Olen lukenut koko ketjun läpi alkanut jo vuonna 2007!!! Vahingossa tämän löysin kun googlettelin elohiirestä tietoja. No tietoahan löytyi ja tuska lisääntyi sitten entisestään, eli nythän sitten tietenkin sairastan alsia, kun en aiemmin kuollutkaan luusyöpään, ms-tautiin, hiviin.... niin tämä tauti nyt sitten tappaa. Olen pelännyt aina lapsesta saakka. Joskus on hyviä aikoja ja nyt sitten taas huono aika. Kävin fysiatrilla oireiden vuoksi, elohiiret, heikkous, vapina, kylmät väreet ympäri kehoa, päänsärky heikotus ym ym...hän antoi lähetteen ENMG:hen eli selvä tapaus! Olen jo itkenyt omat hautajaiseni (ties kuinka monetta kertaa) ja surrut lapsiani, miten he sitten pärjäävät. Lääkkeitä olen syönyt ikäni, cipramiliä, lyricaa, cymbaltaa, triptyliä. Fibromyagiaa sairastan, siihen ei onneksi kuole!!! Nyt olen kyllä ollut puolitoistavuotta ilman lääkkeitä kun tuntui että ei niillä ole mitään vastetta. Aina tämä pelko ja nämä fyysiset oireet liittyvät henkiseen väsymykseen. On meitä samankaltaisia paljon, jotkut kirjoituksista voisivat olla omiani, niin samanlaisia ne ovat kuin omat tuntemukset. Mikään järkipuhe ei auta.
ENMG on vasta joskus ensivuonna, ei ole aikoja aiemmin. Toisaalta sekin helpottaa kun en halua diagnoosia ennen joulua, eli pelkään vielä joulunkin yli. Joskus ajattelen että no jos kuolen niin loppuu tämä pelkääminen sitten. Olen käynyt yli neljän vuoden terapian ja useita käyntejä mielenterveystoimistossa sen lisäksi. Ja tässä sitä painitaan samojen pelkojen kanssa.
Kiitos Sympaattinen kannustuksesta, yritän hakea ulospääsyä tästä kierteestä jälleen kerran, yritän löytää jotain semmoista konkreettista johon tarttua. Kunhan tästä taas selvitään jos selvitään....