Älkää syyttäkö lasta, jos ei opi / halua oppia ruotsia

siltä varalta on hyvä osata ruotsia edes auttavasti että se liittyy maamme kulttuuriin hyvin tiiviisti paikannimien, suomenkielen ja maailmankuvan muodossa.
Ja siltä varalta että lapsesi joskus esim. hakee töitä Helsingistä tai jos vaikka menet Elisan asiakaspalveluun töihin ja joudut kirjoittamaan mun osoitteen ilman että mun tarvii sitä tavata 10min.

Jos ihminen kokee ruotsin kuuluvan omaan kulttuuriinsa, hän opiskelee sitä vapaaehtoisesti. Uskon, että suurin osa suomalaisista ei kuitenkaan tunne ruotsin kielen olevan mitenkään olennainen osa omaa kulttuuriaan. Ruotsin kielellä on asemansa Suomen historiassa, mutta ne asiat opiskellaan historian tunneilla.

Helsinki on suomenkielistynyt tai ennemminkin monikielistynyt. Hyvin siellä pärjää ilman ruotsin taitoakin. Toki kaupungin viroissa vaaditaa muodollinen taito, mutta ei juuri muuta. Sekin asia korjautuisi lakimuutoksella ts. kielitaitovaatimusten pitäisi olla tehtäväkohtaisia eikä jokaista virkamiestä koskevaa, koska niin se käytännössäkin on: ruotsinkieliset ohjataan ruotsinkieliselle virkailijalle.

Asutko kenties jäähallin lähellä? Tuolle kadullehan pitäisi ehdottomasti sitten keksiä helpompi suomenkielinen nimi. Niinhän kaikki kadunnimet väännetään suomesta ruotsiinkiin, vaikka mitään aitoa ruotsinkielistä nimeä ei niillä olisikaan esim. jossain Vantaan uusilla asuinalueilla.

Eivät varmasti koekaan jos eivät ole sitä opiskelleet. Ruotsin kielen opiskelu avaa kadunnimien lisäksi todella paljon myös suomen kielen murteita. Stadin lisäksi myös esim. ihan "umpisuomenkielisen" alueen, vaikkapa hämeen.
Ja jos innostut päivänä jonakin vaikka sukututkimuksesta tai joistakin muista vanhoista kirjoituksista tai dokumenteista, on iso apu osata jonkin verran ruotsia.
Niitä kadunnimiä on myös vähän enemmän kuin tuo yksi. Eikä ihmisten nimiä voi pakkosuomentaa.
Mutta jos et itsekään viitsinyt hereillä niitä vaivaista 3 vuotta olla ruotsin tunneilla niin et todellakaan voikaan ymmärtää.
God natt!

Edelleenkään mikään näistä ei voi olla peruste PAKOLLE! Yhtä hyvin pitäisi venäjä olla pakollista, sekin liittyy niin oleellisesti Suomen historiaan.

 

Niin ja unohdat nyt sen, että vaikka Helsingistä löytyy ruotsinkielisiä paikkoja yms, niin suuresta osasta Suomea ei niitä löydy. Miksi Itä-Suomessakin pitäisi osata ruotsia?

 

Koominen muuten tuo oletuksesi, että olen täysin tietämätön koulumaailmasta. Sinun tietämyksesi sen sijaan tuntuu rajoittuvan joihinkin peräkylän taukkeihin. Noista kuvauksistasi tulevat mieleen Jukolan veljekset, joille aakkostenkin opettelu oli työtä ja tuskaa. Fiksut ja hyvin motivoituneet koululaiset oppivat kieliä siinä missä muitakin aineita, elleivät sitten kotoa ole omaksuneet valmiiksi kielteistä asennetta.

Kirjoituksesi perusteella olen aivan oikeassa, sinulla ei ole mitään käsitystä muusta kun omien kullannuppujesi opiskelusta. Jospa oikeasti tutuistuisit kielten opiskeluun kouluissa, oppimistuloksiin ja siihen, miten paljon kolmatta kieltä nykyään valitaan. Palaa sitten keskustelemaan. Et voi käyttää omia lapsiasi todisteena siitä, miten asiat pitäisi järjestää kaikille.

Nyt sitä logiikkaa opiskelemaan! Missä olen sanonut, miten asiat pitäisi järjestää kaikille? Muistaakseni sanoin nimenomaan, että minulle on aivan yhdentekevää, mitä itse kukin koulussa opiskelee. Jaksat vain jatkaa väittelyäsi ikäänkuin minä olisin täällä pakkoruotsia puolustamassa. Nimenomaan en ole!

Sinä sen sijaan yleistät, kun väität ruotsin olevan tukkeena muiden kielten opiskelulle. Ei se ruotsi mikään tuke ole, jos on halua ja motivaatiota oppia useampia kieliä. Tämän tueksi mainitsin kaksi esimerkkiä, olisin toki voinut käyttää esimerkkeinä poikieni luokkia, joissa kummassakin jokaisen oppilaan vieraiden kielten valikoimaan kuuluu vähintään kolme kieltä.

Ihan sama mitä sinä minun koulutietämyksestäni ajattelet. Ehkä kuitenkin voin sen verran raottaa verhoa, että päivittäin olen kouluasioiden kanssa tekemisissä, enkä todellakaan ainoastaan omien poikieni kautta.

 

Niin ja unohdat nyt sen, että vaikka Helsingistä löytyy ruotsinkielisiä paikkoja yms, niin suuresta osasta Suomea ei niitä löydy. Miksi Itä-Suomessakin pitäisi osata ruotsia?

Ja missähän se sun itä-suomen rajasi sitten menisi? missä kohtaa menee se raja jonka toisella puolella luetaan ruotsia ja toisella ei?

 

venäjä ei liity yhtä tiiviisti nimistöön tai kieleen, venäläisvähemmistö on paljon pienempi kuin suomenruotsalaisvähemmistö. Ja vaikka itse et poistuisikaan niin lapsesi saattavat poistua sieltä itäsuomesta.

 

Sinä sen sijaan yleistät, kun väität ruotsin olevan tukkeena muiden kielten opiskelulle. Ei se ruotsi mikään tuke ole, jos on halua ja motivaatiota oppia useampia kieliä. Tämän tueksi mainitsin kaksi esimerkkiä, olisin toki voinut käyttää esimerkkeinä poikieni luokkia, joissa kummassakin jokaisen oppilaan vieraiden kielten valikoimaan kuuluu vähintään kolme kieltä.

Miksi oppilas, jonka kyvyt riittäisivät kahden kielen opiskeluun, ei saisi tehdä lainkaan kieliä koskevia valintoja? Miksi valinnanmahdollisuus suodaan vain niille, jotka kykenevät opiskelemaan kolmea kieltä? Tämä on se tuke, josta yritin puhua. Miksi kielivalinta tarjotaan vain lahjakkaille?

Tässä on vielä se pointti, että ei-lahjakas tai laiska tms. voisi hyvinkin saada lisämotivaatiota, jos kieli olisi sellainen, johon on jonkinlaista kosketuspintaa (tästähän koko keskustelu lähti liikkeelle). Jos on vaikka matkustanut perheen kanssa Saksassa, voi syntyä aito innostus saksan opiskeluun. Mutta kun pakotetaan ruotsin opiskeluun, johon ei ole mitään yhteyttä, niin motivaatio tyssää.

 

Niin ja unohdat nyt sen, että vaikka Helsingistä löytyy ruotsinkielisiä paikkoja yms, niin suuresta osasta Suomea ei niitä löydy. Miksi Itä-Suomessakin pitäisi osata ruotsia?

Ja missähän se sun itä-suomen rajasi sitten menisi? missä kohtaa menee se raja jonka toisella puolella luetaan ruotsia ja toisella ei?

Tietysti kielivalinta olisi vapaa koko Suomessa. Mutta niillä alueilla, joilla ruotsia puhutaan tai on ruotsinkielistä historiaa, motivaatio ruotsin opiskeluun on suurempi ja sitä valitaan enemmän.

 

Niin ja unohdat nyt sen, että vaikka Helsingistä löytyy ruotsinkielisiä paikkoja yms, niin suuresta osasta Suomea ei niitä löydy. Miksi Itä-Suomessakin pitäisi osata ruotsia?

Ja missähän se sun itä-suomen rajasi sitten menisi? missä kohtaa menee se raja jonka toisella puolella luetaan ruotsia ja toisella ei?

Tietysti kielivalinta olisi vapaa koko Suomessa. Mutta niillä alueilla, joilla ruotsia puhutaan tai on ruotsinkielistä historiaa, motivaatio ruotsin opiskeluun on suurempi ja sitä valitaan enemmän.

Itä-Suomessa on ruotsinkielistä historiaa.

 

venäjä ei liity yhtä tiiviisti nimistöön tai kieleen, venäläisvähemmistö on paljon pienempi kuin suomenruotsalaisvähemmistö. Ja vaikka itse et poistuisikaan niin lapsesi saattavat poistua sieltä itäsuomesta.

Edelleenkin, onko tämä mielestäsi joku perustelu pakolle? Ruotsi liittyy tiettyjen aluiden nimistöön. Saame toiseen ja Venäjälläkin on ollut vaikutusta. Miksi ruotsi pitää pakottaa kaikille lapsille koko maassa? Eikö riitä, että näitä asioita opitaan historian tunneilla? Lapset saattavat poistua vaikka Saksaan. Etäisyydet eivät enää nykypäivänä merkitse mitään.

 

Sinä sen sijaan yleistät, kun väität ruotsin olevan tukkeena muiden kielten opiskelulle. Ei se ruotsi mikään tuke ole, jos on halua ja motivaatiota oppia useampia kieliä. Tämän tueksi mainitsin kaksi esimerkkiä, olisin toki voinut käyttää esimerkkeinä poikieni luokkia, joissa kummassakin jokaisen oppilaan vieraiden kielten valikoimaan kuuluu vähintään kolme kieltä.

Miksi oppilas, jonka kyvyt riittäisivät kahden kielen opiskeluun, ei saisi tehdä lainkaan kieliä koskevia valintoja? Miksi valinnanmahdollisuus suodaan vain niille, jotka kykenevät opiskelemaan kolmea kieltä? Tämä on se tuke, josta yritin puhua. Miksi kielivalinta tarjotaan vain lahjakkaille?

Tässä on vielä se pointti, että ei-lahjakas tai laiska tms. voisi hyvinkin saada lisämotivaatiota, jos kieli olisi sellainen, johon on jonkinlaista kosketuspintaa (tästähän koko keskustelu lähti liikkeelle). Jos on vaikka matkustanut perheen kanssa Saksassa, voi syntyä aito innostus saksan opiskeluun. Mutta kun pakotetaan ruotsin opiskeluun, johon ei ole mitään yhteyttä, niin motivaatio tyssää.

No niin eli kotoa kaikki lähtee: jos on vanhemmilla jo valmiiksi asennevamma Ruotsia kohtaan niin se heijastuu lapsiin ja heidän motivaatioonsa.

 

Niin ja unohdat nyt sen, että vaikka Helsingistä löytyy ruotsinkielisiä paikkoja yms, niin suuresta osasta Suomea ei niitä löydy. Miksi Itä-Suomessakin pitäisi osata ruotsia?

Ja missähän se sun itä-suomen rajasi sitten menisi? missä kohtaa menee se raja jonka toisella puolella luetaan ruotsia ja toisella ei?

Tietysti kielivalinta olisi vapaa koko Suomessa. Mutta niillä alueilla, joilla ruotsia puhutaan tai on ruotsinkielistä historiaa, motivaatio ruotsin opiskeluun on suurempi ja sitä valitaan enemmän.

Itä-Suomessa on ruotsinkielistä historiaa.

Niin ja Ruotsissa on suomenkielistä historiaa pohjoisessa. Varmasti joka paikasta löytyy monenkielistä historiaa kun tarpeeksi tonkii. Mutta ei niiden perusteella voi määrätä mitään pakkokieliä kouluihin.

 

No niin eli kotoa kaikki lähtee: jos on vanhemmilla jo valmiiksi asennevamma Ruotsia kohtaan niin se heijastuu lapsiin ja heidän motivaatioonsa.

Onko asennevamma se, että ei ole mitään yhteyksiä ruotsin kieleen tai Ruotsiin tai ruotsinkielisiin? Pitäisikö tällaiset yhteydet pakottaa kaikille vanhemmille, jotta lapsille ei syntyisi väärää asennetta tarpeetonta kieltä kohtaan?

 

venäjä ei liity yhtä tiiviisti nimistöön tai kieleen, venäläisvähemmistö on paljon pienempi kuin suomenruotsalaisvähemmistö. Ja vaikka itse et poistuisikaan niin lapsesi saattavat poistua sieltä itäsuomesta.

Edelleenkin, onko tämä mielestäsi joku perustelu pakolle? Ruotsi liittyy tiettyjen aluiden nimistöön. Saame toiseen ja Venäjälläkin on ollut vaikutusta. Miksi ruotsi pitää pakottaa kaikille lapsille koko maassa? Eikö riitä, että näitä asioita opitaan historian tunneilla? Lapset saattavat poistua vaikka Saksaan. Etäisyydet eivät enää nykypäivänä merkitse mitään.

Ei historian tuntia kannata tuhlata kirjoittamisen opiskeluun. Eikä asiaa voi ruotsin kieltä taitamaton käsittää. Öitä.

 

No niin eli kotoa kaikki lähtee: jos on vanhemmilla jo valmiiksi asennevamma Ruotsia kohtaan niin se heijastuu lapsiin ja heidän motivaatioonsa.

Onko asennevamma se, että ei ole mitään yhteyksiä ruotsin kieleen tai Ruotsiin tai ruotsinkielisiin? Pitäisikö tällaiset yhteydet pakottaa kaikille vanhemmille, jotta lapsille ei syntyisi väärää asennetta tarpeetonta kieltä kohtaan?

Ei mutta osa vanhemmista ruokkii asennevammaa ja siirtää sen lapsilleen. Osassa suomalaisista on käsittämätön ruotsalaisviha. Suomella on kuitenkin alalla kuin alalla edelleen tiiviit yhteydet Ruotsiin. Norjalaisten kanssa on myös helppo puhua ruotsia.

 

Ihan sama mitä sinä minun koulutietämyksestäni ajattelet. Ehkä kuitenkin voin sen verran raottaa verhoa, että päivittäin olen kouluasioiden kanssa tekemisissä, enkä todellakaan ainoastaan omien poikieni kautta.

Juu, annapa kun arvaan: olet kieltenopettaja, jolle kielet ovat elämän sisältö, jolle kielten oppiminen on ollut lastenleikkiä ja opetat sellaisia kieliä, jotka oppilaat on vapaasti valinneet ts. motivaatio on korkealla ja kaikki näistä lukevat jo vähintään kolmea kieltä! Kyllä tällaisessa ympäristössä voi saadakin kuvan, että kaikki oppivat vaikka tuhat kieltä, että laiskuudesta se vain on kiinni jos ei opi.

Toistan vielä kysymykseni: miksi henkilö, joka ei ole kielistä erityisen kiinnostunut eikä halua lukea ylimääräisiä kieli, ja joka pitää niitä vain työkaluina, ei voisi tehdä kieliä koskevia valintoja? Esim. matemaattisesti suuntauneelle englanti+saksa voisi olla aika hyvä yhdistelmä.

 

No niin eli kotoa kaikki lähtee: jos on vanhemmilla jo valmiiksi asennevamma Ruotsia kohtaan niin se heijastuu lapsiin ja heidän motivaatioonsa.

Onko asennevamma se, että ei ole mitään yhteyksiä ruotsin kieleen tai Ruotsiin tai ruotsinkielisiin? Pitäisikö tällaiset yhteydet pakottaa kaikille vanhemmille, jotta lapsille ei syntyisi väärää asennetta tarpeetonta kieltä kohtaan?

Ei mutta osa vanhemmista ruokkii asennevammaa ja siirtää sen lapsilleen. Osassa suomalaisista on käsittämätön ruotsalaisviha. Suomella on kuitenkin alalla kuin alalla edelleen tiiviit yhteydet Ruotsiin. Norjalaisten kanssa on myös helppo puhua ruotsia.

Ei ole mitään ruotsalaisvihaa. Viha kohdistuu pakotukseen. Siis poliittisia päätöksiä kohtaan, eikä mitään ihmisryhmää kohtaan. Kielellä on aina yritetty hallita ihmisiä ja vieraan kielen pakottaminen on juuri sellaista hallintaa, jota kohtaan herkästi nousee viha.

 

kamalaa muuten jo ihan lähtökohtaisesti pitää lapsensa aivokapasiteettia vähäisenä!

 

kamalaa muuten jo ihan lähtökohtaisesti pitää lapsensa aivokapasiteettia vähäisenä!

Kuka niin on sanonut? Toiset ovat kielistä kiinnostuneita toiset jostain muusta. Kiinnostuksen myötä syntyy motivaatio. Toisilla taas on ihan oikeasti oppimisvaikeuksia jo äidinkielen kohdalla. Heille jo yksikin vieras kieli olisi hyvä saavutus.

Jotkut elävät ideaalimaailmassa, jossa kaikki oppivat kaikkea tuosta vaan. Minä elän reaalimaailmassa ja tiedän, että näin ei ole. Ei opetusta voida suunnitella ideaalimaailmaa varten kun oppilaat elävät reaalimaailmassa.

 

Kieli on avain kaikkeen kommunikaatioon ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen joten kielten opiskelu on tärkeintä koulussa. Kaikki muu tulee sen jälkeen.

 

Kieli on avain kaikkeen kommunikaatioon ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen joten kielten opiskelu on tärkeintä koulussa. Kaikki muu tulee sen jälkeen.

Äidinkieli on tärkein väline, se pitää opetella ensin. Muiden kielten opiskelua kohtuullisesti, mutta järkevästi omien rajojen ja kiinostuksen mukaan. Maailmassa on muutakin kuin kielet. Pitää olla myös jotain, mitä niillä kielillä sanoo!

Mikäköhän sinusta olisi sopiva määrä kieliä, joita pitää lukea? Kaksi pakollista on jo maailmanmittakaavassa hyvä. Eikö se riitä?

Kaksi pakollista on omasta mielestäni hyvä, kunhan ne saisi koulun tarjonnasta valita.

 

Kieli on avain kaikkeen kommunikaatioon ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen joten kielten opiskelu on tärkeintä koulussa. Kaikki muu tulee sen jälkeen.

Äidinkieli on tärkein väline, se pitää opetella ensin. Muiden kielten opiskelua kohtuullisesti, mutta järkevästi omien rajojen ja kiinostuksen mukaan. Maailmassa on muutakin kuin kielet. Pitää olla myös jotain, mitä niillä kielillä sanoo!

Mikäköhän sinusta olisi sopiva määrä kieliä, joita pitää lukea? Kaksi pakollista on jo maailmanmittakaavassa hyvä. Eikö se riitä?

Kaksi pakollista on omasta mielestäni hyvä, kunhan ne saisi koulun tarjonnasta valita.

Valinnaisuus maksaa, ei ole varaa.

 

Kieli on avain kaikkeen kommunikaatioon ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen joten kielten opiskelu on tärkeintä koulussa. Kaikki muu tulee sen jälkeen.

Äidinkieli on tärkein väline, se pitää opetella ensin. Muiden kielten opiskelua kohtuullisesti, mutta järkevästi omien rajojen ja kiinostuksen mukaan. Maailmassa on muutakin kuin kielet. Pitää olla myös jotain, mitä niillä kielillä sanoo!

Mikäköhän sinusta olisi sopiva määrä kieliä, joita pitää lukea? Kaksi pakollista on jo maailmanmittakaavassa hyvä. Eikö se riitä?

Kaksi pakollista on omasta mielestäni hyvä, kunhan ne saisi koulun tarjonnasta valita.

Valinnaisuus maksaa, ei ole varaa.

Siis rahapulastako koko tämän viiden sivun keskustelu on aiheutunut? Eikö kielitaito ole sellainen asia, johon sitten kannattaisi rahaa laittaa?

 

Ihan sama mitä sinä minun koulutietämyksestäni ajattelet. Ehkä kuitenkin voin sen verran raottaa verhoa, että päivittäin olen kouluasioiden kanssa tekemisissä, enkä todellakaan ainoastaan omien poikieni kautta.

Juu, annapa kun arvaan: olet kieltenopettaja, jolle kielet ovat elämän sisältö, jolle kielten oppiminen on ollut lastenleikkiä ja opetat sellaisia kieliä, jotka oppilaat on vapaasti valinneet ts. motivaatio on korkealla ja kaikki näistä lukevat jo vähintään kolmea kieltä! Kyllä tällaisessa ympäristössä voi saadakin kuvan, että kaikki oppivat vaikka tuhat kieltä, että laiskuudesta se vain on kiinni jos ei opi.

Toistan vielä kysymykseni: miksi henkilö, joka ei ole kielistä erityisen kiinnostunut eikä halua lukea ylimääräisiä kieli, ja joka pitää niitä vain työkaluina, ei voisi tehdä kieliä koskevia valintoja? Esim. matemaattisesti suuntauneelle englanti+saksa voisi olla aika hyvä yhdistelmä.

Väärin meni arvauksesi!

Minun puolestani saa tehdä valintoja ihan vapaasti, toistan sen nyt tässä kolmannen ja viimeisen kerran.

Matemaattisesti suuntautuneet eivät muuten hekään ole mikään poikkeus sen suhteen, montako kieltä voi oppia tai valita omaan opiskeluohjelmaansa. Ihan vain kiusaksesi voisin tässä mainita sen, että tiedän tämän siitä, että itse olen lukenut pitkän matematiikan lisäksi viittä kieltä lukiossa, ja nyt siis poikani lukee neljää kieltä. Ja ei, en tarkoita, että kaikki voisivat näin tehdä, tämä oli vain ja ainoastaan sinua varten, että saisit todisteita sille, miten ignorantti ja ylimielinen olenkaan... :snotty:

Mutta nyt: Hyvää yötä - Good night - Gute Nacht - Bonne nuit - Buenas noches - Buona notte - Goedenacht ja ennen kaikkea GOD NATT!!!

 

Kieli on avain kaikkeen kommunikaatioon ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen joten kielten opiskelu on tärkeintä koulussa. Kaikki muu tulee sen jälkeen.

Äidinkieli on tärkein väline, se pitää opetella ensin. Muiden kielten opiskelua kohtuullisesti, mutta järkevästi omien rajojen ja kiinostuksen mukaan. Maailmassa on muutakin kuin kielet. Pitää olla myös jotain, mitä niillä kielillä sanoo!

Mikäköhän sinusta olisi sopiva määrä kieliä, joita pitää lukea? Kaksi pakollista on jo maailmanmittakaavassa hyvä. Eikö se riitä?

Kaksi pakollista on omasta mielestäni hyvä, kunhan ne saisi koulun tarjonnasta valita.

Valinnaisuus maksaa, ei ole varaa.

Siis rahapulastako koko tämän viiden sivun keskustelu on aiheutunut? Eikö kielitaito ole sellainen asia, johon sitten kannattaisi rahaa laittaa?

itse kerrot että kouluilla tulisi olla tarjontaa erilaisista kielistä joista oppilaat valitsevat. Ei onnistu pienemmissä kunnissa millään. Ei ole resursseja. Millä rahalla pidetään vanhat vakituisissa viroissa olevat kieltenopettajat ja palkataan samalla uusia, jotta saadaan lisää kielten tarjontaa?

 

Kieli on avain kaikkeen kommunikaatioon ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen joten kielten opiskelu on tärkeintä koulussa. Kaikki muu tulee sen jälkeen.

Äidinkieli on tärkein väline, se pitää opetella ensin. Muiden kielten opiskelua kohtuullisesti, mutta järkevästi omien rajojen ja kiinostuksen mukaan. Maailmassa on muutakin kuin kielet. Pitää olla myös jotain, mitä niillä kielillä sanoo!

Mikäköhän sinusta olisi sopiva määrä kieliä, joita pitää lukea? Kaksi pakollista on jo maailmanmittakaavassa hyvä. Eikö se riitä?

Kaksi pakollista on omasta mielestäni hyvä, kunhan ne saisi koulun tarjonnasta valita.

Valinnaisuus maksaa, ei ole varaa.

Siis rahapulastako koko tämän viiden sivun keskustelu on aiheutunut? Eikö kielitaito ole sellainen asia, johon sitten kannattaisi rahaa laittaa?

itse kerrot että kouluilla tulisi olla tarjontaa erilaisista kielistä joista oppilaat valitsevat. Ei onnistu pienemmissä kunnissa millään. Ei ole resursseja. Millä rahalla pidetään vanhat vakituisissa viroissa olevat kieltenopettajat ja palkataan samalla uusia, jotta saadaan lisää kielten tarjontaa?

Jaetaan tunteja uudelleen opettajien kesken kunnan sisällä. Opettajilla on pätevyys vähintään kahteen kieleen. Esim. EN+RU-opettaja opettaa jatkossa enemmän englantia ja EN+SA-opettaja enemmän saksaa. Nämä ovat vain järjestelykysymyksiä. Poliittinen tahto vain puuttuu. Myös 7. ja 8. luokalta alkavat kielet voidaan yhdistää siten, että ruotsi, saksa, ranska, venäjä alkaa samaan aikaan. Näihin monissa kouluissa on jo opettajat. Siirtymäaikana voidaan joustaa ryhmäkokojen suhteen.