'Hei, täällä taustailija´
´
Olen myös seurannut palstaanne jo odotusajasta eli 2008 loppuvuodesta saakka, Lumi syntyi 31.5.2009, minun ja nykyisen mieheni(ainoa) yhteinenlapsi, kolme poikaa minulla siis edellisestä liitosta.(25v,20v,15v). Raskausaika oli aika rankka kipuineen, taustalla oli keskenmeno, joka varjosti koko raskausaikaa. Tyttö syntyi viikkoja yliaikaisena, terveenä. Ihana, helppo, itseppäinen ja nyt pikkuvanha hauskuttaja. Kyllä välillä on tuntunut todella rankalta, tytöllä 13 korvatulehdusta, joten valvottu on.|O
Lumi ei oikeastaan ole itkenyt ollenkaan, tulehduksen huomasi , kun alkoi istumaan öisin.
Putkitus oli nyt keväällä, yöt nukkuu kuin tukki, helpotti heti. Itse siis olen pärjännyt parin tunnin unipätkillä 2008 joulukuusta , aina tähän kevääseen.|O
Isä on saanut paremmin nukuttua, paremmat unenlahjat, eikä varmasti olisi jaksanut valvoa.
Muutoin osallistuu tytön askareisiin, isin tyttö. Ulkoilevat, soittavat pianoa, lukevat ja katselevat tietsikalta ohjelmia. Meillä on selvä jako, minä laitan iltatoimet, isi aamuisin herää aikaisemmin ja laittaa tytön kanssa yhdessä aamupalat, viikonloppuisin saan jäädä vielä pariksi tunniksi nukkumaan. Mieheni oli naimisiin mennessämme kovin sosiaalista elämää viettävä, nyt tytön myötä elämä siirtynyt perheen pariin, yhteisiä kyläreissuja, kahvitteluja sekä ruokakestejä. Alkohoia ei ole käyttänyt, ennen oli tapana käydä oluellä terasilla, nyt ei ole halunnut. Saunaoluen saattaa ottaa, konjakin ruoan jälkeen, lasin viiniä ruoan kanssa, siinä se sitten onkin. En kyllä kestäisi jos olisi alkoholi läsnä viikottain. Kyllä kuitenkin arjen pyörittäminen näin vanhemmalla iällä pienen lapsen kanssa on huomattavasti rankempaa, kuin kymmenen vuotta sitten!
Elämänarvotkin muuttuneet.=)
Itse olen hyväkuntoinen, kuntosalilla käyn päivittäin, vedän judotreenejä. Lumikin oli ekoissa judotreeneissä viikonloppuna
.Unenvähäisyys kyllä tuntuu välillä aika rankalta, treenit sitten piristävät.
Tuosta erosta alle 3 vuotiaan kohdalla, itse ajattelen, näin myös mieheni, perhe perustettiin, yhteinen lapsi onneksemme saatiin, loppuelämän kestävä yhteinen"prosessi". Minulla ero takana, miehelläni kolme pidempää lapsetonta suhdetta, halusi loppuelämän kestävän suhteen, avioliiton sekä lapsen, ihmisen kanssa, vasta näin vahmhemmalla iällä, jolloin haluaa jo rauhoittua perheen pariin. Häämatkatuliainen Kreetan Haniasta tämä meidän Lumi, takana vuosi yrittämistä, yksi keskenmeno, ja häämatkalla emme ns. yrittäneet, stressittömässä ilmapiirissä, perjaatteessa ei olisi pitänyt edes silloin raskautua, viiniäkin join, sekä driksuja, vaikka muutoin en alkoholia käytä, ei mitään erityistä syytä, seuraavan päivän olo ei vaan mulle sovi, treeneissä ei olisi hyvä olla, urheilu minulle aika tärkeää
.
Parisuhde voi hyvin, yhteistä aikaa ei toki paljon ole, muutama tunti iltaisin, usen menee leffoja katsellessa. Seksielämä tietysti jonkun verran laantunut, mutta keskusteltu, että kumpikin on tyytyväinen tilanteeseen, Lumi muuttaa kohta omaan huoneeseen . Sänky vielä meidän huoneessa, joka rajoittaa jonkun verran. Isoveli (keskimmäinen)muutti intin jälkeen omaan kotiin tammikuussa, Lumi sai huoneen, toinen vielä asuu kotosalla, aika paljon omissa menoissaan, isostoimintaa ja tervehenkisiä kavereita, ilman ryyppyreissuja tai muuta ikävää, vanhin ollut jo oman perheen parissa vuosia.
Tässä vaan kerroin oman tarinani, jokainen elää haluamallaan tavalla, itselleni hyvä parisuhde on kaiken aa ja oo, muutoin en kyllä jaksaisi. :O
Tsemppiä teille kaikille, seuraan ja iloitsen jokaisesta plussasta,
MUR-MUR in takia olen tänne jäänyt "jumiin", ja odotan sitä plussaa niin kovasti
!:wave:
Ihanaa, plussarikasta kesää teille kaikille:flower:
Annekristiina (46v)