~*~ alkionsiirroista plussanneet ~*~

Kesäheinä paljon onnea teille!! Aivan ihanaa

kiuskillakin ihanaa kerrottavaa, hienoa! ​

Mulla oli tosiaan se mielenrauhaultra yksityisellä 10+3 ja oli kyllä nii erilaista nähdä jo muutakin ku se "katkarapu". Ja just se vilkas liikkuminen oli nii liikuttavaa Harmi kun niskapoimua ei saanu lääkäri mitattua, kun kaveri ei suostunu rauhottumaan ollenkaan sopivaan asentoon. Mutta ei se lääkäri ainakaan huomannu, että niskapoimussa olis vilahtanu mitään erityistä turvotusta. Mut en tiedä sit, kuinka hyvin se edes näki koko poimua. Totesi kyllä lopussa, että rakenteet ja kaikki muukin näyttää oikein hyvältä. Sen verran, mitä niistä siinä vaiheessa pystyi näkemään

Löysin muuten viikonloppuna dopplerilla ekaa kertaa sydänäänet Kokeilin rakko täynnä. Oli kyllä ihan eri kuuloista, mitä oon aiemmin löytäny eli täytyi olla oikeat. Oli just sellasta tiheää jumputusta. Onko jollain luotettavaa tietoa, onko ok käyttää doppleria usein? Ei ny päivittäin, mutta esim. pari kertaa viikossa. Oon löytäny netistä ristiriitaista tietoa sen turvallisuudesta tiheässä käytössä, jotain lämpövaikutuksesta on puhuttu joissain keskusteluissa. Ja että ei oo tehty kunnon tutkimuksia tiheästä käytöstä.

Kyllä oon ajatellu katsoa loppuraskaudesta synnytysvideoita. Mutta on kyllä todella ahdistavaa, että Youtubessa on video kuolleen vauvan synnytyksestä

maljakko 11+3

 

Ihanaa Marrasmai kun sua väsyttää, ja vaikkei ookkaan ihanaa se itse väsy ja uupumus, niin on se hyvä merkki raskausen kannalta. Jotain tapahtuu kyllä sun kohdussa Tsemppiä kovasti työssä jaksamiseen. Onneksi tulee Joulu!

Minusta tuntui han samalta ennen tyttöä, että olin jo täysin valmis perhe-elämään. Lasta mekin ehdittiin toivoa 7v, ennenkuin aloin odottamaan. Oltiin jo ehditty tulla sekä mennä aivan riittävästi ja oman lapsen kaipuu oli valtava. Oikeastaan kaipuu vaeltamaan on herännyt viimeisen vuoden aikana ja kyllä nyt on kaikenlaisia ajatuksia heräillyt tulevan lapsiarjen suhteen, mutta luottavainen olen, että kyllä me pärjätään. Loppuviimein se vauva ja pikkulapsi vaihe on hirvittävän lyhyt ja ohi hujahtaa ennenkuin huomaakaan

Maljakko, oon miettinyt ihan samaa, kun luin dobblerin käytöstä ristiriitaista tietoa. Mutta, tulin siihen lopputulemaan kun on kuitenkin noin heikkovirtainen laite, niin voiko kuitenkaan olla kovin vaarallinen. Itse olen noin kerran viikossa kuunnellut.
Ystäväni on joutunut synnyttämään kaksi kertaa peräkkäin kuolleen vauvan. Ensin raskauden ollessa vajaassa puolivälissä ja seuraavassa raskaudessa reilusti yli puolivälin. Nämä tapahtumat kyllä pyörii kovasti mielessä ja yritän olla lietsomatta kauhukuvia itselleni, mutta kovasti on nämä tapahtumat mua koskettaneet ja jotenkin niin epätodellisen kohtuuttomalta tuntuneet. Mitään syytä, miksi näin on käynyt, ei ole löytynyt.

 

Kesäheinälle oli pakko tulla huikkaamaan valtavasti onnea!! Oi että, kaikkin koettelemusten jälkeen, siinä hän nyt on!

Kiuskille ja maljakolle myös paljon onnea hyvistä ultrakuulumisista! Ja Siidan kanssa samaa mieltä, että marrasmain väsymys on kuitenkin hyvä merkki...

 

Kesis ihan mahtavaa, nyt hän on täällä! <3 Onnea!

Kiuskille onnea ihanista uutisista! <3 Kyllä nyt saa jo vähän seota!

Siida ihan mielenterveyttä koettelevalta kuulostaa tuo ihottuma! onneksi pahoinvointi on jo hieman helpottanut ja oot päässy vähän touhuaan.

Marrasmai en yhtään ihmettele että siirsit ultraa! Hyvä ajatella itseään ja sitä että pystyisi edes hieman nauttimaan joulusta tänä vuonna. Toivottavasti siellä on kaikki hyvin!

Zoona ihan tuttuja ajatuksia siellä ja varmasti jokainen meistä käy tietyllä tavalla nuo läpi jossain kohtaa. Meillä taas on niin reipas esikoinen että mun pohdinta on omassa jaksamisessa ja siinä, kuinka ihan perusarki sujuu.

Roxanne kiva kuulla että siellä menee mukavasti! Aika nopsaanhan oot jo toipunut, jos pääset jo pidemmille lenkeillekin!

Maljakko hienoja uutisia sielläkin ultrasta! Ja hyvältä vaikuttaa että lääkäri sanoi kaiken olevan kunnossa. Mulla ei kattonut noin tarkkaan kun kävin kans mielenrauhan vuoksi 10+5, sanoi vasn että sydän sykkii ja liikkuu ja jätti muut sitten nt-ultraan.

Tuolla kesäkuisissa joku oli kysynyt neuvolasta tuosta dopplerin vaikutuksesta ja oli sanottu ettei ole mitään haittaa. Mun löytämät ”haittakeskustelut” on noin 10 v vanhoja nekin. Itse en oo tuota miettinyt vaan kuunnellut kuin siltä tuntuu.

Täällä 12+6 ja nyt on ollut pari hyvää päivää väsymyksen osalta, josko sitä oikeasti saisi jotain taas kotonakin tehtyä. Auto otti ja hajos eilen ja mua niin ärsyttää että siihenkin pitäis just nyt syytää rahaa..

 

Mavli,....täällä sama homma, että auto rikki ja reilu viikko sitten meni vielä rengas puhki eikä sitä voinu korjata, eli piti ostaa sekin uusi. Eli saa laittaa taas satasia nipun pinoon ja kaikki nää ylimääräiset pikku "yllärit" on tietysti pois joulupudjetista. Niin ärsyttää!!!!!!! No, ehkä tästä selvitään, mutta ottaa niin PALJON päähän. Meiän auto on muutenkin vastustanut viime kesän jälkeen jatkuvasti. Koko ajan joku rikki. Ajaan on pystynyt, mutta jotain rahanreikää siinä ollu koko ajan. Nyt jos sen saisi hetkeksi kuntoon, niin pakko kyllä pistää vaihtoon.

 

Lyhyet kuulumiset pikaisedti, sillä olen vähän some kiellossa ( virikkeitä pittää vähentää toksemuan vuoksi).

@Kesäheinä-78 jos vasn jaksat nii laota lyhyesti, minä rv ja paljoko paino ja oliko kätnnistys millanen homma, sillä juuri samasta+ muustaki ongelmista johtuen olen käynnistyksessä tänään itekkin ja jännittää!

Omanapa, lukemaan en oo kauheedti pystyny ku pittää rajoittaa.
Viime viikolla jäin osastolle raskausmyrkytys hoitoon, verenpaine lääkitys aloitettiin, vauva ei kasva, istukan vajaatoiminta, radi, sga, iugr(?) Vauvan käyrissä välillä häikkää, lapsivettä vähän, vauva ei liiku kovinkaa paljoa. Eilen päätös, että tänään aletaan käynnistellä, ja herkästi sektio jos vaiva ei kestä supistuksia.
Kortisonit oon saanu x2 moniongelmien vuoksi vaikka viikkoja onkin jo 36+2( jipii, omi tosi epätodennäköistä että edes näin pitkälle päästään), paino arvio 2,1kg.
Käynnistys aloitetaan jolkalin dilapan puikoilla tai ballongilla, koska kohdunkaula ei oo yhtää vielä kypsä eli aika raakasta tilanteesta lähdetään etenemään.

Tsemppiä kaikille, palaan jossain vaiheessa kertomaan miten menee. Ja nopeasti käyn kurkkimassa jos kesis jaksaa vastata, olis nyt kulkan arvoista infoo mulle

Evangelina ja pinkuliina rv 36+2

 

@Kesäheinä-78 onnea! Ja ihanaa vauva-arjen alkua teille!

@kiuski Ihana! Ja todellakin saa seota

@MyMa en varmaan ole tänne laittanutkaan ultrasta mitään, mutta 29.12.(7+6) Joulu pitää jaksaa elää tietämättömänä ja parasta toivoen.

@Evangelina Tsemppiä kovasti! Olet kyllä nyt ihan oikeassa paikassa. Toivottavasti käynnistys etenee mukavasti. Itselläni oli esikoista odottaessa istukan vajaatoiminta ja jouduin käynnistykseen, kun kasvu oli mitätöntä ja lapsivedet katosivat eli tilanteesi kuulostaa varsin tutulta. Minua ainakin helpotti, että joku muu päätti, että tyypin oli turvallisempi tulla ulos.

Tänään sain kontrolliverikokeen tuloksen. Hcg on ihan ok. Eilen oli 7600 ja risat. Pidetään normaalina raskautena, kunnes toisin todetaan. En ole kovin hyvin onnistunut kääntämään fiiliksiä plussan puolelle, mutta ehkä ne tästä hiljalleen...Kauheaa, kun oma intutio on tällainen negaileva.

Zoona 5+3

 

Ihana, kun täällä on monia ihan eri vaiheessa olevia. Todella ihanaa lukea, että tulokasta jo odotellaan lähiaikoina saatavaksi ja lapsettomuuden pitkä tie on päättymässä.

Tuosta elämänmuutoksesta. Mulle tuli heti plussan jälkeen huono omatunto ja huoli esikoisesta. Esikoinen on jo muuttanut meidän elämää aika paljon, joten en ulottanut ajatuksia siihen miten toinen lapsi muuttaisi elämää, vaikka varmasti muuttaakin. Mun huoleksi tuli, että miten esikoinen pärjää, kun hän on tähän saakka saanut olla ykkönen ja saanut jakamattoman huomion. Ja tietenkin kun hän on 1. ja syntynyt pitkän hoitorumban tuloksena, niin ehkä häneen on luonnollisesti uppouduttu välillä 100 %:sta ja välillä 110 %:sti. Mutta minkälainen shokki hänelle olisikaan uusi tulokas!

Toki nyt toisen lapsen saaminen näyttää varsin epätodennäköiseltä. On vain niin vahva tunne, että ei. Ja oireet hävisivät ja vuotoa edelleen. Nyt pari päivää vähän enemmän.

Tähän piti tulla kommentoimaan, että tuttuja ajatuksia. Ja tuo pessimismi, tuttua sekin. Meillä kans esikoinen mullisti elämän ja häneen panostettiin, reagoitiin varmaan vähän liian herkästi moneen asiaan ja hemmoteltiinkin. Tunsin huonoa omatuntoa raskausaikana ja mietin ihan samaa, että ei sais toivoa toista ja varsinkin kun vauva syntyi ja se on luonnollisesti niin ihana pieni nyytti sitten ja kaikki ajatukset toki kääntyy siihen, niin siitä se omatunto vasta rupeskin soimaamaan. Esikoinen jäi vähemmälle huomiolle ja kyllä hän siihen reagoi omalla tavallaan (välillä meinasi epätoivo iskeä!) liki ensimmäisen vuoden ajan. Mutta perheen roolit kääntyy mullin mallin aina kun uusi jäsen ilmaantuu. Haeskeltiin kaikki sitä tasapainoa ja rooleja ja nyt kun vauvakin on 1-vuotias, tuntuu, että alkaa löytymään perheeseen taas tasapaino. Kummatkin lapset ovat rakkaita, leikkivät keskenään ja pitävät kovasti toisistaan, eivät juuri koskaan tappele/kiusaa toisiaan eikä enää tavallista enempää esiinny mustasukkaisuutta. Heillä on jo omat höpötykset ja vitsit ja tuntuu, että kyllä me oikea ratkaisu tehtiin, kun uskallettiin lähteä toista toivomaan ja yrittämään. Sisarus on kuitenkin parhaimmillaan elämänmittainen ystävyyssuhde, tuo turvaa ja pysyvyyttä. Ja esikoisesta huomaa, että osaa jo paljon paremmin ottaa muut huomioon eikä ole enää niin "itsekäs" ja lyhytpinnainen, kun on joutunut jakamaan ja odottamaan vuoroaan ja ylipäänsä sopeutumaan enemmän. Kyllä sisarus tekee hyvää monessa mielessä lapselle ja vanhemmille. Meidän "hemmoteltu hellantelttu" on muuttunut reippaaksi ja muut huomioivaksi 3-vuotiaaksi, ja tämän muutoksen ollaan havaittu vasta jälkeen päin, oman lapsen ikäville ominaisuuksille tulee aivan sokeaksi eikä sitä tajua ehkä siinä kun panostaa siihen ainokaiseen rakkaaseen niin täysillä, vasta jälkeen päin (ja muiden kommenteista) ymmärtää tilanteen. Nämä asiat on herkkiä ja yksilöllisiä, toivottavasti kukaan ei loukkaannu näistä sanoista. Piti vaan tulla kommentoimaan, kun Zoona ihmettelit noita negatiivisia ajatuksia. Minäkin olin aivan ymmällään, että miten voi IVF-raskaudesta olla negatiivisiakin ajatuksia, eikö pitäisi olla vain aivan täydellisen onnellinen. Varautukaa siihen, että shokki sisarus tulee varmasti olemaan, mutta pikkuhiljaa hän siihen sopeutuu, kuten te kaikki. Antakaa paljon aikaa, kaksin lapsen kanssa, ottakaa mielenpurkaukset rauhallisesti ja hyväksyvästi vastaan. Antakaa hänelle viestiä, että te hyväksytte hänet sellaisenaan, että hän on edelleen tärkeä. Hän kyllä kasvaa isosisaruksen rooliin ja palikat asettuu paikoilleen. Aina jälkeenpäin asiat näyttääkin niin luonnollisilta, jos olisin tiennyt miten hyvät kaverit tytöistä tulee, olisin vähemmän hermoillut muutama kuukausi sitten

 

Mulle olisi ollut todella iso kriisi, jos tyttö ois jäänyt ainoaksi. Sillehän ei olisi voinut yhtään mitään, jos asiat olisi näin menneet. Nyt on kuitenkin kovasti toivoa, että sisaruksia tulevaisuudessa oisi ja kyllä itse arvostan omia sisaruksia ihan hirvittävästi. Aikuisena heidän merkitys korostuu entisestään.

No sitten se sopeutuminen...olen kyllä luonteeltani sellainen, että joo, tulee välillä annettua liiankin helposti periksi, mutta silti oon vähä tiukkis äiti Johtuen varmasti sitäkin, että työtä teen varhaiskasvatuksen parissa. Mutta, kyllä se sitten kantaa hedelmääkin kun lapsentahtisesti asioita jo vauvasta saakka lapselle opettaa. Tosin tyttö on luonteeltaa kiltti ja sopeutuvainen, jakaa omat lelunsa mielellään kun vieraita käy...on kylläkin hyvin oma-aloitteinen, mikä välillä huvittaa ja hirvittää Oon ollut tosi tyytyväinen, että nyt on ilmentynyt vähän enemmän uhmaa ja kiukkukohtauksia. Mutta, kyllähän tää muutos, kun kaksi vauvaa saapuu samaan aikaan, on varmasti ihan järkyttävän rankka. Säälittää ja harmittaa toisen puolesta jo valmiiksi. Kaksosillahan on toisistaan kaveri, mutta kyllä tyttö ehkä vähän yksinäiseksi jää kun ikäeroa tulee se 3v.
Luin muuten yhden psykologin kirjoituksen, missä oli mielestäni oivallettu yks tosi tärkeä juttu. Siinä oli pohdittu vanhemman lapsen ja vauvan ensikohtaamista. Kun isä menee lapsen kanssa katsomaan äitiä ja vauvaa sairaalaan. Äidin pitäis heti heidän tultua ojentaa vauva isälle, tai tietysti vauva voi olla omassa sängyssäänkin, mutta tärkeintä on että äidin syli on vapaa tälle vanhemmalle lapselle. Lapsella on ollut kova ikävä äitiä ja kun hän huomaakin, että syli on varattuna vauvalle, jota porukalla ihastellaan, niin tämä tapahtuma voi jättää lapselle tosi ahdistavan olon...hän ei ollutkaan enää äidille niin tärkeä,vaan tilalle on tullut jotain tärkeämpää..Aaarg....nyt aloin itkemään...näin käy aina kun mietin sitä kirjoitusta tai kun siitä puhun/kirjoitan.

Evangelina, kovasti voimia loppurutistukseen

 

Zoonalle onnittelut, hienosti on hcg noussut

 

@Evangelina kävin nyt vasta palstalla ja huomasin kysymyksesi, joten tästä ei enää liene hyötyä, mutta tässä lyhyesti:

Mentiin 38+2 päivystykseen vähäisten liikkeiden vuoksi, jossa huomattiin että vauva ei ole kasvanut yhtään kolmen viikon takaisesta. Painoarvio 2400 g. Istukka, virtaukset, lapsivedet ja käyrät kaikki normaalit, ultrassa vauva myös liikkui normaalisti. Päätettiin käynnistää kalvojen puhkaisulla, koska kohdunkaulan tilanne oli jo kypsä (kaulaa 1 cm, kohdunsuu 3 cm auki). Supistukset alkoi heti kalvojen pukaisun jälkeen ja synnytys kesti yhteensä vain 6 h ilman minkäänlaisia vastoinkäymisiä, eli mulle käynnistys oli hyvä kokemus. Vauvan syntymäpaino oli lopulta 2900 g ja istukka oli silmämääräisesti ihan normaali, joten mun kohdalla arvio kasvun pysähtymisestä oli virheellinen. Ihan hirveesti tsemppiä synnytykseen!

 

Kesäheinälle ihan mahdottomasti onnea!

 

Siida mulla ja isoveljellä oli viisi vuotta ikäeroa (äitini sai siinä meidän välissä kolme keskenmenoa), ja oltiin tosi läheisiä kunnes veli teini-ikäisenä kuoli. Mutta pointtina siis että älä liikaa huoli 3 vuoden ikäerosta.

ON. Tein tänään etäpäivän, koska en huonosti nukutun yön jälkeen yksinkertaisesti jaksanut (=pystynyt) nousta ja kammata naamaani töitä varten. Istuin ekat kolme tuntia pyjamassa kun en jaksanut vaihtaa vaatteita. Yöpaita tuntuu raastinraudalta nänneissä. Voisko se joululoma jo alkaa...

 

Siida, kauheen kuulonen toi sun kutina varmasti ollu rankkaa..

Kiuski, onnea hyvistä ultrakuulumisista

Kesis, onnea!

Evangelina, kiva että kävit kertomassa kuulumisia! Ja tsemppiä käynnistykseen! Tulehan kertomaan miten meni kunhan jaksat ja kerkiät

Mä en oo hirveesti miettinyt mitään odotuksia vauvan suhteen millanen on. Toki ois ihanaa jos tämä olis helpompi, esikoinen itki reilut puolivuotta elämästään melkein tauotta jos ei syönyt tai nukkunut. Mikään koliikki ei sen rinnalla kyllä tunnu vaikeelta, toki sekin välillä olis raskasta. Itekvä vauva ei siis kyllä säikäytä.

Muutenkaan tuon esikoisen jälkeen ei ole tuntunut, että elämä toisen myötä mitenkään radikaalisti muuttus. Meillä kuitenkin koko elämä muuttu odottamattomalla tavalla jo. Mutta enemmän mietin miten pärjätään periaatteessa kahden vauvan kanssa, tai no tuo esikoinen on lähinnä 1.5vuotias vauvan ruumiissa. Perus kiukuttelut yms löytyy kyllä.. Ja vähän huolettaa, että millaset välit sisaruksille tulee. Toivon, että pikkuveli jaksaa isompanakin huolehtia veljestään ja ottaa sen mukaan leikkeihin yms. Olis kyllä mullekkin ollut kova paikka jos yhteen lapseen olis vaan jäänyt. Mulla ei ole sisaruksia mutta olisin niitä aikuisiällä kaivannut.

Muuten ei tänne mitään ihmeellistä, samat vaivat Kaverikin ihmetteli mun mahaa, että ompas iso jo. Esikoisesta musta oli laskettuna aikana tämmönen.. Niin ja ne icebugit lähti tilaukseen!
Perjantaina mulla neuvola, mutta eihän siellä mitään ihmeellistä ole. Ens viikolla onkin sit jo seuraava käynti sairaalalla.

Caro ja 29+3

 

Evangelinalle tuhannesti tsemppiä, toivottavasti kaikki on hyvin!

Jos istukka toimii huonosti niin sittenkö lapsiveden määrä vähenee ja kasvu hidastuu? Mulla oli siis seulonnoissa papp-a matala ja sen vuoksi seurantaultra rv28 mutta tietysti varsinkin näiden kokemusten jälkeen revin siitä stressin jo nyt..

 

Tähän asti en oo siis sitä juuri miettinyt mutta nyt googletin matalan papp-a:n ja terveysportti sanoi että tutkimuksissa huomattiin keinoalkuisen raskauden alentavan arvoa. Nyt mä luotan siihen ja rauhotun Näillä mennään mitä on saatu vai miten se meni.

 

mavli mulla tais olla myös papp-a matala ja saman goole-haun myötä rauhoituin

Tuo on ihan totta, mitä Siida sanoi, että synnärillä pitäisi kiinnittää huomio esikoiseen. Mä olin kans lukenut saman jutun ja teinkin niin, että otin esikoisen heti syliin, syliteltiin, laulettiin ja luettiin kirjota. Lisäksi hän sai ostaa kahviosta itselleen ja vauvalle lelut. Otettiin esikoinen heti vauvaa hoitamaan, vaippaa vaihtamaan jne. Mutta jälkeenpäin ajatellen, ikäero olisi voinut olla hieman suurempikin, 2,5-vuotias on vielä aika pieni, vaipatkin oli vielä käytössä, hän jätti ne 3-vuotispäivän kynnyksellä pois. Selvä "henkinen kasvu" tuli 3-vuotiaana, taapero muuttui pikku tytöksi ja sitä myötä tuli nukkejen hoito ja vauvafanitus, nyt hän haluaisi kovasti hoidella vauvaa, mutta "vauva" ei pysy enää paikallaan eikä halua tulla hoidetuksi . Toisaalta yhteiset leikit onnistuu jo kivasti.

Siida kyllä teillä aika hulinaa tulee olemaan kahden vauvan kanssa, että itse ainakin ajattelen, että mitä pitempi ikäero esikoiseen, sen parempi Varsinkin kun vauvoja on kaksi. Meilläkin alussa oli välillä semmoinen kodinhoitaja/lastentarhan ope-fiilis, kun itse kulkee paita märkänä tukka sekaisin wc:n ja ja jääkaapin väliä ja tuntuu ettei ehdi tehdä yhtään muuta kuin imettää, vaihtaa vaippaa ja ruokkia ja nukuttaa naperoita. Mutta onneksi se aika menee (toisaalta kauheeta) niin nopeasti ja äkkiä se vauva on jo taapero Mä itse en varsinaisesti ole töiden parissa tekemisissä pikkulapsiperheissä, mutta välillisesti nuorten kanssa huomaan mitä seuraa kun rajoista ei pidetä kiinni jo taaperoiässä. Meillä on kans tiukat rajat, esim. tv:n, älylaitteiden, nukkumaanmenon, ruoka-aikojen ja käytöstapojen suhteen. Ei auktoriteettinen kasvatus, mutta rajat on. Hellyyttä ei rajoiteta mitenkään, halitaan ja sylitellään paljon. Koska talous on balanssissa niin vähän liikaa on tullut osteltua kaikkea esikoiselle. Nyt ollaan siinä tehty iso muutos, että lelujen määrää on alettu karsia ja rajoittaa, vaatteita alettu enemmän ostaa kirpparilta/käytettynä jne. Ympäristöasiat on alkaneet huolestuttaa ihan erilailla lasten synnyttyä.

Mikähän pointti tässä nyt olikaan... Ai niin se, että vaikka tuntuis, että olis kiva saada lapset lyhyellä ikäerolla, niin käytännössä se on ihan superraskasta, toki joillekin ei. Varsinkin, jos on kaksi "vauvaa", vaippaikäistä ja huonounista. Ja leikkikaverit niistä sisaruksista kummiskin tulee, jos luonteet natsaa yhteen. Meidän 3-vuotias leikkii todella sujuvasti 5-7 vuotiaidenkin kanssa, että ei kannata sitä surra, jos pikkukakkosta ei ala heti kuulua. Mut hoitoihin on hyvä silti lähteä ajoissa, jos toista haluaa vielä yrittää. Me lähdettiin hoitoihin siten, että saatiin maksettua edelliset hoidot pois ja esikoinen oli 1,5 v. Oltais voitu aiemminkin, mutta visat piti maksaa ensin pois.

Onnea vauvautuneille, ihanan kuuloinen synnytys Kesäheinällä Onnea pienestä nyytistä! <3

 

Tupsuli, kiva kun oot bongannu saman kirjoituksen! Minä kyllä uskon, että sillä ensikohtaamisella on erittäin suuri merkitys lapsen myöhempään suhtautumiseen. Ihanasti ootte toimineet oman lapsenne kanssa Ja varmasti mustasukkaisuutta tulee ja sitä on odotettavissa ja se on normaalia, mutta ettei tulisi sitä hylätyksi tulemisen tunnetta, joka mun käsittääkseni on hyvä kasvualusta ruokkimaan väkivaltaista pitkäkestoista mustasukkaisuutta, sitä ytritetään kyllä kaikin tavoin vältää. Onhan se ensivaikutelma uusissa tilanteissa aikuisellakin hyvin hallitseva tunne, ja sitä syntynyttä asennetta on työlästä muuttaa, vaikka huomaisi olevansa väärässä. Lapsella varmasti samoin...no huhhuh, menipä psykologiseksi
Me jatkettiin hoitoja uudelleen kun tyttö oli 8kk...ja tässä ollaan, eli jos haaveena on pieni ikäero, niin todellakin kannattaa heti lähteä projektia jatkamaan kun on mieli ja keho siinä kunnossa. Tosin nyt ikäero on enemmänkin vain hyvä asia, vaikkakin tytön yksinäisyyttä oon miettinytkin, varmaan ihan turhaan, kun on tässä naapurissa seuraa tytölle kunhan vielä hiukan kasvaa.
Multa kysyttiin varhaisultrassa kun olin aika sekaisin ja järkyttynytkin, että eihän meiän historialla tämmöstä pottia voi saada!! Niin siis lääkäri kysyi, että hirvittääkö lapsiarki.....ei siinä kohtaa kyllä sen miettimiseen riittänyt kapasiteettia yhtään, kun ainoastaan SE hirvitti, miten nämä sais lummankin elävänä purkiin. No, nyt kun pahin huoli on vähän helpottanut viikkojen myötä, täytyy myöntää, että on se arkikin pikkuhiljaa alkanut hirvittämään, tai ainakin mietityttämään ja yhtään ei helpota se, kun netistä lukee kauhutarinoita (ei kannattais, tiedän), tosin on sieltä löytynyt ihaniakin juttuja.
Mieskään ei voi määräänsä enempää olla sitten kotona apuna, kun on yrittäjä. Hänellä on kyllä työhuone kotonakin, mutta se, kuinka rauhallista meillä sitten on tehdä töitä, jää nähtäväksi.
Tytöllä ei oo ollu vaippaa enää viime kevään jälkeen. Oli tarkoitus kesällä opetella kuivaksi, mutta hän itse päätti ottaa etumatkaa. Tosin on ollut muutamia takapakki jaksoja, mutta nyt huolehtii itse tosi hyvin. Ja on tässä onneksi vielä aikaa hänen itsenäistyä lisää, puhuu/selostaa kyllä kaiken...meiän Tapio Suominen. Hoivavietti on hänellä herännyt jo jokin aika sitten ja mikä hassuinta, että hyvin usein hänellä on kaksi nukkea, joita yrittää hoitaa!?! Ja tuskin on sitä tajunnut, että kaksi vauvaa on mun mahassa!! Miehelle otin videota hänen touhuista eilen kun nuket vuoronperään tippui hänen käsistään ja vaunusta, mutta sinnikkäästi vaan yritti pärjätäNaurettiin, että tuommostako kauheeta säätöä se arki sitten on

Mavli yritä olla miettimättä sitä PAPPa arvoa. Ne niin usein heitättää ilman mitään syytä. Ja istukan toiminta vaikuttaa vauvan kasvuun. Lapsiveden määrään vaikuttaa ainakin vauvan aineenvaihdunnan toiminta ja istukkakin, varmasti tekijöitä on muitakin....en noista oikeen tiedä.

Caro, tyhmää, tiedän, mutta toisaalta tunnen pienen pientä kateutta teitä yhtä odottavia kohtaan. Mulla ei tuu olemaan niin seesteistä ja rauhallista vauva aikaa kuin yhden kanssa oli. Pelkään, etten osaa yksilöllisesti hoitaa kahta, vaan hoidan enemmänkin "yhtä kahden hinnalla" eli osaanko huomioida vauvoja erillisinä. Niin toivon, että olisivat eri sukupuolta, niin se yksilöllisyys olisi jotenkin selkeämpää. Tällä pohtimisella en todellakaan tarkoita sitä, että näitä olisi toinen liikaa, ei mikään maailmassa korvaisi heitä enää, mutta kaikkea nyt pyörii päässä ja kun monikkojuttuihin enemmän on perehtynyt, ovat asiat valaistunut eri tavalla...positiivisessa ja negatiivisessa mielessä.

 

Siida, mun mielestä toi on ihan ymmärrettävää. Vauvojen temperamenttia ja vaativuutta ei pysty vielä ennustaan niin onhan se täysin eri kahden kanssa varsinkin jos sattuu vaativat kaverit. Ja ei kai syömis, kakkaamis ja heräämis rytmitkäämän esim ole tuskin samoja niin hommaa riittää eritavalla. Mutta kunhan teille se oma rytmi löytyy niin uskon asioiden sujuvan! Kyllähän nuo näyttää noissa ohjelmissakin (5+1 tytärtä esim) pärjäävän hurjankin lapsimäärän kanssa

Me ollaan esikoisen kanssa jouduttu monissa asioissa meneen mistä aita on matalin, että nyt edes selvitään päivän loppuun. Esimerkiksi telkkaria kattoo paljon mitä en varmasti normi lapsen olis antanut. Usein koen niistä huonoa omaa tuntoa mutta toivon että ne saadaan kontrolliin kunhan tietyt asiat pojan olossa helpottaa. Muuten oon aika tiukka koirienkin kanssa niin tuskin meillä tämä tulevakaan saa ihan miten tahansa käyttäytyä. Ja lähipiirissä on lapsia joiden on annettu tehdä melkein mitä vaan ilman kunnollisia seuraamuksia niin en kyllä sellasta halua..

Niin ja mekin lähdettiin takas hoitoihin heti, kun vuos sektiosta oli menny. Just sen takia jos olis pitkään joutunu tätäkin yrittään. Esikoista tehdessä meni kuitenkin se 3v, toki oli jonoja ja muita siinä hidastamassa. Tää onnistukin heti ekasta siirrosta, pakastettu samasta hoidosta kun esikoinen. Oli se ekaksi järkytys kun olin varautunu, että joutuu uuteen hoitoon lähteen.

Caro ja 29+3

 

Caro, Et sinä lasta sillä saa pilatua että hän televisiota katsoo, kun varmasti perusasiat on kuitenkin kunnossa. Ja täällä toinen, joka on tiukkis koirien kanssa Ja lapsen kanssa saa joustaa silloin kun se tuntuu siihen hetkeen parhaimmalta ratkaisulta. Mulla on hirveä morkkis kun en oo selvinnyt läheskään päivittän lapsen kanssa ulos ja kun tyttö niin rakastaa ulkona olemista. Mies on onneksi iltaisin paikannut tilannetta ja ulkoillut hänen kanssa.

Meilläkin jäi tytön jälkeen vielä 4alkiota pakkaseen ja heti seuraava siirto lähtikin alkuun, mutta pari viikkoa varhais uä:n jälkeen tuli keskenmeno. Sitten se ehtikin jo tuntua, ettei tästä enää ikinä mitään tuu kun alkiot käytettiin ja seuraavakin hoito oli kokonaisuudessaan tulokseton. Kolmas kerta toden sanoi​

Ja kasvatuksesta vielä sen verran, että on tosi ikävä seurata vierestä lasten kasvatusta, joka on sitä, että kaikki annetaan periksi, pöytätavoista lähtien. Vanhemmat ei aina ymmärrä, että mikäli lapsi ehtii lähelle kouluikää ilman rajoja ja rakkautta, on niiden opettelu myöhemmässä vaiheessa erittäin hankalaa. Siihen vaaditaan sitten jo ammattiapua kaveriksi.

 

Ihan pakko osallistua tähän kasvatus- ja ikäerokeskusteluun! Siida mun miehellä on esikoinen nyt 13 ja kaksoset 9v (tyttö ja poika), eli 4v ikäerolla tulleet. Älä suotta pelkää että esikoinen teillä jäisi yksin, nämä ainakin on touhunnut porukalla isommasta ikäerosta huolimatta. Nyt tietty eri juttu, kun vanhin on teini (voi taivas ja kaikki... verenpaine nousee jo ajatuksesta) mutta aiemmin ennemmin tuo tyttö jäi yksin kun pojat touhusi porukalla. Kyllä teidän sakkiin tasapaino löytyy ajallaan. Kaksoset tietty vie vauva-arjessa ihan erilailla aikaa kun yksi vauva, kannattaa varoa ettei silti vie esikoisen huomioimista liian pitkälle... Lapset saa sisaruksia ja selviää siitä, se kuuluu asiaan eikä siitä elämää suurempaa numeroa kannata tehdä. Tottakai kaikkia lapsia on hyvä huomioida yksilöinä välillä ja saada sitä laatuaikaa.

Mistä päästäänkin tuohon kasvatusasiaan. Oon NIIN tiukkiskasvatuksen kannalla kuin voi olla. Itse asiassa monet kiintymysteoriatutkimuksetkin pitää jopa autoritääristä kasvatusta paljon parempana kuin sitä rajatonta pullamössöilyä. Meillä sen näkee täällä niin selvästi ton vanhimman ja kaksosten kohdalla. Esikoisesta on tullut sellainen perheen pikkukingi, kaksosten kanssa kukaan enää ole ehtinyt moista passausta ja curlausta harrastaa. Syitä varmaan monia, mutta valitettavasti lopputulos on kamala. Kaksoset on ihan eri maata... Heihin on minun kuvioihin tulo vaikuttanut paljon enemmän ja myönteisemmin, olivat silloin alle 5, mieskin sitä monesti sanonut. Esikoinen taas oli varmaan jo päässyt liian pitkälle ja saavutetuista eduista luopuminen on tunnetusti kipeää... Huolissani mä siitä olen, meno on sellaista.

Meillä tuskaa tekee toi lellitty esikois-terapiakoira . Vaikka mun hevoset ja miehen ja kavereiden lapset on aina ollu meillä kurissa ja nuhteessa niin ton kanssa olis ehkä voinut olla tiukempi... Onneksi ei oo ihan myöhäistä, se on nyt 1.5v. Talvi aikaa tehdä pirusti töitä!!

 

Olikos täällä tällä hetkellä muuten muita ekan odottajia joiden perheessä ei ole vielä yhtään lapsia?

 

marrasmai täällä on yksi Tuntuu kyllä, että nyt on tosi paljon odottajia, joiden perheessä on jo lapsi/lapsia . Ja jutut on mun mielestä menny viime aikoina ehkä vähän sivuraiteillekin, kun puhutaan paljon jo olemassa olevien lasten kasvatuksesta, sisarusten suhteista toisiinsa jne. Mutta ei se toisaalta haittaa.

 

Haikara matkalla

nimim. ... hoito ... monesko tulossa ... LA

Giraffen__ ... 3.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... 24.12.2017
Voikukka

... 3.IVF 3.PAS ... ensimmäinen ... 26.12.2017
Evangelina ... 2.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... 7.1.2018
MyMa ... 2.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... 18.2.2018
Caro87 ... 2.IVF 1.PAS ... toinen ... 23.2.2018
Xienna ... 2.ICSI 1.PAS ... toinen (1.yhteinen) ... 26.3.2018
#hope ... 1.IVF ... ensimmäinen ... 22.5.2018
SalamaT ... 3.IVF/2.PAS ... ensimmäinen ... 30.5.2018
Helios... 4.ICSI 8.PAS (lahjasiittiöt) ... ensimmäinen ... 31.5.2018
Bridge ... 5.ICSI:n jälk.lahja-alkio ... ensimmäinen ... 1.6.2018
Siida ....3.ICSI/1.PAS ... toinen ja kolmas..?
mavli ... 2.IVF/ICSI 1.PAS ... toinen ... 20.6.2018
kiuski ... 2.ICSI 1.PAS ... ensimmäinen ... 25.6.2018
Esemila
Maljakko ... 3.ICSI 2.PAS .. ensimmäinen .. 29.6.2018
Marrasmai...5.ICSI..ensimmäinen..9.7.2018
Iiqu

Myöhemmin onnistuvat
Maria_V (luomu - km)
Rusina80 (1.IVF 2.PAS? - kem)
haunoora (3.ICSI 2.PAS - km)
Mintikka (1.IVF 2.PAS - kem)
Hipsunpöpsy (1.IVF - kkm)
annila (5.ICSI - kkm)
Toiveikas81 (1.ICSI - myöh. km)
Lia_ (2.ICSI - keskeytys rv22+1)
Tinnu (3.hoito/4.alkio - kkm)
Nenna81 (2.IVF 3.PAS - kkm)
AdeliinaJosefiina (2.ICSI 2.PAS - km)
Ravishing (1.IVF - kkm)
love- (1.ICSI ?.PAS - kem)
marrasmai (3.ICSI - kkm)
Jantzu (1.ICSI 2.PAS - kkm)
reason ... 2.IVF ... (kkm)
Molly3...2 IVF+1 hoito lahjasoluilla..2.pas..(tm)


Maaliin päässeet

Haaveilija87 ... 1.IVF ... ensimmäinen ... 40+2 ... 17.2.2017
Mamido ... 2.IVF ... toinen ... 40+1 ... 27.4.2017
shelterme... 1.IVF ... ensimmäinen ... 38+1 ... 9.5.2017
Reuna ... 1.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... 39+5 ... 12.5.2017
VienoUnelma ... 6. ICSI 3.PAS ... ensimmäinen ... 41+4 ... 13.6.2017
pussipiru ... 1. ICSI 2. PAS ... ensimmäinen ... ??+?
Yrittäjä J ... 2.IVF/ICSI ... ensimmäinen yhteinen ... 37+3 ... 16.6.2017
Sphinx ... 3.IVF/ICSI ... ensimmäinen yhteinen ... ??+? ... 24.6.2017?
adelmiina_ ... 3.IVF ... ensimmäinen ... ??+? ... 14.7.2017
Toive* ... 2.IVF 1.PAS ... ensimmäinen ... ??+? ... 16.7.2017
Viljonkka_ ... 2.IVF/ICSI 1.PAS ... ensimmäinen ... ??+? ... 3.8.2017
Gerbera_81 ... 3.IVF ... ensimmäinen ... 39+5 ... 5.8.2017
Emmiina85 ... 3.IVF ... ensimmäinen ... ??+? ... 7.10.2017
vipe1986 ... 2.IVF/ICSI 1.PAS ... toinen ...??+? ... 12.10.2017
Blob ... 1.ICSI 1.PAS ... ensimmäinen yhteinen ... 37+3..8.11.2017
Roxanne ... 6.ICSI ... ensimmäinen ... 40+4 20.11.2017
Kesäheinä-78 ... 6.IVF 1.PAS ... ensimmäinen .. 38+3 ... 11.12.2017
************
Päivitykset siten, että ota [ quote ] alusta ja lopusta pois. Jokainen voi päivittää itse tai jättää punaisella värillä / muuten selkeästi päivityspyynnön.

 

Niin voihan niistä toki olla puhumatta jos ekaa odottavia ei kiinnosta niistä lukea. Musta raskausaikaan liittyy muutakin kuin vaan se itse raskaus, vauvan vointi yms ja niillä joilla ennestään lapsia niin nekin tulee siihen mukaan. Mutta jos halutaan että jutellaan pelkästään raskausasioista niin sekin käy