35 v + odottajat, vol 6

:heart::heart:# 35 v + odottajat, vol 6 #:heart::heart:


Keskiviikko 14.12.2011

Riina72...............39v........3 tulossa........2.4.la.......TYKS
lily-rose..............36v........9 tulossa........5.5.la.......?
Eemas................39v........3 tulossa......26.5.la.......TAYS
Barbamama35......36v........3 tulossa......23.6.la.......TYKS
äiskä-73.............38v.........4 tulossa........?.la..........PHKS
Keskeneräinen.....38v.........3 tulossa.......5.7.la........MKS
Isobella..............38v.........2 tulossa.....19.7.la........TAYS
puskajussi..........39v.........5 tulossa.....25.7.la........?
jose-fiina............36v.........2 tulossa.....17.8.la.........?
 
Viimeksi muokattu:
Hei taas!

Siis minä lisäsin jose-fiinan listalle - tervetuloa!:flower:- ja jouduin muokkaamaan listaa kaksi kertaa, siksi tuo kummallinen otsikko listalla.

Tuli täyteen 11 viikkoa - nyt on enää viikko tuohon odottamaani kahdentoista viikon rajapyykkiin. Eilen kuulin ensimmäistä kertaa sanottavan raskaudestani että "sehän on pitkällä jo"...

Olen tässä jo alkanut huolestua siitä miten yksin tulen tämän pikkuisen kanssa jäämään. Asumme pikkukylässä, minulla ei ole samassa elämäntilanteessa olevia lähiystäviä, sekä ystävät että sukulaiset ovat melko kaukana. On täällä varmaan joku äiti-lapsi piiri kerran viikossa, mutta jos ovat kaikki muut kovin paljon nuorempia, ei ehkä seuraa muulle ajalle löydy. Kuitenkin mielialan kannalta olisi hyvä että olisi edes jonkinlaista "tukiverkkoa" ja seuraa. Miten teillä muilla????

Hyvää tätä päivää!

Terv. Keskeneräinen + Kuopus 11+0
 
Tervetuloa uusille! :wave:

Minä olen kokopäivätöissä ja työ on osittain fyysisesti raskasta. Hiukan on alkanut jo mietityttää miten jaksan äitiyslomaan asti. Nyt on jo välillä harjoitussupistuksia ja liitoskipuja eikä selkä kestä nostelua. Voi olla, etten pysty olemaan töissä sitten viimeisillä viikoilla.

Uskoisin, että löydän seuraa ihan riittävästi hiekkalaatikon reunalta vaikka omien kavereiden lapset ovat jo isoja. =)

Barbbis 12+5
 
Jouluiset terveiset teille kaikille :heart:

Täällä ilmottelee itsestään 36-vuotias uusperheen äippä. Kolmatta lasta odotan, mutta talossa häärii joka toinen viikko neljä lasta. Odotamme siis mieheni kanssa ensimmäistä yhteistä lasta ja laskettuaika olisi 30.7.

Masuun on kurkattu jo kahteen otteeseen ja elämää siellä havaittu. Keväällä meillä oli kohdunulkopuolinen raskaus, mikä otti melko koville ja ajattelinkin jo etten raskaaksi enään tule, kun tuota ikääkin on jo. Mutta toisin kävi ja täällä ollaan :wave:

Viimeisestä odottamisesta on siis vierähtänyt jo 13-vuotta, joten sujuvasti olen varmasti kaiken unohtanut, ainakin sen kuinka pahoin sitä voikaan näin aluksi. Sen vuoksi olen joutunut viettämään aikaani wc:ssä lukemattomia tunteja näiden muutaman viikonaikana. Eilen ja tänään parempi päivä, uskaltaisikohan sitä jo liputtaa :whistle:

Kyselitte töistä: Itse olen hoitoalalla ja työ fyysisesti ja henkisesti rankkaa. Nyt en ole töihin kyennyt oksentamisen vuoksi sen verran rajua ollut, mutta odotan jo innolla töihin takaisin pääsyä. Ja toivon että voin tehdä töitä loppuun asti. Mutta aika sen sitten näyttää.

Teillä monella on rippijuhlat tulossa ensikesänä, tsemppiä niihin jo etukäteen. Meillä vietettiin viime kesänä pojan rippijuhlia, voi miten siinä herkistyi, ja mietti, että mihin ne kaikki vuodet ovat vierineet :'(

Kiva jakaa kokemuksia ja muita oman ikäisten kanssa, vaikka en kyllä yhtään koe olevani vielä 36-vuotias, niinkuin ei varmasti meistä kukaan. Ikä on vain numero ja tärkeintä on se mitä itse tunnet!

uusihanuus 7+3
 
Keskeneräinen mulla on sama tilanne. Asun maaseudulla pikkukylässä. Ystäviä on vähän ja heilläkin lapset jo isoja. Sukulaisiakaan täällä ei asu lähellä yhtään. Olen kanssa ajatellut, että kerhoista varmaan löytää uusia ystäviä. Ainakin isompien muksujen kanssa kerhoissa tuli paljon käytyä ja vaikka sieltä ei pahemmin kyläilytuttuja tullut, niin saipahan välillä ainakin aikuista juttuseuraa :) Ei mua ainakaan haittaa vaikka muut olisivat paljon nuorempia, sekaan vaan :)
 
Tervetuloa uusille ja onnittelut:flower:

Täällä palaillaan vuodenvaihteessa hoitovapaalta työelämään.
Plussattuani harkitsin jatkoa kotiäitiyteen, mutta tein silti päätöksen töihinpaluusta. Syynä ihan puhtaasti taloudellinen tilanne. Hoitoraha on naurettavan pieni, kuntalisiä ei täällä tunneta ja en halua että mies asuu töissä.
Olen tehnyt töitä satunnaisesti pitkin syksyä, yrittäjänä olen säästänyt alveissa ja eläkemaksuissa kun olen pysytellyt tulorajojen sisäpuolella.
Olisin voinut jatkaa keväällä samalla linjalla, mutta en halua olla niin paljoa iltoja ja viikonloppuja poissa kotoa
Poika sai päiväkotipaikan, 2-3 päivää viikossa olisi tarkoitus tehdä töitä ja loput nauttia kotielämästä.
Uskon, että ihan omalle jaksamisellekin nuo työpäivät muissa ympyröissä tekee hyvää.

Olen kampaaja ja työ on rankkaa seisomista ja selkä-niska-hartiat joutuvat koville. Tukisukat ovat olleet hyvänä apuna kaikissa raskauksissani. Viimeksi jouduin käyttämään myös tukivyötä.

uusihanuus Sun nikki osui ihanasti silmään, meidän kuopus on isommille lapsille hellittelynimeltään uusihanuus

Muutenkin meillä pojat ovat käsittämättömän lapsirakkaita. Pikkuveli on niin lellikki ja hukutettu pusuihin ja haleihin..
Vanhin näki jossain tv-ohjelmassa vauvan ja huudahti että voi miten ihana, kenen tuo on..?
Kauheasti tekisi mieli kertoa:kiss:

Join tuossa yksi ilta alkoholitonta olutta ja heti lapset haukkuivat kaljasiepoksi:LOL: Avasin tölkin heti autoon päästyä kauppareissulla, niin siinä poika pyöritteli hetken päätään. Sittenkun tajusi että se oli alkoholitonta niin huojentui ja pyysi tietty huikkaa.. Mä voisin juoda sitä ihan litratolkulla, ihan hirveä himo!

Mä olen herkutellut ajatuksella viidennestä pojasta. Oon jo näistä neljästä ollut niin käsittämättömän onnellinen ja ylpeä. Nyt oon miettinyt että viides poika olisi enemmän kuin lottovoitto.
Mies häiritsee haaveiluitani tyttöpuheilla, entä jos.. Mutta nyt täytyy kyllä sanoa että ei ole minkäänlaista varmaa oloa sukupuolesta.
Ennen olin ihan varma heti alusta alkaen.. Ehkä se vielä tulee:)

Toissailtana paljastin työkavereille uutisen. Tai no, mun oi pakko käydä laittamassa tekstari miehelle kesken asiakkaan ja siinä vaiheessa sain epäileviä katseita, kun kävin takahuoneessa.
Myöhemmin tytöt kysyivät, että kävitkö oksentamassa? Mä tietty häkellyin ja punastuin ja sekosin sanoissani (oon maailman surkein valehtelija).. Sitten "tunnustin" raskauden, mutta oikeestihan kävin heittää sen tekstarin..
Kukaan ei kuulema yllättynyt..

Juuh, lopetan tämän kirjoitusripulini tähän.

Huomenna ois eka neuvola, palailen sitten niillä kuulumisilla

Mukavaa päivänjatkoa:wave:

Puskajussi ja Villahousu:heart: 8+1
 
Heipä hei kaikki!

Tervetuloa jose-fiina ja uusihanuus :flower:

Kiitos Keskeneräinen listan päivityksestä...

täällä hitusen mehut lopussa näin torstaina... saa täälläkin nähdä miten jaksaa olla töissä raskaana ja hoitaa kodin kun minulla nää nuorimmaiset nyt 4.v ja 2v7kk, nekin vaatii huomiota aikalailla iltaisin ja sit aamulla kun herättelee niitä ylös pukee vie hoitoo sen jälkee töihin, työmatkaakin on n.35km.
Tänää ja eilen on ollu näin illalla aika väsähtänyt, hitusen enemmän etovaaoloakin ku normaalisti ja jotenki painaa vatsaa tosta palleen yläpuolelta.

Eipä täälläkään hirveemmin oo tota tukiverkostoo ja kavereilla lapset jo huomattavasti vanhempia kuin nää minun nuorimmaiset ja tuleva iltatähti :)
mutta eipä se nyt hirveemmin oo harmittanut ja meinasin kyllä pitää noi nuorimmaiset hoidossa vaikka oonkin äippälomalla, koska en kyllä ihan heti kerkee kuskata niitä jokahetki jonnekkin leikkimään tai kerhoon niin saavat ainenkin olla ikäistensä seurassa leikkiä ja oppia uutta, koska kuitenkin ovat niin energisia ja vaativat kokoajan jotain puuhastelua....

äippä +iltatähti ? :heart::wave:
 
Kiitos tervetulotoivotuksista!
Mua on alkanut kans hirvittään oma jaksaminen... :O Meillä esikoinen on 1,5 -vuotias nyt. Kakkosen syntymän aikaan siis vähän reilu parivuotias. Ja tämä meidän esikoinen on varsin vaativa tapaus. On ollut tosi huono nukkuja ihan pienestä pitäen, vieläkin heräilee 3-6 kertaa yössä, joten pelottaa ajatus että mitäs sitten kun kaks heräilee yhtä aikaa. Tämän kaiken lisäksi toki myös mies on tietty kolmivuorotyössä, joten sitä ollaan aina pari yötä peräkkäin keskenään sitten lasten kanssa... huhhuijaa... Mutta kaippa siitä jotenkin sitten selviää. En vaan vielä tiedä että miten :$

Me siis asutaan myös pienellä paikkakunnalla. Mun ystäviä ei täällä edes asu, eli ei ole yhtään tuttavaperhettä. Isovanhemmat sentäs löytyy, joten sieltä varmaan jonkin verran saa kyllä apuja. Täytynee ehkä sitten niellä ylpeys välillä ja pyytää apua... Esikoisen tarhaan menoa mietitään sitten keväällä tai viimeistään ensi syksynä. Kaiken lisäksi minä oon tietty vielä yrittäjä ja äitiysloman pitäminen on taas niin epävarmaa. Stressiä siis meinaa pukata (joulustressin lisäksi) ;) Mutta jospa tämä tästä vielä iloksi muuttuis... ja muuttuuhan se :heart:

Sori vuodatus.... :eek:
 
:heart::heart:# 35 v + odottajat, vol 6 #:heart::heart:


Keskiviikko 14.12.2011

Riina72...............39v........3 tulossa........2.4.la.......TYKS
lily-rose..............36v........9 tulossa........5.5.la.......?
Eemas................39v........3 tulossa......26.5.la.......TAYS
Barbamama35......36v........3 tulossa......23.6.la.......TYKS
äiskä-73.............38v.........4 tulossa........?.la..........PHKS
Keskeneräinen.....38v.........3 tulossa.......5.7.la........MKS
Isobella..............38v.........2 tulossa.....19.7.la........TAYS
puskajussi..........39v.........5 tulossa.....25.7.la........?
Uusihanuus........36v.........3 tulossa.....30.7.la.........?
jose-fiina............36v.........2 tulossa.....17.8.la.........?
 
Viikonloppua kohti...

Ensimmäinen ilta kun pystyy syömään - tarkoittaisiko tämä helpotusta pahoinvointiin? Kokopäiväkuvotus on kyllä edelleen vallalla

Viimeinen viikonloppu ennen joulua - en nyt hirveää paniikki ota joulutöistä, mennään pienillä vaatimuksilla. Eipä täällä onneksi käy kukaan arvostelemassa, onko kaapin ovet ja ikkunat pesty. Lapset eivät välitä, eikä mieskään sen puoleen. Meillä on muutenkin tulossa suuren luokan kotitöiden uusjako, on nimittäin vallalla edelleen outo käsitys, että kyllähän äiti sitten korjaa jäljet mitä muilta jää kun on vielä kotonakin. Täytynee laittaa kirjallisena seinälle, mikä on vastaisuudessa kunkin osuus.:headwall:

Ymmärrän kyllä hyvin sanan raskaus - Hän painaa jo vaikka viikkoja on vielä vähän.

Hyvää viikonloppua listalaisille!:)

t: Keskeneräinen + Kuopus 11+1
 
Hyvää iltaa!

Eipä täälläkään oo hirveemmin ton joulun suhteen häärätty, tänään kävin
ekat lahjat ostamassa... oikeestaa harmittaa kun keskimmäinen on
syntynyt jouluaattona ja pitäs vielä hitusen miettii niitäkin, sit vielä
kun töitäkin on ens.perjantaihin... joten kauhulla ootan miten jaksan
sit vielä joulun ja kaiken muun, kun tänään alku illasta iski ihan hirvee
etova olo ja väsytti niin hirveesti ettei jaksanu ylhäällä olla mutta ei sit
uskaltanu nukahtaakkaan kun nuorimmaiset leikki keskenään.
Onneks maanantaina on se gyne ni täytyy sit jutella tästätilanteesta.

Mukavaa viikonlopoppua kaikille :wave:

t. äiskä-73 + iltatähti :heart:
 
Mulle saa päivittää synnäriksi TYKS

Oma jaksaminen palottaa täälläkin.Varsinkin kaikki yövalvomiset!Meillä onneksi hyvin nukkuvat lapset normaalisti,nyt nuorimmalla jokin vaihe että heräilee yöllä ja lopulta nostetaan viereen loppuyöksi ja tämäkin ollut nyt rankkaa!
Ikäeroa kuopuksen ja tulokkaan välille tulee n 1v9kk ja aiemmat ikäerot olleet kahdesti 1v8kk
Eli meidän kuutonen täyttää vauvan syntyessä5v,seuraava on 3,5v ja ja kasi sen 1v9kk.että kyllä taitaa vipinää riittää tämän pikkuporukan kanssa...Ja kun on sitten noi isommatkin ja niiden jutut,ilot ja surut!

Tuli hieman sekava sepostus...

Täällä tänään puoliväli saavutettu ja ultraan 3yötä:heart:
 
Sinulla on ihanasti kertynyt nuita lapsukaisia lily-rose :heart:
ja ihan varmasti säpinää riittää, kun luulen että niin käy täälläkin
vaikka vähemmän on nuita lapsukaisia...
täällä kanssa rassaa jonkin verran toi yö valvominen kun pikkuset
kummatkin herättää ainakin kerran yössä ja aina just siihen sikeempään aikaan.

Tsemppiä meille kaikille listalaisille :wave:
 
Kyllä jaksamista tosiaan tulee mietittyä, välillä hirvittää enemmän, välillä ajattelee että no kyllä siitä selviää sitten kun on se tilanne. Ja täytyy myöntää että tuntuu helpommalta ajatella, että ensimmäiset viikot ajoittuvat kesäaikaan, on valoa yms.

Onko kellään muulla kokemusta synnytyksenjälkeisestä masennuksesta? Minulla on tullut molempien kanssa ja sekin hirvittää, on kovin uusiutumaan taipuvainen ongelma. Joskin toki nyt on ihan eri asetelma kuin aiemmin kun asia on tiedossa ja siihen pystyy varautumaan.

Jaksamista uuteen viikkoon!:wave:

t: Keskeneräinen + Kuopus 11+3

Ai, poika tajusi äsken että hän on sitten kuopus enää puoli vuotta...
 
Eipä ole ollut voimia kirjoitella. Esikoinen on aika huono nukkumaan ja nyt tämä alkuraskauden väsymys siihen päälle. Hohhoijaa.

Mutta, mutta... Tervetuloa uusille minunkin puolestani. Meitä alkaa olla jo ihanan monta.

Joulua varten oh lahjat suurin piirtein hankittuna, ei juuri muuta. Onneksi pääsemme valmiiseen pöytään. Jouluherkkuja ei vaan voi antaumuksella nautiskella, kun huono olo iskee, jos yhtään liikaa syön.

Töihin olen palailemassa ensi vuoden puolella. Fyysisesti ei niin rasittavaa, pääkoppaa enemmänkin tarvitaan (helppoa näillä univeloilla :p). Mies jää lapsen kanssa kotiin äippälomaan asti.

Eka neuvola takana, yhdistettynä esikoisen 1v. neuvolaan omasta toiveestani. Tiivis paketti. Ensi vuoden puolella sitten np-ultra (jännittää jo valmiiksi). Sokerirasitukseen täällä ei helpolla määrätä, vieläkään en kuulu riskiryhmään näemmä.

Hyvin omanapaista. :ashamed:

Isobell 9+4 (neuvolan mukaan jo)
 
Heipä hei!

Nyt ois sitten gynellä käyty ja ultrattu, siellä oli semmoinen pikkuinen möykky jolla jo sykekin näky ja tän ultran mukaan ois 7+3 tällähetkellä, laskettu aika ois 2.8.2012.täällä kanssa aika vetämätön olo ei jaksa mitään ja etoo....

äiskä-73 ja iltatähti 7+3
 
  • Tykkää
Reactions: Barbamama35
:heart::heart:# 35 v + odottajat, vol 6 #:heart::heart:


Maanantai 19.12.2011

Riina72...............39v..........3 tulossa........2.4.la.......TYKS
lily-rose..............36v..........9 tulossa........5.5.la.......TYKS
Eemas................39v..........3 tulossa......26.5.la.......TAYS
Barbamama35......36v.........3 tulossa......23.6.la.......TYKS
Keskeneräinen.....38v...........3 tulossa.......5.7.la........MKS
Isobella..............38v...........2 tulossa.....19.7.la........TAYS
puskajussi..........39v...........5 tulossa.....25.7.la........?
Uusihanuus........36v.........3 tulossa.......30.7.la.........?
äiskä-73............38v.........4 tulossa.........2.8.la.........PHKS
jose-fiina...........36v........2 tulossa.......17.8.la........?
 
Viimeksi muokattu:
Hei vaan!

Täälläki väsymys on jotain kamalaa, torkun milloin missäkin ja leuat levällään haukottelen jokapolella.
Ja tämä pimeys ei paljon auta asiaa.. Sateista ja myrskyistä huolimatta olaan pikkumiehen kanssa raahauduttu joka päivä ulos ja kävelylle, muuten hajoais pää sisällä kökkien.
Hänkin on nukahtanut aina vaunuihin, niin väsy painaa pientäkin|O

Täällä joulumieli uhkaa karata, eilen alkoi ruskea tuhruvuoto. Samalla tasaista menkkajomottelua ja ihme tuikkivaa kipua alavatsalla..
Ironista on, että aamulla kattelin kalenteria muista asioista ja katsoin että tänään alkais menkat jossei ois raskaana.. Ja muutamaa tuntia myöhemmin tuli eka klimppi.
Me kyllä sekstailtiin pari päivää aiemmin, niin voipihan olla jäänteitä siitä setistä.

Mut ei kyllä voi mitään, kun välillä kyyneleet polttelee silmäluomien alla:ashamed:
Mut hitto en anna periksi huonoille ajatuksille!

Varasin np-ultran aamulla tammikuun alkupäiville, samalla juttelin tuosta tuhruilusta hoitajan kanssa. soitan sitten jos tulee muutosta pahempaan, vuoto yltyy tai tulee kovia kipuja..

Viime raskaudessa vuosin myös ja se oli sitten tosi runsasta kirkasta verta. Siksi en panikoinut nyt samalla tavalla kuin silloin...

Masennuksesta, mulla oireili masennus kolmosen jälkeen ja itseasiassa vähän myöhemmin sain kunnon romahduksen. Toipuminen kesti jonkin aikaa ja vasta myöhemmin tajuttiin, kuinka kauan mulla oli oireita.
Viime raskaudessa ja varsinkin synnytyksen jälkeen olin tarkemman syynin alla. Sama nyt, itse olen nyt huomannut joitain masennukseen viittaaia oireita, mutta itse pistäisin pimeyden piikkiin. Ja olen taistellut iloisin ajatuksin synkistelyä vastaan.
Ja juuri tuolla ulkoilulla on valtavan iso merkitys, ei saa missään nimessä jäädä nurkkiin mällöttämään!!

Yökukkujien äidit -Ootteko unikouluttanu pikkuisianne? Kuulostaa aika hurjalle nuo heräilyt..
Meillä on puolivuotiaasta (unikoulun jälkeen) joka poika nukkunut täyet yöunet.. Tosin kuopuksen kanssa heräillään aikasin jo puoli seitsemän-seitsemän aikaan, mutta meneekin unille jo 19.30-20. Ja muutenkin eka satsi koululaisia lähtee jo 7.10 että tuo 6.30 käy oikeen hyvin

Perjantaina oli ensimmäinen neuvola, kaikki näytti olevan hyvin. Alkupainosta ei tietookaan, kun en omista vaakaa.
Juteltiin tosta imetyksestä ja terkka kehoitti pikkuhiljaa lopettelemaan. Oon hentorakenteinen ja kun takana vielä monta raskautta, niin pitäis pikkuhiljaa alkaa keräillä uudelle vauvalle varastoja.
No titihetkiä on ollutkin nykysin aikas harvakseltaan,, ei edes enää päivittäin. Jos minimies pyytää, niin sitten on saatettu ottaa huikat

Eilen lapsukaisilla oli kova pohdinta ylimääräisestä vaunusta piparijunassa. Yksi sitten oivalsi, että oisko kyseessä uusi perheenjäsen ja oli salassa kysynyt iskältä onko meille tulossa vauva..;)
Voi sitä onnellista nuortamiestä, ei kuulema haittais ollenkaan jos synttäripäivä sattuis samaksi.. Sitten kyseli multa, että siksikö mulla on se kaljanhimo:LOL: Oli jo epäillyt jotain, koska viime raskaudessa halusin kuulema haistella kaikkia outoja hajuja... Ja sisko ois tosi siisti. Ei kuulema kukaan kiusais sitä, kun isot veljet uhkails kostolla..
Toiset lapset eivät vielä tiedä..

Tämmössii tähän jouluviikon alkuun.. Mukavaa viikonjatkoa:xmas:

Puskajussi ja RakasRakasVillahousu:heart::heart: (pidä nyt tiukasti kiinni)


Muoks. Onnee äiskälle hyvistä ultrakuulumisista!
 
Viimeksi muokattu:
Puskajussi: Toivotaan vuodon pikaista loppumista!!! En ihmettele yhtään jos olet hermona. Hienoa että kirjoitit masennuskokemuksesta, siitä puhutaan yllättävän vähän yleisyyteen nähden. Hankkiudun itse yhdelle kurssille tammikuussa kun totesin että olen ihan jämähtänyt kotiin ja tätä kotielämää on kuitenkin myöhemmin vielä enenevässä määrin, hyvä tuulettua välillä.

Äiskä: Onnea sydänäänistä & lasketusta ajasta!:heart:

Lily-rose: täällä on peukalot pystyssä että kaikki on hienosti huomenna!

ON: Neuvolalääkäri on huomenna, ihan rutiinijuttu. Mutta toivotaan jälleen sydänääniä. =) Käyn naputtelemassa terveiset. Mies kävi kertomassa tänään vanhemmilleen (minun vanhempani ovat tienneet plussatestistä asti), tulevat nimittäin aattona meille syömään ja sanoin etten siinä tilanteessa halua asiaa julkistaa- tiedä millaisia kommentteja tulee. Mutta hyvin olivat asian sitten ottaneet.

Keskeneräinen & Kuopus 11+4
 
Äiskä-73 Onnea ultrakuulumisista!

Puskajussi Jaksamisia tuon vuodon kanssa. Mulla oli nykyisessäkin raskaudessa vuotoa vielä rv 13 ja se stressasi, vaikka sama tilanne oli edellisessäkin raskaudessa.

Masennuksesta minulla ei ole kokemusta, mutta muistan, että vauva-aikoina olen toisinaan ollut niin väsynyt, että mikään ei ole huvittanut. Toivottavasti mahdollisimman moni välttyy masennukseltä tällä kertaa. Ongelmani on ollut edellisissä raskauksissa ja synnytysten jälkeen lähinnä syömiseen liittyvä ahdistus. Varsinkin raskausaikoina olen itkua tihrustaen seurannut järisyttävää painonnousuani (reilut 20kg) ja ahdistusta helpottaakseni olen aina syönyt jotain hyvää...eli kierre on ollut päällä. En osannut puhua asiasta neuvolassa edellisissä raskauksissani, jolloin olin 24v ja 27v. Otin vain aina kiltisti vastaan terv.hoitajatädin nuhteet tulleista kiloista. Synnytysten jälkeen häpesin itseäni ja läskejäni, minkä vuoksi kuljin jättisuurissa vaatteissa. Kun olin vauvan kanssa kaksin kotona, söin hurjat määrät jätskiä ym. ja piilottelin pakkaukset mieheltä. Ei siis tervettä toimintaa lainkaan... Onneksi tähän paino-ongelmaan on löytynyt tässä vuosien saatossa ratkaisu = olen hyväksynyt itseni sellaisena kuin olen. Nyt minulla ei ole ollut lainkaan syömiseen liittyvää ahdistusta ja paino on noussut ihanan vähän eli n. 1kg/rv 17+3.

Olen myös miettinyt sitä, olenko yksinäinen, kun jään äippälomalle. Minulla ei ole tutuissa muita pienten lasten äitejä ja silti kaipaisin vertaisseuraa. Pitänee mennä MLL:n perhekahvilaan vauvan kanssa, että saa hetkeksi aikuistakin seuraa itsellensä. Mieheni tekee pitkää työpäivää ja työajat ovat aika erikoiset joka toinen viikko klo 22-10 ja joka toinen viikko klo 11-23. Yövuoroviikolla mies tietty nukkuu koko päivän, kun tulee kotiin ja aamuvuoroviikolla lähtee töihin lähes heti, kun on herännyt. Viikonloput miehellä on onneksi vapaata.

Toivottelen paljon tsemppiä kaikille erilaisten pulmien kanssa painiskeleville!
 
Viimeksi muokattu:
Puskajussi: toivotaan että tuhnuvuoto on ihan harmitonta :hug:

lily-rose: mitenkäs ultrassa kävi ?

Huhuu Barbamama35: mitenkäs sinulla menee?

Täällä aika tasaista, nyt vaan ootellaan seuraavaa ultraa 12.1. ja sit soittele vasta neuvolaan uutta aikaa. Onneks on joulu ja uusivuosi tässä välissä niin menee tää aika nopeemmin eteenpäin...

T: äiskä-73 ja iltatähti 7+4.
 

Yhteistyössä