.

Lapset haluaa aina tietää ja tuntea biologiset vanhempansa, joten päättele siitä!!!

Isäni oli adoptiolapsi, sota-aikana adoptoitu. Hän vasta kolmekymppisenä "löysi" biologisen äitinsä, mutta ihan vimmattuna haki äitiään. Biologinen äiti ei ollut kummoinen mamma, mutta silti hänen löytymisellään oli väliä - isä sai vähän menneisyyttään auki sen myötä.

 

Lapset haluaa aina tietää ja tuntea biologiset vanhempansa, joten päättele siitä!!!

Isäni oli adoptiolapsi, sota-aikana adoptoitu. Hän vasta kolmekymppisenä "löysi" biologisen äitinsä, mutta ihan vimmattuna haki äitiään. Biologinen äiti ei ollut kummoinen mamma, mutta silti hänen löytymisellään oli väliä - isä sai vähän menneisyyttään auki sen myötä.

Minä en ole ainakaan koskaan halunnut tavata isääni, eipä kiinnosta olla missään tekemisissä kun olen kuullut hänestä sellaisia juttuja,

 

Pedofilia olisi minusta ainoa kuviteltavissa oleva todellinen este TÄYDELLISESTI kieltää kaikki tapaamiset.

 

En ole tuota mieltä, mutta mielestäni ei pitäisi lisääntyä tahallaan niin, että lapsi jää isättä.

Mun on pakko peesata tätä ja sanoa, että sen verran vois aatella kenen kanssa sänkyyn hyppää (ainakin ilman ehkäsyä ), että karsis jo siinä vaiheessa ne kaikkein toivottomimmat tapaukset "joista lapsen on paras olla koskaan kuulematta mitään" :|

 

joskus se sosiaalinen aina läsnäoleva ei-biologinen isä voi antaa paljon enemmän kuin se joka on sattumoisin joskus siittiönsä "oikeaan" paikkaan ruikannut.

 

Tuohon "vieraan" kirjoittamaan tekstiin viitaten, meillä ei ainakaan tarvitse lopettaa lapsen etuuden nimissä tapailuja koska niitä tapaamisia ei edes koskaan aloiteta.Eli näin ollen tilanteita on erilaisia, tietenkin jos on jo jonkin aikaa tapaillut isäänsä niin siitä on voinut muodostua rakas ja tärkeä, mutta jos bio-isää ei edes koskaan ole tavannut, niin tuskimpa se kovin rakas ja tärkeä silloin on.

Joo. Jätin biologosen isän kun tyttö oli n.vuoden.

Tytöllä ei minkäänlaista muistikuvaa hänestä, onneksi.

 

Tuohon "vieraan" kirjoittamaan tekstiin viitaten, meillä ei ainakaan tarvitse lopettaa lapsen etuuden nimissä tapailuja koska niitä tapaamisia ei edes koskaan aloiteta.Eli näin ollen tilanteita on erilaisia, tietenkin jos on jo jonkin aikaa tapaillut isäänsä niin siitä on voinut muodostua rakas ja tärkeä, mutta jos bio-isää ei edes koskaan ole tavannut, niin tuskimpa se kovin rakas ja tärkeä silloin on.

No entäs jos tämä nykyinen miehesi sitten jos teille tuleekin joskus ero. Haluaakin kumota isyytensä!?

Oh hoh.
Kyllä ihmiset kiintyy lapsiin, ilman sitä biologista sidettäkin!
Jos itse koet olevasi niin tunne kylmä ja lapsellinen, että pystyisiy lapsen hylkäämään vaikka olisit hänet kasvattanut ja häneen kiintynyt, niin en voi muuta kuin ihmetellä!!! |O :headwall: :kieh:

 

Lapset haluaa aina tietää ja tuntea biologiset vanhempansa, joten päättele siitä!!!

Isäni oli adoptiolapsi, sota-aikana adoptoitu. Hän vasta kolmekymppisenä "löysi" biologisen äitinsä, mutta ihan vimmattuna haki äitiään. Biologinen äiti ei ollut kummoinen mamma, mutta silti hänen löytymisellään oli väliä - isä sai vähän menneisyyttään auki sen myötä.

Minä en ole ainakaan koskaan halunnut tavata isääni, eipä kiinnosta olla missään tekemisissä kun olen kuullut hänestä sellaisia juttuja,

Minä olen adoptoitu ja olen ottant selville vanhemmistani ja suvustani.
Juttuja kuullut minäkin isästäni,mutta minä päätän miten ihmiseen suhtaudun kun näen.Sitä päätöstä en katkerien sukulaisten juttujen perusteella tee.

 

Hmmmh...vaikea kysymys, johon siltikin on olemassa erittäin helppo vastaus. Lapsella on mielestäni aina oikeus tietää kuka on hänen biologinen isänsä. Aivan samoin kuin, että biologisella isällä on oikeus tietää isyydestään. Siitä miten ja milloin kerrotaan ja mitä tiedolla mahdollisesti tehdään, en sano mitään, mutta tietoon on mielestäni aina oikeus.

Itselläni on miespuolinen ystävä, jolla on ex-vaimokkeensa mukaan velvollisuus maksaa kyllä elarit joka kuukausi, mutta ei oikeutta tavata lastaan; lapsella kuulemma on uusi isä...Minusta on vähintäänkin omituista, että tämä ystäväni kelpaa kyllä elättäjäksi, muttei isäksi...Sitähän voisi kuvitella, ettei ne eurotkaan sitten kelpaa...

 

Ei kaikille lapsille ole hyväksi tavata biologista äitiäkään.... Mutta kyllä lapsen täytyy saada tietää, kuka on hänen oikea isänsä. Ottakoon sitten itse yhteyttä, kun on riittävän vanha.

 

mun mielestä isä on aina isä oli mimmonen vaan. on sit eri asia voiko lapsi nähdä sitä jos "vika" esim alkoholi, huumeet tai haluaako isä lastaan nähdä.. mutta ihmiset voi muuttua, siksi pitäisin auki sen mahdollisuuden.. onhan se sitten lapsen ja isän välinen homma miten mahdollisuuksia käyttävät vai käyttävätkökään.. hope mun tekstistä ymmärtää...

 

Ai kysymys olikin noin päin, katsoin siis ensin että onko biologisella isällä oikeus tavata lastaan. Siis kyllä ehdottomasti lapsella tulee olla oikeus omaan isäänsä. Tietenkin riippuu myös biolog.isästä milloin lapselle voi kertoa biologisesta isästään, eli jos biolog. isä on esim. alkoholisti tai narkomaani, voi olla lapsella parempi kertoa asia hänen ollessa vanhempi jotta ymmärtää asian.

Mutta mielestäni asiaa ei saa kokonaan salata lapselta, vaan se tulisi kertoa lapsella jossain vaiheessa, ottaen siis huomioon millainen biologinen isä on. Näen niin että jos biologinen isä on täysin kykeneväinen huolehtimaan lapsesta, saati välittää lapsesta, on hyvä tutustuttaa lapsi biologiseen isäänsä jo varhain. Näin ei ainakaan tultaisi tilanteeseen jossa lapsi sitten myöhemmässä iässä syyttäisi äitiä tästä asiasta.

 

Jos on selvitetty, että äidin on lapsen siittämisaikana maannut toinen kuin hänen aviomiehensä, ja kaikki seikat huomioon ottaen on pidettävä todistettuna, että lapsi on silloin siitetty, voi tuomioistuin isyyden kumoamista koskevan kanteen johdosta päättää, ettei aviomies ole lapsen isä. Samoin on asian laita, jos lapsen periytyvien ominaisuuksien tai muun erityisen seikan perusteella muutoin voidaan pitää todistettuna, ettei mies ole lapsen isä.

Jos lapsi on siitetty ennen avioliittoa taikka avioliiton aikana puolisoiden asuessa erillään välien rikkoutumisen vuoksi, voi tuomioistuin isyyden kumoamista koskevan kanteen johdosta niin ikään vahvistaa, ettei aviomies ole lapsen isä. Isyyttä ei kuitenkaan kumota, jos saatetaan todennäköiseksi, että puolisot ovat olleet keskenään sukupuoliyhteydessä lapsen siittämisaikana. Aviomiehen isyys voi kumoutua myös toisen miehen tunnustettua isyyden ja maistraatin sen vahvistettua.

 

ei mee ihan noin kuin katja aattelee .valitettavasti.siis sun kannalta.

 

AVIOMIHEN ISYYS V.O.I. MYÖS KUMOUTUA TOISEN MIEHEN TUNNUSTETTUA ISYYDEN JA MAISTRAATIN SEN VAHVISTETTUA.

 

Olitteko te sitten ihan virallisesti erossa siinä välissä kun olit sen toisen miehen kans?

Tietääkö tämä mies että on tulossa isäksi?

 

Ottamatta kantaa siihen kenellä on oikeus ja mihinkin, täytyy vaan ihmetellä koko ongelman ydintä. Eli tätä (nimimerkistä päätelleen 20-v) tyttöstä, joka on ilmeisesti liian nuorena mennyt naimisiin ja sitten avioliitosta tauolle käytännöllisesti katsoen kuherruskuukauden aikana ja mennyt hankkiutumaan raskaaksi tällä tauolla jollekin vieraalle miehelle ja nyt sitten koitetaan välejä paikkailla aviomiehen kanssa, jotta lapselle saadaan isä ja perheonni kukoistaa.. EI HYVÄÄ PÄIVÄÄ!!!

Eihän siellä teillä kukaan varmaan tiedä kuka on kenenkin isä,täti, setä tai serkun naapuri. Kaikenlaisten ihmissuhdesotkujen keskelle niitä viattomia lapsirukkiakin täytyy alkaa väkertämään. Toivottavasti tällä viattomalle luontokappaleelle nyt järjestyy edes jonkinlainen perhe ja turvallinen koti. Ja vanha totuushan on, että lapsi kyllä aina pelastaa huonon suhteen...

...ja kyllä myönnän, että aikamoista yleistämistä ja omien johtopäätöksien tekoa ja vielä HARMAANA, mutta onhan tää nyt Kauniita ja rohkeitakin sekavampi Salattu elämä- soppa!!

 

noh, mitäs sitten kun oikeasti eroatte tämän aviomiehesi kanssa? Ex-aviomiehesi maksaa elareita lapsesta, joka ei ole edes hänen? ei hänkään vissiin kovin pitkälle asiaa ajattele..

 

Eikö se mies sitten halua olla tekemisissä lapsen kanssa?
Eri juttu sitten jos mies haluaa...

Miten sun mies asiaan sitten suhtautu?

Palsta ei oikein toimi niin ei voi lukee noita aikasempia vastauksia...

Sanoisin kuitenki tuohon kysymykseen että jos isä olisi ihan täys renttu niin ehkä olisi parempi ettei lapsi tietäisi.
Tosin jos kaikki muut tietää kuka isä on,niin olisi parempi jos lapsi saisi tietää asian äidiltään eikä juorujen kautta.

Sekä lapsella että isällä on oikeutensa.

 

Mitäs sitten ku isä haluaa tulla lapsen elämään?

Sehän on mahdollista vaatia lakiteitse että testit tehdään.

Paljonko sulla on sitten nyt viikkoja?

 

Mun veljellä olis myös tuollainen tilanne vuosia sitten...
Ja sillon kyllä biologinen isä sai oikeutensa

 

Minä olen sitä mieltä, että joissakin tilanteissa on parempi ettei biologinen isä ja lapsi ole missään tekemisissä keskenään. Esim. itse olen yrittänyt ajatella asiaa nimenomaan lapsen kannalta mikä hänelle olisi paras vaihtoehto. Mulla onkin siitä harvinainen tilanne, ettei lapsen bio-isällä voi olla mitään mahdollisuuksia saada tapaamisoikeutta vaikka hän sitä haluaisikin.

miksi pitää sitten sellaisten miesten kanssa lapsia tehdä?

 

Eikö se mies sitten halua olla tekemisissä lapsen kanssa?
Eri juttu sitten jos mies haluaa...

Miten sun mies asiaan sitten suhtautu?

Palsta ei oikein toimi niin ei voi lukee noita aikasempia vastauksia...

Sanoisin kuitenki tuohon kysymykseen että jos isä olisi ihan täys renttu niin ehkä olisi parempi ettei lapsi tietäisi.
Tosin jos kaikki muut tietää kuka isä on,niin olisi parempi jos lapsi saisi tietää asian äidiltään eikä juorujen kautta.

Sekä lapsella että isällä on oikeutensa.

Ei ole mitään tietoa bio-isän halukkuudesta mihinkään, ja tätä tietoa en edes tarvitse. Tietoinen kyllä on että odotan vauvaa.

Minun mies suhtautuu asiaan siten, että haluaa lapsen omiin nimiinsä, eikä siis halua isyyttään kumota.

no oliskohan REILUA edes kysyä siltä bio-isältä? jos kyseessä ei ole mikään kriminaalirenttu, niin eikö todellakin ole kaikkien etu, että lapsi tuntee bio-isänsä, jos isä on tähän halukas?

lapsellehan tämä selviää kyllä joka tapauksessa jossain vaiheessa elämää.

eiköhän adoptioon vertaaminen nyt ole kuitenkin pikkuisen eri asia kuin tietoinen huijaaminen?

 

LAPSELLA on aina oikeus kumpaakin vanhempaansa.. no minä olen sitä mieltä että jos isä käy vaikka puolenvuoden välein tai harvemmin katsomassa lastaan ,niin saa sitten olla tulematta ollenkaan. meillä oli tällästä ja tuo lapsi, silloi 3vee jaksoi aina muistaa et millo isi tulee kun se lupas jne...
Sitten ku ikää on tarpeeksi niin kyllä selitetään lapselle tämä homma lapsen kielellä

 

Mun veljellä olis myös tuollainen tilanne vuosia sitten...
Ja sillon kyllä biologinen isä sai oikeutensa

Joo, saa se biologinen isä oikeutensa jos me se oikeus hälle suodaan. Ei muuten. Ja nämä ei ole nyt mitään minun LUULOJA, vaan tietoja mitä olen saanut lastenedunvalvojalta+lakimieheltä. Tottakai olen asioista selvää ottanut.

jumalaako sinä haluat leikkiä? kysy nyt jestas sentään sen isän mielipidettäkin jossain välissä! todella, todella ikävää käytöstä tuollainen.