Alistuvat vaimot

Jos aloittaja on asemassaan onnellinen, niin mitäpä siihen sanomaan. Sen sijaan kritisoin väitettä että alistuva nainen olisi onnellisen parisuhteen avain.
Ihmiset ovat yksilöitä, toiset mukautuvaisempia, toiset itsepäisempiä. Ekä tarkoita ainoastaan parisuhteita.

Olen kasvanut itsenäiseksi ja voimakatahtoiseksi naiseksi, enkä halua elämääni perinteisiä arvoja. Muuttumalla väkisin perusluonteensa vastaiseksi, ei johda onnelliseen parisuhteeseen.

Pointti: toisille sopii, toisille ei. Minä olen onnellisessa suhteessa itsepäisenä feministijukurina, ja juuri tällaisena miehinikin minut haluaa.

 

En ole harrastanut irtosuhteita. En ole epävarma enkä jännittynyt. Olen ollut perinteisessä mielessä kiltti. Silti en ikinä ole alistunut enkä suostuisi alistumaan miehen määräysvaltaan vakituisessa suhteessa. Kummankin täytyy käyttää omaa järkeään ja kantaa vastuunsa.

Olen kai tämän palstan mittapuiden mukaan sitten feministi. Ja olen vieläpä ylpeä siitä.

 

... lopullinen päätös on aina hänen. Se saattaa liittyä pukeutumiseeni tai ihan vain kotiaskareisiin ja rahan käyttöön... Olen ollut toisenlaisissakin suhteissa mutta tämä on minulle ehdottomasti se oikea.

Mutta sitä se ei ole kaikille. Joten älä tee siitä lakia ja mallia muille. Kaikki naiset eivät halua miehen sanovan viimeistä sanaa pukeutumiseensa. En totta totisesti ottaisi miestä, joka haluaisi määrätä ulkonäkönikin. Eräs edesmennyt työkaverini kertoi miehensä laukovan mielipiteensä haluamistaan koruistakin. Nainen ei päässyt nousemaan masennuksestaan mihinkään, vaikka koristautui miten hienosti.

Kaikki eivät kestäisi tuollaista vahtimista ja äkseerausta.

 

Aviomies/isä oli kanssani samoilla linjoilla ja olisi voinut olla vaikka mieheni. Hänen kanssaan olisi mielenkiintoista jatkaa keskustelua, mutta luulen sen ärsyttävän liian monia.

No tottakai omasta miehuudestaan epävarma mies on samoilla linjoilla...

 

Uskon että ap on PROVO.

Ei tuollaisia naisia ole enää olemassa.

 

ton kirjan pohjaltahan tuli dokkari joskus talvella. Jenkeissä se on ihan villitys. Kun akka nalkutti miehen ajotavoista, mies sitoi akalta ajomatkan ajaksi silmät. Ei nalkuta enää jne...Jopa seksiä on naisen annettava vähintään kerran viikossa, hhuvitti itseä tai ei mieluummin aina kun mies haluaa. Siinä oli nainen, joka teki joka aamu miehen saneleman listan päivän töistä jne...

Katsoin sitä suu auki ja siksi se on kai jäänyt mieleenkin. Uskomatonta mutta ajattelin, että jenekissä on kaikenlaista. Hämmästyin, että on levinnyt jo Suomeenkin. No oma kokemukseni on, etteivät kaikki miehetkään suinkaan halua tätä. Kuten kilttityttö totesi, se jolla on valta on myös vastuu. Eiköhän suurin osa miehistä halua edelleen jakaa molemmat tasapuolisessa kumppanuussuhteessa ja ainakin minä tulen siitä onnelliseksi.

 

Olipa kiva huomata, että on olemassa naisia jotka haluavat olla alamaisena ja kunnioittaa miestä perheen päänä.
Kysymys ei ole, että mies alistaa vaimoaan. Miettikää mitä eroa on sanoilla, alamainen ja apulainen.
Miehen pitää myös olla oikeudenmukainen ja ottaa huomioon vaimon ja lasten tarpeet. Vaikka mies on perheenpää silti hän ei voi olla määräilevä.
Tasa-arvossa menee kaikki huomio siihen että ajatellaan ollaanko nyt varmasti tasa-arvoisia. Silloin kun mies on perheen pää, niin hän antaa suurimman huomion läheisilleen, koska hän rakastaa perhettään. Huomatkaa kuinka tässä tapauksessa perhe saa enemmän, kun jos oltaisiin tasa-arvossa.
Siinä tapauksessa, jos perheenpää ei ole rakastava ja toiset huomioon ottava, niin mennään metsään. Suoranaista alistamista en minäkään hyväksy.
Toivottavasti keskustelu jatkuu.

 

En ymmärrä - annat itsesi älyllisesti taantua ja luopua omasta elämästäsi,

Tätä ei ollut tarkoitettu mulle, mutta ei alistuminen suhteessa tarkoita älyllistä taantumista - on helpompi keskittyä niihin oikeasti tärkeisiin asioihin, kun jokapäiväisestä ei tarvitse kinastella. Kotona tiedän paikkani, säännöt ovat selvät. Se on vapauttavaa.

Joku puhui provoilusta, mutta alistuvia naisia on paljon. Samoin kuin alistuvia miehiä. Alistuva mies tarvitsee vahvan naisen. Alistuva nainen tarvitsee vahvan miehen.

Ja olen myös feministi. Feminismi tarkoittaa mahdollisuutta valita oman suhteensa laatu: jos ns. perinteinen muotti tuntuu sopivan, minulla on oikeus valita myös se.

 

...on helpompi keskittyä niihin oikeasti tärkeisiin asioihin...

Kuten mihin? Sinunko mielestä itsenäiset ja omaa päätään käyttävät naiset kykene keskittymään oikeasti tärkeisiin(tm) asioihin?

 

...on helpompi keskittyä niihin oikeasti tärkeisiin asioihin...

Kuten mihin? Sinunko mielestä itsenäiset ja omaa päätään käyttävät naiset kykene keskittymään oikeasti tärkeisiin(tm) asioihin?

Joo, aika epämääräinen ilmaus. Ajattelin kai lähinnä elämän isompia päätöksiä, työtä tms., mikä nyt kellekin on tärkeää. Toki jollekin ihmiselle suhteen tasa-arvoisuus on ehdottoman tärkeää. Minulle on ehdottoman tärkeää, että suhteessani on selkeät roolit, ja että ne roolit menevät juuri näin.

Älä kuitenkaan tunge mun suuhun sanoja, joita en koskaan ole sanonut. Minä en vähättele naisia, jotka etsivät suhteeltaan jotain muuta kuin minä. Sinä taas halveksit ihmisiä, jotka eivät halua elää kuten sinä.

Alistuminen ei tarkoita sitäkään, että luopuisin omasta elämästäni. Sitähän minä tässä koko ajan täysillä elän!

 

Älä kuitenkaan tunge mun suuhun sanoja, joita en koskaan ole sanonut. Minä en vähättele naisia, jotka etsivät suhteeltaan jotain muuta kuin minä. Sinä taas halveksit ihmisiä, jotka eivät halua elää kuten sinä.

Projisointi se rules?

 

naisia, yleensä peloteltu tarpeeksi hyvästi.
Mutta kyllä mies on perheenpää, totta se on, mutta nainen on se niska joka päätä kääntää! Meillä asiat toimii, itsestään selvyyksistä ei tarvitse edes keskustella ja pikkuasioista ei tarvitse riidellä.
Jolla on valtaa, hänellä on myös vastuuta ja se ihminen joka osaa taiten käyttää näitä molempia on paikkansa ansainnut.

 

Onko täällä ketään, joka olisi lukenut Surrendered wives- kirjan? Saatikaan elää oppien mukaan?
Minä harrastin aikoinani irtoseksisuhteita, olin epävarma ja jännittynyt. Kävin jossain välissä terapiassakin, joka ei auttanut mitään. Avun sain vasta kun tapasin nykyisen mieheni ja ymmärsin, että meillä Suomessa ollaan menty aivan väärään suuntaan tasa-arvossa. Onnellisten parisuhteiden ja naisten salaisuus on alistua miehelle. Mies on perheen pää, jolla on valta mutta myös vastuu.

En kaipaa ilkeitä kommentteja vaan samallaisten naisten kanssa ajatusten vaihtoa.

Minä ajattelen, että juuri kilpailutilanne miesten ja naisten välillä pitäisi saada pois. sillätavalla että lapsia ei enää kasvatettaisi yhteiskouluissa, vaan sukupuolet jaettaisiin eri kouluihin tai luokkiin, jotta ikävää vertailua miesten ja naisten välillä ei tulisi niin voimakkaana, vaan molemmat saisivat kehittyä rauhassa ajattelematta turhaan "mikä minussa on vikana" , esim poikien kilpailuvietti karsii sitä tytöistä pois, ja tyttöjen kielellinen kehittyminen aiemmin kitkee pojilta kiinnostusta lukemiseen, koska pojat arvelevat olevansa siinä niin huonoja ettei kannata edes yrittää.
Molemmissa sukupuolissa on omat puolensa, mutta molemmat ajattelevat toisistaan että "tuo on tyhmä"
siksi naiset tappelevat tasa-arvosta, koska miehet ovat käsittäneet että naiseus on "heikkous". Monet naisetkin ajattelevat että naisena oleminen on heikkoutta, ja yrittävät kompensoida.

 

Aloittajan irtosuhteista yms samanlaista kokemusta.
Minäkin koin että elämä tasapainottui kun tajusin, että ei yksinäisen naisn kannata lyöttäytyä seurueisiin, ja "bailata" ja viritellä keskusteluja irstaiden ukkojen kanssa.
Naisen mieli on viaton joskus, sitä luulee pärjäävänsä mutta kun toiset vain haluavat pillua, niin ei se ole normaalia keskustelua eikä hauskanpitoa.
Nykyään ryypiskelen naisporukalla, jolloin on oikeasti hauskaa, pysyn erossa "miesten jutuista" kun ne menevät liian pitkälle, ja en todellakaan enää harrasta mitään irtosuhteita.

Mies on kyllä perheen pää, siitä olen samaa mieltä, mutta nainen on kaula joka päätä kääntelee.
NImittäin ei miesten arvostelukykyyn voi täysin luottaa ainakaan itseä koskevissa asioissa tai talouden hoidossa. Kyllä miehenkin pitää naista kuunnella, mutta varmiten mies kuuntelee jos saa kokea olevansa kunnioitettu. Joskus voi antaa miehen ratkaista asioita, joilla ei ole itselle niin suurta merkitystä miten ne menee.

Koska mies kuitenkin nauttii siitä kun saa onnistua, ja kokea että hän teki nyt hyvin.

 

Minusta olisi hyvä jos koulussa samassa luokassa olisi vain ihmisiä.

Samoin käyn ulkona (silloin kun käyn) ihmisten kanssa. En tykkää yhtään jos joku irstas lesbo pyrkii pöksyihini.

Mitäköhän hyvää siitä seuraa jos kaikkia yritetään änkeä samaan muottiin? Hyvääkö?

Mitäs muuten tykkäätte naisten äänioikeudesta?
Entä onko järkeä ylipäätään kouluttaa tyttöjä?
Pitäisikö naisen olla laisinkaan työelämässä?
Mitä pitäisi tehdä niille tytöille jotka eivät sovi muottiin?
Mitä opetatte omille lapsillenne?


Ja sokerina pohjalla: mitä jos miehenne päättääkin lähteä jonkun toisen naisen matkaan?

 

Onko täällä ketään, joka olisi lukenut Surrendered wives- kirjan? Saatikaan elää oppien mukaan?
Minä harrastin aikoinani irtoseksisuhteita, olin epävarma ja jännittynyt. Kävin jossain välissä terapiassakin, joka ei auttanut mitään. Avun sain vasta kun tapasin nykyisen mieheni ja ymmärsin, että meillä Suomessa ollaan menty aivan väärään suuntaan tasa-arvossa. Onnellisten parisuhteiden ja naisten salaisuus on alistua miehelle. Mies on perheen pää, jolla on valta mutta myös vastuu.

En kaipaa ilkeitä kommentteja vaan samallaisten naisten kanssa ajatusten vaihtoa.

Tämä ei ole ilkeilyä vaan totean: ystäväni mies on todellinen kuvaamasi ns. esimerkkimies. Komento on kova, onhan mies vielä töissä kapiaisena armeijassa. Ystäväni on jatkuvilla paniikkihäiriö ja masennus lääkityksillä, töistä saikkua pitkiäkin jaksoja kun ei jaksa enää sängystä ylös nousta. Eron olisi ottanut jo vuosia sitten mutta ei uskalla koska pelkää miestään. Tätä totuutta ei kovin moni tiedä, sukulaisistaan ei ainoakaan, mutta joillekin ystävilleen on asiasta uskoutunut. Suku luulee että onpas siinä hyvä mies kun on hyvässä virassa etc mutta kumpa tietäisi totuuden, niin luulen että olisi eri mieltä.

 

Miesten ei kylläkään pitäisi toimia väärin komennellen ja alistaa vaimoaan. Alistaminen ja kova kuri ei missään nimessä kuulu parisuhteeseen.
Mutta kun on naisia jotka haluavat miehen johtavan perhettään ja olla ikäänkuin alaisena. Tässä tapauksessa miehen pitää toimia oikein, niin että alaisilla on hyvä olla ja saavat kaiken hyvän osakseen. Jos mies ei tuohon pysty, niin ei naisen pidä alistua ihan mihin vaan.

 

Minusta olisi hyvä jos koulussa samassa luokassa olisi vain ihmisiä.

Samoin käyn ulkona (silloin kun käyn) ihmisten kanssa. En tykkää yhtään jos joku irstas lesbo pyrkii pöksyihini.

Nämä on just näitä lapsellisia, jotka ei ymmärrä ollenkaan hyväksyä että sukupuolissa on omat eronsa.
Toivotan sulle vaikeaa elämää, se nimittäin seuraa tuosta kaiken "inhimillistämisestä"

Sellainen nainen joka ei ymmärrä että mies on mies, jää todennäköisesti happamaksi vanhaksipiiaksi, tai ainakin hän ei pysty hahmottamaan moniakaan ihmissuhdeongelmia elämässään. Menee aina perse edellä puuhun vaikka vastaus olisi ihan siinä nenän alla.joka vain etsii "sitä oikeaa" kokoajan, kun jokaisessa miehessä on vikaa. Vikana on lähinnä se että mies on mies, mutta ihmistäjä ei tajua niitä eroja vaan luulee että vika on aina vain siinä kyseisessä miehessä.

 

Mies voi olla voimakas ja miehekäs, alistamattakin.
Minulla on ollut onni olla oikeiden Miesten kanssa. Vaikka suhteet ovatkin päättyneet, syistä jos toisistakin; mieheni ovat olleet Miehiä.
Oikean Miehen ei tarvitse käskeä tai alistaa, en usko että edes odottavatkaan mitään alistumista...hän vain ottaa paikkansa ja tilansa, eikä tule edes mieleen asettaa kyseenalaiseksi päätöksiä tms. koska ei ole mitään syytä toimia niin.
Pystyn yksinkin ihan mihin vain. Minulla on aina ollut oma tilani olla vahva ja kykenevä, eikä se ole murentanut Miesteni itsetuntoa...silti olen tuntenut itseni naiseksi.
Käskyttävä ja komentava mies; ehdoton turnoff. Joku on joskus yrittänyt alistaa ja komentaa, sellaiset on "mulkoiltu" ovesta ulos.
Hiuksenhieno ero alistamisen ja voimakkuuden (positiivisen) välillä; mutta jos on tottunut voimaan, ei kykene alistumaan alistamiseen.

 

Minusta olisi hyvä jos koulussa samassa luokassa olisi vain ihmisiä.

Samoin käyn ulkona (silloin kun käyn) ihmisten kanssa. En tykkää yhtään jos joku irstas lesbo pyrkii pöksyihini.

Nämä on just näitä lapsellisia, jotka ei ymmärrä ollenkaan hyväksyä että sukupuolissa on omat eronsa.
Toivotan sulle vaikeaa elämää, se nimittäin seuraa tuosta kaiken "inhimillistämisestä"

Sellainen nainen joka ei ymmärrä että mies on mies, jää todennäköisesti happamaksi vanhaksipiiaksi, tai ainakin hän ei pysty hahmottamaan moniakaan ihmissuhdeongelmia elämässään. Menee aina perse edellä puuhun vaikka vastaus olisi ihan siinä nenän alla.joka vain etsii "sitä oikeaa" kokoajan, kun jokaisessa miehessä on vikaa. Vikana on lähinnä se että mies on mies, mutta ihmistäjä ei tajua niitä eroja vaan luulee että vika on aina vain siinä kyseisessä miehessä.

Oletko koskaan kuullut yksilöeroista? Se että lähdetään vetämään mikä kuuluu miehen ja mikä naisen ominaisuuksiin asettaa tarpeettomia odotuksia ja rajoituksia yksilöille joiden ominaisuudet eivät sovi sukupuolesta riippuen joko miehen tai naisen muottiin. Se, että toivotat minulle omalta näkökannaltasi epämiellyttävää elämää (ilman miestä elävä nainen voi hyvin olla onnellinen, kaikki eivät pidä samoista asioista katsos nääs) antaa minulle sellaisen vaikutelman että sinulta on argumentit loppu. Tätä näkökulmaa tukee myös se seikka ettet vastannut listaamiini kysymyksiin.

Hyvin mahdollista on että nämä alistuvat vaimot ovat niitä karvaisia vuorenpeikkoja koska koko aihe tuntuu tähän maailmaan niin absurdilta.

Ihan btw, ovatko nämä alistuneet vaimot saaneet luvan miehiltään kirjoittaa elleihin? ;-)

 

Oletko koskaan kuullut yksilöeroista? Se että lähdetään vetämään mikä kuuluu miehen ja mikä naisen ominaisuuksiin asettaa tarpeettomia odotuksia ja rajoituksia yksilöille joiden ominaisuudet eivät sovi sukupuolesta riippuen joko miehen tai naisen muottiin. Se, että toivotat minulle omalta näkökannaltasi epämiellyttävää elämää (ilman miestä elävä nainen voi hyvin olla onnellinen, kaikki eivät pidä samoista asioista katsos nääs) antaa minulle sellaisen vaikutelman että sinulta on argumentit loppu. Tätä näkökulmaa tukee myös se seikka ettet vastannut listaamiini kysymyksiin.

Hyvin mahdollista on että nämä alistuvat vaimot ovat niitä karvaisia vuorenpeikkoja koska koko aihe tuntuu tähän maailmaan niin absurdilta.

Ihan btw, ovatko nämä alistuneet vaimot saaneet luvan miehiltään kirjoittaa elleihin? ;-)

Eli ensin jeesustelet yksilöeroilla ja sitten tuomitset ne yksilöt, joille sopii erilainen elämä ja parisuhde kuin sinulle.

 

Oletko koskaan kuullut yksilöeroista? Se että lähdetään vetämään mikä kuuluu miehen ja mikä naisen ominaisuuksiin asettaa tarpeettomia odotuksia ja rajoituksia yksilöille joiden ominaisuudet eivät sovi sukupuolesta riippuen joko miehen tai naisen muottiin. Se, että toivotat minulle omalta näkökannaltasi epämiellyttävää elämää (ilman miestä elävä nainen voi hyvin olla onnellinen, kaikki eivät pidä samoista asioista katsos nääs) antaa minulle sellaisen vaikutelman että sinulta on argumentit loppu. Tätä näkökulmaa tukee myös se seikka ettet vastannut listaamiini kysymyksiin.

Hyvin mahdollista on että nämä alistuvat vaimot ovat niitä karvaisia vuorenpeikkoja koska koko aihe tuntuu tähän maailmaan niin absurdilta.

Ihan btw, ovatko nämä alistuneet vaimot saaneet luvan miehiltään kirjoittaa elleihin? ;-)

Eli ensin jeesustelet yksilöeroilla ja sitten tuomitset ne yksilöt, joille sopii erilainen elämä ja parisuhde kuin sinulle.

Tuomitsen miten? Jos sanon, että koko aihe tuntuu absurdilta niin onko se tuomitsemista? Valitan, se ei ole.

Minulle on yksi lysti jos joku tykkää koko elämänsä kävellä käsillään, pukeutua pupujussipukuun ja hoilottaa 24/7 joululauluja, ihan näin esimerkiksi. Erilaisuus on rikkautta, koittakaa te myöskin ymmärtää se. Ja eriävät mielipiteet eivät ole tuomitsemista, joten koittakaas olla ristiinnaulitsematta itseänne.

 

Oletko koskaan kuullut yksilöeroista? Se että lähdetään vetämään mikä kuuluu miehen ja mikä naisen ominaisuuksiin asettaa tarpeettomia odotuksia ja rajoituksia yksilöille joiden ominaisuudet eivät sovi sukupuolesta riippuen joko miehen tai naisen muottiin. Se, että toivotat minulle omalta näkökannaltasi epämiellyttävää elämää (ilman miestä elävä nainen voi hyvin olla onnellinen, kaikki eivät pidä samoista asioista katsos nääs) antaa minulle sellaisen vaikutelman että sinulta on argumentit loppu. Tätä näkökulmaa tukee myös se seikka ettet vastannut listaamiini kysymyksiin.

Hyvin mahdollista on että nämä alistuvat vaimot ovat niitä karvaisia vuorenpeikkoja koska koko aihe tuntuu tähän maailmaan niin absurdilta.

Ihan btw, ovatko nämä alistuneet vaimot saaneet luvan miehiltään kirjoittaa elleihin? ;-)

Eli ensin jeesustelet yksilöeroilla ja sitten tuomitset ne yksilöt, joille sopii erilainen elämä ja parisuhde kuin sinulle.

Tuomitsen miten? Jos sanon, että koko aihe tuntuu absurdilta niin onko se tuomitsemista? Valitan, se ei ole.

Minulle on yksi lysti jos joku tykkää koko elämänsä kävellä käsillään, pukeutua pupujussipukuun ja hoilottaa 24/7 joululauluja, ihan näin esimerkiksi. Erilaisuus on rikkautta, koittakaa te myöskin ymmärtää se. Ja eriävät mielipiteet eivät ole tuomitsemista, joten koittakaas olla ristiinnaulitsematta itseänne.

Jos puhutaan "karvaisista vuorenpeikoista" ja "kynnysmatoista" sekä "älyllisestä taantumisesta", vaikea sitä on ottaa muuna kuin tuomitsemisena ja suorana loukkauksena. Tuolla perusteella kaikki rasistiset ja homofobiset asenteet ja haukkumasanatkin ovat vain "eriäviä mielipiteitä".

Mulle ei tuota mitään ongelmia hyväksyä naista, joka ei halua alistua tai miestä, joka haluaa alistua. Ei kaikkien tarvitse olla samanlaisia kuin minä, mutta minulla on oikeus olla oma itseni, eikä kenenkään tarvitse minua sen tähden nimitellä "karvaiseksi vuorenpeikoksi" tai "kynnysmatoksi".

Yleistäminen on typerää, puolin ja toisin.

 

Minusta olisi hyvä jos koulussa samassa luokassa olisi vain ihmisiä.

Samoin käyn ulkona (silloin kun käyn) ihmisten kanssa. En tykkää yhtään jos joku irstas lesbo pyrkii pöksyihini.

En tajua.

 

Oletko koskaan kuullut yksilöeroista? Se että lähdetään vetämään mikä kuuluu miehen ja mikä naisen ominaisuuksiin asettaa tarpeettomia odotuksia ja rajoituksia yksilöille joiden ominaisuudet eivät sovi sukupuolesta riippuen joko miehen tai naisen muottiin. Se, että toivotat minulle omalta näkökannaltasi epämiellyttävää elämää (ilman miestä elävä nainen voi hyvin olla onnellinen, kaikki eivät pidä samoista asioista katsos nääs) antaa minulle sellaisen vaikutelman että sinulta on argumentit loppu. Tätä näkökulmaa tukee myös se seikka ettet vastannut listaamiini kysymyksiin.

Hyvin mahdollista on että nämä alistuvat vaimot ovat niitä karvaisia vuorenpeikkoja koska koko aihe tuntuu tähän maailmaan niin absurdilta.

Ihan btw, ovatko nämä alistuneet vaimot saaneet luvan miehiltään kirjoittaa elleihin? ;-)

Eli ensin jeesustelet yksilöeroilla ja sitten tuomitset ne yksilöt, joille sopii erilainen elämä ja parisuhde kuin sinulle.

Tuomitsen miten? Jos sanon, että koko aihe tuntuu absurdilta niin onko se tuomitsemista? Valitan, se ei ole.

Minulle on yksi lysti jos joku tykkää koko elämänsä kävellä käsillään, pukeutua pupujussipukuun ja hoilottaa 24/7 joululauluja, ihan näin esimerkiksi. Erilaisuus on rikkautta, koittakaa te myöskin ymmärtää se. Ja eriävät mielipiteet eivät ole tuomitsemista, joten koittakaas olla ristiinnaulitsematta itseänne.

Jos puhutaan "karvaisista vuorenpeikoista" ja "kynnysmatoista" sekä "älyllisestä taantumisesta", vaikea sitä on ottaa muuna kuin tuomitsemisena ja suorana loukkauksena. Tuolla perusteella kaikki rasistiset ja homofobiset asenteet ja haukkumasanatkin ovat vain "eriäviä mielipiteitä".

Mulle ei tuota mitään ongelmia hyväksyä naista, joka ei halua alistua tai miestä, joka haluaa alistua. Ei kaikkien tarvitse olla samanlaisia kuin minä, mutta minulla on oikeus olla oma itseni, eikä kenenkään tarvitse minua sen tähden nimitellä "karvaiseksi vuorenpeikoksi" tai "kynnysmatoksi".

Yleistäminen on typerää, puolin ja toisin.

Mitä minä sanoin ristiinnaulitsemisesta? Ihankuin mykkäkuurosokeat lukisivat mitä minä kirjoitan. Jos tykkäätte lukea asenteelliset lasit naamallanne, go for it, mutta älkää ihmetelkö jos missaatte jutun ytimen.

Kynnysmattoilu ei ole minun lanseerama ilmaisu naisesta, joka oikein kaivautuu miehen tossujen alle. Älkää nähkö kynnysmattoja negatiivisessa valossa, niilläkin on tärkeä tehtävä - pitäväthän nekin alistuvien vaimojen tavoin kotia siistimpänä ;-)

Ja mitä muuta kuin älyllistä taantumista on se, että nainen aikuisiällä heittäytyy ihan lapsen rooliin (niinkuin ketjun aloittaja IHAN ITSE omin sanoin kertoi) ja antaa miehen tehdä kaikki päätökset hänen puolestaan. Minne katosi naisen omat ajatukset, tuntemukset, mieltymykset ja mielipiteet? Hänen ei tarvitse ajatella enää itse kun periaatteessa tekee sen työn hänen puolestaan. Varmasti samanlaista turvallisuuden tunnetta koetaan eri uskontokuntien jäsenien parissa - on jokin ylempi taho joka on jo päättänyt kaiken puolestasi. Meni sitten asiat syteen tai saveen, niin johdatusta seurataan laisinkaan sen järkevyyttä kyseenalaistamatta. Karrikoidusti tällaisen naisen voi nähdä tahdottomana oliona jonka kohdalla käsite "oma elämä" on vähintään kyseenalainen. Mutta kukin tyylillään. Toivottavasti valintanne on oma, ettekä pakota lapsianne samaan muottiin.

Ja karvainen vuorenpeikko on hieman toisenlainen ilmaus trolleista. Jos et tiedä mitä trolli tarkoittaa, niin saat kyllä ihan itse ottaa siitä selvää.

Ja en edes voinut ajatella, että joku ei ymmärrä yksinkertaistakaan sarkasmia kun kirjoitin irstaista lesboista. "Irstas lesbo"vaste tuli tälle pätkälle:

Minäkin koin että elämä tasapainottui kun tajusin, että ei yksinäisen naisn kannata lyöttäytyä seurueisiin, ja "bailata" ja viritellä keskusteluja irstaiden ukkojen kanssa.
Naisen mieli on viaton joskus, sitä luulee pärjäävänsä mutta kun toiset vain haluavat pillua, niin ei se ole normaalia keskustelua eikä hauskanpitoa.
Nykyään ryypiskelen naisporukalla, jolloin on oikeasti hauskaa, pysyn erossa "miesten jutuista" kun ne menevät liian pitkälle, ja en todellakaan enää harrasta mitään irtosuhteita.

Ensinnäkin lainatun tekstin kirjoittajalta tuntuu unohtuneen se seikka, että on olemassa muitankin kuin heteroseksuaaleja. Toisaalta lainattu pätkä antaa hiukkasen naiivin ja itsekeskeisen kuvan kirjoittajan ajattelutavasta, että miestä aina kiinnostaisi naispuolisen keskustelukumppaninsa pipari. Ensinnäkin aina voi sanoa "ei" jos ei halua ns irstaiden ukkojen kanssa muutakuin keskustella ja seuransa voi myös valita. Joten muistuttaisin että kun seuraavan kerran kirjoittaja lähtee tyttöporukalla bailaamaan niin kannattaa olla varma, että matkassa ei ole irstaita lepsoja jotka kuitenkin vain pyrkii rouvan hameen alle ;-)