70-luvun lapset!

Meillä koko naapuruston kakarat kiipesi yksissä tuumin aina jonkun talon katolle heittelemään superpalloja asvalttiin. Ja sitten eikun etsimään! Niissä palloissa oli sellaista kiemuraa sisällä.

Naapuruston kakaroista tuli mieleen kun kerrostalon pihalta aina huudettiin "Äiti,tuu ikkunaan täällä huutaa xxx!!!!!"
Ja sit kun äiti huus ikkunasta syömään piti aina huutaa "MITÄ RUOKAA?"
Meidän äitiä ainakin otti se päähän,sanoi aina ettei halua koko talolle ilmoittaa meidän gurmee-aterioita

Ja sit mulla muistu mieleen ne ihanat hyppynarut joissa oli sellaista kimaltavaa sisällä.... :heart:

 

Onko kenelläkään ollut tällaista? Mulla ei, mutta kaverilla oli =)

Mun API!!!! :heart: :heart:

Mullakin oli tollanen Api :heart: :heart: :heart:

Voi mulla on tuontapainen ollut, sillä oli tosin vaaleansiniset housut ja vaaleanpuna-valkoruutuinen paita. Ja naama oli vaaleampi .

Mun siskolla oli kans tuon tyylinen apina. Se retuutti sitä joka paikassa ja mua hävetti mennä sen kans linja-autossa, ku se apinan pää pilkisti aina jostain laukun mutkasta.

 

Entäs Tiku ja Taku-jäätelöpuikot (oli mun herkkua). Sitte oli Aku Ankka karkkirasioita, joissa oli Akulla aina eri ilme rasiassa.Olivat muistaakseni punaisia hedelmäpastilleja, joita mainostettiin Aku Ankka-lehden viimeisellä sivulla Bubbis-purkkaa oli mansikan ja salmiakin makuisena.
Pankkeja oli Kop, Syp, Aluesäästöpankki, Postipankki...Kaupat oli lauantaisin auki vaan klo 9-14 ja viikollakin menivät kiinni klo 19-20.Baarien ovet sulkeutui klo 01.

 

muistyatteko pinna-jaatelon, appelsiinin makuinen tosi makea mehujaa. entas zoo-limppari, etiketteina oli eksoottisia elaimia joita kerailtiin. ja lastenohjelmat oli kylla jotain jarkkya. pelle hermanni oli ainoa kiva, sunnuntai-aamuisin tuli aina se orkesteri/musiikkiohjelma, jossa oli muistaakseni unkarilainen juontaja. kylla se vaan oli tylsa ohjelma, muuta parempaakaan kun ei ollut kahdella kanavalla tarjolla, niin katsottava oli. muistaako kukaan?

Taisi olla Viuluviikarit musiikkimaassa. Hemmetin tylsä mutta piti aina vaan katsoa.

Viuluviikareihin muuten kuului Linda Lampenius

 

Kuka muistaa Hubba Bubat ja Kalkitos-siirtokuvat?

Ne oli ihania!! Olen niitä monesti haikeudella muistellut. Ja kukaan muu ei tunnu vaan muistavan. Mietin jo että untako olen nähnyt... ihan oikeita siis olivat!

 

Muistattekos Jippo-lehteä? Siinä tuli aina mukana jotain fiksua puuhattavaa, tyyliin kaukoputki ja mikroskooppi...ja ainakin kerran oli ohjeet elokuvaprojektorin tekoa varten

 

Ihana ketju! :heart: Kivaa muistella Minua pelotti Pikku Kakkosen Pelle Hermanni, sen muistan hyvin. Jalassa oli talvella huopikkaat (oli oikea talvi!) ja äitin beigestä vakosametista ompelema talvihaalari. Miten kummassa tuo haalri pysyi puhtaana?!? Ei taitaisi nykyäidit vaihtaa Reimatecejään vakosamettiin Talvihattu oli ihana valkoinen häntäkarvahattu, vau! Muistan kun ostin neljä-viisivuotiaana ekat irtokarkit kitskalta viidellä markalla ja meni maha ihan kuralle kun söin ne kaikki, oli meinaan iso pussi. Lätkäliigat ja tutti frutti-paperikäärekarkit oli suosikkejani.

Mulla taas tympi, kun se Hermanni ei ikinä maininnu mun nimeä. Sehän aina kysyi jotain ja muka kuunteli ja sanoi: Aivan oikein Ville Nurmeksesta tai jotain vastaavaa. Mä hihkuin ite töllön edessä oikeaa vastausta eikä se koskaan muka kuullut mua :ashamed:

 

muistyatteko pinna-jaatelon, appelsiinin makuinen tosi makea mehujaa. entas zoo-limppari, etiketteina oli eksoottisia elaimia joita kerailtiin. ja lastenohjelmat oli kylla jotain jarkkya. pelle hermanni oli ainoa kiva, sunnuntai-aamuisin tuli aina se orkesteri/musiikkiohjelma, jossa oli muistaakseni unkarilainen juontaja. kylla se vaan oli tylsa ohjelma, muuta parempaakaan kun ei ollut kahdella kanavalla tarjolla, niin katsottava oli. muistaako kukaan?

Taisi olla Viuluviikarit musiikkimaassa. Hemmetin tylsä mutta piti aina vaan katsoa.

Pinnajäätelö oli ihanaa, siinä oli sellainen vaaleansininen kuori, jossa keltaisia pyörylöitä ja siinä luki mustilla kirjaimilla pinna. Viuluviikarit musiikkimaassa muistan toki ja sit Rosvo Rudolfin, Kössi kengurun, Kallen kiipeilypuun, Hinkun ja vinkun (käytöskukka), Piilomaan pikkuaasin ja Heikko-Peikon.

 

Muistattekos Jippo-lehteä? Siinä tuli aina mukana jotain fiksua puuhattavaa, tyyliin kaukoputki ja mikroskooppi...ja ainakin kerran oli ohjeet elokuvaprojektorin tekoa varten

Muistan, mulle tuli kans tuo lehti mummolaan. Sen parissa muuten kului monta sadepäivää vai oltiinko sitä ulkona ilmalla kuin ilmalla?

 

Entäs sellaiset kiikarin tapaiset tsydeemit johon laitettiin sisään sellainen pyöreä kiekko,jossa ihan pieniä kuvia...sit katottiin reiistä ja käännettiin sivulla olevasta vivusta niin kuva vaihtui sielllä sisällä...se oli kuin taikaa

 

muistyatteko pinna-jaatelon, appelsiinin makuinen tosi makea mehujaa. entas zoo-limppari, etiketteina oli eksoottisia elaimia joita kerailtiin. ja lastenohjelmat oli kylla jotain jarkkya. pelle hermanni oli ainoa kiva, sunnuntai-aamuisin tuli aina se orkesteri/musiikkiohjelma, jossa oli muistaakseni unkarilainen juontaja. kylla se vaan oli tylsa ohjelma, muuta parempaakaan kun ei ollut kahdella kanavalla tarjolla, niin katsottava oli. muistaako kukaan?

Taisi olla Viuluviikarit musiikkimaassa. Hemmetin tylsä mutta piti aina vaan katsoa.

Pinnajäätelö oli ihanaa, siinä oli sellainen vaaleansininen kuori, jossa keltaisia pyörylöitä ja siinä luki mustilla kirjaimilla pinna. Viuluviikarit musiikkimaassa muistan toki ja sit Rosvo Rudolfin, Kössi kengurun, Kallen kiipeilypuun, Hinkun ja vinkun (käytöskukka), Piilomaan pikkuaasin ja Heikko-Peikon.

Mites se meni se Kallen kiipeilypuu -laulu? Jotenkin että "asui Stadissa poika, nimeltä Kalle... jne." Muistaako kukaan?

 

Ihana ketju! :heart: Kivaa muistella Minua pelotti Pikku Kakkosen Pelle Hermanni, sen muistan hyvin. Jalassa oli talvella huopikkaat (oli oikea talvi!) ja äitin beigestä vakosametista ompelema talvihaalari. Miten kummassa tuo haalri pysyi puhtaana?!? Ei taitaisi nykyäidit vaihtaa Reimatecejään vakosamettiin Talvihattu oli ihana valkoinen häntäkarvahattu, vau! Muistan kun ostin neljä-viisivuotiaana ekat irtokarkit kitskalta viidellä markalla ja meni maha ihan kuralle kun söin ne kaikki, oli meinaan iso pussi. Lätkäliigat ja tutti frutti-paperikäärekarkit oli suosikkejani.

Mulla taas tympi, kun se Hermanni ei ikinä maininnu mun nimeä. Sehän aina kysyi jotain ja muka kuunteli ja sanoi: Aivan oikein Ville Nurmeksesta tai jotain vastaavaa. Mä hihkuin ite töllön edessä oikeaa vastausta eikä se koskaan muka kuullut mua :ashamed:

Voi sua :hug: Ei sanonut koskaan munkaan nimeä Mä tykkäsin hirveesti siitä sen kepakosta =)

 

Entäs sellaiset kiikarin tapaiset tsydeemit johon laitettiin sisään sellainen pyöreä kiekko,jossa ihan pieniä kuvia...sit katottiin reiistä ja käännettiin sivulla olevasta vivusta niin kuva vaihtui sielllä sisällä...se oli kuin taikaa

Eikös se ollut ViewMaster? Tai joku...?

 

Mulla oli kanssa hetken se pallo joka laitettiin narusta nilkkaan ja pyöritettin ja hypittiin. Se oli keltainen ja sain nimppari lahjaksi. Sillä sekunnilla kun sen sain, ryntäsin sen kanssa ulos. Laitoin nilkkaan ja rupesin pomppimaan ja heti samalla hetkellä joku poika sitä heitti kivellä. Ja kahdessa osassa oli. Iso huutohan siitä tuli :/

 

Joissakin muropakkauksissa oli siirtokuvia(mm. perhosia ja kasveja), joita kerättiin isoon julisteeseen. Maalla kun asuin niin maitolavoilla leikittiin ja tavattiin kavereita.

 

Joo, Kalle oli ihan paras. Jokunen vuosi sitten oli Pikkukakkosen 30v juhlavuosi. Silloin tuli Kalletkin uusintana ja niitä nauhottelin =)

 

Ihana ketju! :heart: Kivaa muistella Minua pelotti Pikku Kakkosen Pelle Hermanni, sen muistan hyvin. Jalassa oli talvella huopikkaat (oli oikea talvi!) ja äitin beigestä vakosametista ompelema talvihaalari. Miten kummassa tuo haalri pysyi puhtaana?!? Ei taitaisi nykyäidit vaihtaa Reimatecejään vakosamettiin Talvihattu oli ihana valkoinen häntäkarvahattu, vau! Muistan kun ostin neljä-viisivuotiaana ekat irtokarkit kitskalta viidellä markalla ja meni maha ihan kuralle kun söin ne kaikki, oli meinaan iso pussi. Lätkäliigat ja tutti frutti-paperikäärekarkit oli suosikkejani.

Mulla taas tympi, kun se Hermanni ei ikinä maininnu mun nimeä. Sehän aina kysyi jotain ja muka kuunteli ja sanoi: Aivan oikein Ville Nurmeksesta tai jotain vastaavaa. Mä hihkuin ite töllön edessä oikeaa vastausta eikä se koskaan muka kuullut mua :ashamed:

Voi sua :hug: Ei sanonut koskaan munkaan nimeä Mä tykkäsin hirveesti siitä sen kepakosta =)

Ihan pakko tähän väliin heittää juttu mun kolme vuotiaasta,joka katto lastenohjelmaa jossa joku koira kanssa kyselee jotain ja sanoo sit just että "Hyvä Ville" tms niin mun poika siihen sitten niin huvittuneena ja vähän halveeraavaan sävyyn että "Toi sano mua Villeksi"

 

Te ette muista maailman kaikkein parasta jätskiä |O ! Urheilupuikko!

Mulla oli yksi pinkki monchimikiälie. En mä ymmärtänyt sen päälle :ashamed: , musta se oli typerä möhkäle. Mutta Smurffit, ne suloiset viiden sentin muovinpalat, niitä mä keräsin. Paljon tuttuja juttuja tässä oli .

 

Mites se meni se Kallen kiipeilypuu -laulu? Jotenkin että "asui Stadissa poika, nimeltä Kalle... jne." Muistaako kukaan?

Menikö se jotenkin eteenpäin että "Kallella on puu...hän kiipeilypuussa/ manteli suussa/ tytöstä uneksuu, jonka nimi on kai Emma/ Emma on kuvitelmaa vaan/ah niin ihanaa/ ei löydy toista..."

 

Ihana ketju! :heart: Kivaa muistella Minua pelotti Pikku Kakkosen Pelle Hermanni, sen muistan hyvin. Jalassa oli talvella huopikkaat (oli oikea talvi!) ja äitin beigestä vakosametista ompelema talvihaalari. Miten kummassa tuo haalri pysyi puhtaana?!? Ei taitaisi nykyäidit vaihtaa Reimatecejään vakosamettiin Talvihattu oli ihana valkoinen häntäkarvahattu, vau! Muistan kun ostin neljä-viisivuotiaana ekat irtokarkit kitskalta viidellä markalla ja meni maha ihan kuralle kun söin ne kaikki, oli meinaan iso pussi. Lätkäliigat ja tutti frutti-paperikäärekarkit oli suosikkejani.

Mulla taas tympi, kun se Hermanni ei ikinä maininnu mun nimeä. Sehän aina kysyi jotain ja muka kuunteli ja sanoi: Aivan oikein Ville Nurmeksesta tai jotain vastaavaa. Mä hihkuin ite töllön edessä oikeaa vastausta eikä se koskaan muka kuullut mua :ashamed:

Voi sua :hug: Ei sanonut koskaan munkaan nimeä Mä tykkäsin hirveesti siitä sen kepakosta =)

Ihan pakko tähän väliin heittää juttu mun kolme vuotiaasta,joka katto lastenohjelmaa jossa joku koira kanssa kyselee jotain ja sanoo sit just että "Hyvä Ville" tms niin mun poika siihen sitten niin huvittuneena ja vähän halveeraavaan sävyyn että "Toi sano mua Villeksi"

Tuo on paras

 

Mites se meni se Kallen kiipeilypuu -laulu? Jotenkin että "asui Stadissa poika, nimeltä Kalle... jne." Muistaako kukaan?

Menikö se jotenkin eteenpäin että "Kallella on puu...hän kiipeilypuussa/ manteli suussa/ tytöstä uneksuu, jonka nimi on kai Emma/ Emma on kuvitelmaa vaan/ah niin ihanaa/ ei löydy toista..."

Juu, noinhan se meni! Kiitos!

 

Entäs sellaiset kiikarin tapaiset tsydeemit johon laitettiin sisään sellainen pyöreä kiekko,jossa ihan pieniä kuvia...sit katottiin reiistä ja käännettiin sivulla olevasta vivusta niin kuva vaihtui sielllä sisällä...se oli kuin taikaa

Eikös se ollut ViewMaster? Tai joku...?

Juuri tuo. Meidän lapsilla on nykyaikaisempi versio, kakkonen sitä eilen viimeks käytti =)

Kaupasta ostettiin "punakuorista juustoa" ja "kilometrilenkkiä" - siis Edamia ja lenkkimakkaraa, jota myytiin kilotavarana lihatiskistä. Ja siellä tiskin takana oli oikeita ihmisiä, jotka möivät molempia just sen verran kun asiakas halus.

Meillä maalla muuten kaupat meni viikolla kiinni jo klo 17 ja launtaisin klo 13. Meidän lähikauppa oli T-kauppa

 

Entäs sellaiset kiikarin tapaiset tsydeemit johon laitettiin sisään sellainen pyöreä kiekko,jossa ihan pieniä kuvia...sit katottiin reiistä ja käännettiin sivulla olevasta vivusta niin kuva vaihtui sielllä sisällä...se oli kuin taikaa

Eikös se ollut ViewMaster? Tai joku...?

Juuri tuo. Meidän lapsilla on nykyaikaisempi versio, kakkonen sitä eilen viimeks käytti =)

Kaupasta ostettiin "punakuorista juustoa" ja "kilometrilenkkiä" - siis Edamia ja lenkkimakkaraa, jota myytiin kilotavarana lihatiskistä. Ja siellä tiskin takana oli oikeita ihmisiä, jotka möivät molempia just sen verran kun asiakas halus.

Meillä maalla muuten kaupat meni viikolla kiinni jo klo 17 ja launtaisin klo 13. Meidän lähikauppa oli T-kauppa

Siitä punaisesta kuoresta sai pyöriteltyä kivoja palloja. Ja jossain lastenohjelmassa neuvottiin kuinka siitä pystyi piparkakkumuotin avulla näpertämään koristekuvioita kynttilöihin.

 

Kuka muistaa Hubba Bubat ja Kalkitos-siirtokuvat?

Ne oli ihania!! Olen niitä monesti haikeudella muistellut. Ja kukaan muu ei tunnu vaan muistavan. Mietin jo että untako olen nähnyt... ihan oikeita siis olivat![
/quote]

Siis Kalkitokset oli ihan parhaita!

Vielä on pakko mainita, että aina kun Pikkukakkosen Nukkumatti heitti unihiekkaa piti mennä tuolin taakse piiloon ettei saanut sitä silmiin Ohjelman aluksi oli parasta kun sai jännittää, että millä vekottimella Nukkumatti tänään tulee....

 

Tuosta Jippo-lehdestä tuli mieleen Jekku-lehti.
Päähäni on jäänyt: "Ostaa, myy, vaihtaa, etsii, kivat jutut monet keksii"... Tai jotain sinne päin. Monivuotisia kirjekavereita sain sitä kautta ja Nakke-lehdestä.