Alkionsiirroista plussanneiden vauvaketju vol 2

@Wintersun Bamix on periaatteessa vaan kestävämpi/tehokkaampi sauvasekoitin. Siihen saa kai nykyään kaikenlaisia lisäosiakin. Mutta sulla on jo varmaan ihan toimivat laitteet. Meillä on niin huonosti tilaa keittiössä, että joku monitoimikone olisi kuitenkin kaapissa eikä tulis käytettyä.
 
@Silmu75 ai kauheeta niinhän se taitaaki olla et ei enne puolen vuoden ikää. Ei enää muista (onko mulla tosiaa jo nii iso laps?! :LOL:) no puuroa sit vaan siihen asti (y) joo ihan rypsi/oliiviöljy. Ravitsemusterapeutin ohjeesta alotettiin ku neiti ei kasvanu.

Pilteissä tosiaan on reilusti vettä, huomannu ku ite tekee soseita ja koostumus täytyy tehä lähes vastaavaks nii kyllä siihen nestettä saa laittaa. Ja mulla ihan joku halvin paska sauvasekottimena ja kyllä sillä lihat on sileeks menny ku tarpeeks jaksaa jauhaa.

Kellää muuten vinkkejä tutin vierotukseen? Tällee hyvissä ajoin alan henkisesti valmistautua. Kerran tässä unohtu tutti matkasta ja päikkäreille laitto oli aika mielenkiintosta..

-dino- & typy 1v7kk
 
@dino, eikö lapset tavallisesti vie tutit oraville? Mä oon aokanaan rikkkonut tutit ja kertonut, että meni rikki ja lapsi vei roskikseen. Mitään dramaattista ei muistaakseni synytynyt (lapsia kolme isoa).

Meillä on mennyt aika mielenkiintoiseksi arki, kun lopetin yösyötöt. Tyttö kyllä nukkuu pitkät yät ja suht hyvin omassa sängyssään, mutta rytmin kans ollaan hukassa. Herää 4.30-6. Tähän kun yhdistää mun uniapnean, unihäiriön ja ajpittaisen unettomuuden, alkaa hymy välillä hyytymään. Näillä kananaivoilla pitäisi aloittaa osa-aikainen opiskelu maaliskuussa
 
Terveisiä 6kk neuvolasta! Nyt oli tullut neljässä viikossa painoa 515g (68,8cm ja piirun verran alle 7kg) kun viimeksi kolmessa viikossa 250g. Ollaan korvikkeen lisäksi syöty ne aamu- ja iltapuurot vaihtelevalla menestyksellä lisäksi nyt loppuvaiheessa hedelmäsoseita lisäksi ja banaania muussattuna. Eli ihan hyvin on kasvanut ilman niitä lihasoseita. Tietysti täytyy saada ruokavalioon muutakin kuin puuroa ja hedelmää, mutta nyt olisikin tarkoitus aloitella sormiruokailua. Puurot pidän varmaan nyt toistaiseksi vielä ruokavaliossa. Neuvolasta kehotettiin taas syöttämään soseita ja sose ennen korviketta ja yösyötön vois kuulemma jättää pois, vaikka just puoliunisena se syöminen sujuu ja korvikemäärä on muutenkin alarajoilla. Teen nyt taas kuten itse järkeväksi näen. Ja poika kyllä yleensä herää sen kerta yössä ihan nälkään, eli vaikka laittais tutin suuhun niin herää pian uudelleen kun ei sieltä maitoa tulekaan.

No sitten toinen juttu mikä ärsyttää. Meillä ei mies kamalasti osallistu vauvan hoitamiseen. Vaihtaa kyllä vaipan tarvittaessa tai katsoo perään jos mulla on jotain muuta (ruoanlaittoa, koirien harjaamista), mutta tuntuu vain odottavan milloin saa lapsen lykättyä takaisin mulle. Rakastaa siis kyllä poikaa selvästi, mutta on jo yli 50v ja kotoakin on vissiin saatu se isän malli, että äiti hoitaa lapset. Neuvolassa tää on nyt parilla viime kerralla sanoitettu niin, että mä omin lapsen. Ja siis enemmän kuin mielelläni ottaisin hetken jos toisenkin omaa aikaa, niin kyllä ketuttaa että suunnilleen kaikki pitää tehdä itse ja sitten se on vielä mun syy.

Ekaa kertaa muuten tänäön poika vierasti meidän terkkaria tai ylipäätään ketään. Saa nähdä miten menee huominen fysioterapia jos sielläkin vain itkee. :/
 
@Silmu75 varmaan huojentavaa kun painoa tullut paremmin :) puurot tietysti kannattaa pitää ruokavaliossa, jos korvike ei taho upota niin tee puurot siihen korvikkeeseen nii saa meneen (jos vaan kelpaa). Kaverilla ei vauva juonu enää ku alko syömää kiinteitä ku ehkä 2-3 dl maitoa niin tollee sai meneen tarvittavan määrän kalsiumin saamiseks.

Kannattaa kokeilla myös sitä soseen tarjoamista ennen maitoa. Jos maito ei heti maistu päälle niin tarjoaa myöhemmin. Meillä oli jossain välissä päivä yhtä syömistä ku eka lusikkaruoka ja tunnin päästä maito ja taas 1,5-2 tunnin päästä ruoka jne. :LOL: sit jos ei toimi niin palaatte siihen että maito eka yms. Säähän sen äitinä parhaiten tiiät mikä toimii :) mielenkiinnosta kysyn vielä et otitko öljylisän käyttöön? Yösyönnin kaa teet just niinku haluat, meillä saa vieläki maitoa öisin jos herää. Säännöllinen yösyöminen loppu ihan itestään 11kk iässä.

Jaan fiilikset siitä että aika pitkälti saa yksin hoitaa lapsen, meillä toki muitaki juttuja miks mää oon pääroolissa, mutta kyllä se isäki osais leikkiä lapsen kans. Vuodessa on menty kyllä paljo eteenpäin ja isäki pikkuhiljaa osallistuu enemmän ja jää lapsen kans kahdestaanki. Heillä on yks oma leikki ja siinä kyllä meinaa äitin silmät kostua ku näkee heidät touhuamassa yhdessä <3

Meidän tutinvierotus tuli sit nopeemmin ku aattelin, hampaiden tulo ratkasi sen että nyt saa lähteä. Ei jaksanu kuunnella nukuttaessa sitä nitkuttamista mitä tutilla harrasti. Parina kertana vähän itkua väkersi tutin perään mutta lopulta meni ihan tosi helposti luopuminen. Muutenki näitä viimisiä hampaita tehään ihan kuukausitolkulla. Uh.

-dino- & typy 1,8v
 
  • Tykkää
Reactions: Roxanne ja Mandala
@-dino- Öljyä laitan puuron sekaan, en kyllä mittaile mutta sellaisen pienen lorauksen. Kiitos siitä vinkistä! Varmaan osaltaan auttanut painonnousussa.

Me aloitettiin sormiruokailu toissapäivänä! :) Ihan kiinnostuneesti poika tutki bataattia, pastaa ja apinaevästä. Kanapötköä vaan nuolaistiin ja sitten se lensi koirille. :D No eilen ei sitten taas oikein kiinnostanut, mutta onhan se nyt ihan uusi juttu, niin varmaan tulee takapakkiakin. Mangososeesta tehty mehujää kyllä kelpasi ja puurorieskaa vähän maisteltiin, tuossa aamupalalla vielä reippaammin. Puurot on tosiaan antanut edelleen ja haarukalla soseutettua banaania eilen kun ei mitään tuntunut menevän. Mitään proteiinipitoista en siis vielä ole saanut uppoamaan, poika tuntuu inhoavan munakasta kun ei halua koskeakaan (onhan se vähän sellaista limaisen tuntuista), täytyy kokeilla jos tekis muffinivuokaan niin ehkä tuntuma olis miellyttävämpi.

Mies nyt yrittää taas vähän tsempata lastenhoitohommissa kun sanoin sille, että vois kyllä itte ottaa yhteyttä neuvolaan ja kertoa ettei halua hoitaa lasta... Ja sitten siinä tunnekuohussani töksäytin, että lapsella on ihan yhtä paska isä kuin mulla, mutta eri syystä (mun oli alkoholisti). Ei nyt ollut tarkoitus ihan niin täysillä tyrmätä, mutta on sekin hassua, että mies pitäö itseään hyvänö isänä enkä oikein ymmärrä millä perusteella. No, vietti nyt kuitenkin taas enemmän aikaa yhdessä ja fiilisteli miten suloinen poika on (varsinkin nukkuessaan, heh!). Sehän siinä just harmittaakin, että jos ei kestä niitä tylsiä rutiinijuttuja lapsen kanssa, niin jää kaikki ne ihanat hetketkin näkemättä ja kokematta. Ja sitten kun palaan töihin, niin mulla on kerran kuussa viikonloppupäivystys ja miehen pitää noin 9 tuntia hoitaa lasta kumpanakin päivänä, niin olishan siinä osattava syöttämiset ja nukuttamiset että pärjää, eikä niitä oikein opi kuin tekemällä. Mutta onhan tässä nyt vielä aikaa opetella, jos nyt vähitellen aloittelee.

Muuten tää on musta niin ihana vaihe kun poika alkaa enemmän kiinnostua musta ja nyt kun vähän vierastaa, niin vastaavasti välillä katsoo mua jotenkin niin rakastavasti, että sydän sulaa. ❤
 
  • Tykkää
Reactions: Roxanne ja Mandala
Heiiii kaikki o/ onpa tullut pitkä aika oltua pois. On vihdoin ehkä itselle alkanut tapahtumaan jonkinlainen irtoaminen täältä palstalta. Onhan täällä mitä nyt varmaan kymmenen vuotta pyöritty, siitä kun luomuna aikoinaan aloitettiin. Huh.
Oon nyt palannut vuoden alusta töihin. Tai siis ei kyllä oikein tunnu töiltä kun etätöitä voi tehdä kunhan käyn töissä laskut katsomassa kerran pari viikkoa. Sitten kotona mies on lasten kanssa niin on kyllä silleen ollut tosi rentoa kun teen töitä, puuhaan perheen kanssa, teen töitä jne. Rauhallista muutenkin töiden kanssa alkuvuodesta ja näinä maailman aikoina. Eli en voi valittaa, pääsee kuitenkin vähän irtautumaan lapsistakin välillä mikä on tehnyt tosi hyvää.

Tuo miehen osallistuminen on itsellekin tuttua. Esikoisen kanssa koin aikamoisia tunnekuohuja itsekseni välillä kun koin sen epäreiluna, että yhdessä suunniteltiin ja kauhealla vaivalla saatiin lapsi ja sitten kaikki kuitenkin kaatuu mun päälle ettei se todellakaan ole mikään puolet ja puolet yhteisjuttu. Imetys tietty teki suurimman osan, mutta myös tuntui ettei mies saanut otettua osaa edes niihin pieniin tilanteisiin ja aina piti pyytää apua. Mutta uskon, ettei oikeasti mun mies ainakaan vaan just osannut tai tajunnut. Sitten kun meillä esikoisen hampaat putkahti niin pyysin, että mies hoitaisi iltahampaiden harjauksen joka ilta, että heillä on edes joku säännöllinen yhteinen hetki. Se toimi tosi hyvin. Mä hoidin kaikki heräilyt yöllä töihin palaamiseen asti. Sitten alkoi sellanen kunnon puolet ja puolet mentaliteetti toimimaan. Ja kun lähdin töihin niin esikoisella alkoi isyysloman aikana hurja isi-isi-vaihe mikä jatkui pari kolme vuotta :D kyllä siis miehelläkin ollut aina kyky olla lapsen kanssa mutta se sitten kuoriutui vasta kunnolla mitä isommaksi lapsi kasvoi.
Nyt kun mies on ollut taas isyyslomalla, (nyt pidettiin elämän helpottamiseksi myös esikoinen kotona päiväkodista koska heistä toisilleen tosi paljon seuraa) niin oon huomannut miehen oikein kunnolla steppaavan siihen isärooliin. Esikoisen isyysloman aikana huolehdin että laittaa tiettyjä juttuja päälle kun ulkoilevat yms mutta nyt ei ole oikeasti yhtään tarvinnut mitään neuvoa. Meillä myös edelleen toimii puolet ja puolet homma hyvin, se selkeyttää asioita paljon. Eli nyt kun lapset siirretty omaan huoneeseen nukkumaan niin edelleen toinen nukuttaa yhtenä iltana ja toinen toisena.

Niin aivan eli mehän viime syksynä siirrettiin 4,5vee esikoinen samaan makkariin kun missä muut oltiin ja se auttoi hänen yölliseen seurankaipuuseen. Kyseltiin häneltä mitä mieltä olisi jos hän nukkuisi pikkusiskon kanssa kahdestaan omassa huoneessa meidän huoneen vieressä niin hän innostui (ennen sanoi aina että EI hän haluaa aikuisen) joten mun töihin lähtöä edeltävänä iltana tehtiin muutos. Ja ovat nukkuneet siellä hyvin! ehkä kerran tuttia laitan yöllä, harvemmin edes sitä. Esikoinen voi ehkä sen kerran käydä keskellä yötä vessassa mihin herään ja käyn peittelemässä hänet mutta että hänkään ei tarvi enää nukahtamiseen yöllä seuraa niin siis wow.

Tyttö on ihan älyttömän huippu tapaus, puhuu jo paljon, muutaman sanan lauseita, ja on niin tomera ja varsinainen hassuttelija, vitsiniekka <3 <3 ja NIIIN hyvä syömään. Siis edelleen sitä ihmettelee kun esikoisen kanssa aina ollut pahojakin taisteluja välillä, ainoastaan joinain kasvupyrähdyksinä syönyt ilman pienentäkään vääntöä. Niin tämä tyttö vetelee kaiken, rakastaa Tabasco Sriraccha kastiketta, oliiveja, suolakurkkuja, kapriksia, hillosipuleja, sushia nyt muutamia erikoisuuksia mainitakseni.
Edelleen parasta mun elämässä on katsoa niiden kahden hassuttelua. Aamut alkaa aina sillä kun poika menee peittoineen vieressä nukkuvan siskon pinnasänkyyn (laita poistettu) ja kikattavat ja höpsöttelevät siellä niin, että me herätään <3 JOskus aamut nyt uuden nukkumisjärjestelyn myötä ehkä tarpeettoman aikaisia (6-6.30) mutta en valita koska saan nykyään nukkua hahaha aika on kullannut muistot kyllä niistä 30min välein heräilyistä onneks huh.

JA pikkutypy aloittaa harjoittelun päiväkodissa ensi viikolla. Siis oon innoissani ja haikeana samaan aikaan, ja samalla eilen iski pieni paniikki, että pitäiskö vaan pitää lapset kotona silti vielä jonkin aikaa kun onhan tää ollut ihanaa vaikka välillä rankkaa. NO onneksi näinä etätyöaikoina voi pitää lyhennettyä viikkoa helposti. Että jotain hyvää tää korona shit on tuonut :D

Tulipa taas romaani, mutta hyvin on mennyt viime ajat, terveenäkin pysytty (kop kop). Ois kiva lukea muidenkin kuulumisia lisää. Toivottelen kuitenkin mahtavaa viikonloppua, pysykäähän terveinä <3

Mandala
 
@Mandala n innoittamana päädyin minäkin tänne vielä kirjoittamaan, vaikka muuten olen kans alkanut vähän irrottautua näiltä palstoilta (tai no, lueskelen kyllä, mutta harvemmin enää kirjoittelen). @Silmu75 lle kommentoisin myös miehen osallistumisesta, että voi tosiaan johtua enemmän siitä ettei hän osaa tai tiedä mitä pitäisi tehdä kuin varsinaisesta haluttomuudesta. Varmaan aika monille miehille isänrooli on luontevampi sitten kun lapsi on vähän isompi niin että hänen kanssaan voi puuhastella kaikenlaista; vauvavaiheessa tuntuu ehkä helpommalta jättää vastuu enemmän äidin harteille. Mutta siis eihän sen niin tarvitse eikä pidä mennä, joten kannattaa ehdottomasti ottaa asia puheeksi ihan rakentavassa hengessä ja delegoida vaikka miehelle joku päivittäinen, mukava hoitotoimenpide, vaikka iltasyöttö tms. Siitä se suhde sitten alkaa paremmin rakentua ja mieskin luultavasti alkaa paremmin sisäistää oman roolinsa.

Meilläkin oli alkuun vähän samaa ongelmaa, ja joskus ekojen kuukausien aikana käytiin ihan kunnon keskustelu aiheesta. Sen jälkeen mies sitten alkoi ottaa paljon enemmän vastuuta vauvanhoidosta, ja aika pian sitten päästiinkin @Mandala n tavoin tilanteeseen, jossa alettiin jakaa hoitovastuu aika lailla 50/50 (paitsi toki niiltä osin kuin olin kotona lapsen kanssa ja mies töissä). Meillä mies otti esim. hoitaakseen iltamaidon antamisen pojalle, ja siitä tulikin heille tosi tärkeä yhteinen rutiini. Vieläkin mies joskus muistelee haikeana niitä hetkiä nyt kun poika ei tietenkään 3-veenä enää mitään maitoja pullosta lipittele. Sen jälkeen on hoidettu esim. syöttämiset (niin kauan kuin piti syöttää, nyt poika toki syö jo itse), nukuttamiset ja usein ulkoilutkin vuorotellen, niin että toinen saa sillä välin vähän omaa aikaa.

Mä en edes ajattele että se olisi niinkään miehen velvollisuus vaan ennemminkin oikeus osallistua lapsen hoitoon tasa-arvoisesti äidin kanssa. Mitä enemmän hän osallistuu, sitä paremmin hän pääsee nauttimaan tästä ainutlaatuisesta elämänvaiheesta ja sitä tiiviimpi suhde hänelle muodostuu lapsen kanssa.

@Mandala ajatella, että teilläkin lapset jo noin ”isoja”! Niin se aika vaan menee vauhdilla. Toisaalta haikeaa, mutta tuohan se myös uusia kivoja asioita tullessaan! Kiva että oot päässyt palaamaan töihin ja etätyöt sujuu noin hyvin – kyllä se kumminkin tekee hyvää saada vähän muutakin ajateltavaa, niin ihania kuin nämä pikkuiset ovatkin. :) Teidän pikkumimmin herkut kuulostaa muuten melkein samalta kuin meidänkin poitsulla, esim. fetajuustoa, aurajuustoa ja oliiveja voisi vetää kaksin käsin! :D

Meillä poika on siis jo kolmevuotias, ihana, huumorintajuinen ja aika voimakastahtoinen tapaus. Uhmaikä on nyt jatkunut jo vuoden verran, ja se on välillä koetellut hermoja. Joinain harvoina päivinä käyttäytyy kuin unelma, mutta sitten taas useimpina päivinä joudutaan vääntämään melkein joka asiasta, ja pienetkin vastoinkäymiset saa aikaan melkoisen turhautumisen ja kiukun. Mutta helpottaa kun tietää, että tämäkin on vain vaihe, joka menee kyllä jonain päivänä ohi. Meillä poika käy päiväkodissa ja viihtyy siellä pääsääntöisesti oikein hyvin. Itse teen pääosin etätöitä, ja se sopii mulle oikein mainiosti, helpottaa kovasti arjen sujumista ja mahdollistaa vaikka pikaisen hiihtolenkin keskellä päivää silloin kuin ei ole kokouksia tms. :)

Oikein hyvää alkanutta vuotta ja terveyttä teille kaikille! <3

Roxanne ja poitsu 3 v.
 
  • Rakkaus
Reactions: atvk87 ja Mandala
No minäkin kun muutkin! :) Meillä mies ja 1,5v lähtivät juuri mummolaan 2 yöksi, voi tavaton! Jo toinen kerta! Myös koiran polvileikkauksen takia olen muutenkin nukkunut jo useamman yön eri huoneessa kuin tyttö - eipä olis vielä vähän aikaa sitten uskonut, saati reilu 2kk sitten kun vielä imetin! Isä on nyt täälläkin kuuden viikon isyyslomalla, mikä on ollut vallan ihanaa. Mulla oli epäilykseni, mutta ilmeisesti työstressin poistuminen on tehnyt miehestä leppoisan koti-iskän eli hyvin on heillä mennyt! Ja mä en voi uskoa vapauttani, kun työhuoneen puolella hommia naputtelen. Melkein syyllinen olo :)

Meilläkin sitten kuukauden päästä aletaan päiväkotia maistella, se vielä tuntuu hurjalta kyllä. Aikeena 3 päivää viikossa noin 6h kerrallaan. Sillä systeemillä kesälomiin, joiden jälkeen on toivoa perhepäivähoitopaikasta tosi kivalle hoitajalle, selviää tässä kevään aikana, kuinka käy. Pk nyt kieltämättä jännittää, kun korona-aika on tehnyt sen ettei olla muita lapsia nähty kuin vähän pihalla, ja samanikäisiä ujostelee kovasti. Muskarikin jäi tauolle, joskin se nyt jatkuu, mutta mies ei oo kovin halukas menemään, pelkää tartuntoja täällä Espoossa.

Typykkä on mainio tapaus, lörpöttelee koko ajan ja aika ymmärrettävästi jo. Rakastaa Pipsa Possu -vaatteita - ja Pipsa Possua... Auts, miten muutaman pienet hetket jo saivat niin koukuttumaan... Aina kun näkee mun puhelimen, huutaa että Pippa! Joten en voi pitää puhelinta esillä ollenkaan... Syö myös tosi hyvin, ja sama kuin Mandalalla, että hyvin ihmeellistä, tässä iässä poitsu oli erittäin nirso. Vähän myöhemmin poikakin kyllä alkoi nauttia juurikin oliiveista, chilikastikkeista ja sushista, yhäkin.

Meillä ei tytön kanssa nukkumisesta päästä (näitä satunnaisia öitä lukuun ottamatta) tooooodella pitkään aikaan, nimittäin ollaan muokkaamassa makkaria ja tytön huonetta samaan pitkään huoneeseen, väliin tulee joku sermi tai verho. Poika on jo kohta 10v joten ei voi samaan huoneeseen laittaa, ja työhuone tarvitaan pakosti. Kiva suunnitella ja sisustaa, ja kieltämättä mulle ihan mukava ajatus, että kuopus pysyy vielä lähellä yöt, kun nukkuu kuitenkin hyvin.

Ihanaa helmikuuta kaikille!
 
  • Rakkaus
Reactions: Mandala ja atvk87
Olipa ihana lukea kuulumisia pitkästä aikaa. Tulin tutkimaan, onko Rusakkonen ollut aktiivisena missään. Hän on aika paljon mielessä. ❤

@Mandala ihana teiän saman ikänen! Meillä poika ei syö juuri mitään, paitsi syötettynä telkkarin edessä!! Olen joutunut tämmösestäkin periaatteesta luopumaan, ettei telkkari oo päällä ruoan aikaan tms.
En nää imetyksen loppuvan ikinä.

Hyvää talven jatkoa kaikille, nyt on taas kunnon talvi ja lapset pääsee pulkkailemaan.

atvk + poikanen 1 v 8 kk
 
  • Rakkaus
Reactions: Mandala
Täällä on opittu ryömimään eteenpäin! Ei enää tiedä mistä poika löytyy kun yhteen paikkaan lattialla on laskenut. :D Tietty kiinnostaa eniten jatkojohdot ja koirien vesikupit ym ei-toivottava... Eilen jyrsi kirjastonkirjaa ja ihan kuin olisi vastannut mulle, että ”kiija” mutta tää nyt taitaa olla lukemista rakastavan äidin toiveajattelua. Ämmämmäm kuuluu lattialta kun alkaa jokin ärsyttää.

Ihan mahtavaa kun alkaa aina vaan paremmin näkyä luonne ja omat mieltymykset. Mutta mitä yhteistä tekemistä vois keksiä noin puolivuotiaan kanssa? Kun tuntuu, että aina on samat lelut tarjolla ja pohdin kaipaisko poika enemmän virikkeitä. Paljon luetaan kirjoja, mutta ne taitaa kiinnostaa enemmän äitiä kuin lasta. :D. Avoimessa päiväkodissa vois käydä, mutta vauvakahvilassakin poika suunnilleen makaa selällään siinä missä kotona olisi jo ryömimässä kohti pistorasioita, mutta ehkä sitten innostuisi leikkimään jos useammin kävis?

Mies on nyt kyllä edes yrittänyt osallistua vähän enemmän. Tänään yks äitikaveri kyseli lenkkiseuraa ja poika oli just nukahtanut sängylle, niin lähdinkin kaveriksi koiran kanssa ja jätin pojan isälleen. Olikin sitten herännyt jo heti mun lähtiessä, mutta oli ollut hyvällä tuulella ja kotona oli hyvä meininki vaikka palasin vasta kahden tunnin kuluttua. Mies jopa nukutti pojan yhtenä iltana ja pysyttelin poissa vaikka kuului itkua ja pian olikin poika jo unessa. Että ehkäpä tässäkin asiassa mennään parempaan suuntaan!

Silmu ja poika sunnuntaina 7kk
 
Moikka kaikki pitkästä aikaa! Siis mulla on mennyt nää kaikki keskustelut ihan ohi, ilmoituksia on tullut vaan toisista ketjuista ja muistan käyneeni täälläkin kyllä kerran kurkkaamassa mutta ei muka ollu tekstiä mutta täällähän on vaikka mitä!
Luin pikapikaa nää yli parikuiset tekstit läpi, pitää vielä palata paremmalla ajalla :) Kaikilla jo niin isot vauvat :) Niinku meilläkin kohta 10 kk.

Meillä kaikki hyvin ja vauva on oppimassa nukkumisen jaloa taitoa, oikeastaan 9 kk iässä alkoi kunnolla tapahtumaan. Meillähän on ollut nukahtaminen ja unessa pysyminen aina aika vaikeaa ja siis aina ne yön ekat kolme tuntia jatkuvaa heräilyä 10-20 max 30 minuutin välein ja sitten kun alkaa kunnolla nukkua niin 1,5 h pätkiä aamuun. Mutta nyt nämä alkuyön heräilyt ovat mitä ilmeisimmin jääneet pois, nyt vauva nukkuu alusta asti 45-60-90 ja jopa muutaman kerran 2 h 15 min pätkiä! Tänään ekaa kertaa ikinä 2 h 30 minuuttia Jihaa! Sitten yön unipätkät on pidenneet noin kahteen tuntiin. Päiväunet on edelleen 45 min pätkiä mutta päivänukkumisissakin on tapahtunut suurta muutosta että on esim alkanut nukahtamaan tosta noin vaan autoon ja jopa liikkuviin rattaisiin, tätä ei ole siis ikinä ennen edes pikkuvauvana tapahtunut! Selkeesti tää on varmasti joku kehitysjuttu ja aivojen kypsymisjuttu kun niin selkee tää muutos ja ihan ittestään!

Oon niin ilonen että tein (tehtiin) niinkuin itsestä tuntu hyvältä, eli jatkettiin ”lempeällä” linjalla vaikka lääkärikin puhu unikoulusta ja yösyöttöjen lopettamisesta jne. Kaikki väittäny että rinnan perään se herää mutta ite koko ajan tienny ettei herää kun ei tää vauva varsinkaan oo yhtään rinnan perään, eihän se edes ole ikinä nukahtanut rinnalla kun vasta ihan nyt :-D Sinänsä tää heräily on ollut vaan lähinnä rasittavaa se että saa kaikki illat viettää makkarissa ja päivät ja yöt nukutella mutta sinänsä se ei ole haitannut kun oon tällanen unikeko että heti nukahdan kyllä taas uudestaan. Niin muillekin jos kenellä on ei-niin-hyviä-nukkujia niin tärkeetä on musta että kaikki tekee sydämensä mukaan, ihmiset ja tilanteet ja ennen kaikkea vauvat on niin erilaisia että mikä sopii toiselle ei sovikaan toiselle.

Meillähän siis luomuyritys on edelleen päällä mutta hoidot kyllä siintää jo mielessä vaikka on tää yritys nyt sillai ihan ”kivaakin”, ihan toista kuin tätä esikoista toivoessa :-D

Kiinteiden syömisestä täällä puhetta, meillä alotettiin siis 6 kk iässä ja innostus ei ole ollut suuren suurta, tosin kun meillä vaikuttaa varmasti se runsas yöheräily että maitoa on nautittu ihan runsain mitoin peräti 9,5 kg:n (69cm) edestä noin niinku 8 kk ikään saapuessa :-D Nyt ihan pari viikkoa sitten ruoka alkoi ihan ittestään paremmin maistumaan, edelleen kyllä annokset on pieniä, n. ehkä kananmunan kokoisen määrän ruokaa jos syö niin se on hyvä. Iltapuuroa menee paremmin ihan kohtuullinen annos. @Silmu75 puhui kananmunasta :-D Mulla oli päähänpinttymä siitä kananmunasta kun luin että aikainen kananmunan ja pähkinöiden aloitus suojaa ko. ruoka-aineiden allergioilta. Yritin tarjota kanammunaaties missä muodossa ja moneen kertaan ihan torppasi meidän orastavat ruokailuhalutkin sillä kun heti kun oli muutama ateria uponnut paremmin syöksyin taas tarjoamaan sitä kananmunaa ja sitten ei vauva taas suostunut syömään melkeinpä mitään pariin päivään. Nyt taas, pari viikkoa sitten, tarjosin taas kerran kananmunaa ja hän olikin ihan intona siihen, poimi munakkaan paloja oikeen vauhdilla suuhun :-D Sen jälkeen olen kaksi kertaa tarjonnut ja on ihan uusi lemppariruoka :-D

Musta on vaan niin ihanaa tää vauvaelämä. Aina kun menen kauppaankin niin musta on niin ihanaa kun on vauva, tekis mieli sanoa kaikille että ”Kattokaaaa, mulla on Vauva” :-D Onnea meille kaikille että tällainen onni potkaissut sitten kuitenkin sen kaiken jälkeen!!!

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Karhurouvanen & vauvaliinu 9,5 kk
 
Viimeksi muokattu:
Hyvää naistenpäivää! ❤ Meidän poika täytti 8kk ja täällä on aika vauhti päällä! Ei vielä ihan konttaa, ottaa välillä muutaman askeleen (vai miksi niitä nyt konttauksessa kutsuis), mutta keskittää nyt selvästi kaiken energiansa pystyyn pyrkimiseen. Yrittää vetää itsensä pystyyn ihan mitä tahansa vasten ja muutamat itkut on jo itketty kun otsa kopsahtaa jonnekin. Vielä hetki sitten pojan saattoi laittaa hetkeksi jonnekin ja suurin ongelma oli se, että vauhtimies on hetkessä koirien vesikupilla käsiään uittamassa. Nyt sitten taas on heti polvillaan yhden käden varassa jonkun laatikon tai pöydän kulmassa roikkumassa. Pinnasänky laskettiin jo ala-asentoon, mutta miten se reuna tuntuu silti niin matalalta jo polviseisonnassa? Tuntuu etten saa mitään tehtyä kun pitäisi koko ajan olla vahtimassa poikaa. Pakko kai laittaa kantoreppuun välillä että saa edes ruokaa tehtyä joskus...

Mutta on hän vaan niin ihana! Niin kamalan innoissaan tuosta pystyasennosta ja kaikista uusista asioista maailmassa. Nukkuu jo välillä koko yön heräämättä. Hampaita ei vielä näy, ens kuussa on eka hammastarkastus. Torstaina on neuvola ja mä taas vähän hermoilen miten paino on noussut, mutta ainakin kanniskellessa tuntuu jo aika painavalta. Ja niin paljon olen ruokaa antanut kuin uppoaa, niin eipä tässä oikein muuta voi.

Mitäs muille kuuluu? Toivottavasti olette pysyneet terveinä!
 
Noniin, nyt minä viimein teen tämän!!! Mutta siis ei vaan ole koskaan aikaa että kunnolla vois lukea aijemmat (kun ei muista mihin kaikkeen on halunnut kommentoida ja eihän enää ole ajankohtaisiakaan jos monta kk sit joku jostain maininnu) joten tulee varmaan hyvin omanapainen ja sekava sepostus..
Täällä tänään ikää vuosi ja 5kk.. hän on vain niiiiin ihana ja täydellinen ja ja ja..
Mutta nyt ekaks ainakin siis siitä kiertoasiasta mistä jotain olikin juttua joku aika sitten... siis mullahan alkoi muistaakseni noin 11kk synnytyksen jälkeen vuoto, imetyksestä huolimatta. Mun kiertohan on ollut pitkähkö,, harvoin elle 30 pv, yleensä ehkä joku 30-32.. No nyt en ihan niitä ekoja kietoja muista mut sit oli pari 27 pv, olin et ohoh, tälläseks normaaliks muuttunut.. sit olikin yhen päivän lyhempi, taas päivän lyhempi ja sit 22pv!!!! Mitä v'ttua!!! Ei kyllä naurata.. Imetän yhä 3 kertaa päivässä... Siis oon joskus saanut oviksen vasta 24 kp.. niin koko kierto 22 pv. Ja siis tuossa ja edellisessä sorruin tikuttamaan ovista, ihan mielenkiinnosta vaan kun jos jonkinlaista vihlontaa ym oiretta aina pitkin keirtoa.. vaan ei tullut mitään tolkkua. Tietty siis tilasin halppistestejä joilla en ikinä ihan varsinaista plussaa oo saanut, hoidoissa sit digillä varmistin.. mutta siis anto ne suuntaa ja pysty jotain tulkitsee. Nyt kun ei parhaillaan meinannut tulla ees kontrolli viivaa, tai tuli jotain ihme suhrua, tai ei mitään tai haaleeta viivaa.. tiiä tuosta sit ovuloinko ollenkaan, vaan eiks sen sit pitäs olla päinvastoin pitkä sen kierron!!!! Nyt on kp ööh ehkä 17 ja voisin vaanoa et ovis (mutta koska tuhlasin ne kaikki tikut niin en voi nyt sit testata) pari päivää ollut hajuaisti ihan superina (en kyllä ennen synnytystä tätä ovis oiretta ollu tajunnut ainakaan) ja selän puolella on vihlonut tän päivää, ja jonkunlaista limaa pari päivää, saa nähdä alkooko sit yllätyys vuoto tyyliin huomenna!
Mutta asia joka just nyt ahdistaaaa.. miun vauva kävi nukkumaan ilman tissiä!!! En kestä. Siis se oli puoli vahinko... en minä oo valmis! Ollaan siis "tissuteltu" 3 kertaa päivässä, aamulla, sit päikkärinukutus ja iltanukutus. Nyt muutoman kerran illalla leikillään laitettu omaan sänkyyn (meen siis aina makkariin imettää, istutaan meidän sängynlaidalla) Hän on tokinalla olevinaan käynyt siihen omaan sänkyyn, mut sit tyyliin 10 sek päästä kömpinyt miun luo kun oon istunut siinä meidän sängyllä. Nyt mies on mökkeilemässä ja jotenkin ihan hetken mielijohteesta ajattelin kokeilla miten ranttaliks pistää jos en mee siihen "imetys asemiin".. mylkkäs siinä sängyssää ja parikertaa kömpi sinne meidän sänkyyn mut nostin takasin.. kerran nosti sit pään ja tititi (tissiä siis :) ) olin jo et ok (koska olin jo alkanut katumaan yritystä) Mut sit ei sen enämpää vaatinut.. 20 min päästä nukkui!!! En kestä!!! Varmaanhan nyt kannattas sit koittaa kokonaan eroon mut... mut.. onko pakko!!! Julmaa kun isi on poissa monta päivää, ni vielä tissikin viedä..

Ruokailuista sen verran et jännä just esim kananmuna niinkun joku just kirjoitti, oli meilläkin sellanen mikä ei eka millään mennyt, sit kerran mummolassa mummo kysy et annetaanko, olin et siinä annat ei se syö.. no siitä asti ollut suurinta herkkua :D samoin raejuusto ei meinannu kelvata, nyt ei muuta söis kun sitä. Oon aika pitkään melko mössö ruokia antanut, mut nyt kun koittanut vähän siirtyä "oikeisiin" ruokiin, niin on kyllä aika nihkeetä välillä menekki..

Aikaseen pottailun alottamista suosittelen ehdottomasti, en enää muista enkä jaksa etsiä kuka siitä joku kk sitten kirjoitti. Mutta mehän sillon noin puoli vuotiaana aloiteltiin ja sen jäljeen ei käytännössä oo kakkaa vaippaan tehnyt, joskus saattanut joku papana keritä. Ja pissikin tulee tosi usein pottaan, toki vaippaankin. Toki siinä on yksi pieni "kääntö puoli" miusta tuntuu että herää joskus pissi hätään, esim päikkärit jää siks n. 1,5h ja yöuniltakin herää monosti alle 2h nukuttuaan ja on pissi tullut (toki nää on muuten nyt vähentynyt)

Miehen osallistuminen.. nooh, tää on ehkä aihe mistä miun ei kannata aloittaakkaan.. siis itsehän en oo lähtökohtaisestikkaan olettanut hänen mikään super osallistuja olevan, vaan tiennyt että minä suurimmaksi osaksi vauvan hoidan.. hän siis toki on hoitanut aika lailla kaikki kotityöt tän puoltoista vuotta.. mutta niin, kyllähän tää on ollut hieman haastavampi tapaus kun osasin oottaa, tai siis ainakin se ihan alku taival.. Ja yksi aisa mikä hieman menaa kiristää hermoa vaikka kuinka koittaa olla välittämättä, on et hänhän nukkuu, nukkuu, nukkuu!!! SIis jos herää 10 se on aikanen... jos on töissä ollut (jossa hän saa yöllä nukkua jos ei tapahdu mitään) hän tulee kotiin ja menee nukkumaan (kun on joutunut heräämään kahtena aamuna 7) joskus toki ei ole nukkunut töissä yöllä ja sit ymmärrettävää.. mutta on voinut nukkua huonosti!!!! Huonosti, siis tuota, itsehän oon tässä puoletoista vuoden aikana nukkunut tosi monesti niitä 10-12h unia ilman heräilyjä tosi paljon ja hänelle se on se normaali!!!! Joo, en nyt jatka tätä aihetta.. muuten kun et ihana nyt kun on jätkä jo isompi, niin mies toki ihan eritavalla jo touhuilee hänen kanssa!

Minähän olen ollut erossa pojasta pisimmillään kahdesti vajaan 4h.. heh.. ja siis siitä hän on nukkunut osan. nyt saatan käydä harrastamassa pari kertaa viikossa max 2h (matkoineen nehkä 2,5h), mutta jos mahdollista ajoitan niin et poika on unilla.. joo, ei varmaan ihan fiksua, kai sen pitäs oppia joskus olee erossa minusta.. mummothan siis kyllä hoitas jos haluaisin jotain mut en vaan tahdo!!! Tai joskus ehkä tahtoisin, mut en tiiä..

Poika on siis aivan ihana rakas, en voi uskoa vieläkään että hänet saatiin ja miten voi olla joku niin täydellisen ihana. Hän on mainio tyyppi :) Oon tullut siihen tulokseen et itseasissa myöskin melko "kiltti".. kun mitä vähän nähnyt hänen pikku serkkua joka 1kk vanhempi ja yhtä lähistöllä asuvaa 2kk vanhempaa johon puistossa joskus törmätään, niin heille kummallekkin tulee lähes aina jotain kiukkukiljuntakohtauksia, ei meillä kyllä (vielä) hirveemmin olla jouduttu sellasia kohtaa, tottakai joskus tulee pahamieli kun kielletään tai jotain mutta itseasiassa juttelemaalla nekin harmitukset menee aika pian ohi.. Vaikka siis oonkin vähän ehkä "natsimutsi" kun ei meillä edelleekään katota mitään telkkuja tai kännyköitä. Myöskään sokeria ei oo saanut yhtään (tai siis kyllähän jossain leivissä esim on) Hän myös raivaa lelunsa joka ilta paikalleen (joskus hieman venkoillen mutta kuitenkin) Ja jos esim. (mikä nyt on pop) leikkii kattiloilla ym. keittiössä niin usein laittaa ne takas erikseen käskemättä "kun on valmis". Siivoaminen onkin kyllä hänen lempi hommaa (isänsä on hieman siivousfriikki) Imuri on parasta ja harjan kaa lentää montakertaa päivässä, poika siis :)

Nyt pitää kyllä kömpiä tonne pikkuisen viereen!
Voikaa hyvin! (pikkusen rupee jo tää korona riittää, vaikka meilläpäin ei ees niin paha oo tilanne)

Domi ja muksu 1v5kk
 
Hei, pakko palata vielä tuohon omaan "kiltti"-sanan käyttöön, (jäi häiritsemään itteeni) en todellakaan siis tarkoita etti lapsi voisi olla kiltti jos on tempperamenttinen/näyttää tunteet voimakkaasti.. tai siis vaikea selittää mitä hain, mutta kiltti sana oli kyllä väärä, tuli siitä kun tämän pikkuserkun äiti aina hokee, miten meidän lapsi on kiltti, mutta suomi ei ole hänen äidinkieli ja monesti oon meinannut sanoakkin hänelle (tai ehkä olen sanonutkin) että onhan heidänkin lapsi kiltti, mutta hän ei varmaan ajattele kiltti sanaa ihan samalla tavalla mitä ite.. ja nyt sit käytin sitä itse.. sori.. oon miettinyt mitä sanaa olis pitänyt käyttää, mutta en oikein tiedä.. en usko sanovani tätä mutta ehkä jopa rahallinen.. vaikka poika onki kotona aikamoinen elohiiri, on hän sosiaalisissa tilanteissa (voi johtua toki niiden vähyydestä) melko hmm.. tunnusteleva ja ehkä hieman ujo. Mutta vaikka usein onkin esim ulkoillessa hyvinkin "vakavalla naamalla" on hän oikeasti aikamoinen hymypoika ja pääasiassa tosi hyvän tuulinen.. enpä olisi ekan puolenvuoden aikana varmaan uskonut!

Kun nyt näpyttelen niin kirjotanpa nyt vielä sit puheesta mistä en toissapäivänä maininnut. Olin varma jo joskus kun hän oli vuoden ikäinen et ihan kohta varmaan rupee sanoja tulee, vaan ei oo tullut vieläkään. Kaiken on ymmärtänyt jo ennen vuoden ikää ja kyllä me "keskustellaan" mutta ei oo oikeita sanoja, on tosi paljon "elekieltä" onko ne nyt niitä tukiviittomia sitten ja ääniä, eläinten äänet ja autopärinät jne. ja tavuja, auto=to ja jotain sellasia.. ja kysely ikä on silti :) osottelee aina kaikkee ja tä, tä, tä, täh :D se on oikein pätevä yleis sana.. myös tähti on täh! Josku piiitkä aika sit sano kerran pöllö ja kerran nenä, muttei oo sen jälkeen tullut niitäkään.. täplä, tais tulla jokusen kerran kun oli puppe kirja jossa oli että pupella on ruskea täplä. Ja eilen sanoi läppä. Siinäpä ne, ätä (äiti) oli joskus, mutta sitäkään en muista et ois pitkään aikaan sanonut. Sit se titititi (tissi).. Luulen kyllä et sit kun alkaa tulee ni tulee nopeeta..

EIlenkin nukahti illalla ilman tissua, mut aamusin ja päikkäreille on tahtonut. Ja tänään kyllä illallakin.. ei ollut minusta itkettämään..
 
Tulin kysymään paria juttua. :) Ensinnäkin lyhythihaiset bodyt, tekeekö niillä mitään? Siis kun kuitenkin on suojattava auringolta, sisällä vois tietty käyttää mutta meillä on suht viileä omakotitalo ihan hellekautta lukuunottamatta. Itsekin oon välillä villapaita päällä kesällä. Shortseja en viitsi ostaa ellei poika nyt opi kävelemään ennen kesää, nyt on housuissakin polvet karheana konttaamisesta.

Toisekseen onko kellekään muulle osunut lasta, joka ei vaan syö ruokaisia soseita? Meillähän on menty puolivuotiaasta tällä aamu- ja iltapuuro, lounas sormiruokaa ja neljäs ateria välipala -meiningillä. Sormiruoan kanssa syötän jotain lihapitoista, välipalalla oon nyt myös yrittänyt tarjota jotain ruokaisampaa hedelmän tms kanssa kun neuvolassa tuli taas sanomista. Ei jaksais eikä ehtis koko ajan kokata, joten olis kiva toisella aterialla tarjota jotain helppoa liha- tai kalasosetta, mutta kun ei kelpaa. Kolme pientä lusikallista saattaa mennä hyvänä päivänä, ja sekin siis niin, että ekalla tarjoamiskerralla syödään se ja luultavasti seuraavilla kerroilla ei enää kelpaa koko ruoka. Syö sujuvasti haarukalla muussattua pihviä ym karkeaa, että tuskin on siitä kiinni. Ehkei vaan tykkää niiden ruokien mausta? Pari viikkoa mentiin itse tehdyllä kalakeitolla ja se uppos vaihtelevalla menestyksellä, mutta enhän mä nyt aina voi samaa päivällistä tarjota...
 
@Silmu75 riippuu tietysti hirveesti kesästä :D viime kesänä helteillä oli varjossaki nii lämmin että ei kyllä ois pitkähiasella voinu lasta pitää. Saahan noita kaupasta jos alkaa näyttää että tulee hellekesä mut jos nyt vaikka kirpparilla tulis vastaa nii muutaman ostasin.

Syökö hän sitte sitä sormiruokaa hyvin? Jos tekis enenmmän ja sitä samaa tarjoais päivällisellä? Ja tekis pullia/pihvejä/pötköjä mitä teillä nyt sitte onkaan nii vaikka pakkaseen valmiiks. Syökö sitä sosetta yhtää paremmin jos poika napsis ite samalla jotain?

Ymmärrän sen ku ei jaksais kokata, meillä on tytölle vieläki omat ruuat nii onhan se rasittavaa tehä kahet sapuskat. :/
 
Mulla on pakkasessa isot pakastepussit täynnä sosekuutioita. Siis kaikkia laatuja omissa pusseissaan. On nautaa, possua, kanaa, kalaa ja sitten eri Kasviksia. Sieltä sitten otan aina päivän ruoat sulamaan. Oon siis tehnyt aina yhtä lajia, pakastanut jääpalamuotteihin ja siitä sitten pussittanut.
 
Sormiruoka menee yleensä hyvin, ei nyt välttämättä kamalasti vatsaan päädy, mutta tykkää syödä itse. Ja joka aterialla on jotain mitä voi samalla syödä itse ja välillä lelujakin pöydässä, näillä hämäyksillä saattaa onnistua puuron syönti silloin kun sekään ei meinaa kelvata, mutta soseita ei huoli kuin makeita.

Alkuun kartteli liharuokia, mutta nyt laittaa jo itsekin kanapötköä ja pihviä suuhun, kasvikset on kuitenkin niitä lemppareita. Kananmunaan suostuu nykyisin pikkuisen koskemaan, mutta suuhun ei laita, ei munakkaana eikä keitettynä. Muffinit, puurorieskat ym menee yleensä ainakin osaksi. Ja yritän kokkailla pakastimeen paria sorttia kerralla, mutta kun tosiaan tuon ikiliikkujan kanssa ei oikein enää ruoanlaitto meinaa onnistua. Puuroateriat on jo samoja (yritin välillä tarjota toiselle aterialla tavallista mikropuuroa - neljän viljan, kauralese - mutta nyt menee vain se kaupan Piltti jauheesta, niin kunhan nyt edes sitä syö) niin jos vielä ne kaks muuta ateriaa on samanlaisia, niin alkaa jo olla olo kuin Päiväni murmelina -leffassa. :D

Mutta joo, kai se olis vaan kokattava kerralla joku megasatsi 3-4 eri ruokaa pakkaseen ja sillä pärjäis hetken. On vaan niin paljon muita juttuja mitä pitäisi tehdä silloin kun mies vahtii poikaa, puhumattakaan siitä että vois joskus olla myös vaan tekemättä mitään.

Pari lyhythihaista bodya tilasin, katotaan sitten millainen kesä tulee. :)
 
@Silmu75 en tiä millasia oot tehny mut muffinseihin ja rieskoihinki voi lihaa/lihasosetta upottaa jos muuten menee niukasti.

Meillä syyään tasan yhtä puuroa ku muut ei oikeen sovi ja joka päivälle eri sose (lounas+päivällinen samaa) välipala yleensä hedelmäsose tai marjasoppa. Joskus sit jotain spesiaalia ja sormiruokaa vaihdellen. Ei millää rahkeet riittäis tekee kahta ruokaa päivittäin joten oo armollinen itelles. Ei kuulosta liika ykstoikkoselta

Edit. Nii ja lohdutan et kyllä se kokkailuki helpottuu sit ku laps oppii vähä leikkiin itsekseen tai voi osallistua ❤
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä