.

Mun mielestä joissakin tapauksisssa on parempi ettei lapsi koskaan saisi tietää biologista isäänsä... =)

 

lapsella on oikeus mun mielestä saada tietoon bio vanhenpansa nimi/nimet mikäli hän niin haluaa, ja haluaa tutustua heihin sitte aikuisena.

 

minäpä olen edelleen sitä mieltä, että se on pelkkä siemen joka otetaan turhan vakavasti.
monesti se loukkaa toista biologista vanhempaa tai sitä isää/äitiä joka on kasvattanut lapsen.

Mutta se siemen tuo mukanaan myös sen "toisen puolikkaan" siitä lapsesta. Kyllähän se "kasvatti-isä" on myös isä (voi olla myös tärkeämpi kuin se bio-isä ) ja antaa niitä omia juttujaan elämää varten, mutta se siemen on puolet sitä lasta. Vaikea selittää.. Veri on vettä sakeampaa

voi olla tärkeämpi. aha.
mikä siinä dna:ssa korvaa kasvatuksen, esikuvan ja sen missä kasvat->sellanen ihminen susta tulee

 

Mun mielestä joissakin tapauksisssa on parempi ettei lapsi koskaan saisi tietää biologista isäänsä... =)

Voi olla, ettei esim. meillä saa tietää. Mutta sen saa tietää että isä ei ole se biologinen-sellainen.

Itsehän te asiasta päätätte, mutta mikäli ette aio kertoa lapselle kuka biologinen isä on niin miksi kertoa ettei isä olekaan bio-isä. Lapsi varmaan jossain vaiheessa haluaa (ehkä ) biologisen isänsä nimen tietää. Ehkä bio-isäkin "viisastuu" ja haluaisi myöhemmässä vaiheessa lapseen tutustua. esim 20 vuoden päästä.

 

minäpä olen edelleen sitä mieltä, että se on pelkkä siemen joka otetaan turhan vakavasti.
monesti se loukkaa toista biologista vanhempaa tai sitä isää/äitiä joka on kasvattanut lapsen.

Mutta se siemen tuo mukanaan myös sen "toisen puolikkaan" siitä lapsesta. Kyllähän se "kasvatti-isä" on myös isä (voi olla myös tärkeämpi kuin se bio-isä ) ja antaa niitä omia juttujaan elämää varten, mutta se siemen on puolet sitä lasta. Vaikea selittää.. Veri on vettä sakeampaa

voi olla tärkeämpi. aha.
mikä siinä dna:ssa korvaa kasvatuksen, esikuvan ja sen missä kasvat->sellanen ihminen susta tulee

Ei saa, hei, pelotella!

 

minäpä olen edelleen sitä mieltä, että se on pelkkä siemen joka otetaan turhan vakavasti.
monesti se loukkaa toista biologista vanhempaa tai sitä isää/äitiä joka on kasvattanut lapsen.

Mutta se siemen tuo mukanaan myös sen "toisen puolikkaan" siitä lapsesta. Kyllähän se "kasvatti-isä" on myös isä (voi olla myös tärkeämpi kuin se bio-isä ) ja antaa niitä omia juttujaan elämää varten, mutta se siemen on puolet sitä lasta. Vaikea selittää.. Veri on vettä sakeampaa

voi olla tärkeämpi. aha.
mikä siinä dna:ssa korvaa kasvatuksen, esikuvan ja sen missä kasvat->sellanen ihminen susta tulee

Ei saa, hei, pelotella!

soooriii se vain on osa minuutta, ei sille saa mitään.
muttavoihan sitäkin vanhemmalla iällä muokata. siis arvomaaiimaa, elämänkatsomusta jne.

 

Kerron ystäväni tarinan, joka ei tiedä omasta isästään, kun äitikään ei tiedä, mutta nyt häntä on omien lasten geenien takia alkanut kiinnostamaan oma meneisyytensä ja mielestäni häntä painaa paljon, kun ei tiedä oman lapsensa isoisää ja sitä mistä lapsensa vakava sairaus johtuu, eli uskon, että hänen kohdallaan jos saataisiin poistettua lapsen "viallinen" geeniperimä, niin voitaisiin miettiä lapsen sairauteen parannuskeinoa, joten minusta jokaisella lapsella tulisi olla tieto biologisista vanhemmistaan, sillä geenit voi vaikuttaa myöhemmässä vaiheessa.

 

Mun mielestä joissakin tapauksisssa on parempi ettei lapsi koskaan saisi tietää biologista isäänsä... =)

Voi olla, ettei esim. meillä saa tietää. Mutta sen saa tietää että isä ei ole se biologinen-sellainen.

Itsehän te asiasta päätätte, mutta mikäli ette aio kertoa lapselle kuka biologinen isä on niin miksi kertoa ettei isä olekaan bio-isä. Lapsi varmaan jossain vaiheessa haluaa (ehkä ) biologisen isänsä nimen tietää. Ehkä bio-isäkin "viisastuu" ja haluaisi myöhemmässä vaiheessa lapseen tutustua. esim 20 vuoden päästä.

Siksi aiomme kertoa, koska kaikki ihmiset ympärillämme tietävät ettei mieheni ole lapseni bio-isä, ja näin ollen lapseni sen kuitenkin jossain vaiheessa joltain kuulisi. Parempi on kertoa siitä pienestä pitäen, ettei se tule sitten esim. murrosiässä lapselle yllätyksenä jos joltain lipsahtaa "pikku salaisuus".

Saako olla utelias ja kysyä miksi sulla on tuollainen tilanne? Olet naimisissa, mutta odotat jonkun muun lasta? Oletko ollut raskaana ennen kuin menit naimisiin? Ilmeisesti miehesi tietää, että odotat jonkun toisen lasta.

 

Minusta lapsella on oikeus tietää kuka hänen isänsä on, ja lapsi saa itse tehdä päätöksen, haluaako olla tämän kanssa tekemisissä vai ei.

 

minäpä olen edelleen sitä mieltä, että se on pelkkä siemen joka otetaan turhan vakavasti.
monesti se loukkaa toista biologista vanhempaa tai sitä isää/äitiä joka on kasvattanut lapsen.

Mutta se siemen tuo mukanaan myös sen "toisen puolikkaan" siitä lapsesta. Kyllähän se "kasvatti-isä" on myös isä (voi olla myös tärkeämpi kuin se bio-isä ) ja antaa niitä omia juttujaan elämää varten, mutta se siemen on puolet sitä lasta. Vaikea selittää.. Veri on vettä sakeampaa

voi olla tärkeämpi. aha.
mikä siinä dna:ssa korvaa kasvatuksen, esikuvan ja sen missä kasvat->sellanen ihminen susta tulee

Dna ei korvaa kasvatusta. Mutta se ihminen on paljon muutakin kuin mitä kasvatuksella ja esikuvilla saadaan aikaan. Ajattelisin, että on paljon asioita joita geeniperimä tuo tullessaan eikä ole siis kasvatuksesta riippuvaisia.

 

minäpä olen edelleen sitä mieltä, että se on pelkkä siemen joka otetaan turhan vakavasti.
monesti se loukkaa toista biologista vanhempaa tai sitä isää/äitiä joka on kasvattanut lapsen.

Mutta se siemen tuo mukanaan myös sen "toisen puolikkaan" siitä lapsesta. Kyllähän se "kasvatti-isä" on myös isä (voi olla myös tärkeämpi kuin se bio-isä ) ja antaa niitä omia juttujaan elämää varten, mutta se siemen on puolet sitä lasta. Vaikea selittää.. Veri on vettä sakeampaa

voi olla tärkeämpi. aha.
mikä siinä dna:ssa korvaa kasvatuksen, esikuvan ja sen missä kasvat->sellanen ihminen susta tulee

Kyllä ihminen haluaa tietää, että mistä on tullut. Siis että onko hänellä isän korvat, mummun varpaat jne. muuta höhlää. Ei sillä siittäjällä muuten varsinaista merkitystä ole.

 

Niih, siis, mä en ole milloinkaan tavannut isän puolen isovanhempiani, mutta kyllä haluaisin tietää!

Ja enemmän, jos olisi kyse isästä.

 

Kyllä ihminen haluaa tietää, että mistä on tullut. .

Ja varsinkin silloin jos tätä tietoa ei ole ole, uteliaisuus herää.

 

Minusta lapsella on oltava oikeus tietoon biologisesta taustastaan. Toisaalta myös biologisella isällä pitäisi olla oikeus tietä lapsesta. Jos isällä todetaan esimerkiksi sairaus, johon alttius on periytyvää, pitäisi lapsen ( tai hänen pienenä ollessaan äidin) saada tietää tästä. Onhan sairauksia, joita voidaan hoitaa paremmin, kun ne havaitaan riittävän aikaisin. On esim. sukuja, joissa on ns. perinnöllistä paksusuolen tai rintasyöpää, jolloin säännölliset tarkastukset voivat estää taudin leviämisen liian pitkälle.

Ja kyllä se biologinen isä on hyvä tietää siinäkin mielessä, ettei mene rakastumaan ja suunnittelemaan perhettä sisaruspuolensa kanssa!

 

Jos et halua lapselle kertoa isän henkilöllisyyttä, kerro se jollekkin uskotulle, jos sinusta aika jättää, ja lapsesi joskus tarvitsee tietää isänsä puolen sairauksista, tai vaikka maksan... niin joku osaa kertoa lapselle isän henkilöllisyyden jos lapsesi sitä joskus aikuisena haluaa tai tarvitsee.
Muuten mielestäni lapselle on joskus paras olla ilman biologista isää/äitiä, mutta lapsella on mielestäni oikeus tietää ketä nämä vanhemmat ovat. -joskus se henkilöllisyys kannattaa kertoa vasta aikuisena, kun lapsi on tarpeeksi vahva ja kypsä tietämään, ja harkitsemaan haluaako tutustua.

 

en ole sitä mieltä..meillä ei poika tapaa isäänsä eikä tule tapaamaankaan..mutta lapsella on kuitenkin oikeus tietää kuka hänen oikea isänsä on

 

Kyllä.Aina.Minä kärsin ikäni kun minun ja isän ei annettu tavata tai edes tuntea toisiamme.Aikuis iällä vihdoin kerran tavattiin ja sitten se kuolikin jo.Kusipäähän se oli mutta mun ainut isä kuitenkin!!

 

Lapsella on oikeus saada tietää biologinen isänsä, samoin kun isällä on oikeus tietää lapsestaan. Se miten tapaamiset ja muut menee, riippuu täyin tapauksesta.

 

lapsen isä voi olla vakka pedofiili eikä silloin tarvi olla tekemisissä isän kanssa. Eikä saa. Lapsen etu ensi. MUTTA jokaisella on oikeus tietää kuka isä on ja mistä lähtöisin.

 

minusta lapsella pitäisi olla mahd tutustua bio isäänsä. mutta tietysti jos isä on esim.narkkari tms niin sitten vasta kun lapsi itse on tarpeeksi vanha(aikuinen ).
onhan se toki totta että lapselle isä on se ´joka on paikalla ja kasvattaa häntä mutta kuka pystyy lapselta salaa lapsen oikean isän,valehtelemalla jonkun toisen lapsen isäksi?

Meillä tilanne juuri tuollainen. Meidän tyttäremme ei tule ikinä sitä biologista isäänsä tapaamaan, jollei sitten itse vanhempana halua.

Nyt isästä ei puhuta. Lapsi tietää, että mun mieheni ei ole oikea isä, mutta eilenkin sanoi, että piiip saa olla mun isä jos haluaa. Ja totta kai se haluaa.

Mutta.... Olen silti ehdottomasti sitä mieltä, että keneltäkään ei tule Salata sitä, että hän on tullut isäksi.
JOs isässä ei ole muuta vikaa, kun että hän on vastuuton ja kusipää, ja tyhmä ja ääliö, niin se EI vie isältä oikeutta lapseen!

 

Hassua muuten, että puhutaan lapsen oikeudesta tavata isäänsä. Entä jos isä ei haluta tavata lastaan? Eihäm se silloin ole lapsen oikeus.. No anyway, en usko, että on millääntavalla eduksi, että lapsi olisi tekemisissä esim. huumeiden käyttäjän, väkivaltaisen, alkoholistin tms. kanssa.

Et voi olla tosissasi!Oletko siis sitä mieltä että lapsen ja isän ei pitäisi olla missään tekemisissä jos isällä on alkoholi-tai huumeongelma?Eli toisin sanoen minun olisi pitänyt lapsen edun nimissä lopettaa lapsen ja isän tapaamiset koska isällä on alkoholiongelma?Miten ihmeessä olisin lapselle selittänyt että et saa tavata sinulle niin rakasta ja tärkeää iskääsi,koska iskällä on tapana juoda silloin kun sinä et ole paikalla...?

 

En todellakaan! Meillä ei ole poika ikinä isäänsä nähyt eikä tule varamsti koskaan näkemään.

 

Mun muksujen isä on kyllä niin turha kun vaan voi olla..
Ei ole lapsilla kiintymys suhdetta, eikä myöskään isällä. Esim. nää isänpäivät on kyllä lapsista kivoja kun saa antaa lahjoja, mut muuta merkitystä sillä ei oo.. Isukki tosin ei tajua edes tätä merkitystä, vaan pitkittää ja pitkittää sitä kahville tuloaan. Lapsia asia ei tunnu vaivaavan leikkivät ihan normaalisti. Äidillä sen sijaan kiehuu kun äskenkin istui kuulemma baarissa oottamassa kyytiä kaverilta joka on tulossa 1-2 tunnin päästä. bussi pysäkin vieressä tuo baari, muttei kiinnosta tulla, pitää kuulemma nähä muutama kaveri muutenkin.
Mun mielestä tuo isä tuo lähinnä pettymyksiä lapsen elämään, ei muuta.

 

En ole tuota mieltä, mutta mielestäni ei pitäisi lisääntyä tahallaan niin, että lapsi jää isättä.

 

Tuohon "vieraan" kirjoittamaan tekstiin viitaten, meillä ei ainakaan tarvitse lopettaa lapsen etuuden nimissä tapailuja koska niitä tapaamisia ei edes koskaan aloiteta.Eli näin ollen tilanteita on erilaisia, tietenkin jos on jo jonkin aikaa tapaillut isäänsä niin siitä on voinut muodostua rakas ja tärkeä, mutta jos bio-isää ei edes koskaan ole tavannut, niin tuskimpa se kovin rakas ja tärkeä silloin on.

No entäs jos tämä nykyinen miehesi sitten jos teille tuleekin joskus ero. Haluaakin kumota isyytensä!?