Hei!
Mur-mur; täällä on näköjään toinenkin yökyöpeli, ku eilen tuohon aikaan postia laitoit =) . Itse olen illan virkku ja aamun torkku, ku kello tulee 22 niin minä vasta alan elämään=).
En ole varannut utraa enkä edes soittanut neuvolaan. Mulla on oireet loppuneet jo yli kaksi vkoa sitten ja ajattelin että mikäli km on tapahtunut niin tulisi edes hieman haaleampi viiva testiin, mutta eihän se tosiaan näin ole. Kai minä yritin tarttua viimeiseen oljenkorteen jotta tämä minun epäuskoinen mieli loppuisi.
Yks päivä ku mieli oli oikein surkea, soittelin kaikki yksityiset gynet 200km:n säteellä läpi, eikä ollut ainuttakaan vapaata aikaa kahteen kuukauteen!! Julkiselle puolelle en voi vielä mennä koska olen koeajalla töissä ja pelkään että minut nähdään siellä. Lisäksi meidän 100 hengen työpaikalle tuli viesti että kaikki halukkaat voivat käydä ottamassa sikainfluessarokotteen, eli nyt vielä entistä vähemmän voin varata aikaa neuvolaan, siellähän ihan satavarmasti istuisi joku työtoveri. Ku tässä pääsis nyt edes pari viikkoa eteenpäin, sitten jo kuuluisi kotidobblerilla sydänäänet, sikälimikäli tuolla joku asustelee. Ja silloin minun olisi jo pakko varata aika jos meinaan päästä np-seulaan, hui sekin vielä!!
Vuotoa on edelleen joka aamu, sellaista ruskeaa mutta sitä tulee onneksi vähän. Kipuja ei ole enää ollut sen yhden illan jälkeen. Joskus sellaisia mekkamaisia kipuja mutta nehän kuuluu normaaliinkin raskauteen. Vatsa on kyllä tosi turvonnut.
Pitäis olla olla onnellinen ku ei ole pahaa oloa mutta ei tämäkään näköjään ole hyvä asia =) . Mies sanoo että olin ihan samanlainen hysteerikko odottaessani tuota tyttöstä. Muistan että silloinkin alkuraskaudessa oireet katosivat mutta ne tulivat takaisin viikon päästä. Lisäksi mulla oli häntä odottaessa aivan valtavia verenvuotoja useaan otteeseen, silloin kävin varhaisessa vaiheessa utrassa ku luulin että tuli km.
Tuosta meidän pienestä; on ollut kyllä ihanaa tulla äidiksi tässä iässä, ihan erilaista kuin silloin 20-vuotiaana. Kyllä tuota lapsen kasvua seuraa ihan eritavalla. Nuorena tuntui että oli kokoajan kiire, ku pojat oppi ryöminään niin toivoin että voi kun ne oppis äkkiä konttaamaan ja kun ne sen taidon oppi niin toivoin että ne oppisivat kävelemään ja pääsisi helpommalla. Nyt toivon että aika menisi mahdollisimman hitaasti ja nautin juuri siitä hetkestä. Ja siis nyt puhun vain itsestäni, en yleistä, ettei vaan kukaan 20 v käsitä väärin.
Mie olen säästänyt kaikki tyttösen tavarat ja vaatteet, eli vaaleanpunaista hörhelöä olisi vaikka kuinka paljon. Mutta jos tulisi poikavauva niin mitäs sitten=).
Minni; Katsos vaan, onhan sinun nimi listassa, minä olen sokea =) . Kyllä minä näin sen siinä mutta jotenkin näin lasketun ajan väärin ja se ei täsmännyt kirjoituksesi kanssa=). Voi ku olisi itselläkin viikkoja noin paljon.
Oikein ihanaa perjantai-iltaa teille kaikille! Ja synnyttämään lähtijoille voimia viimeiseen koitokseen, kohta se pieni nyytti on sylissä!!
miina70 ja vauvanalku 7+4
