri ikäistä, ku toinen juoksee ja toista saa kantaa.
He alkavat olla aikalailla saman mittaisia, vaikka tyttö olikin vielä vuoden iässä selkeesti piemempi,. Pikkuhiljaa ottanu kiinni.
Just hetki sitten siirryttiin 92 koon vaatteisiin.
Heitä yhdistää siis sama pituus ja ruskeet silmät, sekä vaipat!, ei oikeestaan mikään muu.
Eivät oo yhtään innokkaita opettelemaan kuiviksi. Joka päivä yritän kyllä pitää pöntöllä ja potalla, mutta menee usein huudoksi ja annan sitten periksi. En oo ottanu ressiö, jospa he vielä joskus oppii.
Ihania, niin syötövän ihania he ovat kyllä ja höpöttelevät kahta-kolmea sanaa. Asuisivat pihalla, jos vaan joku voisi heidän kanssa siellä jatkuvasti olla.
Paljon osaavat tapellakin keskenään ja tässä hetki taaksepäin tuntu siltä, että erotuomarin voisin palkata, jotta päivisin saisin tehtyä muutakin kun olemaan heidän välissä.
Tyttö puree ja se on ollut meillö tosi isokin ongelma. Välillä oon ollu aika epätoivoinenkin asian suhteen.
Siitä lähtien kun hampaat tytölle on tullu, aloitti puremisen. Eka puri mua tissiin, sitte kohdisti sadistisuutensa myös velheen. Kaksoset oikeesti alotti kinastelut jo 8kk iässä ja on kausia, että pikkumies on ollut aika ruvella Siihen tilanteeseen vaan ei ehdi väliin, se käy niin äkkiä ja tekee niin kipeetä toiselle Tyttö ei onneksi pure muita, ei muita lapsia, eikä esikoista. Nyt on hetken aikaa mennyt taas paremmin.

Yritän ajan kanssa lukea aiempiakin viestejä, niin saan paremmin käsitystä teiän kenenkin arjesta.

Mulla on vauvakuumetta. Hirveesti tekis mieli vielä lähtee yksityiselle koittaan onnea, mutta mies ei halua. Ymmärrän höntäkin hyvin, kun on mua 6v vanhempi, mutta tää oma kello käy ja käy ja vielä olisi mahdollista kokeilla. Olin kyllä niin 110%varma etten edes mieti hoitoja enäö kun noi viimeiset alkiot ei lähteneet. Olin vain helpottunut kun pakkanen jäi tyhjäksi. En tajua mistä tää asian pyörittely ja vatvominen alko

 

Heippa! Mandala ja Marrasmai sekä Dino! Onnea hurjasti karhurouvanen
Olipa kivaa lukea teiän kaikkien kuulumisia
Tuttuja ja jo autuaasti unohdettuja asioiita putkahteli mieleen.
Meiän esikoinen täyttäö kuukauden päästä 5v ja on iloisen reipas tyttö, tulevan syksyn viskari....siis 5v, en tajua!!!!
Vielä vähemmän haluan tajuta sitä, että meiän pikkupirpanatkin ovat jo 2v Aika kiitää, ja tuntuu kiitävän sitä lujempaa kun itse vanhenee.

Nukkumisista sen verran, että esikko on ollut käsittämätön nukkuja aina. Ei tarvinut yösyöttöjä paljoa muetiskellä hänen vauva-aikana, kun 2,5kk iässä nukku jo töysiä öitä.
Minä taas en nukkunu ku hukuin maitoon
Tuplathan sitten otti kyllä luulot pois. Kerrasta. Jos tyttä ois syntyny yksösenä, hän olisi ollut varmasti yhtä helppi kun isosiskonsa, mutta poitsu piti huolen, että siskokin heräilee. 4kk ikään saakka meni suht normisti, että söivät 2-4kertaa yössä keskimäärin. 7kk ikään mennessä homma olikin aika rulettia pojan kanssa. Hän tykkäs herötö 10x syömään ja imas kahesti, sai maidon suihkuamaan ja nukahti. Eli ei ollu nälkänen todellakaan. Tyttökin heräs joka yö, mutta noin kerran yössä. Olin jo niiiiiiiiin poikki siinä kohtaa, ettei mulla ollu voimavaroja kantaa huonoa omaatuntoa edes koko asiasta. Tyttö taas puri mua kipeesti ku sai aikaisin hampaita. Päivällä mua purtiin ja yöllä valvotettiin. Kumpikin kanto äitin rääkkäyksessä kortensa kekoon Nyt naurattaa, mutta olin silloin henkisesti aika loppu ku ei saanu nukuttua.
Mies otti osaa pojan hyssyttelyyn yöllä, mutta eipä niissä hormonipöllyissä osannut sulkee korvia ja nukkua. Yöimetyksen lopetus hiukan rauhoitti kyllä öitä. Jostain syystä he itse lopettivat päivällä syömisen jo 8kk iässö kokonaan. En varsinaisesti loppettanu imetystä, vaan he itse vähensivöt sitä pikkuhiljaa, että yhtäkkiä vaan tajusin imetyksen loppuneen kokonaan.
Nukkumisten suhteen poika on ollut aika toivoton ihan viimmeaikoihin saakka, .mutta, nyt on tällä viikolla nukkunut työt heräämättä. Toki muutamia tällasia muutaman yön jaksoja ennenkin ollut, mutta en muista ettei ois kertaakaan herännyt näin moneen yöhön
Varovarovasti toivo herää, että jospa vihdoin hön tajuaa yön merkityksen
Nämä kaksi on kyllä toistensa täysiä vastakohtia. Tuttö on eläväinen ja ketterä, kulkee laukaten paikasta toiseen. Hyppii ja pomppii, mennyt potkupyörällä monta kuukautta.
Poika taas rauhallinen tössöttelijä, oppi käveleenkin vasta 1,5vuotiaana, Menee potkupyörällä kävellen, siis ei istu penkillä, vaan kävelee pyörän kanssa...on siihen vauhtiin ihan tyytyväinen Äitin pössykkä mössykkä
Viime syksynä tuntui kyllä, että on kaks eri ikäistä, ku toinen juoksee ja toista saa kantaa.
He alkavat olla aikalailla saman mittaisia, vaikka tyttö olikin vielä vuoden iässä selkeesti piemempi,. Pikkuhiljaa ottanu kiinni.
Just hetki sitten siirryttiin 92 koon vaatteisiin.
Heitä yhdistää siis sama pituus ja ruskeet silmät, sekä vaipat!, ei oikeestaan mikään muu.
Eivät oo yhtään innokkaita opettelemaan kuiviksi. Joka päivä yritän kyllä pitää pöntöllä ja potalla, mutta menee usein huudoksi ja annan sitten periksi. En oo ottanu ressiö, jospa he vielä joskus oppii.
Ihania, niin syötövän ihania he ovat kyllä ja höpöttelevät kahta-kolmea sanaa. Asuisivat pihalla, jos vaan joku voisi heidän kanssa siellä jatkuvasti olla.
Paljon osaavat tapellakin keskenään ja tässä hetki taaksepäin tuntu siltä, että erotuomarin voisin palkata, jotta päivisin saisin tehtyä muutakin kun olemaan heidän välissä.
Tyttö puree ja se on ollut meillö tosi isokin ongelma. Välillä oon ollu aika epätoivoinenkin asian suhteen.
Siitä lähtien kun hampaat tytölle on tullu, aloitti puremisen. Eka puri mua tissiin, sitte kohdisti sadistisuutensa myös velheen. Kaksoset oikeesti alotti kinastelut jo 8kk iässä ja on kausia, että pikkumies on ollut aika ruvella Siihen tilanteeseen vaan ei ehdi väliin, se käy niin äkkiä ja tekee niin kipeetä toiselle Tyttö ei onneksi pure muita, ei muita lapsia, eikä esikoista. Nyt on hetken aikaa mennyt taas paremmin.

Yritän ajan kanssa lukea aiempiakin viestejä, niin saan paremmin käsitystä teiän kenenkin arjesta.

Mulla on vauvakuumetta. Hirveesti tekis mieli vielä lähtee yksityiselle koittaan onnea, mutta mies ei halua. Ymmärrän höntäkin hyvin, kun on mua 6v vanhempi, mutta tää oma kello käy ja käy ja vielä olisi mahdollista kokeilla. Olin kyllä niin 110%varma etten edes mieti hoitoja enäö kun noi viimeiset alkiot ei lähteneet. Olin vain helpottunut kun pakkanen jäi tyhjäksi. En tajua mistä tää asian pyörittely ja vatvominen alko

Siida

 

Siida kiva kuulla teidän kuulumisia <3 Meillä kans 6 v ja 3,5 v, kyllä se aika kuluu. Mä oon IVF-puolella nyt seuraillut ja kommentoinut, koska ollaan päätetty kokeilla meidän pakastealkioilla josko kolmas saataisiin. Ihan tarkoituksella lähdettiin vähän etupainotteisesti liikkeelle, että ei oikeastaan hirveää vauvakuumetta ole vielä ehtinyt kehitellä. Ja olen yrittänyt psyykata itseäni, että miten ihanaa ja helppoa elämä nyt on, kun on kaksi "isoa" lasta, saa nukkua täydet yöt ja puuhastella kaikkea mukavaa ja ehtii myös harrastaa itse. Olen elvytellyt lapsuuden harrastuksen ja saanut kiloja pudotettua raskauksien jäljiltä jo lähes alkuperäisiin mittoihin. MUTTA. En voisi vaan heittää roskiin pakastealkioita, mulla kummittelee ajatus, että mitä jos siellä on ihan kehityskelpoinen sisarus meidän muksuille. Toisaalta alkiot ovat huonolaatuisia (pakastekelpoisia toki) ja vielä vanhalla menetelmällä pakastettu. Ei antanut lääkäri kovinkaan paljoa toivoa niiden kelpoisuudesta. Ollaan jo luovuttu meidän siittiöistä, ja uuteen IVF.n ei tee muutenkaan mieli enää, niitä kuitenkin jo 5 kpl takana. Mutta nyt kun tähän hommaan ON lähtenyt, tikuttanut oviksia ja varaillut ultraääniä, huomaa, että se imaisee mukaansa. Tottakai sitä toivoo suotuisaa lopputulosta. Ja kun yllättäen kaveripiirissä on alkanut putkahdella raskausuutisia, yksi odottaa neljättä ja pari toista lastaan. Olen antanut "konsultaatio" apua vaunu- ym asioissa, puoliso kertoi, että yhdessä lastenvaateliikkeessä oli söpöjä vauvan vaatteita jne jne jne Sitten taas alkaa näkemään niitä raskaana olijoita. Ollaan myös alkutekijöissään rakennuspuuhissa, tottakai sitä suunnittelee nyt sitten hiukan isompaa taloa, jossa olis 3:lle lapselle omat huoneet. Saapa nähdä onko tämä ihan lyhyt tössäys, todennäköisintä mun mielestä on, että yhteenkään siirtoon ei päästä, en usko, että niistä kukaan jaksaa (2. päiväisiä) jakaantua blastoksi asti, saatika kiinnittyis tai vauvaksi asti kehittyis. Mutta muuta vaihtoehtoa meillä mun mielestä ei ole, kuin kokeilla. Onneksi puolisokin on tähän asiaan nyt lämmennyt, pitkään se jaksoi vastustaa kolmannen lapsen ajatusta, lähinnä varmaan siksi, kun tietää miten vaikeaa mulle on nukkumisasiat. Nimenomaan mulle! Meidän kuopus on kans täydellinen nukkuja, ollut oikea teini jo parikuukautisesta lähtien, nukkua röhnöttänyt täysiä öitä. Esikoinen sen sijaan on alkanut vasta > 5 vuotiaana nukkua kunnolla. Aiemmin kiusasivat yökastelu ja yölliset kauhukohtaukset. Nyt meillä nukutaan ihan täydellisesti, toistaiseksi.... Mä ihailen ihan suunnattomasti karhurouvasen asennetta noihin uniasioihin. Oon alkanut jo tsemppaamaan itseäni samaan suuntaan Positiivisella asenteella läpi harmaan kiven, se on hyvä motto Tsemppia kaikille vauvavaiheisiin, mä täällä taustalla seurailen ja muistelen samalla ihania alkuaviheita, sitä "pesimis"vaihetta, se on ihan mahtavaa aikaa elämässä <3

 

@Karhurouvanen tervetuloa ja onnea vauvasta. Hienoa että yöt parani perhepedissä

@Siida kiva kuulla teidän kuulumisia. Kaksoset jo isoja! Hauskaa ku ovat nii erilaisia

@Tupsuli toivottavasti teillä pakastealkioilla nappaa kuiteski vaikka eivät priimaa oliskaan <3

Pakko oli tulla hihkuun ku typy lähti käveleen pari päivää sitte! Ihan uskomatonta että nyt jo ku melko massiivinen oli teho-hoito alussa. Pieni ihme<3

Muuten arki rullaa mutta poskihampaita tulee kaksin kappalein ja niitä pitää kitistä. Oliki nii rauhallista ku kuukauteen ei tulla hampaita.. Näitten jälkeen ollaanki jo paremmalla puolella

-dino- & typy 13,5kk

 

Moro, en oo jaksanu tulla tänne, kun tää alusta on niin kurja. Plääh.

Onnea kävelystä ja muustakin edistyksestä @-dino- !

Meil poika alko kävelee pikkusen vapun tienoilla, sit tuli 1 v täyteen 22.5. ja viikko siitä alko kunnolla kävelee pidempiä matkoja ja nyt jo juoksee. Kiipeily on ihan järkyttävää.
Ei pysy hetkeäkään paikallaan, nukuttaminen on tosi vaikeaa, eikä syö juuri mitään. Tissillä rauhottuu hetkeksi, mutta on alkanut puremaan, niin imetys on kans vähä jännää äidille nykyään. Vedessä läträäminen on kesäjutuista parasta!
Edelleen todella temperamenttinen ja ilmottaa kovaan ääneen kaikki epämieluisat jutut, tosin sanoo vasta äiti ja joo.

1-vuotisneuvolassa 81,4 cm ja 12,4 kg ja sai vitosrokotteesta kolmen viikon nokkosihottuman ja kuumeilua.

Alkais jo kiinnostaa laittaa hänet päivähoitoon, että sais välillä vähä lepoa vahtimisesta, miks mä luulin että haluaisin olla kotona mahd pitkään.

Tervetuloa Karhurouvanen ja onnea!

Kiva kuulla Siidasta, ei kai noi mitään järjen asioita koskaan ookaan.

Kaikille hyvää kesää.

atvk + poikanen 1 v 1 kk

 

Ei oo taas saanut aikaiseksi yhtään kirjoitella, mutta ootte ollut välillä mielessä <3

Ihanat kävelijät ja juoksentelijat @-dino- ja @atvk87 <3 <3 siis dino teillä tosiaan aivan älyttömän hienoa edistystä aivan aikataulussa vaikka alku oli kaikkea muuta kuin tavanomainen. Niiin uskomattomia nämä vauvat huh!
@atvk87 missä kaikkialla herra kiipeilee? meillä ollaan pysytty vaan perus sohva, pöytä, kylppärin jakkara. Mutta motoriikka ja kehon hallinta kyllä koko ajan parantunut niin mitä vaan voi olla kohta edessä. Tänään laski leikkipuistossa liukumäkeäkin ihan ilman mitään tukemista tai kiinni pitoa. Mökillä oltiin 1,5viikkoa juhannuksen jälkeen missä ulkona touhusi paljon ja kiipeili talojen rappuja ees taas innoissaan. Molemmat penskat oli ihan feraaleja, likaisia kuin hitto vaikka ammeessa loiskivat ja kylvetettiin päivittäin. Poikakin juoksi pelkkä lippis päässä välillä haha, kunnon kesämiesmoodi

Jotain sanoja on tullut myös, kenkä on tentä ja keinussa ja missä tahansa tulee heijaavaa liikettä niin hokee "iikkaa iikkaa" tai "iiaa iiaa" eli siis kiikkaa. Jotain muitakin ollut, mutta sellasia ettei ole täysin varma kuultiinko muka oikein.

Sama virsi öistä, on mitä on, vaihtelee vaan mikä milloinkin mättää. Ollut siis jotain öitä kun aamulla miettinyt, että hetkinen oonko mä oikeasti nukkunutkin välillä, mutta sitten taas kitinää, kieriskelyä ja vaatteiden repimistä kuten viime yö. Nyt on öisin kitinä yhdistynyt piereskelyyn, mutta en ymmärrä mistä mahavaivat voisi johtua. No kevyt maito voi olla kyllä, sitä ollaan alettu antamaan aterioilla nokkamukiin kun imetykset vähentyneet. En tiedä pitäiskö alkaa laktoosittomia kokeilemaan vai odottaa, että menisi ohi.
Vähän kauhulla odotan pian alkavaa uutta leappia kun meillä ne leapin alkupäivät ollut usein aika hurjia, jos tämä mahavaivaisuus vielä lisäksi. Se niistä yöunista varmaan

Muuten elämä on aikalailla samassa kun pre-corona shitstorm. Ollaan käyty paljon syömässä, jonkin verran sukulaisia ja ystäviä nähty ja museoonkin eksyttiin. Tietty käsihygienia yms kunnossa. Miehellä ollut loma niin autolla pääsee koska tahansa minne tahansa.

Kertokaahan muutkin kuulumisia!

 

@atvk87 vitsi ku kiva että jaksoit kuitenki käyä kertoon kuulumiset melkeen arvasin että poika taitaa työllistää ja vauhti vaan kiihtyy, ai kauheeta juoksee jo! Tosi harmi että rokoteista tuli noin pitkää oireilua. Minkäslaiset töihinpaluu suunnitelmat sulla nyt on? Pystyiskö niitä aikaistaa vähän? Ihan ymmärrettävää että väsyy, oon määki sanonu monesti että väsyy ihan vaan siihen kahtomiseen ku toinen touhuaa niin tosissaan vaikka ei ite tarttis ku istua ja kahtua.

@Mandala kiva että teillä on arki normaalia vaikkakin yöt on mitä on linkkaas mistä noi leapit näkikään.

Täällä on kans rahtusen uskallettu liikkua vapaammin. Typyn kans on nyt aika tasasta tää arki. Syö, nukkuu ja paskoo ja viiminen ihan kirjaimellisesti, maha toiminu nyt nii hyvin että vatsaa pehmittävän sai jättää pois joo ja ruokailut on toki välillä hankalia mutta enää mua ei pelota alottaa sitä syöttämistä että millanen taistelu taas edessä. Yhtenä iltana ku nukahti syliin niin tuli ihan itku kui ihanaa ja onnellista voikaan elämä olla

-dino- & typy 14kk 8190g & 73,8cm

 

The wonder weeks on se kirja ja äppi mistä ne leapit löytyy. Mulla se äppi, maksoi muutaman euron. Ne alkaa aina suurinpiirtein samaan aikaan, tiettyjen viikkojen päästä lasketusta ajasta. Ja tietyissä leapeissa aivot oppii aina uusia juttuja. Ja se sitten tarkoittaa usein enemmän kitinää, itkuisuutta yms tietty kun maailma näyttää yhtäkkiä naperolle erilaiselta.

Ja siis niin ihanasti kuvaillut kuin onnellinen olet

Meilläkin nyt mimmi on alkanut selvästi enemmän kävelemään. 1vee synttäreiden jälkeen otti ne ekat askeleet, mutta pitkään ei kiinnostanut kunnes nyt on täysin omasta halusta (ilman sen kummempia kävelyttämisiä tms) alkanut nousta ylös ja ottaa askelia. On se kyllä näköjään aina niin hurjan iso juttu kun omasta pikkuvauvasta tuleekin itse kävelevä pieni ihminen, en kestäääää!

 

@Mandala kiitos! Kyllä se lapsi vaan muuttuu heti isommaks ku alkaa pystyasennossa etenemään

Oli mulla kysyttävääki eli kui tarkkoja ootte ollu auton istuinten pituusrajotuksista? Meillä tuntuu kaukalo ahtaalta ja vyöt pitää asetella hyvin että ei tipu olkapäiltä niin mietin onkohan enää kovin turvallinen kolaritilanteessa.. 2cm ois ohjekirjan mukaan matkaa että sais siirtää istuimeen. Mallasin tyttöä jo siihen mutta ku muuten on hoikka niin näyttää niin pieneltä ja sen takia nyt epäröin kummassa ois turvallisempi matkustaa.

Ja toinen että mites pullosta vierottumiset on sujunu? Ei oo kiire vielä mutta kun nää ruokaan liittyvät muutokset tapahtuu niin hitaasti. Ruualla ku koittanu antaa maitoa veden sijaan nii max 20ml menee.

 

Hello.. ööh, leapit??? Nyt on mulle ihan uus juttu?!!!!
@atvk87 sullakin siellä aktiivisempi veijari.. stemppiä..

Tekis mieli enemmänkin kaikille kommentoida, mutta kun pitäs ajatuksella lukee jutut ja kun ei enää muista kun lukenut joskus yön pikkutunteina imettäessä ties millon.. ja jos rupee lukee ei ehkä kerkii enää kirjoittaa

Siis aivan käsittämötöntä että mulla loppus ens viikolla niinkun "äitiysloma" siis se vanhempainvapaako se nyt on nimeltään ja "tipun" hoitovapaalle.. en kyllä mitenkään vois kuvitella töihin meneväni (tällä hetkellä siis ahdistaa ajatus "ikinä" töihin menosta).. Nyt jopa muutoman viikon oon pari kertaa viikossa ollu sellasen 1,5h "omilla teillä" eli harrastamassa.. ja sekin on "vaikeaa" tällä hetkellä kyllä taitaa enää äitille olla vaikeaa.. ihan hyvin on nyt mennyt jätkälle ne välit vaikkei aina ole unilla ollut läheskään koko aikaa, vaikka niin periaatteessa yritän tähdätä, mutta koska nukkuminen päivisin on yhä mitä on niin.. Mutta siis Hän on viikon päästä 9kk whaat?!!! Tuntuu kun vasta olisin yrittänyt uskoa että oon ees raskaana.. Ja meillähän sitä vauhtia piisaa.. Nousee siis ihan koko ajan ja mitä vaan vasten pystyy ja riittää et on käden alla joku 5cm koroke ni siitäkin jos vaan sit saa käden esim kun on pystyssä.. koko ajan siis pitää olla iholla, kun ei oikeen sit muista että kannattas kiinnikkin pitää ku on ylhäällä. Liikuskelee myös silleen tukia pitkin.. mutta ehkä vähän on jokpa järkeä, et jos vaikka sohvan viertä meinaa lähteä silleen et on vaan toinen käsi/kylki sohvaan päin niin kattelee ja hamustelee siihen toiseen käteen sen taluttajan. Mutta siis kaikkein parasta olis jos joku juoksuttaisi, kyllä juoksuttaisi!!! Jos ottaa molemmista käsin kiinni niin eikun jäätävä eteenpäin nojaus ja juoksua!!! Ja mulle meinaa suuttua kun yritän sit aina vähän hillitä että mentäs rauhallisemmin, kun eihän se nyt koskaan opi kevelee tollasella painopisteellä (ei toki kiirekkään sillä mutta silti) Joskus seisoo ilman tukea kun "ei huomaa" vaan tutkii vaikka jotain asiaa kädessä ja huomaamattaan ei kukaan tue, niin noh eihän se varmaan ku jonkun 10 s mutta tuntuu pitkältä ajalta Nyt joskus jopa herken saattaa ns. leikkiä paikoillaan, on se sellanen laatikko missä reijät ja eri malliset palikat niin sen kaa tuusaa ja ihme kyllä etenkin siitä pyöreesät yllättävän usein osuu, mutta siis osaa sit kaivella sieltä pohjankautta pois tai laittaa sieltä sisään jne.. Syönti.. huonoa minusta.. kerkisin niin kehuu aluksi kun vaan maisteltiin miten hyvin menee, mutta kun oikeesti pitäs syyä ni ei oikein. Vaihdoin jo niin päin päivälläkin et eka ruoka sit tissi, mutta ei oikein. Aamulla kaikkein huonoiten.. iltapuuro on ainut minkä aina vetelee hyvin! En ymmärrä miten voi olla niin jytkylä tolla syönnillä ja liikkumisella.. 8kk neuvolassa (joka oli n. 8,5 kk kohdalla) mitat oli 70,7cm ja 8885g. Todella hämmentävää että miun lapsi kasvaa täydellisesti keskikäyrillä vaikka ite en oo käyriä nähnytkään, oon ollut yli 2 v kun 9kg ja ja 1,5v kun ton mittanen Tossa joku viikko sit oli itku öitä muutomana kovaakin itkua ja ajattelin et teköökö hampaita, mutta ei siltä oikein näyttänyt, eikä kyllä oo ilmaantunutkaan, vaikka nyt ei oo itkeskellyt.. On kyllö joka yö heräillyt ja kerran yössä syöty (välillä meni jo joskus puol seiskaankin ilman) mutta ei sitää sellasta itkua oo ollut.. kaks hammasta siis on ja ne tuli "yllättävän helpolla".. Saattoihan se silti siihen liittyä vaikkeivat vielä läpi tulleetkaan.. Tarinaahan taas riittäs kun tähän kerran ryhtyy, mutta nyt pakko koittaa keritä jotain muutakin kun mini kerran vielä nukkuu..

Kaikille ihanaa kesää ja nautinnollisia hetkiä rakkaitten kanssa... kiva lukea kuulumisia, kirjotelkaa ihmeessä millon vain kukin kerkiää..

Domi ja herra viikonpäästä 9kk

 

No hitsi @-dino- kirjotti just samalla.. me tilattiin just uus istuin.. kun en oikeen jaksa enää suunnilleen nostaa ukko kaukalossa.. eikä enää niin siihen nukahda ja rattaatkin jo käytössä niin tuntu järkevältä, mutta se on kyllä sellanen jota olis voinut jo käyttää kai ihan vauvasta asti ja menee sit 105cm asti... mutta siis en usko että se siitä 2cm on kiinni.. en kyllä tiiä nyt auttoiko yhtään

 

Arvatkaa kerkisinkö ees hampaita pestä kun heräs.. hahaa. elämä on valintoja, tänään valitsin teille kirjoituksen "omaksi ajaksi" mies on töissä (huomiseen aamuun asti) niin ei tosiaan vapaa hetkiä..

 

Meillä menee 13kg asti turvakaukalo (maxi cosi pebble) ja seuraava istuin odottaa kellarissa, mutta eio vielä tuntenut tarvetta vaihtaa. No siis likka on varmaan 12kg hujakoilla, että kohta sitten. En usko, että se on ihan senteistä kiinni jos tuntuu kaikista paremmalta vaihtaa toiseen. Ainoa mikä on, että selkä menosuuntaanpäin pitää pitää niin pitkään kuin suinkin mahdollista. Liikenneturvakeskuksesta tms joskus kyselin kun pojalla turvaistuimessa jalat näytti olevan huonosti ja kiukustui ja potki siellä usein. Sieltä sanottiin, että tyyliin neljä vuotiaaksi asti olisi hyvä olla selkä menosuuntaanpäin :O kuvitella että vielä esikoinenkin olisi niin ollut autossa huh. Hänellä sitten koko perheen matkustusmukavuuden takia käännettiin turvaistuin joskus ööö 1-vuotiaana vai just 2 täyttäneenä, en muista. Oli paljon tyytyväisempi kun näki eteenpäin.

@Domi ne leapit, tai siis tietoisuus niistä, oli kyllä tosi pelastava tekijä itelle esikoisen kanssa kun ymmärsi, että tiettyinä aikoina kun vauva voi olla tosi itkuinen ja takertuvainen, että sille on selitys!