4. Plussanneet

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kesäyrittäjät
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kesäyrittäjät

Vieras
Dora 28.12.2005 TYKS (26/26 esikoinen)
Eme 23.3.2006 KOS (25/30 esikoinen)
Athene 14.4.2006 KYS (28/29, esikoinen)
Tinnu 11.5.2006 OYS (25/27 esikoinen)
Kevätkukkanen (24/27 esikoinen)) 18.5. Lohjan sairaala
Ava 1.6.2006 (26/27 esikoinen)
Nipsu 8.6.2006 (25/29, esikoinen)
Dreamer 13.6.2006 (25/30 itselle esikoinen, miehelle toinen)
Valo 12.6.2006(28/28 esikoinen)
ellinoora 29.6.2006 (28/28 esikoinen)
äityli78 13.7.2006 (27/26 kolmas)

Miten minä aina satunkin paikalle, kun sata viestiä on jo ketjussa täynnä? :) Tässäpä nyt sit taas uutta ketjua. Edellisessä taisi olla ainakin vauvan sukupuolesta ja joulusta juttua meneillään...

Dora 34+3
 
uusi ketju löytyi nyt hyvin=).

Täällä kärsin pahoinvoinnista ja oksentelemaankin olen sitten jo "" päässyt"", kurjaa tämä on mutta kestettävä. Rv 6 vaihtui tuossa pari päivää sitten ja samalla alkoi se oksentaminenkin. Mutta kyllä jotain menee sentään alaskin välillä, apea mieli kyllä on kieltämättä.

Mites muut jakselette?

Eipä ihmeitä tässä nyt hyvää viikonloppua!
 
Voimia sinulle Äityli78 pahoinvoinnin kanssa! Onneksi sentään pystyt jotain syömään ettei ihan kaikki tule ylös. Toivotaan että tuo pahoinvointi menee sinulla nopeasti ohi.

Täällä on vointi ehkä hieman parempi nykyään, maanantaina tulee 11 viikkoa täyteen. Välillä alkaa kuvottaa kun on kova nälkä, mutta olen yrittänyt aina syödä ennen sitä kovaa nälkää. Se on vähän outoa kun niin moni ruoka on ruvennut tuntumaan vastenmieliseltä, esim pestokastike tuoksuu mielestäni niin ällöttävältä että melkein oksensin tässä yhtenä päivänä. Eilen ostin vähän salmiakkia kun olen siitä aina pitänyt, ja se maistui ihan pesuaineelle :( Mutta onneksi ruoka ylipäätään maistuu ihan hyvin.

Tekisi mieli jo ostaa jotain mammavaatteita, mutta vielä ei ihan viitsi kun vatsaa ei ole juuri ollenkaan, vähän turvotusta vaan. Välillä housut alkaa päivän mittaan hiukan kiristämään vyötäröltä, mutta ihan hyvin siis menee vielä parit housut jalkaan. Mites te jo raskaudessa pidemmällä olevat, koska aloitte hankkimaan/käyttämään mammahousuja?

Hurr kun on kylmä ulkona, toisaalta onhan se ihan hyvä että talvi nyt vihdoin tulee kun sen kuuluu tulla.

Hauskaa viikonloppua!

Valo 10+5
 
Dora 28.12.2005 TYKS (26/26 esikoinen)
Eme 23.3.2006 KOS (25/30 esikoinen)
Athene 14.4.2006 KYS (28/29, esikoinen)
Tinnu 11.5.2006 OYS (25/27 esikoinen)
Kevätkukkanen (24/27 esikoinen)) 18.5. Lohjan sairaala
Ava 29.5.2006 (27/28 esikoinen)
Nipsu 8.6.2006 (25/29, esikoinen)
Dreamer 13.6.2006 (25/30 itselle esikoinen, miehelle toinen)
Valo 12.6.2006(28/28 esikoinen)
ellinoora 29.6.2006 (28/28 esikoinen)
äityli78 13.7.2006 (27/26 kolmas)

Päivittelin listaan virallisen la:n ja viikkoja on nyt sitten 12+5!

Joulua minäkin odotan innolla, tänään käytiin kaupungilta hakemassa joitain uusia joulukoristeita ja sovittiin, että laitetaan kuusikin, vaikkei pyhiä tässä kotona ollakaan.

Mulla olisi jotenkin sellainen vieno aavistus, että vauva voisi olla tyttö, mutta tiedä sitä sitten.. En muista, kirjoitinko jo, mutta haluaisimme kyllä saada sukupuolen selville ennen syntymää, jos vain onnistuu!

Tsemppiä äityli78 pahoinvointiin, muistan, että viikolla 6 tuntui loputtomalta edessä oleva aika, mutta kyllä se siitä sitten meni... Ja kyllähän sinä sen tietysti kokemuksesta tiedät :)

Hauskaa viikonloppua munkin puolesta!


 
No täällähän tämä on!!! Kirjotin äsken tonne 3.ketjuun ku yhtäkkiä en tätä löytäny vaikka just olin nähny tän!

Kopsaan seuraavan tekstin sieltä:
Voisin miltei vannoa että näin täällä äsken 4. ketjun meille mutta nyt en saa sitä silmiini...

Eilen käytiin hohtokeilailemassa ja syömässä asiakkaiden kanssa, muut jatkoivat vielä yökerhoon mutta ymmärrettävästi jäin siitä pois.:) Oli kyllä huisin hauskaa keilailla, mutta tänään on paikat kipeenä.

Kiva että Avallakin mennyt ultra hyvin. Enää täytyy valon ja äitylin jännätä jokunen viikko.

Valo tais kysellä tuosta sukupuolesta. Mulla on jostain syystä ollu koko ajan sellanen olo että se on tyttö, en tiedä miksi. Voi olla että olen väärässäkin, mutta se on vaan se fiilis mikä mulla on. Vaikka jos oireita ruvetaan laskemaan niin mulla menee kyllä fifty-fifty että odotanko muka poikaa vai tyttöä enkä niin jaksa niihin uskoa. Ultrassa varmaan kysyn kumpi se on jos vaan suostuu jalkovälinsä näyttämään.;)

Keilailusta väsähtänyt tinnu ja pähkinä 15+2
 
Koetan nostaa meitä toiselta sivulta.. saa nähdä onnistuuko.

Oli mukava lukea Ellinooran ja Avan ultrakuulumisia :) Hyvä mieli tuli itsellekin niitä lukiessa. Minä odottelen mielenkiinnolla keskiviikkona olevaa rakenneultraa. Vähän välillä jännittääkin: joskus mieleen hiipii kuitenkin se pelko, että entä jos kaikki ei olekaan kunnossa. No, lienee ihan luonnollista, että joskus niitä ajatuksia tulee mieleen. Ja kun vielä äsken luin tuolta huhtikuulaisten ketjusta yhden kanssasisaren rakenneultrakuulumisia, niin tuntui todella pahalta hänen puolestaan...

Voi, toivottavasti Äityli saisit pian helpotuksen pahoinvointiin. Se ei liene mitään herkkua, kun lasten kanssa riittää touhua päivisin varmasti muutenkin. Oletko aiemmissa raskauksissa kärsinyt pahoinvoinnista?

Valo kyselit niistä mammahousuista. Minä yhä pärjäilen omilla housuilla, nyt rv 18+4. Perjantaina ajattelin laittaa töihin yhdet housut, joita olin viimeksi pitänyt viime viikolla, niin eihän niistä mennyt enää ylin nappi kiinni! Eli reiluun viikkoon oli maha sen verran kasvanut. Mutta sinnikkäästi ne housut vetäisin jalkaan ja kuljin ylin nappi auki koko päivän :) Parit, kolmet housut mulla yhä on, jotka menee ihan kiinnikin.

Ei tänne tämän ihmeempiä. Vähän tuntuu, että flunssa olisi tuloillaan. Kurkku on karhea ja silmiä kirvelee, mutta toivottavasti selviän mahdollisimman vähällä. Sunnuntain jatkoja kaikille!
 
Voi kiitos teille rohkaisusta. ihanaa saada myötätuntontoa. yritän ajatella, että äkkiä tämä menee ohi, mutta kurjaa kuitenkin. Tänään ollut vähän parempi päivä, vaikkei oksentelulta vältytty, mutta jotenkin posiitivisempi mieli=). Joo kyllä mulla on molemmista lapsista ollut pahoinvointia. Esikoisesta kaikista pahin ja kuopuksesta lievää ja meni äkkiä ohi ( lapset ovat samaa sukupuolta) . Oksensin vain kaksi kertaa, kun kuopusta odotin ja rv12 oli jo täysin ohi, esikoisesta kesti rv15 asti. ( olen kirjoittanut päiväkirjaa) Toiveet oli korkealle että tämä olisi helpoin, mutta ei nyt taida toive toteutua, mutta kyllä täällä koitetaan selvitä nämä muutamat viikot. Kiva Valo että sulla on jo alkanut helpottaa huonovointisuus. Se on kyllä jännä miten jotkut ruuat tekee niin pahaa ja hajut yms.

Noi ultrat on kyllä aina mahtava kokemus. Montako ultraa teillä on neuvolan puolesta? Täällä on yksi siinä rv 18-20 paikkeilla vasta. Että siihen on jonkin aikaa odotettavaa. Neuvola on Marraskuun lopulla, että siihen ei enää pitkään, vaikkei ekassa neuvolassa mitään ihmeitä, mutta kiva kuitenkin.

Mukavaa sunnuntain jatkoa teille ja onnellista odotusta odotusta!* Doralla* ei enää pitkään mene jännittääkö jo?
Moikka nyt!
 
Sen verran piti tulla näin sunnuntai-illalla kommentoimaan, että on kyllä ollut taas niin huono olo la iltapäivästä lähtien, että ei tainnutkaan pahoinvointi sitten vielä ihan loppua...

Meillä seuraava ultra on rv 20, tammikuun puoleenväliin menee minulla!

Jaksamista kaikille taas huomisen arkeen!

terv. Ava 12+6
 
Täällä vietetään ensimmäistä virallista äitiyslomapäivää. Äkkiä on kyllä aika mennyt! Huomenna olis taas Tyksin mammapolilla tarkastus, jossa arvioidaan vauvan kokoa ja vointia. Toivottavasti ne osaisivat sanoa jotain siitä käynnistämisestä - enää ei oikeastaan ole väliä sillä, että käynnistetäänkö vai ei, tahtoisin vain varmuuden siitä, mitä tulee tapahtumaan. Tulee olemaan muuten kahdeksas kerta, kun pientä ultrataan! Kivahan se on nähdä, kun toinen huitoo masussa.

Äityli - Hienoa, että jaksat suhtautua positiivisesti huonosta olosta huolimatta! Kyllähän tässä pikkuhiljaa alkaa jännittää, vaikkei sitä kaikistellen olekaan ihan tajunnut, että kohta olen oikeasti äiti...

Athene - Rakenneultra oli ainakin minulle yksi tärkeimmistä ""merkkipaaluista"", joten jännät paikat on teillä keskiviikkona. Ihan normaalia on miettiä, että entä jos kaikki ei olekaan kohdallaan. Toistaalta sitten kun siellä todetaan kaiken olevan oikealla paikallaan ja kunnossa, niin ollaan jo melkolailla ""voiton puolella"", sit vaan kasvatellaan vauvan kokoa. :) Pidän teille peukkuja!

Dora 34+5 vauvan jalka napakasti kylkiluissa *yääh - hankalaa*
 
oikein lämpimät terveiset kaikille pahoinvoiville, kiva tietää ettei ole yksin..olen ottanut tavaksi kävellä töihin ja takaisin ja varsinkin aamulla pitää kyllä pari kertaa oikeasti taistella oksennusta vastaan..onneksi pahin olo helpottaa jo töihin tullessa, vaikka tasaista kuvotusta onkin 24/7. no joo, on tässä välillä jo muutama päivä ollut ilman mitään huonovointisuustta, etä eipäs nyt liiotella:)

ultran tehnyt lääkäri sanoikin, että mitä huonommin äiti voi niin sitä paremmin voi vauva..:) yritti varmaan vaan lohduttaa.

minä kävin jo ostamassa pari isompaa trikoopaitaa ja ihanan pehmeän ison villatakin. olen muutenkin lihonut hieman viimeisen vuoden aikana ja suurin osa vaatteista oli vähän tiukkoja jo ennestään. lisäksi jotenkin haluaa suojata ja peittää vatsan alueen ihan eri tavalla kuin ennen, kaikki lyhyet paidat ja puserot tuntuu inhottavilta nyt. ja kylmäkin on koko ajan, ihana kietoutua lämpimään villatakkiin. ei mulle ole yhtään kiloa tullut raskauden aikana vielä, mutta turvotuksen huomaa kyllä, rintaliiviostokset on pian edess myös.

minulla on vahva tunne siitä, että tulokas on poika. tunnetta lisäsi se ultrasta saatu tieto, että hedelmöitys on tapahtunut tasan ovulaation aikaan ja ainakin minä olen kuullut jostain että poikasiittiöt ovat nopeampia ja vahvempia mutta elävät lyhyemmän aikaa kuin tyttösiittiöt. ja siksi poika on todennäköisempi juuri ovulaatiojn aikaan tapahtuneessa hedelmöittymisessä. meillä kun ei oikeasti ollut montaa vaihtoehtoa hedelmöittymisen suhteen. liekö ihan huuhaata ja sinänsä ihan sama, tyttö tai poika, mutta ainakin nyt kustutaan kaveria pojaksi...

tulipahan taas pakoiltua töitä vähän aikaa, pitänee palata sorvin ääreen.. ainiin, meilläkin oli työpaikan pikkujoulut viime perjantaina ja aika tiukkaa teki, kun kaikki ihmetteli mun juomattomuutta ja aikaista kotiinlähtöä, melkein jo lipsahti, mutta pidin kuitenkin suuni vielä...

terveisiä kaikille

ellinoora 8+2 (muuttui kahdella päivällä nuoremmaksi..)
 
Taas mä piinaan teitä jouluasioilla... Miltäs kuulostaa tällainen ""joulupaketti"": vanhanaikaisessa lasipullossa kotitekoista punaviiniglögiä, iso lasipurkillinen erilaisia kotitekoisia makeisia (riisisuklaa, valkosuklaa-myslikarkit ja cointreau-tryffelit) ja isoja sokerikuorrutuksella koristeltuja pipareita, sellofaanikääre ja itsetehty joulukortti. Pullot ja purkit ajattelin koristella lautasliinatekniikalla (jouluisia kuvia lakalla kylkeen) ja liittää niihin pienet kortit, joissa kerrotaan valmistusaineet ja säilytysohjeet.

Itsestäni ainakin olisi mukavaa saada jotain tuollaista lahjaksi (joulutähti ja juhlapöydänkonvehdit kun tuntuu vähän persoonattomalta, jos niitä saa monta vuotta putkeen). Mitäs mieltä olette? Meneekö jo liioittelun puolelle? En kaikille tuttaville ole tuollaista ajatellut, ehkä 6-7 pakettia tekisin...

jouluhulluksi tullut mammalomalainen Dora
 
Kuulostaatosi kivalta joululahjaidealta, *Dora*! Minusta ainakin olisi tosi kivaa saada tuollainen lahja. Itsetehdyt lahjathan on aina tosi mukavia, kun niistä tulee sellainen tunne että lahjan antaja on oikeasti panostanut siihen lahjaan ja uhrannut aikaansa sen takia.

Onpas muuten jännää kun kohta ensimmäinen Kesäyrittäjien vauva jo putkahtaa maailmaan. Paljon tsemppiä *Dora*lle loppuraskauteen.

Minä en ole vielä ostanut mammavaatteita, pari kiloa on tähän mennessä (rv 11+0) tullut painoa lisää mutta vanhat housut menee vielä hyvin päälle. Kyllä tässä varmaan kuukauden sisään voi alkaa tiukkaa tekemään, vatsa kun on välillä tosi turvonnut ja pianhan se oikea vauvamahakin alkaa kasvamaan. Olen ajatellut, että ostaisin ainakin yhdet äitiyshousut, esim H&M:ssä ja Lindexillä on ihan kivoja malleja. Hirveän monia ei viitsisi kyllä ostaa kun niillä ei sitten ole muuten käyttöä.

Keskiviikkona päästään sitten kuuntelemaan sydänääniä neuvolalääkärissä ja ens viikon pe on eka ultra. Äityli78 taisi kysellä kuinka monta ultraa kunta tarjoaa kelläkin: Täällä Helsingissä niitä on kaksi, eli np-ultra n. vkolla 12-13 sekä rakenneultra vkon 20 tietämillä. Meillä tuo rakenneultra on sitten 12.1.

Saa nähdä, tuleeko minulle poika-tai tyttötunnetta ollenkaan. Onhan tässä vielä sille aikaa :)

Paljon voimia kaikille pahoinvoinnista kärsiville ja kaikille mukavaa viikkoa!
 
Doran joulupaketti kuulostaa kerrassaan herkulliselta, slurps! Kiva olisi minusta ainakin tuollainen lahja saada, ja kun on vielä itse tehty, niin mielestäni se on plussaa. Minä olen useimmiten tehnyt joulukortit itse, mutta taidan tänä vuonna turvautua valmiisiin kortteihin. Ei tunnu aika riittävän askarteluun. Ihanaa kyllä, kun joulu lähestyy ja katkaisee tämän pimeyden ja kylmyyden tunnelmallaan.

Minulla ei ole vielä minkäänlaista tunnetta, että onko meidän tulokas tyttö vai poika. Aluksi kuvittelin vauvan useimmiten tytöksi, mutta miehellä on niin vahva poikatunne, että viime aikoina minäkin olen kallistunut poikakuvitelmiin. Mutta jospa huomisessa ultrassa saataisiin asiasta vinkkejä :)

Minä olen muuten mahdottoman ylpeä: minulle on kasvanut oikea vauvamaha! Ihan yllättäen, tosi nopeasti! Enää en näytä vain vyötäröltä lihoneelta, vaan maha on tosiaan saanut vauvamahan muodon. Toisaalta tuntee itsensä vähän höperöksi, kun tänä aamunakin kotona peilasin mahaani useaan otteeseen typerä hymy naamalla. Mutta tämmöisiä elämän pieniä, suuria iloja tänne.

Athene 18+5
 
Nyt on taas äitiyspolilla käyty... Ensi viikon keskiviikkona menen aamulla lapsivesipunktioon. Tutkitaan siis vauvan hapensaantia ja keuhkojen kypsyyttä. Lääkärin mukaan on erittäin todennäköistä, että synnytys käynnistetään, mutta sitä ei osannut arvioida, että millä raskausviikolla. Alustavasti puhui raskausviikosta 37! Eli sehän on itsenäisyyspäiväviikko, ihan kohta siis. Vauvan vointi on hyvä, mutta painoarvio on tällä hetkellä kolme kiloa, joten melkoinen mötikkä!

Tässähän täytyy alkaa jännittää! Hui...

Dora 34+6
 
Voi että *Dora*, sullahan on jännät paikat! Onhan se sitten ihan hyvä jos synnytys käynnistetään, ettei vauva pääse kasvamaan ihan kauhean isoksi. Tsemppiä sinulle, hyvin se synnytys sitten menee. Hienoa kyllä että olet jo ihan loppusuoralla!

Täällä on tänään vähän huonompi päivä. On ollut jotenkin ahdistunut ja surullinen olo, en oikein tiedä miksi. Välillä tuntuu vähän yksinäiseltä tämä odotus kun miehelle asia ei ole vielä yhtään niin konkreettinen. Hienosti hän on kyllä minua tukenut, tehnyt ruokaa pahanolon yllättäessä jne, mutta jotenkin tuntuu välillä että koko raskautta ei itsekään koko ajan muista ja ajattele (vaikka tokihan se monta kertaa päivässä on mielessä) että miten mies voisi muistaa kun hänellä ei siitä ole vielä mitään konkreettisia 'todisteita'? Jotenkin sen takia odotan että maha alkaisi vähän näkyä, että se olisi sellainen konkreettinen, näkyvä muistutus että meille tulee vauva. No, toivotaan että huomenna lääkärissä ehkä kuultavat sydänäänet ja viimeistään ensi viikon ultra vaikuttaisi asiaan.

Vähän jännittää se huominen, neuvolantäti sanoi että sydänäänet eivät välttämättä vielä tässäkään vaiheessa kuulu (huomenna rv 11+2), mutta onneksi se ultra on sitten 2.12 niin viimeistään siellä saa vauvan nähdä ja kuulla onko kaikki ihan hyvin.

Mukavaa päivänjatkoa!
 
Huomenia kaikille!

Valo - välillä ahdistaa ja on paha mieli ilman mitään syytä, ne on ne ihanat hormonit, jotka heittelee mielialaa välillä. Loppua kohti ne heilahtelut yleensä taitaa helpottaa, ainakin sen perusteella, mitä olen kokemuksia tuttujen kanssa vaihtanut. Keskiraskaus oli kyllä välillä melkoista vuoristorataa. Hyvä ystäväni oli saanut kauhean itkukohtauksen, kun astianpesuaine oli väärässä paikassa. :) Mies pysyy hyvin ""varpaillaan"", kun tuleva äiti kiipeilee seinille ilman mitään järjellistä syytä...

On sekin tietysti totta, että mies ei pääse samalla tavalla mukaan odotukseen varsinkaan alussa (eikä välttämättä lopussakaan), minä olen aina yrittänyt kertoa vauvatuntemuksista isännälle ja yhdessä ollaan kirjoista tutkittu kehitysvaiheita. Eipä sitä toista oikein muuten alkuun voi saada mukaan. Kunhan liikeet alkavat tuntua vatsan päältä, niin sitten pääsee isäkin enemmän osalliseksi. Meillä isän lämmin käsi mahan päällä tuntuu rauhoittavan pikkuista - eli ""osallistuminen"" onnistuu sillä tavalla. Nyt kun hyvän nukkumisasennon löytäminen on hankalaa, nukun usein maha miehen selkää vasten (tukee mukavasti, ei pääse maha vääntämään lantiota huonoon asentoon). Yksi yö mies oli herännyt siihen, kun vauva potki häntä selkään - minä en kyllä herännyt...

Dora 35+0 kohtahan se vauvan sukupuoli selviää varmaksi...
 
Dora - kuulostaa tosi ihanalta tuo sun lahjapakkaus! Ite oisin tosi otettu ku tollasen saisin, mua ainaki henkkohtasesti tympäsee saada esim valmiita nivean lahjapakkauksia.

Valo - mäki kerran kysyin mieheltä et miten usein se aattelee et meille tulee vauva niin se sano et ei juuri koskaan, et oikeestaan vaan sillon ku mun kans juttelee. Ei se todellakaan ole niille niin konkreettista, eikä sitä kannata ottaa itseensä. Mullaki mies tajus auttaa mua vähän enemmän ku laitoin pystyyn kunnon huudon ja mökötyksen, ei sillä vaan menny kaaliin että ihan oikeesti EN JAKSA nyt kaikkea kuten ennen. Mutta nyt menee taas hyvin.

Olen tässä huomannut että olen nykyään kiukkuisempi kuin ennen. Töissäki tulee sanottua helposti pahasti kuskeille...mut ei enää pinna riitä kuten ennen ja täytyy sanoa että ehkä olin ennen jopa liian kiltti ja nyt sit annan kyllä palaa kun siltä tuntuu.:) Tavallaan niinku itsekkäämpi olo nyt, et hei mä olen raskaana ja sori jos en jaksa miellyttää mut ku on parempaaki miettimistä mielen päällä kun kuskin tullausongelmat...heh.

Tinnu 14+6
 
hei vaan

vähän vatsan kasvua havaittavissa (tai ainakin housujen kiristämistä), ens viikolla ajattelin yhdet äippähousut käydä ostamassa. En tiedä onko ne sit liian väljät mutta kyllähän tuo tuosta kasvaa...

liikkeitä en edes ole kuulostellut, ajattelin että ei voi vielä tuntua kun vasta 14+6 ja taaksepäin kallistunut kohtu. Tänään tunsin jotain vähän ihmeellistä ""värinää"" mutta sekin voi mennä ilmavaivojen piikkiin.

Olo ollut kaikin puolin hyvä, välillä ollut nukkumisvaikeuksia (kai niin paljon mietittävää) ja selkäkipua. Tuolla jossain toisessa (olisko ollut huhtikuu) ketjussa just puhuttiin noista selkäkivuista että kun kohtu kasvaa niin selkäranka joutuu rasitukselle ja sit kans selkä yms. lihakset löystyy pikkuhiljaa. Ihme kyllä töissä selkä ei ainakaan vielä vaivaa (istumatyö) mutta nukkumaan mennessä kyllä vähän. Saa nähdä miten käy kun mahan painokin alkaa selkää rasittamaan. Pitäis muistaa/viitsiä jumpata ja venytellä ahkerasti...

painoa en ole jaksanut tarkkailla mutta ei ainakaan tunnu että olis kovasti tullut lisää, 2.12. neuvola niin sittenhän sen näkee. Lääkärineuvolassa 3.11. ei edes punnittu.

joulua ja mahaa odotellessa siis... ja töitäkin pitäis olla tekevinään (ei kauheesti innosta)
 
joo ja LAISKOTTAA niin älyttömästi!!! työmotivaatio miinus viisi! ja sit tulee stressiä siitä kun jää töitä tekemättä.. blääh!

kyllä kiukkuilua on näkynyt täälläkin, mutta vähän kyllä miehenkin kanssa riidellään nykyisin kun olen niin väsynyt aina, ei ehdi edes riitelemään. nyt olis vielä kaksi seuraavaa viikonloppuakin töitä, pakko ottaa kyllä vapaapäiviä välillä, pää leviää muuten.

huomenna neuvolaan, jospa siellä osattaisiin edes sanoa milloin olis np-ultra mahdollisesti..menee kyllä niin lähelle joulua! tekeeköhän ne niitä joulun välipäivinä, ollaan just silloin matkoilla joulun vietossa. eikös se ollut viikot 12-14 kun se voidaan tehdä?

terv. ellinoora ja mahamönkijä 8+4
 
Oho, oon tainnu olla laskuissa sekasi...eikö mulla nyt oo jo 15+6 jos kevätkukkasella on jo 14+6? Äh, menee viikot ihan sekasi!:) Joo, niin onki ja neuvola on viikolla 17 ja ultra 18+5, NIIN ONKI JOO:)))) Voi että sitä osaa olla höhlä...
 
Kiitos lohdutuksen sanoista *Dora* ja Tinnu. Tuntuu mukavalta kuulla että muillakin on ollut samanlaisia tuntemuksia odotuksen aikana. Onhan se varmasti miehelle ihan eri asia kun naiselle se vauvan odotus ainakin tosiaan tässä alkuraskaudessa, miehet kun tuntuvat muutenkin olevan sellaisia konkreettisempia ja 'uskon vasta sitten kun näen' tyyppisiä, eli ei ole ihme että vauva tuntuu kovin kaukaiselta ajatukselta kun raskauskaan ei vielä ollenkaan näy päällepäin. Tuntuu tosiaan, että välillä on ihan syyttäkin huono olo, itkettää ja kiukuttaa, kyllähän ne hormonit mielenkin sekaisin saa. Onneksi pääosin mieliala on ollut kyllä ihan hyvä.

Tänään on kuitenkin jo parempi päivä, äsken oltiin neuvolalääkärin vastaanotolla ja kovan etsinnän jälkeen kuultiin vihdoin niitä vauva sydänääniä!!! Oli kyllä upea tunne, ensin vähän pelästyin kun lääkäri etsi varmaan 5 minuuttia ja vaan minun pulssini kuului. Sanoikin sitten, että kohtu on niin taaksepäinkallistunut, että oli tosi vaikea kuulla niitä ääniä. Tosi hyvältä tuntui kuitenkin ja äsken kotiin tultuani tirautin ihan onnenkyyneleen :')

Ensi viikolla sitten on se np-ultra ja sitä odotan innolla. Olisi tullut stressaava viikko jos ei sydänääniä olisi kuulunut, kun olisi pitänyt koko ajan jännittää että onko siellä kohdussa elämää vai ei. Nyt täytyy vaan toivoa että kaikki olisi np-ultrassakin hyvin.

Ellinoorako se oli joka kyseli, että koska eka ultra on. Se on tosiaan siinä 12-14 rv:lla, minulla rv 12+4. Muistinko oikein että ellinoora oli Helsingistä? Täällä asia toimii niin, että neuvolasta sinun tietosi lähetetään toivomaasi synnytyssairaalaan eli Kättärille tai Naistenklinikalle ja sieltä sitten tulee postissa kutsu ultraan. Meillä kutsu tuli kotiin rv:lla 10.

Iloista päivänjatkoa kaikille!
 
Kiitos lohdutuksen sanoista *Dora* ja Tinnu. Tuntuu mukavalta kuulla että muillakin on ollut samanlaisia tuntemuksia odotuksen aikana. Onhan se varmasti miehelle ihan eri asia kun naiselle se vauvan odotus ainakin tosiaan tässä alkuraskaudessa, miehet kun tuntuvat muutenkin olevan sellaisia konkreettisempia ja 'uskon vasta sitten kun näen' tyyppisiä, eli ei ole ihme että vauva tuntuu kovin kaukaiselta ajatukselta kun raskauskaan ei vielä ollenkaan näy päällepäin. Tuntuu tosiaan, että välillä on ihan syyttäkin huono olo, itkettää ja kiukuttaa, kyllähän ne hormonit mielenkin sekaisin saa. Onneksi pääosin mieliala on ollut kyllä ihan hyvä.

Tänään on kuitenkin jo parempi päivä, äsken oltiin neuvolalääkärin vastaanotolla ja kovan etsinnän jälkeen kuultiin vihdoin niitä vauva sydänääniä!!! Oli kyllä upea tunne, ensin vähän pelästyin kun lääkäri etsi varmaan 5 minuuttia ja vaan minun pulssini kuului. Sanoikin sitten, että kohtu on niin taaksepäinkallistunut, että oli tosi vaikea kuulla niitä ääniä. Tosi hyvältä tuntui kuitenkin ja äsken kotiin tultuani tirautin ihan onnenkyyneleen :')

Ensi viikolla sitten on se np-ultra ja sitä odotan innolla. Olisi tullut stressaava viikko jos ei sydänääniä olisi kuulunut, kun olisi pitänyt koko ajan jännittää että onko siellä kohdussa elämää vai ei. Nyt täytyy vaan toivoa että kaikki olisi np-ultrassakin hyvin.

Ellinoorako se oli joka kyseli, että koska eka ultra on. Se on tosiaan siinä 12-14 rv:lla, minulla rv 12+4. Muistinko oikein että ellinoora oli Helsingistä? Täällä asia toimii niin, että neuvolasta sinun tietosi lähetetään toivomaasi synnytyssairaalaan eli Kättärille tai Naistenklinikalle ja sieltä sitten tulee postissa kutsu ultraan. Meillä kutsu tuli kotiin rv:lla 10.

Iloista päivänjatkoa kaikille!

Valo 11+2
 

Similar threads

Yhteistyössä