Pikkutirri Oikeaan paikkaan olet kirjoitellut. Ehkä sinä olet vähän tavallista herkemmin itseäsi syyllistävä tai herkempi ylipäätään. Ymmärrän tuo tapasi ajatella, että me, joilla ei ole yhtään lasta, saatettaisiin olla katkeria niille, joilla on ja 'kinuavat' vielä kolmannen tai neljännen perään. Niin ei ole ainakaan minulla ja tällä palstalla, mutta elävästä elämästä on pakko kertoa, että kun minä elin elämäni vaikeimpia vuosia: vanhemmat olivat kuolleet, olin ostanut ja rempannut talon ja velkaa oli niin, ett piti tosiaan miettiä mistä saa sille päivälle ruoan, kaikenkukkuraksi sairastelin ja kaikki velkojen jälkeen jäävät rahat menivät lääkkeisiin, tuntui välillä jokseenkin katkeralta, kun lapsuuden ystäväni ilmoitti aina samaan aikaan odottavansa lasta, kun minä olin joko saanut uuden diagnoosin, olin toipumassa sairaalareissusta tai joku omaiseni oli kuollut. Silloin tuntui, ett tuolle toiselle menee elämässä aina se hyvä ja mulle annetaan vain se paha. Ystävyys on kuitenkin säilynyt, paitsi ett tän mun mieheni ilmaantumisen jälkeen ei olla enää niin paljon yhteydessä. Joka tapauksessa tältä samaiselta ystävältä, jolla on nyt 11 tai 12 lasta, tuli jouluaattona kuva koirastaan kuuden pennun kanssa!! Silloin ajattelin, että tämä on kyllä väärin, että nyt niillä on koiriakin seitsemän, kun meillä ei ole des yhtä kissaa =). Samalla oma ajatukseni nauratti, sillä niin olen kuitenkin tähän elämän nurinkurisuuteen suhteessa ystävääni tottunut.
Mafinka Mulla oli tässä kierrossa myös ihan pikkasen sitä veristä vuotoa oviksen aikaan. Sori, ett olen tällainen lahopää, etten kaikkea muista enkä viiti tarkistaa, mutt olikos sulla nyt käytössä Clomifen tai jokin vastaava?? Se saattaa hyvinkin aiheuttaa limakalvojen ohenemista ja falskausta. Kivaa viikonloppua sinulle miehesi kanssa. On ihana ajatella teitä yhdessä onnellisina. Toivotaan, ett elämä teille sen yhteisen pikkuisen antaisi.
mur-mur Voi pihkura, että se täti tuli sittenkin :hug:. Mutta nyt sitten vaan troppaamaan ja ovista metsästelemään ja ennen kaikkea miestä pehmittelemään, että saisit simppasia sopivaan aikaan, ettei käy kuin mulla tässä kierrossa, ett menee hyvät hjormöönit hukkaan
.
Meillä mies teki jo toissa iltana jotain mikä pani mut taas miettimään, ett mitähän tästä suhteesta tulee. Juu, hän oli lukinnut salasanalla 4-kanavan niin, että en voinut katsoa sitä. Se mikä mieltä kaiheli ei siis ollut tuo, mutt tulipahan vaan mieleen, kun eilen lukituksen huomasin. Minähän osasin sen poistaa, kun arvailin miehen käyttämiä pin-koodeja ja osuin oikeaan kolmannella yrittämällä. Ei tuo siis paha vielä, sillä kun mieheltä kysyin, ett miksi on kanavan lukinnut, sanoi tehneensä sen vain, että huomaisin, ett niinkin voi tehdä. Muistan kuulleeni hänen itsekseen tuona iltana arvuuttelevan mitä kanavia katson. En kuitenkaan sinäkään iltana katsonut mitään, vaan luin loppuun yhden kirjan, jonka laina-aika oli umpeutunut ja jonka olin luvannut palauttaa kirjastoon seuraavana päivänä. Eilen illalla sitten ajattelin, ett katson Beck'in Mainostajan (kanavaa ne muista miltä tulee). Laitoin oikean kanavan päälle ja kipasin tupakalle. Mies kielsi, etten saisi mennä tupakalle, mutt koska koko juttu ei hänelle kuulu, en edes siihen kommentoinut, vaan menin. Ulko-ovelta kuulin, kun ukko mutisi keittiössä jotain, että pitää sammuttaa televisio ja niinhän se oli sen sammuttanut kun sisälle takas tulin ja kipitin vintille. Kysyin mieheltä, että miksi sammutti, mutt vastausta en muista, tai en yksinkertaisesti kuullut sitä kunnolla. Töllöä en sit avannut, vaan pelasin tunnin verran pasianssia ja menin sit alakertaan lukemaan.
Mutt sitä vaan mietin, ett jos aikuisen ihmisen pitää olla toiselle noin vittumainen ja pikkumainen ihan selvinpäin, ett mitä elämästä yhdessä silloin tulee? Välilllä mietin, että enkö tosiaankaan olis tässä elämässä 'ansainnut' joskus jotain vähän parempaakin? Meinaan, ett koko elämäni mua on asiat potkineet päähän, mitään en ole saanut ilmaisella, mitään ei ole minulle noin vaan annettu, vaan kaiken eteen olen totisesti saanut tehtä töitä ja siinä sivussa paljon muidenkin eteen. Eikö olis siis jo aika, ett joskus vähän onnistaisi??
Ukolle en yötä vasten viitsinyt alkaa raivota, mutt unta näin, ett haukuin häntä munattomaksi
. Hyvä ett sai edes tuota tietä purkaa mieltään =).
Hysteria Kiitos kaunis ihanaisesta kirjasta :kiss:. Esittelyteksti ainakin vaikutti hyvältä, mutt eri asia on milloin saan fiiliksen alkaa lukea englanniksi. Mutt viimeistään kesälomalla jollain kuumalla rannalla sen luen, sillä silloin on tullut aiemminkin luettua vieraskielisiä kirjoja. Kiitos siis myös mun kielipääni vireyttämisestä
. Sulla on kaunis käsiala. Laitoin kirjeesi salaiseen jemmaan, ettei se vain joudu vääriin käsiin. Kiitos kauniista sanoistasi myös.
ON Valkovuotoa ollut tänään niin reippaasti, ett pikkarit vaihdoin heti töistä tultuani ku oli niin epämiellyttävän tahmeata. Aamulla en testannut vaan tyynesti ajattelin, ett mitäpä suotta ja jos tarvetta ilmenee niin testaan sitten jos täti myöhässä, mutt kumma se vaan on, että kun tänne sivuille kapuaa alkaa kihelmöidä, että mitäpä jos sittenkin testaisin =). Niinkuin tämä palsta mukamas mua auttaisi raskautumaan ku kyllä ne värkit on ihan muualla
.
Mies muuten puheli eilen, ett pitäisi mennä mökille oikein yöksi ja voinette arvailla, etten ajatukselle lämmennyt. En myöskään luvannut mitään ja siitä piti miehelle jo illalla sanoakin, ettei taas kuvittelisi sopineensa jotain minun kanssani, kun on asiasta vasta ääneen puhunut, enkä minä ole myöntynyt, en edes kommentoinut.