Voihan haukotus. Nukahdin kuuden maissa ja vanhimmainen oli fiksusti vain laittanu makkarin oven kiinni, hoitanu kotia ja laittanu pienimmät nukkuun. Tuos heräsin puolisentunita sitten enemmän ja vähemmän virkeenä, eka vessaan ja sit jääkaapille. Poika kysy varovasti, et oonko terve, kun niin nukuin sikiää, jotten heränny, vaikka pikkuneiti kitis iltapalalla, kun ei ollu mieleistä leivänpäällistä. Tuumasin vain, että taidan vähän olla, kun tuo nuha väsyttää.... Isäntä töissä, kuinkas muuten. Kolmas yö peräjälkeen. Nyt sit ollaan tikkana pystyssä, vaikka sais nukkua. Höh.
Tiputtelua ei varsinaisesti ole ollu. Pyyhkiessä ei ainakaan mitään paperiin tule. Vatta kovalla, niin sen urakan jälkeen tuli ihan vähän sellasta rusehtavaa limaa, mutta se oli taas vain se ainoo kerta tänään. En kyllä tuotakaan olis huomannu, ellen olis vaintanu veskipaprua valkoseen :ashamed: Ai miten niin vainoharhainen ja pelokas....minä vai
äiti vm70, oikein muitelit neitimme ikää. Ihan vielä ei ole viis mittarissa, mutta tuossa syksymmällä kyllä. Eipähän tytteli anna nukkua päivällä, kun ei päikkärietänuku, ellei ole ollu herätys ennen kuutta. Tarhassa laittavat puoliväkisi nukkumaan ja eihän sitä duracel-pupua saa illalla sit millään nukkumaan. Noilla on vaan tapana laittaa petiin päivällä vielä eskaritkin, nukkumapakkoa heillä ei ole, mutta levätä pitää ainaki puol tuntia.
jääräpää ihania utrakuulumisia, onnea :heart: voi ku tästä itekki pääsis, mutta maanantaina on vasta lääkäri, jonka varasin siis ihan uista syistä jo yli kuukaus sitten. Aion kyllä marista niin kauan, että kirjottaa lähetteen. Jostain syystä yksityinenkään ei kiinnostunu ottamaan, ennen kuin on 7+ täynnä. Joten jännityksellä odotan, mitä tuleman pitää, enkä todellakaan mitenkään iloisin mielin. Siitä hcg mittauksesta. Mulle ainakin terkka sano vaan puhelimessa, että laitto labraan pyynnön asiasta, et mennä sinne vaan ja soitella seuraavana päivänä tuloksia. Tiedä sitten miten isossa maailmassa homma menee, mutta täällä toimii noin.
amati, sanos muuta. Olis vähän asenteessa sillä ihmisellä muuttamista. Yhdelle tuttavalleni, josta tuli kuin vahingossa neljän yh, kun uus mies lähti rv 18 siltä meneen, että ihanko oikeesti tän haluat? Oli siinä kuulemma itku tullu, enkä ihmettele. Ekaa kertaa tuli kotiin niille poikaa kattoon, niin ei onnitellu, tuskaili vaan, että taas on yks isätön lisää ja on siinä ny tekemistä jne... Eikä täällä ole edes vaihtoehtoja, kun toi nainen on ainoo äippäneuvolassa.
oliivitar, kiitos sanoistasi. Onhan tämä yhtä jännäämistä ja pelkoa. Mulla on ollu kans näitä tuhruja ennenkin. Loppunu yleensä vasta joskus rv13 paikkeilla. Mistähän lie johtuu. Tiedä sitten, mutta aina se mielessä käy, että jos ei olekkaan niin viatonta, mitä itselle uskottelee.
Poni, mukaviaestekisoja
Itellä olis tarkoitus suunnata raveihin, kun likan treenattava on lähdössä mukana. Itte kans ratsastan, mutta nyt ei kyllä uskalla, vaikka niin kovasti mieli tekiskin.
mino jaksuja sulle kovasti :hug: toivottavasti sait saikkua, peukutan kans asian puolesta.
Nyt taas alko mukavasti väsyttään, joten kömmin takas petiin. Eilen tuli täyteen taas yksi edellinen km etappi. Nyt ainakin päivän pidemmälle on päästy. Hulluja minäkin lasken, mutta minkäs sitä itselleen voi.
Hyvää yötä ja huomenta
Lumi-Marja ja Nuppunen 6+4