Alhainen anti-Muller hormoni ja ivf

Malsu, toivottavasti nuo sydän ja hengitysongelmat ennakoi hormonien lisääntymisestä :D. Ja seuraavaksi toivonkin, että ne sitten häipyisi mahdollisimman pian tiehensä :mad:. Kohtahan sä pääset ennakkotestaamaan, jos virallinen testipäivä on jo viikon päästä!
 
Minä täällä piinailen ja perus ennakkotestaaja meinaa iskeä mutta nyt ei oo varaa romahtaa ennen viikonloppua. Taidan siis pitkittää ekaa kertaa elämässäni ihan oikeeseen testipäivään asti. (terapeutti varattu maanantaiksi :D ) Viikonloppuna on niin saatanallinen työrupeama edessä että hirvittää.

Mulla iski kovin kramppi ikinä silloin kiinnittymispäivien aikoihin. En tiiä mikä oli mutta kärsin todella kivuliaista kuukautisista ja tää oli viel siitä puolet kamalempi kramppi. Kesti yhtäjaksoisesti aaltoillen toista tuntia ja kun sain sen ohi niin nukuin pari tuntia. Kipu oli niin valtava että en päässyt edes liikkeelle ja hengittäminenkin tuntu turhalta. Naama irveessä makasin kyljeltäni ja manasin elämääni. Totesin että jos ei olis nää hoidot meneillään niin tuosta kivusta olisin varmaan tilannu ambulanssin... Nyt vaan idiootti toivon että olis ollu jotain kiinnittymisjuttua :D ETTÄ IHMINEN ON TYHMÄ!!

Nyt on todella "kovat piipussa" niinsanotusti. Mulla on tää synttäri siis sunnuntaina ja meinasin että sillon testaan niin maanantaina pääsen purkamaan tuntojani. JOS kävis niin jäätävä tuuri että olis tärppi käyny niin LA olis sopivasti mieheni synttäreitä ennen neljä päivää... eli olis aika osuva aika sekin... Ja joulu olis tietty ollu aika kiva aika kertoo sukulaisille.... Mut juu... ei siinä sitte mitään... Toivossa olis hyvä elää vaan kun toivo on kuollu..

Kyllä mä vielä sinne julkiselle meen yhteen kierrokseen jos ne vaan antaa... Muutoin adoptioinfoa kuuntelemaan...
 
Yrittäjä, mä ajattelin heti, että *kiinnittymiskipuhan se tietty*! Et sä ole ainoa! Ja voihan se olla. Vaikka tiedän, että toivosta on raskas pitää kiinni - mut mitä meillä ilman sitä on? Jos kuitenkin kärsitään hoito toisensa perään läpi, mitä järkeä siinä on, jos ei voi uskoa koskaan?

Hiskias, mä en aio ennakkotestata. Aion keskiviikkoaamuna tehdä kyllä apteekin testin ennen verikokeeseen menemistä. En halua järkyttyä keskellä työpäivää, kun lääkäri soittaa. Tosin tuttavalla oli oma testi plussa, verikoe "ehkä". Siinäkin voi vielä selvitä, että ei tilanne olekaan mennyt toivon mukaan. Tosin sen arvot sitten nousi myöhemmin. Tiedoksi vaan, että ei siihen plussaankaan enää voi luottaa!

Mihinkään ei voi! Aaaa!

Niin ja kiitos myötätunnosta. Teen jotain omia meditaatioharjoituksia täällä, jos ne vaikka auttaisi...

Mies on ihan vakuuttunut, että olen raskaana, kun on niin paljon erilaisia oireita. Mä uskon sitten, kun näen sydämen sykkeen monitorissa! En uskalla sitä ennen täysin uskoa. Kun nyt saisi sen plussan edes alkuun...
 
Viimeksi muokattu:
Kuulostaapa teillä Malsu ja Yrittäjä hyvältä meininki! Ihan selviä kiinnittymiskipuiluja. Ihanaa olla tuossa täpinävaiheessa ja aika hienoa jos ette ennakkotestaa. Mä olen aina pystynyt olemaan testaamatta, kaikenlaisia menkkaoireita on kyllä sitten ilmaantunut niin on ollut turha toivo. En ole mitään kunnon kiinnittymiskivun tapaistakaan tuntenyt. Yrittäjä sulla olisi kyllä aika mahtava synttärilahja itsellesikin jos saat plussan. :heart:
Toivon molemmille rauhallisia päiviä, työt ja meditaatioharkoitukset ehkä pitävät ajatukset poissa :) ensi viikolla on jännät paikat!
Minulla on huomenna seurantaultra kp7. Saa nähdä onko mitään tapahtunut...
 
IIIIIIIIIIIIIIIK, oottekste 83yrittäjä ja Malsu raskaana? Kyllä nyt menee jännäksi.

Hautomo, mitäs sulle kuuluu, milloin sulla onkaan testipäivä?

Jonnuli, kuulostaa aikaiselta tuo sun ultra. Vai onkohan aika kuultanut mun muistot... Pidän peukkuja, että maanantaiksi olisi lisää folleja ilmestynyt :heart:

Mä ihmettelen että milloinhan vuoto alkaa. Sain ohjeen käyttää viikon lugeja 1 / päivä, mutta olin omapäinen ja lopetin ne jo tiistaihin vai keskiviikkoon. Päätin säästää nekin pallerot seuraavaan hoitoon :p.
 
Tänään kipu muuttui sellaiseksi tutuksi piikkimäisemmäksi ja tuli vähän verta. :'( Hirveät itkut tuli, piti lähteä siskon muutosta kotiin vollottamaan. Mies paijaa ja yrittää pitää mua hyvällä tuulella. Vielähän ei voi tietää, mutta sellainen olo tuli, että jaahas, taas näin.

Voi että Jonnuli, toivon, että siellä on vielä joitain näkymättömissä olevia folleja, jotka puskee esille myöhemmissä ultrissa! Yksikin hyvä tietysti on riittävä, jos se vaan jaksaa hedelmöittyä ja jakautua. Tsemppiä!

Hiskias, toivotaan niin!!!
 
Latistan tunnelmaa... tyylipuhdas nega jälleen kerran... Mutta sain oltua testaamatta kun ei ollu varaa romahdella viikonloppuna.

Eilen synttäripäivän aamun pilasin heti tällä negatestillä mutta selvisin päivän yllättävän hyvin ilman yhtään alakuloa. Illalla nukkumaan mennessä sitten vasta iski itku ja isännän kanssa keskusteltiin adoptiosta jokunen tovi.

Tänään soitin väestöliittoon ja otin sieltä lääkärin kanssa keskusteluajan huomiselle. Tänään meen taas terapeutille vatvomaan samaa mitä olen koko vuoden vatvonut.

Kattotaan mitä tyks sanoo vieläkö ottaa mut sinne ja ennenkaikkea mitä se adoptioinfo keskiviikkona sanoo. Jos siitä innostumme niin ei välttämättä houkuta enää viettää yhtä vuotta näissä hoidoissa. Johan tässä on noin kymmenen siirtoa takana... prkl...

Tsemppiä piinapäiviin ja Jonnuli> Koita kestää! Ei ole kovin mukavan tuntuinen sinunkaan tilanteesi!
 
Voi Yrittäjä :( itkut sentään, olisin toivonut teille ja sinulle synttärilahjaplussaa :hug: Jaksamista seuraaviin päiviin ja kaikkiin keskusteluihin klinikalla ja adoptioinfossa! Hienoa että teillä on muitakin suunnitelmia käsillä. Mutta kuitenkin tyhjän päällehän sitä aina tipahtaa kun nega tulee...

Mitäs muille? Jännäilijät mitä fiiliksiä ja Hiskias, joko sun vuoto alkoi? Peukkuja pitelen!

Mulla tänään oli se viime viikon solu 12cm ja pieni solu toisella puolella eli ei hyvältä näytä. Kysta edelleen suurentunut ja uskon että sen takana voisi olla yksi solukin mutta sehän peittää kaiken ultrassa. Joka tapauksessa keskiviikkona taas ultraan ja jatkan lääkkeitä + orgalutrania siihen asti. Jos näyttää vain yhdeltä kelpo solulta niin sovimme että tehdäänkin inssi. Se olisi joko pe tai ma. Tylsää mutta ei voi muutakaan, icsi olisi niin kallis siihen nähden. Nyt jo ottaa vähän päähän tämä hirveä hormoniannosten vetäminen jos vaan inssi tulee. Toisaalta Blixen on onnistunut niinkin, Hallella taas muistan että inssissä solu ehti karkaamaan välillä ennen operaatiota. Odotellaan ja pistellään. Mulla on nyt vielä sellainen fiilis että jos inssistä jatketaan niin tekisi mieli kysyä toiselta klinikalta onko siellä amh-erikoislääkäreitä. Nykyinen lääkärini ei aina osaa selittää kaikkea, esim tätä kysta asiaa, mihin se vaikuttaa ja mitä sille tehdään jne. Yritän kysyä mutta vastaukset ovat aika ympäripyöreitä. Hiskias sullahan oli täällä Hkissä lekuri, voitko suositella häntä?
 
83yrittäjä, :hug: Toivottavasti terapeutti saa voimaannutettua sut paremmalle mielelle. Mä viikko sitten sanoin miehelle, että munkin on alettava etsimään sellaista, jos todella käy niin, että seinä nousee pystyyn, eikä mitään ole enää lapsettomuuden kanssa tehtävissä.

Jonnuli, no voihan kökkö niiden follien kanssa. Mikähän siinä on, kun ei ne kasva :mad:. Oliko sulla muuten aina ollut tuo Pergoveris vai onko kokeiltu muitakin lääkkeitä?

Mulla vuoto alkoi lauantaina (yllätys, mikähän siinä on, ettei se osaa alkaa kuin lauantaisin?), oli se kierto sitten viikon normaalia lyhyempi, ans kattoa minkälainen tämä kuluva sitten on. Laitoin klinikalle ennakkotietoa, että tällainen on tilanne ja mitäs seuraavaksi tehdään. Jäädään odottelemaan, milloin sieltä jotain kuuluu.
 
Nega tuli. Neljältä aamulla herättiin molemmat jännityksestä testaamaan. Jatkan vielä Lutinuksia huomiseen, jotta lääkäri saa sit sanoa, että lopeta ne. Kai. Kohta lähden klinikalle verikokeeseen, jonka tuloksen tiedän jo.

Puhuttiin tossa vähän sitä, että kun tää on jo seitsemäs vai peräti kahdeksas kerta, kun tunnen, että raskaus käynnistyy, mutta se ei jatku - ja mulla aina on samat oireet ja samat kivut - että ehkä niissä alkioissa on jotain sellaista vikaa, jota lääketiede ei pysty näkemään. Miksi ne muuten heti menisi kesken ekojen parin viikon aikana? Puhuttiin, että ehkä ei ole mieltä jatkaa näin, koska samoin kävi näillä hyvilläkin alkioilla. Pitää ehkä siityä eteenpäin, luopua biologisen lapsen toiveesta ja miettiä lahjasukusoluja. Nyt vaan ei olla ihan varmoja, kumpi meistä pitäisi korvata. Aika pahalta tuntuu tämä kysymys, mutta olisi täys katastrofi, jos luovutetut munasolutkaan eivät jakautuisi.

Ajattelin huomenna puhelinajalla yrittää kysyä lääkäriltä, onko hänellä mielipidettä asiaan. Mies ei haluaisi luovutussiittiöitä, enkä minä haluaisi enää uutta hoitoa, jossa itse joudun veitsen alle, mutta mihin vaan kai sitä on valmis, jos on pakko.

Olisko Hautomolla yhtään parempia uutisia?

Pahoittelut myös Yrittäjälle. :heart:
 
Viimeksi muokattu:
Voi ei Malsu :( pahoittelut sinullekin :hug:. Tähän ketjuun soisin jo plussia... Onko sinulle tullut koskaan plussaa tai onko nuo raskauden käynnistymiset näkyneet verikokeessa? Tosi harmi ja vielä enemmän kun ei tiedä tarkkaa syytä. Olen itsekin miettinyt että jospa minun kohdussa on vikaa kun ei tartu tai sitten vaan munasolut on niin vanhat ettei ne jaksa. Te olette kuitenkin seuraavaksi harkitsemassa jotain lahjoitettua? Onko sun miehessäkin todettu jotain ongelmaa?

Hiskias mulla on aina ollut toi pergoveris tai kerran kokeiltiin Puregonilla mutta se ei toiminut lainkaan. Selasin ketjuja taaksepäin ja itsekin olen kirjoittanut että haluaisin edes kokeilla jotain muuta lääkettä (Menopur tai Elnova). Tänään sitä ehdotin lääkärille mutta hän vaan sanoi että "katsos kun ne ovat kaikki samanlaisia, kyllä teillä ne lahjasolut ovat realistisia" :mad: Vaikka itsekin tiedän sen faktan niin olisin valmis kokeilemaan edes jollain muulla lääkärikeskuksella ja lääkärillä. Taidan yrittää miestä suostutella. Noin negatiivista lääkäriä en jaksa nyt ajatella!
Mutta meillä siis mennään inssillä perjantaina. Pistän tänään pregnylin. Ei näkynyt riittävän suuria soluja yhden 17mm lisäksi. Ja sekin on siellä kystan peittämänä, en ihmettelisi vaikka olisi muitakin!
 
Jonnuli, onpa ikävä lääkäri! Mulle on molemmat lääkärit sanoneet, että aina pitää muuttaa jotain hoidossa, jos se ei onnistu. Lääkettä, annostusta, toisia lääkkeitä, kaavaa. Musta siinä oli järkeä. Mulle on tehty koko ajan muutoksia hoitoon ja ne on aina tuottaneet parempia tuloksia kuin edelliset!

1. Mulla oli alunperin Puregon ja lyhyt antagonistihoito, sillä ei hedelmöittynyt yksikään munasolu, joita tuli 6.

2. Sitten siirryttiin Menopuriin, jolla eka kerralla kasvoi vain 1 folli, koska annostus oli varovainen. Tehtiin epätoivoinen inssi.

3. Siirryttiin lyhyestä antagonistihoidosta flare up -protokollaan, jossa sumutellaan aluksi Synarelaa ovareiden herättelemiseksi ja käytetään sitä sit jarruna läpi hoidon. Lisättiin Menopurin kaveriksi Gonal F, koska nostettiin annostusta - ja saatiin aikaiseksi 9 follia. Oikean munasarjan 2 follia lakkasivat kasvamasta 6mm. Alkioita tuli kolme, monitumainen, 2-soluinen ja yksi ainoa hidas 4-soluinen siirrettiin. (Eka siirto vasta kolmannessa IVF-hoidossa!)

4. Seuraavaksi sain DHEA:n 3 kk. Seuraava hoito mentiin samalla kaavalla kuin edellinen, mutta lisättiin kaikkia annostuksia. Aikaiseksi saatiin 10 follia (jopa oikeaan munasarjaan, joka ei ole tuottanut oikein mitään!) ja 2 täydellistä 8-9-soluista kaveria sekä 1 hidas 4-soluinen, joka kuoli. 2 siirrettiin. Nega tuli.

Jos mun lääkityksiä ja hoitokaavaa ei olisi muutettu, ei oltaisi saatu ikinä yhtään toivoa! Pitäähän se nyt tyhmemmänkin tajuta, että epäonnistunut hoitokaava ei ole se oikea!

Meillä miehellä on siittiöiden morfologiassa vikaa (vain 3% normaaleja), määrä on vähäisehkö ja liikkuvien osuus oli alunperin vähäinen. Kaikki speksit on parantuneet hoitojen aikana. Hän lopetti tupakanpolton ja alkoi syödä tosi terveellisesti ja treenata. Ehkä syy on siinä? Sperma kuitenkin aina pestään ja kypsät munasolut ICSataan. Yleensä puolet ja puolet on ICS ja maljalla. Tällä kertaa ne voittoisat alkiot tuli maljalle jätetyistä raaoista munasoluista, mitä mun on vaikea ymmärtää.

Mä olen saanut yhden plussan viime talvena joulua ennen. Se oli ekan IVF:n jälkeinen kierto. Plussa oli kyllä hailu, eikä parin viikon päästä tehdyssä verikokeessa näkynyt mitään. Kaikki muut raskautumiset olen vaan tuntenut, ja ihan tismalleen samalta tämä tällä kertaa tuntui. Aika samalta tuntui myös eka kertaa aloittaa Menopur, jossa on raskaushormonia. Lääkäri kommentoikin tuntemuksiini, että taidan olla raskaushormonille aika herkkä.

Ihan ekan raskautumisen, ekasta kierrosta, kun alettiin yrittää silloin 3,5 v sitten, tiesin siitä, että oksensin ja tärisin kaikki yöt, kun kohdussa tapahtui niin yököttävällä tavalla. Ei siitä mitenkään voinut erehtyä. Oksentelut loppuivat sitten todella koviin alaselkäkipuihin, joita parantelin suihkussa. Näin on nyt käynyt 7 tai 8 kertaa - ja sama kävi tämän hoidon kanssa. Kaikki raskausoireet päättyivät tosi koviin alaselkäkipuihin, jotka jatkuivat monta päivää. :(
 
Hiskias (ja muut), mä en todellakaan olisi selvinnyt tästä ilman psykoterapiaa. Suosittelen sitä koko sydämestäni. Kävin melkein 3 vuotta terapiassa ja täytyy sanoa, että ihan samalla lailla ei ahdista enää. Oikeastaan vain pieniä ahdistuksen hetkiä, kun tulee huonoja uutisia, mutta ei sellaista pimeyden seinää, joka ennen tuntui koko ajan olevan edessä.

Kyllä se vaan on liian raskasta käsitellä pelkästään oman parisuhteen sisällä tällaista elämän ja kuoleman kysymystä, missä koko oma identiteetti joutuu kyseenalaistetuksi. Ei oman puolison kuuluisi olla terapeutti, ja sen kanssa pitäisi voida olla eri mieltäkin ja joskus riidelläkin, mutta tässä asiassa se voi olla liian vaikeaa ja raskasta. Meillä aiemmin molemmat pelkäsi vaan, että tämä johtaa eroon ja oltiin ihan lukossa koko asian kanssa. Nyt pystytään osoittamaan rakkautta ja surua ja puhumaan siitä, mitä oikeasti haluttaisiin tehdä seuraavaksi. <3 Eihän tätä kestäisi ilman tuota maailman rakkainta miestä. <3
 
  • Tykkää
Reactions: Jonnuli-77
No ei sitten muillakaan sen parempi tuuri ollu... Olen ylpee itsestäni. Eilen oli viimeinen keskustelu väestöliitossa ja toki nyt parku pääsi mutta selvisin siitä ja sain kaikki asiat kysyttyä.

Lääkäri ei osaa sanoa kannattaisiko soluja vaihtaa kun ne hyvin hedelmöittyy ja jakautuu. Pitkää viljelyä voisi kokeilla josko siinä jotain selviäisi. Mitään kiinnittymisen auttamiseksi ei ole enempää tehtävissä kun mitä nyt on kokeiltu. Ainoastaan toisto voi olla apumme mutta siirtoja on jo 9 takana ja alkioita on siirretty ainakin 11kpl.

Adoptioinfo tuli käytyä ja kattotaan miten keskustelut miehen kanssa menee ja koska saadaan paperit lähetettyä. Aika paljon on avoimia kysymyksiä, mutta ei voi mitään... Eteenpäin on mentävä... ja tie tulee olemaan pitkä.
 
Eipä hyviä uutisia täältäkään. Negahan se oli aamutestissä ja 8h myöhemmin iltapäivästä jo menkatki alkoi. Edellisellä kerralla kesti sentään viikon, että menkat tuli estradotin ja lutinuksen lopetuksen jälkeen. Huoh.. vielä se viimeinen pakastealkiohoito katsottais.
 
Hautomollekin pahoittelut :hug:
Pitelen vielä peukkuja Yrittäjälle!
Ja kiitos Malsu sun kokemusten ja vahvan lääkärinvaihtosuosituksen antamisesta, saan vaan omille fiiliksille vahvistusta! Hienoa kuulla myös että terapia on teillä auttanut.

Huomenna inssiin... ei kovin odottavaiset fiilikset nyt tällä kertaa.
 
Juttelin lääkärin kanssa tänään HCG oli 7 ja lääkäri oli sitä mieltä, että se kertoo kyllä kiinnittymisestä. Huomenna meen trombo-testiin klinikalle (joku veren ohentumisen häiriö). Seuraava hoito olis kuitenkin sit vielä omilla soluilla, kunhan saadaan yksi välikierto, et saadaan testin tulokset ja munasarjat saa pienen lepohetken. Seuraavaan hoitoon tulis sit verenohennuspistos lisäksi. Se myös toimii anti-inflammatorisena lääkkeenä, jos mulla kuitenkin salaa olisi jotain huomaamatta jääneitä immunologisia ongelmia. Multahan ei löytynyt vasta-aineita, mutta julkisen lääkärin suosituksesta olen ollut gluteenittomalla ruokavaliolla nyt yli vuoden. Pistos on vähän jännä, kun sitä pitäs sit pistää joka päivä koko ekat 3 kk, mutta sanoin vaan lääkärille, että kyllähän me seistään vaikka päällämme, jotta tää onnistuis.
...
Mullahan muuten oli keväällä se fiilis, että olen raskaana hoidon jälkeisessä kierrossa, kohtukin kasvoi ja kaikkea. Hoitaja sanoi, että "nega tuli", mutta HCG oli kuitenkin silloinkin 6. En siis ilmeisesti ihan ole näitä raskauden alkuja kuvitellut.

Voi Yrittäjä ja Hautomo, miten kurjia uutisia. :( Pahoittelut ja paljon voimia!

Tsemppiä Jonnuli inssiin!
 
Hei,
Mahtuuko mukaan ketjuun? Taustalla endo ja alhainen amh (0.2). Ensimmäinen ivf keskeytettiin huonon vasten vuoksi. Epätoivoinen olo. Ikääkin 36.
Lueskelin tätä ketjua, onnistumisiakin on :), joten ei kai pidä menettää toivoa. Miten tuo Dhea ja endo, sopiiko yhteen vai pahentaako endoa?
 
Hautomo & Malsu, pahoittelut teille negasta :hug: Miksei kukaan voi plussata täällä ketjussa?

Jonnuli, miten inseminaatio meni? Voi taivas, olihan lääkärillä kommentti |O! Mullahan oli ekalla kierroksella Elonva ja kun se hoito meni metsään, niin F:n lääkärin ensimmäinen kommentti oli, että ensimmäiseksi on vaihdettava lääkkeet. Sitten sain sen synarela+pergoveris+gonalf yhdistelmän. Nyt vähän jänskättää, että millä lääkkeillä se vika hoito sitten tehdään ja mikä on niiden tulos – kasvaako folleja vai ei.

persika, tervetuloa! Kyllähän tänne mahtuu, vaikkei sitä kenellekään tahtoisi, että tänne joutuu liittymään :(. Millä lääkkeillä ja kaavalla olit tuossa ekassa hoidossa, joka keskeytettiin?

Meikäläisellä oli tänään eka vyöhyketerapiareissu moneen vuoteen. Oli niin rentouttavaa, vaikka välillä sattuikin hemmetisti =).
 
Malsu hyvä että sua tutkitaan lisää, onneksi saat sentään vielä omia soluja oikealla lääkekombolla. Onko ne verenohennuspistokset Klexanea tai jotain vastaavaa? Olen lukenut että niilläkin voi olla onnistumista lisäävä vaikutus!

Tervetuloa persika, ikävä että olet samassa! Samaa kysyn kun Hiskias, mitä lääkettä sulle käytettiin ja tiesitkö silloin jo matalasta amh:sta? Endon ja dhea:n yhteisvaikutuksista en valitettavasti tiedä.

Hiskias, kuulostaa ihanalta! Mä olen myös joitakin vuosia sitten kokeillut vt:aa ja se on tosi rentouttavaa. Pitäisi taas käydä, kivemmat fiilikset jäi kun akupunktiosta.

Mulla oli eilen inssi kahden aikaan. Ovis ei ollut tapahtunut vielä (n 39 h pregnylistä) mutta alkuillasta tunsin sen tapaista pistelyä. Simppasaalis oli hyvä ja 91% liikkuvia pesun jälkeen vielä eli siinä ei ole ongelmaa. Sitten mulla vaan nousi kuume ja kamalat lihassäryt mitä pidemmälle iltaa mentiin. Jotenkin vatsaa ja kohtuakin särki samalla. En jaksanut syödä mitään ja oli pakko ottaa Ibusal kun mökiltä ei löytynyt Parasetamoli-lääkkeitä. Tiedättekö miksi tulehduskipulääkkeet on huonosta? Olen ymmärtänyt että voivat estää oviksen ja ehkä kiinnittymisen mutta jos ovis oli ollut ja simpat matkalla kun nappasin sen lääkkeen niin miten silloin? Oli pakko ottaa riski ja tänään on hitusen parempi olo. Tosi harvoin mulla tulee noin paha vilustumisolo. Mietin että oliko sillä Pregnylillä, kystalla ja kaikella stressillä vaikutusta vai tuliko se ihan muuten vaan.

No, nyt nautitaan vaan viikonlopusta!
 
Viimeksi muokattu:
Pitkäkaava, synarela, menopur 225, joka nostettiin 275. Vain yksi follikkeli kehittyi :(. Jatkoa ei ole vielä suunniteltu, mutta ilm. ennen joulua vielä hoito. Amh mitattiin hoidon alussa, mutta piikittelyt aloitettiin ennen tietoa tuloksesta. Jostain luin että dhea voisi pahentaa endoa, olis kiva kuulla kokemuksia?
 

Yhteistyössä