40+ so what wol.12

  • Viestiketjun aloittaja Ottis
  • Ensimmäinen viesti
Pikku-Tirri: Valtavan paljon haleja ja iso rutistus! Ei kannta mitään syyllisyyden tunnetta kokea ja kantaa... Se on ihan turhaa! Jos et ollut onnellinen entisessä elämässäsi ja elämä antoi sinulle Elämäsi Rakkauden silmiesi eteen, miksi oisit kieltäytynyt? Varmasti me kaikki haluaisimme löytää sen Suuren Rakkauden ja Onnen!! :hug:
 
Viimeksi muokattu:
Kiitoksia kaikille paranemissäteistä poikaselle ja miehellekin! :heart: Poikanen paremmassa kunnossa mutta miehen kanssa mennään pvä kerrallaan, joka pvä ilmassa joudutaanko sairaalaan tiputukseen/leikkaukseen lähteen. Huomenna pakko töihin mennä ja musta tuntuu, että mun hartiat jo laahaa maata... saati sitten suupielet...

Mutta..

Ihanaa loppuvkoa kaikille! Ja plussia hirmusti!!!
 
Kiitos teille kaikille tuestanne ja sanoistanne mitä olette sanoneet ja lukuisista rutistuksista ja haleista...mä oon jotenkin niin:ashamed: että mä täälläkin ruikutan näitä vanhoja mutta kun se entinen liittyy niin vahvasti tähän nykyiseen ja haluun vielä raskautua ja huomaan että tää on taas nostanu tunteet ja tän pirun syyllisyyden:( pintaan...niinhän se on ettei sitä pitäisi tuntea ja kokea, mutta kun sille ei vaan voi mitään...ehkä mä oon entisessä liitossani ollut niin paha että mä ansaitsen tämän ja tää syyllisyys on se mun rangaistus...vaikka...edelleen mä oon sitä mieltä että tää mun nykyinen mies on se mun elämänmies ja joka päivä mä ajattelen että ihanaa kun me saadaan olla yhdessä..ja välillä mä mietin sen mun exän tarkoitusta mun elämässä..tietenkin nää meijen yhteiset lapset ja se että mä en ois kyllä ikinä tätä elämäni miestä kohdannut, ellei ex olisi saanut töitä täältä vieraalta paikkakunnalta ja me muutettu tänne silloin 11 vuotta sitten. Syyllisyys erosta on kyllä huomattavasti helpottanut, kun hän on löytänyt itselleen uuden rakkaan elämäänsä, olen niin onnellinen hänen puolestaan...
Mukava että olette vierailleet blogissani..sinne mä oon sen tarinani kirjottanut ja nyt te tiedätte mitä minä pelkään jos raskautuisin...paitsi että nyt olisin paljon valmiimpi kohtaamaan vaikeudet. nyt en edes kuvittelisi että raskaus sujuisi normaalisti...monasti oon miettinyt alkaisinko kirjottamaan toista blogia, ihan vaan itselleni, missä käsittelisin näitä pelkojani..uutta yritystä ja jos raskautuisin niin sitä taivalta??? En tiedä..jotenkin tämä teiden löytäminen ja tänne kirjottelu on tavallaan korvannut tuota tarvetta puhua näistä asioista...missään nimessä en kuitenkaan pystyisi näitä juttuja "julkisesti" näyttämään joten uuden blogin tarvisi olla ihan erillään tuosta nyt pitämästäni, jota tosiaan lukee myös sukuni ja mieheni sukulaiset(ja seurailee Liljan kasvua). Hystis:kiss: ihanainen ihmetteli mistä löydän aikaa...eipä sitä nykyään kovin olekkaan...tää työ kyllä vie leijonan osan mun vapaa/harrastus(ompelu) ajasta...silloin kun blogin perustin olin 1/2 vuotta lomautettuna ja päivittelin blogiani päivittäin..blogi itsessään on jo harrastus...nykyään hyvä jos viikoittain ehtii edes jotain tekemään...Mur-mur, on ne verhot sellasta harvempaa kudosta niinkuin kuvailit ja vastaavista kankaista oon tehnyt myös vaatteita...mut ne vaatteet mitä teen on pääasiassa tuolle meijen tirpulle ja mulla ei esim. mitäään kaavalehtiä oo, vaan jäljennän kaavoja meijen jo olevista vaatteista joten mur-mur..en mä osaisi teijen isolle pojalle sopivaa paitaa tehdäkkään, ja kyllä mä koen ettei mulla nyt oikeen oo aikaa, kun tuntuu etten ehdi tuolle omallekaan tehdä..mulla myös yhden ystävän kankaita pari kassia ja hällekkin pitäisi joskus ehtiä jotain tekemään..voi kumpa me asuttais lähekkäin niin sitten ei ongelmaa olisi..mallia sais nopeesti jo teillä olevasta paidasta ja suitsaithan sen hurauttais...ja juu..kiitos että poistit mut siltä listalta..voinhan mä hypätä sit sinne taas kun siltä tuntuu...
nyt taas meen mut palailen..:wave:
 
Heips taas:wave: mä näköjään kukun täällä yksin tänä yönä=)...mut hyvä niin..nukkukaa te jotka saatte nukkua..kello jo yli 3 ja vähän alkaa silmiä tikuttaa eikä tuo aivotoimintakaan varmaan enää pirteimmillään oo...tää eka yö on aina pahin..sit ikäänkuin pääsee rytmiin...
Koitin googlettaa tietoa siitä kohdun limakalvon paksuudesta ja eipä ollut mieltä ylentävää luettavaa meikeläiselle:(...aikas on alhanen se mun 3mm limakalvo tässävaiheessa kiertoa kun menkkojen pitäis alkaa ja paksuuden tulis olla jo ties kuin paljon...mistähän tää vois johtua???mulla aina ennen(siis ennen niitä cerasette minipillereitä) menkat oli erittäin kivuliaat ja runsaat...nyt ei siis juurikaan oo menkkoja ollutkaan..ja syykin nyt siis selvillä..eihän voi olla runsaat jos ei oo oikeen mitään mitä vuotaa...jotenkin mä syytän niitä cerasette minipillereitä!!! Mulla kun oli noiden teini ikästen jälkeen ehkäisynä 2x 5v hormonikierukka ja se kun otettiin pois, ni kierto lähti välittömästi käyntiin ja jo toisesta kierrosta jäin odottamaan Liljaa..ja siis kierukan aikana ei vuotoja tullut joko ollenkaan tai ehkä nimeksi niin että pikkuhousun suojalla pärjäsin...mua niin nyt ärsyttää itteni jos mä ite oon aiheuttanu näitä ongelmia!!!AAARRRRGGG:mad::kieh:
Kiitos Ottis tsemppauksesta että siihen limakalvon paksuuntumiseen ois lääke...toivottavasti...
Mur-mur kiitos sanoistasi että meijen pieni on kuin keijukainen...niin hän onkin...mun pieni rakas...niin huono syömään ja painon nousun kanssa aina ollut ongelmia..nyt kumminkin jo 11kg:heart:
 
Mä jatkan taas tätä yksinpuhelua..lukekoon ken jaksaa...ajatuksia vaan... =)
Syyllisyys: en mä tiedä oonko mä jotenkin poikkeuksellisen syyllistyvä ihminen ja onko mulla poikkeuksellisen paljon niitä syyllisiä fiiliksiä, mutta kyllä mä tunnen syyllisyyttä täälläkin palstalla siitä että mulla on jo noita lapsia 3 ja siltikin vielä sen pienen vauvan haluaisin..etenkin tunnen syyllisyyttä teitä kohtaan joilla lapsia ei ennestään ole yhtään, tai teitä kelle keskenmenoja on tullut ja vauvan"teko" selvästikin on äärettömän vaikeaa..onhan mulla nää aiemmat lähteneet helposti...ja mä tiedän joo että nyt te sanotte et ei tarvi tuntea syyllisyyttä mut onhan se aika luonnollista eikö??? Aluksi kun tätä palstaa salaa taustalla luin, ajattelin etten millään voisi ja tohtisi mukaan tulla kun täällä niin monella on näitä vaikeuksia...onneksi kuitenkin uskalsin avata suuni...syyllisyys fiiliksistä huolimatta koen tän olkkarin ilmapiirin hyväksi ja kaikkia kannustavaksi tilanteesta riippumatta...kiitos siitä teille kaikille! Syyllisyyttä koen myös ystävääni kohtaan joka yrittää sitä ensimmäistä(35v) ja minä vielä tällä iällä kehtaan neljättä toivoa..juuri eilen hänen kanssaan juttelin ja kyllä mä taustalta olin havaitsevinani tiettyä katkeruutta...ja ymmärrän sen täysin...olenhan myös itse tuntenut katkeruuden tunteita tilanteessa missä ystävien miehet (ja teiden rakkaat ystävät täällä). on täysillä mukana toivomassa sitä vauvaa, kun oma mieheni vaan sanoo että hänelle tämä yksi riittäisi...huippu oli se kun ystäväni joka on täsmälleen samanikäinen kun minä ja hänellä 7 lasta ilmoitti toivovansa vielä yhtä..omat tunteet oli sillähetkellä aika ristiriitaiset..päälimmäisenä tietysti onnellisuuden tunne ystävän puolesta ja toive että heille se toivottu lapsi vielä suotaisiin ja taustalla pieni katkeruus siitä että hänen mies myös toivoo sitä heiden pientä mahdollista uutta ja minun mieheni sanoo yhden yhteisen riittävän...onhan näitä tunteita...onneksi tämä on paikka jossa voi puhua..vai voiko???onko nää kiellettyjä aiheita???tunteeko muut syyllisyyttä/katkeruutta???
 
Viimeksi muokattu:
pikkutirri Minusta on todella hyvä että voit ja etenkin, saat purkaa tuntemuksiasi täällä. Ei näitä kipeitä asioita ymmärrä kukaan muu kuin sellainen joka on vastaavassa asemassa. Se että onko liitto onnellinen vai ei, ei muuta sitä asiaa miksikään että meillä kaikilla on sama toive - oma vauva. En nyt lähde keskustelemaan siitä miten hyvä tai huono suhde elämässä vaikuttaa, sen me jokainen tiedämme mutta haluan vain sanoa että vuodata ihmeessä sitä pahaa mieltäsi täällä ja mielestäni sinun on turha kantaa syyllisyyttä. Voisinhan minäkin syyttää itseäni siitä etten jättänyt aikoinaan miestäni kun hän sanoi ettei halua lasta, mutta koska meillä oli hyvä, rakastava suhde niin en vaihtaisi niitä 22 vuotta mihinkään. Nyt vaan kun olen miehen kanssa joka itse otti lapsen puheeksi niin taitaa olla myöhäistä. :(
Halauksia sinulle kuitenkin kovasti ja voimia, älä kanna turhaa taakkaa harteillasi ... :hug:

No sitten taas omaan napaan: taisi minulla käydä niin että ne veriset viirut liman seassa taisivatkin liittyä jotenkin tuohon ovulaatioon ja se kipu tuolla oikealla lähellä nivusia taitaa olla keltarauhasen aiheuttamaa?? En kyllä tiedä enää mitä ajatella ... Nännit on kipeät vielä mutta nännipihat on hieman pienentyneet joten taitaa Terolut tehdä kiusaa hormoonien kanssa. Joillakin on kuulemma ollut aivan selkeitä raskausoireita mielitekoineen ja pahoinvointeineen joten tätiä minä odotan ensiviikon keskiviikkona tulevaksi. Noh, lähden tänään taas ihanan mieheni luokse joten ihana viikonloppu tiedossa taas ;) Mutta nyt lähden koiruuden kanssa lenkille ja sitten kiireellä aamutoimiin ja tiskaamaan niin pääsen sitten nopsasti matkaan kun tulen töistä kotiin. Paljon plussatuulia kaikille Teille ihanille naisille :heart: :hug: :kiss:
 
Paljon tekstiä tullut..pikkutirri:kiss:
..ja puseron tekemis juttu ihan Ok, ymmärrän.
Ajattelin, että kysäisenpä kuiteshin;) Olen tykännyt poikasella pitää ihan perustrikoisia puseroita.
Poikaseme on punatukainen kaveri, mutta vaalea ihoinen.
Aivan vaaleita tai kovin tummia värejä puseroissa yksistään kasvojen lähelle, en hälle mielelläni hanki - selkeitä, raikaita värejä mieluiten.


Mafinkalle
lemmekästä viikonloppua!!:heart:

Täällä sitten Kp1..tulihan se punahelma.
 
Viimeksi muokattu:

Nimi/ikä.........Kiertopvä./kierronpit...yrityskerta...Km/monesko haaveissa

mur-mur (45)..............kp1/25-28......yk22(01&08&11/10) 3.
Velmuliina74 (36)........kp3/26..........yk17.......................2
liiza (44).....................kp5/24-27......yk34....(02/07 08/08) 4
Mahdotontako (46)......kp5/29...........yk7....................1. yht.
sarppav (40)...............kp6/27-32......yk7(07/10) 2.
Rominas (40)..............kp8/25-27.....yk16(09/09 06&10/10) 2.
haave2010 (44)...........kp10/28-30......yk8(06/10) 4./1.yht.
Iida-Karoliina (46)........kp10/23-29.....yk19...................5./1.yht.
putunen (41)................kp11/24-26......yk12....................3./1.yht.
tetu68 (42)..................kp15/27...........yk10..................3/1.yht.
Mami-41 (41)...............kp17/27...........yk31............2.
Hysteria (42)...............kp17/26-29......yk9 (kkm.11/10) 1.
Sointu2010 (41)...........kp19/23-29.....yk19..............1.
*Justiina* (38).............kp22/30-32......yk1(Tm7/07&Km1/08)3.
Ottis (43).....................kp25/25-26......yk19( 08/09) 1.
muumimamma-71 (38) kp27/26-29......yk7.....4./2.yht.
pikkutirri (41)...............kp28/28.........yk1........4./2yht.
Pikku-Äiti (37).............kp31/26...........yk1(km94/96/2x99)4./1.yht.:)heart:dpo10)
Nuuttimus (41)............kp32/28-36......yk2v...................3.
Ballerina Bolero (40)....kp?/25-28.......yk35....................3.
Raputar (40)................kp?/27...........yk?......................2.
Kadonneet lampaat: onlydream, Ulla4






*Justiina* (38)...............dpo4
Sointu2010 (41).............dpo4
Mami41 (41)..................dpo6
Mafinka (49)..................dpo11
muumimamma-71 (38)..dpo12



Ovulaatiotestissä tasavahva viiva= dpo-1
ovulaatio (myös oletettu ilman testailua) =dpo0
päivät ovulaation jälkeen = dpo1..dpo2..jne..
hoitopäivä = pp0; sitten pp1 jne.
pp = piinapäivä


:heart:Kaikki plussanneet löytyvät pinon ensimmäiseltä sivulta!:heart:
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/1750034-40-so-what-vol-11-a/
 
Viimeksi muokattu:
Ottis
Pikkutirri Oikeaan paikkaan olet kirjoitellut. Ehkä sinä olet vähän tavallista herkemmin itseäsi syyllistävä tai herkempi ylipäätään. Ymmärrän tuo tapasi ajatella, että me, joilla ei ole yhtään lasta, saatettaisiin olla katkeria niille, joilla on ja 'kinuavat' vielä kolmannen tai neljännen perään. Niin ei ole ainakaan minulla ja tällä palstalla, mutta elävästä elämästä on pakko kertoa, että kun minä elin elämäni vaikeimpia vuosia: vanhemmat olivat kuolleet, olin ostanut ja rempannut talon ja velkaa oli niin, ett piti tosiaan miettiä mistä saa sille päivälle ruoan, kaikenkukkuraksi sairastelin ja kaikki velkojen jälkeen jäävät rahat menivät lääkkeisiin, tuntui välillä jokseenkin katkeralta, kun lapsuuden ystäväni ilmoitti aina samaan aikaan odottavansa lasta, kun minä olin joko saanut uuden diagnoosin, olin toipumassa sairaalareissusta tai joku omaiseni oli kuollut. Silloin tuntui, ett tuolle toiselle menee elämässä aina se hyvä ja mulle annetaan vain se paha. Ystävyys on kuitenkin säilynyt, paitsi ett tän mun mieheni ilmaantumisen jälkeen ei olla enää niin paljon yhteydessä. Joka tapauksessa tältä samaiselta ystävältä, jolla on nyt 11 tai 12 lasta, tuli jouluaattona kuva koirastaan kuuden pennun kanssa!! Silloin ajattelin, että tämä on kyllä väärin, että nyt niillä on koiriakin seitsemän, kun meillä ei ole des yhtä kissaa =). Samalla oma ajatukseni nauratti, sillä niin olen kuitenkin tähän elämän nurinkurisuuteen suhteessa ystävääni tottunut.

Mafinka Mulla oli tässä kierrossa myös ihan pikkasen sitä veristä vuotoa oviksen aikaan. Sori, ett olen tällainen lahopää, etten kaikkea muista enkä viiti tarkistaa, mutt olikos sulla nyt käytössä Clomifen tai jokin vastaava?? Se saattaa hyvinkin aiheuttaa limakalvojen ohenemista ja falskausta. Kivaa viikonloppua sinulle miehesi kanssa. On ihana ajatella teitä yhdessä onnellisina. Toivotaan, ett elämä teille sen yhteisen pikkuisen antaisi.

mur-mur Voi pihkura, että se täti tuli sittenkin :hug:. Mutta nyt sitten vaan troppaamaan ja ovista metsästelemään ja ennen kaikkea miestä pehmittelemään, että saisit simppasia sopivaan aikaan, ettei käy kuin mulla tässä kierrossa, ett menee hyvät hjormöönit hukkaan :(.

Meillä mies teki jo toissa iltana jotain mikä pani mut taas miettimään, ett mitähän tästä suhteesta tulee. Juu, hän oli lukinnut salasanalla 4-kanavan niin, että en voinut katsoa sitä. Se mikä mieltä kaiheli ei siis ollut tuo, mutt tulipahan vaan mieleen, kun eilen lukituksen huomasin. Minähän osasin sen poistaa, kun arvailin miehen käyttämiä pin-koodeja ja osuin oikeaan kolmannella yrittämällä. Ei tuo siis paha vielä, sillä kun mieheltä kysyin, ett miksi on kanavan lukinnut, sanoi tehneensä sen vain, että huomaisin, ett niinkin voi tehdä. Muistan kuulleeni hänen itsekseen tuona iltana arvuuttelevan mitä kanavia katson. En kuitenkaan sinäkään iltana katsonut mitään, vaan luin loppuun yhden kirjan, jonka laina-aika oli umpeutunut ja jonka olin luvannut palauttaa kirjastoon seuraavana päivänä. Eilen illalla sitten ajattelin, ett katson Beck'in Mainostajan (kanavaa ne muista miltä tulee). Laitoin oikean kanavan päälle ja kipasin tupakalle. Mies kielsi, etten saisi mennä tupakalle, mutt koska koko juttu ei hänelle kuulu, en edes siihen kommentoinut, vaan menin. Ulko-ovelta kuulin, kun ukko mutisi keittiössä jotain, että pitää sammuttaa televisio ja niinhän se oli sen sammuttanut kun sisälle takas tulin ja kipitin vintille. Kysyin mieheltä, että miksi sammutti, mutt vastausta en muista, tai en yksinkertaisesti kuullut sitä kunnolla. Töllöä en sit avannut, vaan pelasin tunnin verran pasianssia ja menin sit alakertaan lukemaan.

Mutt sitä vaan mietin, ett jos aikuisen ihmisen pitää olla toiselle noin vittumainen ja pikkumainen ihan selvinpäin, ett mitä elämästä yhdessä silloin tulee? Välilllä mietin, että enkö tosiaankaan olis tässä elämässä 'ansainnut' joskus jotain vähän parempaakin? Meinaan, ett koko elämäni mua on asiat potkineet päähän, mitään en ole saanut ilmaisella, mitään ei ole minulle noin vaan annettu, vaan kaiken eteen olen totisesti saanut tehtä töitä ja siinä sivussa paljon muidenkin eteen. Eikö olis siis jo aika, ett joskus vähän onnistaisi??

Ukolle en yötä vasten viitsinyt alkaa raivota, mutt unta näin, ett haukuin häntä munattomaksi :LOL:. Hyvä ett sai edes tuota tietä purkaa mieltään =).

Hysteria Kiitos kaunis ihanaisesta kirjasta :kiss:. Esittelyteksti ainakin vaikutti hyvältä, mutt eri asia on milloin saan fiiliksen alkaa lukea englanniksi. Mutt viimeistään kesälomalla jollain kuumalla rannalla sen luen, sillä silloin on tullut aiemminkin luettua vieraskielisiä kirjoja. Kiitos siis myös mun kielipääni vireyttämisestä :). Sulla on kaunis käsiala. Laitoin kirjeesi salaiseen jemmaan, ettei se vain joudu vääriin käsiin. Kiitos kauniista sanoistasi myös.

ON Valkovuotoa ollut tänään niin reippaasti, ett pikkarit vaihdoin heti töistä tultuani ku oli niin epämiellyttävän tahmeata. Aamulla en testannut vaan tyynesti ajattelin, ett mitäpä suotta ja jos tarvetta ilmenee niin testaan sitten jos täti myöhässä, mutt kumma se vaan on, että kun tänne sivuille kapuaa alkaa kihelmöidä, että mitäpä jos sittenkin testaisin =). Niinkuin tämä palsta mukamas mua auttaisi raskautumaan ku kyllä ne värkit on ihan muualla :LOL:.

Mies muuten puheli eilen, ett pitäisi mennä mökille oikein yöksi ja voinette arvailla, etten ajatukselle lämmennyt. En myöskään luvannut mitään ja siitä piti miehelle jo illalla sanoakin, ettei taas kuvittelisi sopineensa jotain minun kanssani, kun on asiasta vasta ääneen puhunut, enkä minä ole myöntynyt, en edes kommentoinut.
 
Viimeksi muokattu:
Heips ihanaiset!!!!!!!!!!!!
Pitkästä,pitkästä aikaa.Lueskelin vähän teidän kuulumisia ja paljon on kerennyt tapahtua teillekin.Koittakaahan jatkossakin porskutella eteenpäin vastoinkäymisistä huolimatta!!!!!

Raskautta on nyt 1/3 takana ja kaikki on mennyt tosi hyvin tähän asti.Maanantaina on ultra jossa mitataan niskapoimu.
Luottavaisin mielin tässä olen koittanut olla ja ottaa päivän kerrallaan.
Toivon teille kaikkea hyvää ja kovasti onnea "projektiin",ajattelen teitä suurella LÄMMÖLLÄ!!!
 
Pikkuirri :hug:. Anna kulle palaa vaan, tarkoitan että kirjoita tuntojasi ulos tänne olkkariin. Täällä on hyviä peilejä, joita vasten on helpompi hahmottaa mitä oikein tuntee ja miksi. On huomattavasti helpompi ja kivempi kirjoittaa joillekuille oikeille ihmisislle kuin vaan päässään ajatella tai ikään kuin vain itselleen kirjoittaa.

Syyllisyydestä: mäkin olen helposti syyllistyvä ja nytkin tunnen syyllisyyttä yhdestä jos toisestakin asiasta. Samaan aikaan käyn sisäistä taistelua sitä syyllisyyttä vastaan, koska tiedän sen olevan turhaa vaikka niille syyllisyystuntemuksille ei voikaan mitään. Mä koitan syöttää itselleni sitä ajatusta, että tämä on yksi ainoa elämä ja se ei syyllistymisella ainakaan parane. Ja luulen että suuri(n) osa ihmisistä ei tunne syyllisyyttä edes silloin vaikka lis aihettakin! Tästä on kokemusta kautta aikojen ja maailmanhistorian. Sitten on niitä/meitä, jotka tuntee syyllisyyttä niidenkin puolesta. Mä ymmärrän sua, pikkutirri, oikein hyvin. Ehkä se liian helposti syyllistyvyys on luonnekysymys ja/tai sitten se johtuu kasvatuksesta, ympäristöstä, aiemmista kokemuksista, ehkä se on kaikkien niiden summa. Luonne"vikaa" on vaikea kitkeä pois, eikä kai ole tarpeenkaan, mutta helpottaisi, jos pääsisi sellaiselle tasolle, että syyllisyys ei hallitse sinua vaan sinä sitä syyllisyyttä. Tosiasiahan on, että mikään ollut ja mennyt asia ei muutu vaikka sinä rankaiset itseäsi kuinka.

Mulle tuli mieleen yks esimerkki joka ei varsinaisesti koske samaa asiaa, mutta on sovellettavissa tähän syyllisyysasiaankin. Kun me katottiin mihen kanssa telkkarista leffaa (yleensä englanninkielistä), mä laitoin teipit telkkarin tekstitysten päälle, koska mies ei osaa suomea, joten en halunnut olla paremmassa asemassa (ääni ja tekstitys) kuin hän. Päätin että ollaan sitten molemmat yhtä heikoilla (meidän kummankaan äidinkieli ei ole englanti). Sitten mä kysyin itseltäni: auttaako se mun miestä ymmärtämään leffaa yhtään sen paremmin, jos minä ymmärrän yhtä vähän? Tajuaakohan nyt kukaan mitä ajan takaa..? Mutta edelleen, pikkutirri, ymmärrän sua syyllisyydentuntoines hyvin. Itse asiassa syyllisyysaihe koskettaa muakin joka päivä jollain tavalla, mutta se ei ole kulminoitunut mihinkään yhteen tiettyyn asiaan, vaan se on semmoinen epämääräinen syyllisyys, joka leijuu ilmassa. Suyyllisyys siitä, että teen ja elän väärin, mutta nyt kuuluu kysymys: ketä kohtaan?

Ymmärrän myös oikein hyvin sun tunteen, että voikohan tänne kirjoittaa pitkästi... ja tavallaan varsinaisen aiheen vierestä... mitä jos muut kyllästyy lukemaan,... vien palstatilaa jne. Mä olen vuodattanut samoja juttuja täällä. Ja aina oon saanut vastaukseksi, että tämä paikka on meitä itseämme varten; saa kirjoittaa. Itse kirjoitan "sykäyksittäin" enemmän, sitten voi tulla pitkäkin aika etten kirjoita, joten: kuten elämässä muutenkin, kyllä ne asiat suunnilleen tasan menee. Mä voin itkeä täällä viikon ja kun tuntuu paremmalta, voin taas keskittyä muihinkin ja tsempata jotakuta toista.

Niin että anteeksi kun minäkin filosofoin ja vien palstatilaa meidän varsinaisesta aiheesta... :':)ashamed:. Kaikille lähetän :heart:!

Mur-mur Voi itkupitku, se täti tuli sittenkin :(. No, mutta tällä Lugekierroksella sitten positiiviset energiat kehiin ja mur-murille PLUSSAvaavi! :kiss:
 
..ja mie kun ajattelin, että Ottis olis tänään dippaillut..:rolleyes:
..huomenna kenties?..

Miulle tuli ihan Ok kierto sitten - 27(miun laskutavalla 28:p)
..luteaalivaihekkin 15vrk

Poikanen täällä meinaa kipiäksi tulla..jäi eskasta poijjes kun valitteli kurkkukipua aamusta ja nyt ihan flunnssaisen oloinen, koko ajan niistelee nenäänsä..:(..voi kunpa EI nyt kuumeeksi asti yltyisi! Eskaryhmällä olisi kivaan taide esitykseen meno 26.1 ja lapsikin sitä kovasti odottaa.:)
 
Viimeksi muokattu:
Ottis
wiiwi67 Onnea ultraan :heart:. Kiva ku morjenstit.

mur-mur Mä olisin varmaan nyt päivällä dipannut jos saisin pisua pidäteltyä sen aikaa, ett voisin dipata. Puol tuntia edellisestä pisusta ja pissattaa jo taas :ashamed:. Aamupäivällä join litran sitä puhdistuslitkua ja se pojat vaikuttaa, saa alvariinsa juosta vessassa. Kahvit panin hetki sitten tippumaan eli luovuin haaveesta dipata tänään. Huomenaamuna ehkä testaan, tai sitten en. Riippuu ihan fiiliksistä. Olen tänään jo kaksi kertaa purkkiin pissannut, mutt on ollut niin hailua pissa, etten ole raaskinut siihen dipata =) ja niin ole kaatanut pisut pois.

Hysteria Kiitos ku valaisit pikkutirriä tänne kirjoittelusta. kyllähän täällä itsekukin on vuorollaan synkkiä tuntojaan purkanut ja on aina saanut ymmärrystä ja tukea. Kun huoli ja murhe sitten väistyy, on palsta tehnyt tehtävänsä ja tilaa taas uusille aiheille. Eikä noi syyllisyysjutut ole enempää ohi aiheen kuin laihis- tai ruokavinkit tai kasvatuskeskustelut siitä mitä mun miehelle (tai jonkun muun miehelle) pitäisi milloinkin tehdä =).

Minä ymmärsin bojon miksi halusit peittää tekstityksen (suomeksiko se oli?) jos katsotte yhdessä enkunkielistä elokuvaa, mutt en löytänyt yhteyttä syyllisyyteen :confused:.. Oonks mä vähän tyhmä :ashamed:? Vai tarkoititko ylipäätään syyllisyyttä? Hih.. Joka tapauksessa olen melko varma, ett siitä elokuvan puheesta miehesi ei saa yhtään sen paremmin tolkkua vaikka tekstin peitätkin, ettet sinä sitä helpommin ymmärtäisi eli tietoja tai taitoja ei voi tasata, eihän =)?
 
Voi Ottis, sä oot kerta kaikkiaan ainutlaatuinen nainen :) :flower: :heart:! Sä osaat kirjoittaa ja kuvata niin elävästi sun elämää ja tapahtumia, että mä suorastaan näen sut ja teidän kodin. Mä näen sun ukkelin jupisemassa ja pupisemassa ja osaan kuvitella kuinka sen päässä on pikkuiset pirunsarvet, kun se tekee pikkujäynää – kuvitellen, että se edistäisi jotain, jota se ei osaa edes määritellä mitä se haluaisi.

Kiva kun kirja VIHDOIN tuli perille. Miksköhän siinä niin kauan meni, höh. Vieraskielistä kirjaa ei tuu niin helposti luettua, ellei ole ”pakko”. Lue se sitten kun inspis iskee, tai kun sulla ei kerta kaikkiaan ole mitään muuta luettavaa. Mulla on aina nin, että kestää parikyt sivua ennen kuin pääsen lukemisen vauhtiin, joka on mulla muutenkin hidasta, saati sitten vieraskielisesti. Mä puolestani olin ihan ääri-iloinen saadessani lukea sen sun lähettämän suomenkielisen kirjan. Ah, kuinka helppoa ja nautittavaa se oli! Ja kiitos käsialakehuista, en oo ite ajatellut, että käsialani olis kaunis, mutta halusin kirjoittaa sulle jotain käsin.

Kirjoitit siitä sun ystäväjutustakin niin elävästi ja terävästi (ei siis ikävällä tavalla terävästi, vaan teräväaivoisesti), etten voinut olla hymyilemättä: ”nyt niillä on koiriakin seitsemän, kun meillä ei ole des yhtä kissaa :)

Ottiksen tavoin mäkään en tunne katkeruutta niitä kohtaan joilla on jotain mitä mulla ei oo. Saatan tuntea kateutta, mutta SELLAISTA kateutta, että toivon itselleni MYÖS, mutta en toiselta pois. On vapauttavaa saada voida tuntea kateutta, joka ei ole myrkyllistä. Kateus, kuten kaikki tunteet mitä vaan voi olla, syyllistyydestä, mustasukkaisuudesta kateuteen ovat inhimillisiä - kaikki tuntevat niitä. Mä olen täälläkin paljon pohtinut sitä, millaista on olla kokonaan lapseton ja/tai jäädä sellaiseksi. Mut ennemminkin pohdin sitä siltä kannalta, että mistä sitten tulee se ankkuri ja mielenkiinto/into elämää kohtaan jos ei ole eikä tule lasta, jos ei ole parisuhdettakaan. Tiedän, että on paljon ihmisiä, miehiä ja naisia, joilla ei ole lapsia eikä puolisoa. Varmaas mäkin löydän elämälleni sisällön, vaikka en lasta saisikaan ja miestäkään ei löytyis (siis sitä oikeaa). Tää nyt on vaan tällainen akuuttivaihe, kun on silmätysten biologian kanssa. Kaikille lasta haluaville (oli sitten haaveissa eka, toka, tai vaikka yhdestoista) toivon sitä tapahtuvaksi, riippumatta siitä, saanko itse vai en. Ottis osaa kirjoittaa hitsin paljon pearemmin kuin mä, ja se onkin kirjoittanut monet jutut ”mun puolesta” :). Oot ihan huippu :kiss:!
 
Ottis
Hysteria Päätin muuten alkaa tänään lukea tuota sun lähettämääsi kirjaa. Miestä keljuttaa sitten niin maan perusteellisesti ku se ei pääse jyvälle mitä luen ja enempi sitä ottaa päähän, kun huomaa, etten haluakaan kattoa televisiota. Kyllä oon kurja ihminen :ashamed:.
 
Ottis
Höpsis, Hystis. Me kai vain ajatella samalla tavalla monista asioista ja siksi minusta tuntuu, ett sä kirjoitat just sen mitä minä toivoin osaavani sanoa ja sinä ajattelet minun kirjoittamastani samaten. Toi kateus onkin metka juttu. Minä en ole osannut ajatella sitä kateutena (hyvänä sellaisena), että haluaa sitä mitä toisellakin on, mutta niin että toinen ei joutuisi omastaan luopua. Olen aina liittänyt kateuden siihen, että toivoo ettei toisellakaan olisi sitä mitä itsellä ei ole, ymmärtääkö kukaan? Joka tapauksessa kiitos, Hystis, ett annoit mulle sanan tolle "mäkin haluun"- tunteelle :). Nyt on kyllä parasta kipasta veskin kautta kahville ku alkaa mennä ihan filosofoinnin puolelle tämä homma. Aloin ihan tosissani miettiä mitä kateus on =). Ja löysin jo monta esimerkkiäkin sisaruksistani :D.
 
Totta Ottis, tää palsta aiheuttaa hassuja ajatuksia; täällä palstaillessa saattaa alkaa kuvitella tuntevansa olevansa raskaana, vaikka mies värkkeineen olis muualla. Ajatelkaas Iltalehden otsikkoa: ”Nainen tuli raskaaksi ystävättäriensä tuella” :LOL:. Testaa vaikka illalla, jos saisit pidäteltyä tarpeeks. Kivahan niitä testejä on käyttää, ettei pääse vanhenemaan :). Miä lähetän sinulle plussatuulta siihen tikkuun, milloin sitten testaatkin. P.s. Pissatus on yks tunnettu r-oire, niin että jospa se olis sitä +++ puuuh.
Wiivi67 onnea onnea onnea vaan, ihana kuulla että kaikki on hyvin. Kiva kun käyt tervehtimässä :heart:.

Mur-murin poikaselle voimasäteitä, pysyköön taudit kaukana teistä!

Se tekstinpeittojutun idis oli siinä, että tunnen syyllisyyttä jos mulla on asiat paremmin kuin jollain toisella. Suomenkielisestä tekstityksestä ei ole hänelle hyötyä, vaan hän on vain äänen varassa. Varsinkin jos volyymi on sen verran hiljaisella, on vaikea saada selvää englannista, joka ei ole oma äidinkieli. Niinpä peitin tekstitykset ja huomasin, että volyymi pitää olla tosi lujalla, että saan selvää siitä englannista. Tajusin siis, että mullahan on asiat ollu paljon paljon paremmin kuin hänellä ja podin syyllisyyttä siitä. Mutta enää en siis tällaisia hölmöjä juttuja tekis, oon onneks alkanut päästä syyllisyyden niskan päälle, koska eihän sokea näe yhtään paremmin vaikka kaveri puhkois omat silmänsä!
 
ON Oilia ei näy, ei kuulu ja tänään jo kp17. Yhtä hailuja viivoja ovat olleet kp12 alkaen. Huti meni tää luomukierto :(. Yks testi on jäljellä, huomenna dippaan se pois. Taitaa olla Hysterian vauvahaaveet pikkuhiljaa haaveiltu, ens kierto vielä ja se on sit siinä!
 
Ottis
Hysteria Oletko dippaillut oilia digitestillä vai tikuilla? Onko viiva yhtään vahvistunut? Voi pimpula jos se neito pääsee nyt karauttamaan karkuteille :(.

Nyt ymmärsin ton syyllisyysjutun. Kiitos selvennöksestä. Mulla on taas vähän ristiriitaiset fiilikset tän viikonlopun suhteen. Olis niin paljon kivempi olla yksin. Minä en enää mieti mitä sitten jos jään lapsettomaksi ja jos jään miehettömäksikin, sillä olen varmaankin kultamaalannut muistot sinkkuajoilta niin, ett ne tuntuvat olleen tosi kivoja ja uskon, ett selviäisin. Tiettyhän ero aikansa kirpaisisi, mutt luulen, ett mussa on niin paljon vanhapiikaa, ettei mun huonosti kävisi. Ottaisin vain kissoja itselleni paljon ja elelisin niiden kanssa onnellisena elämäni loppuun asti =).
 
Ottis
mur-mur Tosiaankin, poikaselle roppakaupalla paranemissäteitä lähettelen täältä. Se on toi eskarin aloitus aivan uskomaton juttu ku pikkuset joutuvat ekan 'kouluvuoden' aikana niin paljon sairastelemaan :ashamed:. Mutt sitä se tekee ku lapsilaumassa pöpöt jylläävät. Niihin pitäis saada jotenkin etukäteen siedätyshoitoa.
 
Ottis CB:n digitestillä oon dippaillut, mut hymynaamaa ei tuu ja viivat on kaikissa yhtä hailut. Huti män, ellei ihme tapahdu ja oili tuliskin ennenkuulumattomasti myöhemmin. Tosin silloinhan luteaalivaihe jäis onnettoman lyhyeks, joten harakoille meni.

Mul ei oo kovin pikiä sinkkuvaiheita elämäs ollu, kun oon aina ollu niin parisuhdeihminen. Mut nyt vanhemmiten ja erityisesti tässä elämänvaiheessa luulen, että mun on aika elää jonkin aikaa itselleni ja löytää onni ja rauha itseni avulla, eikä toisen ihmisen. En sitte tiedä kuinka onnellinen tai onneton ja yksinäinen oikeasti olisin, mut ei kyl tunnu hyvältä olla väärän (tai ei välttämättä varsinaisesti väärän, vaan ei-oikean miehen kanssa). Toi sun kissafarmi kuulostaa oikein ihanalta. Mä voisin muuttaa siihen johonkin naapuriin parin koirani kanssa :).

Aloita vaan se kirja. Kun pääset vauhtiin ja siihen kirjaan sisälle, sitä on vaikea lopettaa. Ja mikäs sen hauskempaa, jos miestäkin vähän ketuttaa ;):D:kieh::LOL::saint::whistle::rolleyes::cool:
 
Ottis
Hysteria Ei se sitä tarkoita, että luteaalivaihe jäisi lyhyeksi, vaikka oili vähän myöhästyisikin. Mulla on oilin paikka kierrossa vaihdellut, mutta luteaalivaihe pysynyt prikulleen 14 vuorokaudessa (yhtä kertaa lukuunottamatta, paitsi silloin kun on ollut enemmän kiinnittymisyritystä :LOL:). Meinaan vaan sanoa, että jos sulla nyt ovis olisi kp 17, täti tulisi vasta kp 31 14 päivän luteaalivaiheella. Minä raskauduin toissakesänä kp 17 olleesta oviksesta ja ihan olin äimänkäkenä ku en osannut ajatella, ett ovis olisi siirtynyt :D.

Sitä kirjaa jo sisäsivuiltakin vähän vilkuilin ja vaikuttaa niin helpolta, ett ei varmaan tuota vaikeuksia päästä kieleen kiinni. Jos mä olen lukenut "maan lapset"-sarjan enkuks ja saksaks, niin täytyyhän mun tuostakin selvitä :). Pääasia, ettei ala sanakirjan kanssa tankkaamaan. Kiitos sulle ku järjestit mulle virikettä :hug:.

Mulla on varmaankin tässä parisuhteessa ollut ja edelleen vaikeinta se, että niin pitkään elelin itsekseni (6-7 vuotta) ennenkuin tuohon mörökölliin törmäsin ja aiemmin olin asunut tietty omassa perheessäni ja sitten kimppakämpissä kavereiden kanssa ja viimeksi oman äitikultani kanssa hänen viimeisen puolivuotisensa ajan. Omille päästyäni ensin revittelin itsenäisyydelläni ja sit vasta aloin rauhoittua ja hankin ekan kissan itselleni ja tässä sitä olla ei-niin-toimivassa parisuhteessa ja ilman kissaakin.
 
Viimeksi muokattu:
Ottis
Ja aina unohdan kertoa: Minä t y h m ä h o o p o i d i o o t t i dippasin vajaan tunnin rakossa olleeseen pisuun Apteekin oman testin ja negahan se oli ja varmasti olis ollut huomisaamunakin, mutt silti ärsyttää ku ei osaa pitää näppejään testeistä erossa :headwall: :mad:. Tai ku oliski ollut ihan puhdas nega, mutta eniten kiukuttaa sen viivanpaikan näkeminen :stick:.
 

Yhteistyössä