Alistuvat vaimot

Jaa, että parisuhteen ongelmat korjaantuu sillä että toinen alistuu? Epäilemättä toimii jonkun aikaa, eihän haasteita edes pääse syntymään jos toinen määrää ja toinen sanoo jees jees.
Omasta näkökulmastani olen kuitenkin sitä mieltä, että parisuhde on lähtökohtaisesti perseellään, jos se pystyy toimimaan sujuvasti vain toisen osapuolen sanelupolitiikalla.

Ällistyttää tuo vihjailu, että tasa-arvoisessa suhteessa olevat naiset olisivat salaa onnettomia, tai että tasa-arvoiset kumppanit joutuu jatkuvasti törmäyskurssille ja sitä kautta riitaan. Ei meillä vaan, osataan keskustella molemmat ja kommunikoimalla saadaan asiat hoidettua. Ei olla 8 vuoden aikana riidelty kaiketi kertaakaan, eikä silti kummankaan tarvitse alistua.
Vaikka miehethän ei oikeesti osaa keskustella, ne vaan on semmosia luonnostaan )

 

Jaa, että parisuhteen ongelmat korjaantuu sillä että toinen alistuu? Epäilemättä toimii jonkun aikaa, eihän haasteita edes pääse syntymään jos toinen määrää ja toinen sanoo jees jees.
Omasta näkökulmastani olen kuitenkin sitä mieltä, että parisuhde on lähtökohtaisesti perseellään, jos se pystyy toimimaan sujuvasti vain toisen osapuolen sanelupolitiikalla.

Ällistyttää tuo vihjailu, että tasa-arvoisessa suhteessa olevat naiset olisivat salaa onnettomia, tai että tasa-arvoiset kumppanit joutuu jatkuvasti törmäyskurssille ja sitä kautta riitaan. Ei meillä vaan, osataan keskustella molemmat ja kommunikoimalla saadaan asiat hoidettua. Ei olla 8 vuoden aikana riidelty kaiketi kertaakaan, eikä silti kummankaan tarvitse alistua.
Vaikka miehethän ei oikeesti osaa keskustella, ne vaan on semmosia luonnostaan )

Monet miehethän ovat sellaisia että haluavat kunnon kuulantyöntäjän vaimoksi, joka päättää miehen puolesta kaikesta.
Oma mielipiteeni on kuitenkin että miehen ja naisen on turha yrittää elää yhdessä ollenkaan. teillä on ehkä mennyt hyvin, mutta kuka sanoo tai tietää missä olisitte nyt jos ette olisi tasapainoilleet suhteessanne kahdeksaa vuotta. Ja mikä on tulevaisuus.

Mielestäni nykyajan naisten vaatimukset tasa-arvosta ovat suoraan ristiriidassa sen kanssa, että silti halutaan asua samassa asunnossa miehen kanssa. Ja nimenomaan useimmiten se menee niin, että juuri nainen haluaa "muuttaa yhteen" ja mies pärjää omassa asunnossaan vailla tarvetta muutokseen.

Kun asia on kuitenkin siten että toinen on aina toista parempi tai huonompi jossain asiassa, ja sukupuolet sekä heikentävät että vahvistavat toisiaan ja toisen tyypillistä käytöstä monissa jutuissa.

Jos siis haluaa täydellistä harmoniaa, niin tehdään kuten eläinmaailmassa: kokonnutaan parittelemaan kerran vuodessa kedolle, ja mennään omille tahoille sukupuolen mukaan jakautuen.
Nainen vaihtaa itse oman lamppunsa, mies viikaa itse omat kalsarinsa.

Mielestäni kun elää näin kimppakämpässä naisten kanssa, niin mokomaa sukupuoliteemaa ei edes nouse. Ja koen että olemme kaikki vahvoja naisia jotka myös etenevät urallaan ja opiskelussa. Eikä tavalliseen asioista sopimiseen tule mitkään seksuaaliset tunteet vaikuttamaan.
Ellei olla lesboja.

 

Olen asunut myös naisten kanssa yhteiskämpässä (enkä ole lesbo minäkään), mutta koin sen paljon hankalammaksi kuin tämän yhteiselon nykyisen mieheni kanssa. Siivousriitoja, säännöistä vääntämistä, mökötystä jne. Mutta kukin tyylillään, tärkeintä tosiaan löytää se tapa elää, joka itselle sopii

Voisin ihan hyvin asua parisuhteessa erilläänkin, yhdessä asuminen ei todellakaan ole mikään ehdottomuus eikä suhteen laadun tai sitoutumisasteen mittari.

 

Vielä sellainen ajatus nousi mieleen tuosta kimppa-asumisesta, että se yhdessä viihtyminen ja ihmissuhteen (oli kyse sitten parisuhteesta tai ystävyydestä) sujuvuus riippuu loppupeleissä luonteiden yhteensopivuudesta paljon enemmän kuin sukupuolesta.

 

Että toisella naisella ei ole munia...

 

Jos siis haluaa täydellistä harmoniaa, niin tehdään kuten eläinmaailmassa: kokonnutaan parittelemaan kerran vuodessa kedolle, ja mennään omille tahoille sukupuolen mukaan jakautuen.
Nainen vaihtaa itse oman lamppunsa, mies viikaa itse omat kalsarinsa.

Tämähän ei ole tokikaan eläinmaailman ainut toimintametodi. Ja vaikka ihmisen biologisiin tarpeisiin asti mentäisiin, niin ihminen on laji, jolla ei ole selkeää kiima-aikaa, joten kerran vuodessa kedolla parittelu tuskin ratkaisisi lajin säilymisen...

En muuten oikein tajua miten yhdessä asuminen on ristiriidassa tasa-arvon kanssa. Olen asunut sekä miehen että naisen kanssa kimpassa (olen heteronainen, naisen kanssa asuin opiskeluaikana solukämpässä) ja kyllä törmäyskurssilla on oltu yhdestä jos toisestakin asiasta molemmissa järjestelyissä. Riidat ja konfliktit kuuluvat ihan kaikenlaisiin pidempiin ja läheisempiin ihmissuhteisiin, kysymys on siitä kuinka niihin suhtaudutaan ja kuinka ne hoidetaan pois päiväjärjestyksestä. Minusta pitäisi erottaa toisistaan henkinen väkivalta ja hyvänlaatuisemmat konfliktit. Osa ihmisistä myös luulee, että kiihkeä ja kärkäs väittely on riitelyä ja kohdistuu heihin ihmisinä, ja seuraus on siilireaktio.

 

Joo, tiedän varsin mainiosti että eläinmaailmassa kuvailemani käytäntö ei ole ainoa vallitseva.
Tiedän myös että ihmismaailmassakaan parisuhde ja yhdessäasuminen ei ole aina oikea ratkaisu. Tiedän myös että naiset osaavat riidellä myös keskenään.

Mutta kai naisen kanssa kommunikointi paremmin naisilta sujuu.

Naistappeluissa on kyse yleensä yksilöiden riidanhalusta, ja ehkä myös siitä että koska munaa ei ole tiedossa niin motiivi toimeen tulemiseen keskenään on hukassa.
Tässäkin sotkee niin moni asia. Naiset tähtäävät aina siihen kuinka tulla miesten kanssa toimeen, vaikka naistenkin kanssa pitää oikeasti vähän miettiä miten olla.

 

Yhdessäasuminen on ristiriidassa tasa-arvon kanssa siten, että muuttamalla miehen kanssa asumaan nainen joutuu jo kotioloissa taistelemaan, vaikka voisi muussa tapauksessa säästää taistelutahtonsa muihin asioihin.
Parisuhteessa eläminen ajaa naiset terapian tarpeeseen ja ellipalstalle notkumaan, koska miehen kanssa eläminen tuo niin monenlaista pähkäiltävää ja murheita.

 

Lisäksi olen huomannut naisten kanssa asuessa, että vaikka riitoja ja mökötystä esiintyy jossain määrin, niin naiseen voi aina luottaa siinä että halu ratkaista asiat puhumalla on olemassa voimakkaana.

Eli yksikään nainen ei minulle ole kääntänyt selkäänsä kun kysyn, että voisimmeko sopia tämän riidan, ja yleensä tulemalla puolitiehen vastaan huomataan, että kaikki oikeasti haluavat tulla toimeen mutta erehtyivät toisen motiiveista, ja nämä selviävät kun puhutaan oikeasti ääneen asioista, eikä jätetä jääkaapinoveen lappuja vittuilun vuoksi.

Toki naisissakin on ärhäköitä ja psykopaattisia yksilöitä, mutta miehen kanssa on aina, viakka ei olisi psykokaan, se lähtökohta että mistään ei koskaan puhuta, jos nainen alkaa puhua se tarkoittaa että ongelma on naisen omaa keksintöä, jos nainen alkaa puhua naista voi manipuloida tekemällä tyhmiä vastakysymyksiä ja olemalla vastaamatta mitään jne. lista jatkuu loputtomiin.

 

Lisäksi olen huomannut naisten kanssa asuessa, että vaikka riitoja ja mökötystä esiintyy jossain määrin, niin naiseen voi aina luottaa siinä että halu ratkaista asiat puhumalla on olemassa voimakkaana.

Eli yksikään nainen ei minulle ole kääntänyt selkäänsä kun kysyn, että voisimmeko sopia tämän riidan, ja yleensä tulemalla puolitiehen vastaan huomataan, että kaikki oikeasti haluavat tulla toimeen mutta erehtyivät toisen motiiveista, ja nämä selviävät kun puhutaan oikeasti ääneen asioista, eikä jätetä jääkaapinoveen lappuja vittuilun vuoksi.

Toki naisissakin on ärhäköitä ja psykopaattisia yksilöitä, mutta miehen kanssa on aina, viakka ei olisi psykokaan, se lähtökohta että mistään ei koskaan puhuta, jos nainen alkaa puhua se tarkoittaa että ongelma on naisen omaa keksintöä, jos nainen alkaa puhua naista voi manipuloida tekemällä tyhmiä vastakysymyksiä ja olemalla vastaamatta mitään jne. lista jatkuu loputtomiin.

Suosittelen valitsemaan miesseurasi tarkemmin. Jos olet onnistunut valitsemaan miehiä, joiden kanssa joudut kotiasioissa taistelemaan etkä voi luottaa että ongelmat halutaan ratkaista rakentavasti, niin älä oleta että kaikki muutkin ovat samassa tilanteessa... En yhtään ihmettele että kritisoit yhdessäasumista miehen kanssa, jos omat kokemuksesi siitä ovat noin karut. Epäilen, että suhde kaatuu puhumattomuuteen ja konfliktinpelkoon ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa, asuttiin yhdessä tai ei. Ja yhdessä asumattomuus eli ongelmien välttely ei ratkaise niitä! Toista arvostava ja rakastava ihminen ei käyttäydy viimeisessä kappaleessa kuvaillulla tavalla kun toinen tahtoo puhua jostain.

Kirjoitat ylipäätään aivan käsittämättömiä ja omien kokemuksieni vastaisia seikkoja miehistä ja naisista!

 

Tarkoitan siis taistelulla sitä, että miehen kanssa taistelu eroaa siten että nainen joutuu miehen kanssa taistelemaan kentällä, jossa mitkään hänen tuntemansa pelisäännöt eivät päde.
Eli hukkaa energiaa esim. lepyttelemällä miestä vain huomatakseen että mies ei toimi samoin vaan suuttuu enemmän ja alkaa vaaativammaksi.

Naisen kanssa tappelu on selkeää, koska sitä joko tulee toimeen tai ei, mutta toisen naisen vinkit osaa lukea eikä siten käytä aikaa asioihin joita ei edes voi ratkaista mitenkään.

Miehen kanssa ei voi mitenkään tietää milloin luovuttaa.

 

Mielestäni ongelmien välttely on täysin aliarvostettua.

Miten ihmiset oikein jaksavatkin aina rääkätä itseään yrittämällä.
Se muka kuuluu elämään, mutta todellisuudessa se vain syö.

 

"Toista arvostava ja rakastava ihminen ei käyttäydy viimeisessä kappaleessa kuvaillulla tavalla kun toinen tahtoo puhua jostain."

Ehkä minun tosiaan tulisi vaihtaa miesseuraa, koska en tunne yhtäkään miestä joka olisi esim. 10 vuoden suhteen jälkeen rakastava ja arvostava. Ilman mitään vaimon esittämiä uhkavaatimuksia tai pakkokeinoja kuten ero.

 

Ollaanko me soomalaiset vinksahtaneita erakkoja?Parisuhde ei toimi.Saman katon alla oleminen tuottaa tuskaa.Mistä tämä kaikki kertoo?Mennään etelä-eurooppaan.Siellä perhesiteet vahvoja.He arvostavat ja kunnioittavat toisiaan.Mikä meissä vikana?

 

Ollaanko me soomalaiset vinksahtaneita erakkoja?Parisuhde ei toimi.Saman katon alla oleminen tuottaa tuskaa.Mistä tämä kaikki kertoo?Mennään etelä-eurooppaan.Siellä perhesiteet vahvoja.He arvostavat ja kunnioittavat toisiaan.Mikä meissä vikana?

Paskat ne mitään kunnioita missään etelä-euroopassa. Muuta sinne niin näet itse.

Minä en ala edes puhumaan mistään euroopista, kun tiedän jo ihan suomessakin että parisuhde on yliarvostettu asia. Ja varsinkin miehen ja naisen kahdenkeskinen yhdessäasuminen.

Olisi niin paljon muitakin ratkaisumalleja tarjolla, mutta jengi ei vaan huomaa niitä.

 

Yhdessäasuminen on ristiriidassa tasa-arvon kanssa siten, että muuttamalla miehen kanssa asumaan nainen joutuu jo kotioloissa taistelemaan, vaikka voisi muussa tapauksessa säästää taistelutahtonsa muihin asioihin.

Meidän suhteessa on varmaan jotain vialla, kun en ole koskaan kokenut joutuvani "taistelemaan"...

Tarkoitan siis taistelulla sitä, että miehen kanssa taistelu eroaa siten että nainen joutuu miehen kanssa taistelemaan kentällä, jossa mitkään hänen tuntemansa pelisäännöt eivät päde.
Eli hukkaa energiaa esim. lepyttelemällä miestä vain huomatakseen että mies ei toimi samoin vaan suuttuu enemmän ja alkaa vaaativammaksi.

Naisen kanssa tappelu on selkeää, koska sitä joko tulee toimeen tai ei, mutta toisen naisen vinkit osaa lukea eikä siten käytä aikaa asioihin joita ei edes voi ratkaista mitenkään.

Miehen kanssa ei voi mitenkään tietää milloin luovuttaa.

Toivottavasti tapaat joskus parempiakin miehiä. Vaikka ei aluksi olisikaan hyvä puhumaan asioista ja tunteistaan, sitä voi kuka tahansa - sukupuoleen katsomatta - opetella, jos halua riittää. Yhtä tärkeää on opetella aidosti kuuntelemaan mitä toinen sanoo, sanoja ja niiden sisältöä, ei mitään kuviteltuja loukkauksia sieltä rivien välistä. Se voi joskus olla vaikeaa oman tunnekuohun läpi.

Voin myös kertoa vinkkinä ihan omasta kokemuksesta, että on parempi sanoa asiat suoraan kuin yrittää "lukea vinkkejä" ja arvailla että mistä nyt tuulee. Meistä ei kukaan ole ajatustenlukija.
Mutta tietenkään ei kannata ryhtyä lainkaan parisuhteeseen, jos lähtökohtaisesti kokee että se on pelkkää taistelua.

 

JUU, ei taas turhan alentuvaa tekstiä.

Lähtökohtaisesti koen myös omasta kokemuksesta. Siihenhän voi jokainen väittää, että jotenkin itse aiheutan huonoja kokemuksia, tai jos sanon että tuttavapiirissä on tapauksia, niin sanotaan että olen valinnut huonon tuttavapiirin.

Jep jep.

Ihme juttu jos ei muuten tarvitse koskaan taistella miehen kanssa, tai jotenkin edes piilotaistella siten että sinä muijana yrität ujuttaa miehelle jotain, mutta et voi suoraan sanoa johtuen miehen reaktioista.
Joko olette olleet yhdessä vain vähän aikaa (seuraavaksi kuullaan tietysti että vietätte hopeahäitä, ja mitään riitaa ei ole koskaan ollut juu juu)

Pääasia että jokainen saa olla minun kanssani eri mieltä, koska olen eri mieltä kuin jokainen keskivertomuija maailmassa. Pitää oikein sännätä todistelemaan että "Ai mää vai? Ei meillä ainakaan? Mites sulla noin?"

 

Ihan vilpitön oli toivomus siitä, että tapaat hyviäkin miehiä. Niitä nimittäin on, vaikka parisuhteessa on tietysti voimassa myös "Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa" -periaate, se kun on kaksisuuntainen systeemi. Alkuperäisenä aiheenahan oli alistuminen, minun kokemukseni mukaan tasa-arvoinen parisuhde voi toimia vallan mainiosti. Tämä rönsy lähti tuosta yleistyksestä, että parisuhde on aina miehen ja naisen taistelua.
On meillä 10 yhdessäolovuoteen vielä pari vuotta, eikä tulevaisuutta tosiaan kukaan etukäteen näe - kenties jompikumpi meistä muuttuukin tavalla, joka tulee pilaamaan koko suhteen. Jos niin käy, toivottavasti älyämme suosiolla erota, ennen kuin jompikumpi tai molemmat katkeroituvat niin pahoin, etteivät enää edes kykene parisuhteeseen.

Tietysti on niitäkin, jotka ei suhdetta edes kaipaa, ja sehän on täysin ok myös.

Mutta pääasia, ettei vaan ole keskiverto

 

Juu, sekin oli odotettavissa, että selkeisiin väittämiin joita rohkeasti vain teen, tulee sellainen "minä olen kypsä ja minulla ei ole mitään tarvetta"- tyylinen vastaus.
Usko pois, se on aivan tuttua. Kuuluu todistamisen tarpeeseen, ja johtuu siitä että jollain on erillä lailla, ja jollain on kärjistetty ajattelu pukeutuneena sanoiksi. Sama homma tulee esiin, kun puhuu missä tahansa miehistä ja naisista, ja heti änkeää joku selittämään että "No mites sitten lespot ja homot? Onkos kirjoittaja/puhuja ajatellut, että on olemassa muunkinlaisia ihmisiä kuin hän itse?" Tai että "Mites sitten selität sitten apinoiden käyttäytymisen, heissä on yksilöitä aivan kuten miehissä ja naisissa?"

Sitten kun on tarpeeksi väitelty, änkeää joku jostain huomauttamaan että "no mikäli kirjoittaja odottaa jotain uskottavuutta, olisi suositeltavaa opiskella kuinka pilkut ja pisteet laitetaan paikoilleen. Lisäksi sana toissapäivänä on yhdyssana."

Seuraava kirjoittaja sitten väittää että se ei ole yhdyssana. Ja niin päästään ohittamaan kaikki olennainen ja ilmiselvä pässinliha, jota totuudeksi kutsutaan.

 

Pilkut ja muutkin välimerkit ovat eräänlaista maustetta asiaan.Myöskin erottavat asioita omiin loosseihinsa.Hieno keksintö sinänsä.Se että jotkut huomauttelevat pilkuista ja pisteistä,tarpeetonta.Kyllä ihmisten kirjoituksista saa tolkun mitä he haluavat tuoda esille.Itse en edes välitä siitä tuleeko joku pilkku oikeeseen vai väärään paikkaan.

 

Seurusteltiin pari vuotta.Nainen tykkäsi seksistä.Hän oli valmis joka hetki.Itse en aina halunnut.Kun hän tuli kainalooni,hän sanoi,ole rauhassa,otan sauvani ja sillä selvä.Tunsin itseni alistetuksi.Täytyy vaan hyväksyä tosiasiat.Jokaisella meistä omat tarpeemme ja halumme.

 

Joskus ei itsekään ymmärrä olevansa alistamisen kohteena ennenkuin se on jatkunut jo pitkään. Varsinkin jos kyse on henkisestä alistamisesta. Alistamista ei pidä koskaan hyväksyä ja pitää uskoa omiin tunteisiin ja pitää itsestä huolta !!!

 

Nyt kun olen huomannut ettei nykypäivän naiset halua olla alamaisena hyvässäkään mielessä, vaan tämänpäivän juttu on tasa-arvo.
Nyt kysynkin pitääkö tasa-arvo vallita kaikkialla? Siis näidenkin sivujen mielipiteiden esittäjien kesken. Mielestäni se ei ole tasa-arvoa, jos toisen mielipide haukutaan huonoksi ja siinä samalla mielipiteen esittäjä. Ettei se vaan ole alistamista?
Toisten mielipiteiden kunnioitusta toivoen.
Silti rakentavia vastaväitteitä toivoen.
Tasa-arvoa haluten kaikkialle.

 

Tasa-arvon ei tarvitse vallita kaikkialla. Tasa-arvo ja alistaminen ovat kaksi täysin eri asiaa. Mies saa olla mies ja nainen saa olla nainen mutta sen ei tarvitse tarkoittaa henkistä alistamista.

 

Mielestäni tasa-arvo on sitä että kaikilla on hyvä olla.Alistajatyypit eivät hyväksy tasa-arvoa.Siksi suuri osa ihmiskunnasta kärsii näitten ei tasa-arvoisten ikeessä.