Ihanaa isot onnittelut!!!!=) Aivan mahtavaa!!
Minä lähden nyt ultraan ja pahoin pelkään, että itkun kanssa tulen kotiin. Rusehtava vuoto jatkuu ja alaselkää jomottelee. Ihan hirvittää lähteä......
35+ Lapsettomat
- Viestiketjun aloittaja Tikru70
- Ensimmäinen viesti
Ihanaa isot onnittelut!!!!=) Aivan mahtavaa!!
Minä lähden nyt ultraan ja pahoin pelkään, että itkun kanssa tulen kotiin. Rusehtava vuoto jatkuu ja alaselkää jomottelee. Ihan hirvittää lähteä......
heips kaikki kauniit ja rohkeat naiset!
olen taustaullut edellisestä negasta lähtien, ja ehkä voisi aktivoitua taas välillä.
lueskellut olen kyllä välillä kuulumisianne.
Ihanaa Hoppis lukea sun ultrakuulumiset, vielä kaksoset! Onnea! Ja Soulmamalle rentouttavaa loppuaikaa ja poppareiden syöntiä
Toivotaan et Hemuulini sinulla on kaikki hyvin ultrassa! Ja Fiialle onnittelut ja Sintulle myös!
Jos joku jotain päivittää niin mulle voi laittaa 3 icsi viikolle 31. Uusi koktail kokeilu alkaa heinäkuun menkoista (jos ne eivät vaan tule liian aikaisin, koska sitten siirtyy elokuun loppuun klinikan kesätauon vuoksi), lääkevaihtoa kokeillaan et josko sillä sitten olisi vaikutusta. niin hope so, koska tämä lienee vimppa yritys yksityisellä.. rahat loppuu.. Nyt olisi siis edessä Menopur ja Orgalutran. Onko Menopur kokemuksia kenelläkään? Ekat 2 tehtiin Puregonilla ja niistähän siis vaan tuoresiirrot alkioiden kadon vuoksi ja negat lopputulokseksi. Lisänä on myös Prednisol ja Aspirin ja toivon myös akupunktiota siirron yhteyteen. Olen täällä kotikunnassa käynyt akupunktiossa nyt muistaakseni 6 kertaa, en tiedä onko vaikutusta, mutta se jää sit nähtäväksi. Ainakin palelu on lakannut ja selkäkivut helpottaneet ja kovasti on tuntemuksia hoidon aikana. Eli heinäkuun luomuplussaa odotellessa.. (jeah right).
Mutta ihanan aurinkoisia päiviä kaikille ja nauttikaa kesästä!
olen taustaullut edellisestä negasta lähtien, ja ehkä voisi aktivoitua taas välillä.
lueskellut olen kyllä välillä kuulumisianne.Ihanaa Hoppis lukea sun ultrakuulumiset, vielä kaksoset! Onnea! Ja Soulmamalle rentouttavaa loppuaikaa ja poppareiden syöntiä
Toivotaan et Hemuulini sinulla on kaikki hyvin ultrassa! Ja Fiialle onnittelut ja Sintulle myös!
Jos joku jotain päivittää niin mulle voi laittaa 3 icsi viikolle 31. Uusi koktail kokeilu alkaa heinäkuun menkoista (jos ne eivät vaan tule liian aikaisin, koska sitten siirtyy elokuun loppuun klinikan kesätauon vuoksi), lääkevaihtoa kokeillaan et josko sillä sitten olisi vaikutusta. niin hope so, koska tämä lienee vimppa yritys yksityisellä.. rahat loppuu.. Nyt olisi siis edessä Menopur ja Orgalutran. Onko Menopur kokemuksia kenelläkään? Ekat 2 tehtiin Puregonilla ja niistähän siis vaan tuoresiirrot alkioiden kadon vuoksi ja negat lopputulokseksi. Lisänä on myös Prednisol ja Aspirin ja toivon myös akupunktiota siirron yhteyteen. Olen täällä kotikunnassa käynyt akupunktiossa nyt muistaakseni 6 kertaa, en tiedä onko vaikutusta, mutta se jää sit nähtäväksi. Ainakin palelu on lakannut ja selkäkivut helpottaneet ja kovasti on tuntemuksia hoidon aikana. Eli heinäkuun luomuplussaa odotellessa..
(jeah right). Mutta ihanan aurinkoisia päiviä kaikille ja nauttikaa kesästä!
Mulla oli tässä 3. IVF:ssä Menopur, aikaisemmin Puregon.heips kaikki kauniit ja rohkeat naiset!
olen taustaullut edellisestä negasta lähtien, ja ehkä voisi aktivoitua taas välillä.
Ihanaa Hoppis lukea sun ultrakuulumiset, vielä kaksoset! Onnea! Ja Soulmamalle rentouttavaa loppuaikaa ja poppareiden syöntiä
Toivotaan et Hemuulini sinulla on kaikki hyvin ultrassa! Ja Fiialle onnittelut ja Sintulle myös!
Jos joku jotain päivittää niin mulle voi laittaa 3 icsi viikolle 31. Uusi koktail kokeilu alkaa heinäkuun menkoista (jos ne eivät vaan tule liian aikaisin, koska sitten siirtyy elokuun loppuun klinikan kesätauon vuoksi), lääkevaihtoa kokeillaan et josko sillä sitten olisi vaikutusta. niin hope so, koska tämä lienee vimppa yritys yksityisellä.. rahat loppuu.. Nyt olisi siis edessä Menopur ja Orgalutran. Onko Menopur kokemuksia kenelläkään? Ekat 2 tehtiin Puregonilla ja niistähän siis vaan tuoresiirrot alkioiden kadon vuoksi ja negat lopputulokseksi. Lisänä on myös Prednisol ja Aspirin ja toivon myös akupunktiota siirron yhteyteen. Olen täällä kotikunnassa käynyt akupunktiossa nyt muistaakseni 6 kertaa, en tiedä onko vaikutusta, mutta se jää sit nähtäväksi. Ainakin palelu on lakannut ja selkäkivut helpottaneet ja kovasti on tuntemuksia hoidon aikana. Eli heinäkuun luomuplussaa odotellessa..
Mutta ihanan aurinkoisia päiviä kaikille ja nauttikaa kesästä!
Aikaisemmissa hoidoissa oli lääkkeestä saatu vaste aika huono, vain 4 munasolua/ hoitokerta.
Menopurilla näytti ensin että siinäkin huono vaste lääkkeelle, mutta hitaasti hyvää tulee.
Viimeisessä follikkeliultrassa tilanne näytti erittäin hyvältä ja munasoluja saatiinkin punktiopäivänä 8 kpl. Minulla ei tullut sen kummemmin mitään oireita Menopurista. Suprecur on joka kerta aiheuttanut vaihdevuosioireita ja nimenomaan yöhikoilua.
Mulla meni tuo Menopur 10 päivän ajan annoksella 300IU:ta.
Onko sinullakin endometrioosi, koska menee Prednisolon?
Minulla määrättiin juuri sen vuoksi. Myöskin Primaspan 100mg on ollut mulla nyt ja jatkuu rv12 asti. Prednisolon 10mg menee rv8 asti.
Viimeksi muokattu:
Äskeisellä WC-reissulla oli tullut hieman ruskeaa tuhrua pikkuhousunsuojaan... nyt huolestuttaa...
eli mahdollisesti ainaki toinen alkio voi nyt tulla pois... : /
Soitin terveyskeskukseen ja kerrottuani asian, joku lääkäreistä soittaa minulle huomenna klo 11-12 välillä ja siinä sitten sovitaan tehdäänkö veritesti.
eli mahdollisesti ainaki toinen alkio voi nyt tulla pois... : /
Soitin terveyskeskukseen ja kerrottuani asian, joku lääkäreistä soittaa minulle huomenna klo 11-12 välillä ja siinä sitten sovitaan tehdäänkö veritesti.
Miten ultra meni? Toivottavasti ei ikäviä uutisia...
Huh just kotiuduin!!Kaikki oli niin hyvin kuin tässä vaiheessa voi olla, vielä sydämmen sykettä ei nähty. Olin kehittänyt itselleni hiivan (en ole koskaan ennen saanut)!!!Epäili, että se kuivattanut limakalvoja ja sen takia vuotoa. Kohdussa ei näkynyt vuotoa. Ruskuiaspussi ja siköpussi löytyivät sekä pieni alkio. Ensi viikolla taas ultraan (hoitamaan mielenterveyttä), jossa pitäisi löytyä syke. Kyllä tämä toivon ja epätoivon välillä heiluminen on raskasta!!
Sintu ja kaikki muut naiset! Te olette mielettömän vahvoja, kyllä kaikki vielä hyväksi muuttuu!! Toisilla tie on mutkaisempi kuin toisilla. Ehkäpä sitä osaa enemmän sitä lasta arvostaa kun käy tämän prosessin läpi. Sintun kyytiläiset pysyköön nyt kyydissä kun ovat sinne tarrautuneet
Myy Sinulle voimia odotteluun ja hyppää keskusteluun mukaan. Katrin tämä on niin kuluttavaa, että tauko on varmasti vain hyväksi. Eihän naisen kroppa voi tällaista jatkuvasti kestää. Laskeskelin tänään, että lokakuusta 2010 tähän päivään asti minun veressä on ollut raskaushormonia 7,5 kuukautta, joka pitää sisällään kolme raskautta, mutta ei yhtään vauvaa! Aika järkyttävää.... 1. laskettu aika on heinäkuun 13.päivä, se raskaus kesti sinne 11 rv:lle. Surullisin mielin odottelen kyseistä päivää.
Nyt täytyy hieman huokaista!Kaikille tsemppiä!!!!
olen myös pitänyt hieman taukoa kirjoittamiselta, mutta olen kyllä joka päivä lukenut teidän kuulumisianne! Onnea kaikille plussanneille ja piinailijoille tsemppiä
Itsellä ei ole muuta kuin odottelua, mutta se loppuu maanantaina, kun tehdään se tähystys ja toivottavasti saadaan kaikki endo pois munasarjoista. Pelottaa vain, jos ei jää tervettä kudosta lainkaan... no maantaina olen varmasti viisaampi. Onko teillä leikattu endoa ja oletteko joutuneet leikkauksen jälkeen syömään jotain hormonia ennen ivf:ää?
Itsellä ei ole muuta kuin odottelua, mutta se loppuu maanantaina, kun tehdään se tähystys ja toivottavasti saadaan kaikki endo pois munasarjoista. Pelottaa vain, jos ei jää tervettä kudosta lainkaan... no maantaina olen varmasti viisaampi. Onko teillä leikattu endoa ja oletteko joutuneet leikkauksen jälkeen syömään jotain hormonia ennen ivf:ää?
Ei oo vuoto loppunu, muttei kyllä lisääntynytkään.
Kirkkaanpunaista tiputtelua on ja ainaki nyt yön aikana oli tullut pikkuhousunsuojaan myös pieniä verihyytymiä...?
No kohtapa tuo lääkäri soittaa, niin saan purkautua sille oireistani.
Ajattelin että jos en nyt pääse terveyskeskukseen veritestiin, niin sitten painelen yksityiselle. Haluan saada varmuuden siitä missä mennään, vaikka se maksaiski
Kirkkaanpunaista tiputtelua on ja ainaki nyt yön aikana oli tullut pikkuhousunsuojaan myös pieniä verihyytymiä...?
No kohtapa tuo lääkäri soittaa, niin saan purkautua sille oireistani.
Ajattelin että jos en nyt pääse terveyskeskukseen veritestiin, niin sitten painelen yksityiselle. Haluan saada varmuuden siitä missä mennään, vaikka se maksaiski
Nyt se terveyskeskuksen lääkäri soitti ja hänen mielestään on liian aikaista tehdä vielä veritestiä?! Mennyt liian vähän aikaa alkionsiirrosta, joten testi ei vielä anna oikeaa tulosta.
Antoi minulle äitiysneuvolan puhelinnumeron ja pyysi soittamaan sinne ja kysymään asiasta vielä tarkemmin, miten tilanteessani kannattaa toimia.
Olen nyt yrittänyt muutamaan otteeseen saada yhteyden neuvolaan, hälyttää kyllä, mutta aina menee viimein vastaajaan. Kyllästyin soittamiseen ja jätin lopulta soittopyynnön... nyt vaan odottelen koska puhelin soi...
Antoi minulle äitiysneuvolan puhelinnumeron ja pyysi soittamaan sinne ja kysymään asiasta vielä tarkemmin, miten tilanteessani kannattaa toimia.
Olen nyt yrittänyt muutamaan otteeseen saada yhteyden neuvolaan, hälyttää kyllä, mutta aina menee viimein vastaajaan. Kyllästyin soittamiseen ja jätin lopulta soittopyynnön... nyt vaan odottelen koska puhelin soi...
Soitti sieltä neuvolasta ja sanoi ettei tiputtelusta kannata olla huolissaan. Kehoitti soittamaan naistentautien poliklinikalle ja varaamaan ainaki sen ultra-ajan.
Ultra ois nyt varattuna 25.7 klo 14.00.
Sanoi sieltä sairaalasta, että jos vuoto muuttuu kuukautisvuotomaiseksi, kannattaa olla heti yhteydessä heihin tai jos sattuu viikonlopuksi, niin mennä päivystykseen.
Veritestiä ei siis tehdä, jotenka luotan että on siellä ainaki toinen alkio nyt kiinnittyneenä ku kerran raskaustesti näytti positiivista. Mukavahan se ois jos toinenki pysyis matkassa, mutta seuraillaan nyt tilannetta tuon vuodon osalta.
Ultra ois nyt varattuna 25.7 klo 14.00.
Sanoi sieltä sairaalasta, että jos vuoto muuttuu kuukautisvuotomaiseksi, kannattaa olla heti yhteydessä heihin tai jos sattuu viikonlopuksi, niin mennä päivystykseen.
Veritestiä ei siis tehdä, jotenka luotan että on siellä ainaki toinen alkio nyt kiinnittyneenä ku kerran raskaustesti näytti positiivista. Mukavahan se ois jos toinenki pysyis matkassa, mutta seuraillaan nyt tilannetta tuon vuodon osalta.
Voi Sintu, miten raastavaa! Jos vuoto ei ole edelleenkään eilisestä iltapäivästä enentynyt, niin vaikuttaisi kyllä ihan harmittomalta... Toivottavasti pääset pian testiin, ihan oman mielenrauhasi takia.
Kiva kun Motokin piipahti. Paljon lykkyä sulle maanantain operaatioon! Olipa hyvä että sait ajan näinkin ripeästi.
Myyn ja Katrinin innoittamana päätin sitten minäkin antaa tänne tosi pitkästä aikaa elonmerkin. Kevätkesällähän palstalla oli varsinainen verenvaihto-operaatio... Kääks, minä ja nää mun kielikuvat, taas. :$ Mutta siis valtaisa plussapuhuri imaisi monta naista mukaansa, ja samalla palstalle pörähti uusia tyyppejä. Hetkeksi aikaa tuli vähän vieras olo, mutta eiköhän tämä tästä.
Mulla viime ajat on olleet henkisesti tosi rankkoja. Tuntuu että toivo on alkanut jotenkin peruuttamattomasti murentua. Kaipa mun mieltä synkistää se, että kohta tulee kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun päätettiin että baby saa tulla jos on tullakseen. Tämän neljän vuoden aikana perhepiiriin, samaan perheeseen, on tullut kaksi vauvaa, joista toisen ristiäisiä kohta juhlitaan. Ihan jo tuohon tilaisuuteen valmistautuaksenikin olen sitten kelaillut paljon ajatuksiani ja koettanut saada ne jotenkin syttyrään. Ja vähän tummanpuhuva mönttihän siitä lopulta tuntuu muodostuvan... Lomalla on aikaa ajatella.
Toinen mikä syö naista on yksinäisyys. Nyt alkaa tuntua se, että kaverit katoaa ympäriltä. Harva ymmärtää tällaista tilannetta, ja pystyn kyllä ihan hyvin ymmärtämään sen. Pidinhän itsekin vielä muutama vuosi sitten lapsettomuudesta "kärsimistä" vähän huuhaana ja lapsettomuushoidoissa olevia jonkinasteisina kummajaisina (ehkä jopa pikkaisen itsekkäinä). En pidä tietenkään enää, mutta oman kokemuksen kautta tiedän, miten toisellakin tapaa asiaan voi suhtautua, jos omakohtainen kokemus puuttuu.
Huh, tuli tällainen pullautus... Onneksi aurinko paistaa, ja huomenna lähdetään vähän lomareissuun! Pitää etsiskellä onnenpipanoita suurennuslasilla, kyllä niitä siellä täällä tässä munkin polun varrella on.
Kolmen viikon päästä on sitten ivf-suunnittelukäynti julkisella. Toiseen yritykseen lähdetään. Ekassa kaikki muu meni nappiin, mutta pienintäkään tärpin yritystä ei tullut neljässä siirrossa.
Myötätuulta kesäpuuhiinne ja plussanneille vielä kerran onnentoivotukset!
Kiva kun Motokin piipahti. Paljon lykkyä sulle maanantain operaatioon! Olipa hyvä että sait ajan näinkin ripeästi.
Myyn ja Katrinin innoittamana päätin sitten minäkin antaa tänne tosi pitkästä aikaa elonmerkin. Kevätkesällähän palstalla oli varsinainen verenvaihto-operaatio... Kääks, minä ja nää mun kielikuvat, taas. :$ Mutta siis valtaisa plussapuhuri imaisi monta naista mukaansa, ja samalla palstalle pörähti uusia tyyppejä. Hetkeksi aikaa tuli vähän vieras olo, mutta eiköhän tämä tästä.
Mulla viime ajat on olleet henkisesti tosi rankkoja. Tuntuu että toivo on alkanut jotenkin peruuttamattomasti murentua. Kaipa mun mieltä synkistää se, että kohta tulee kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun päätettiin että baby saa tulla jos on tullakseen. Tämän neljän vuoden aikana perhepiiriin, samaan perheeseen, on tullut kaksi vauvaa, joista toisen ristiäisiä kohta juhlitaan. Ihan jo tuohon tilaisuuteen valmistautuaksenikin olen sitten kelaillut paljon ajatuksiani ja koettanut saada ne jotenkin syttyrään. Ja vähän tummanpuhuva mönttihän siitä lopulta tuntuu muodostuvan... Lomalla on aikaa ajatella.
Toinen mikä syö naista on yksinäisyys. Nyt alkaa tuntua se, että kaverit katoaa ympäriltä. Harva ymmärtää tällaista tilannetta, ja pystyn kyllä ihan hyvin ymmärtämään sen. Pidinhän itsekin vielä muutama vuosi sitten lapsettomuudesta "kärsimistä" vähän huuhaana ja lapsettomuushoidoissa olevia jonkinasteisina kummajaisina (ehkä jopa pikkaisen itsekkäinä). En pidä tietenkään enää, mutta oman kokemuksen kautta tiedän, miten toisellakin tapaa asiaan voi suhtautua, jos omakohtainen kokemus puuttuu.
Huh, tuli tällainen pullautus... Onneksi aurinko paistaa, ja huomenna lähdetään vähän lomareissuun! Pitää etsiskellä onnenpipanoita suurennuslasilla, kyllä niitä siellä täällä tässä munkin polun varrella on.
Kolmen viikon päästä on sitten ivf-suunnittelukäynti julkisella. Toiseen yritykseen lähdetään. Ekassa kaikki muu meni nappiin, mutta pienintäkään tärpin yritystä ei tullut neljässä siirrossa.
Myötätuulta kesäpuuhiinne ja plussanneille vielä kerran onnentoivotukset!
sintu74:mitä teet ultrassa noin aikasin eihän siellä mitään vielä näy....vai mikä pp sulla sillon tai rv? pidän teille peukkua ett kaikki on ookoo.....
2 alkiota meillekkin siirettiin ja pelottaa
pp10 plussa
itellä tuli hetkellinen koristus kipukohtaus ja 5 min sen jälkeen vessareissulla, veri holahdus pp11 ja
nyt pp12-13 pikku tuhrua ja ja sanottiin jotta ultra vasta rv6+ sillon näkyy jo jotain tai hcg yli 1000.
ite sain veritestin arvo oli (tänään)pp13 202 ja raja on 39-270 eli ookoo.ens viikolla uus veritesti keskiviikkona....tää on nyt niinku 7 raskaus .6 keskenmenoa.
jos täälläkään ei tule kipuja tai vuoto ylly sillon epäillään keskenmenoa tai ulkoista raskautta.ja kaikista on kokemusta
2 alkiota meillekkin siirettiin ja pelottaa
pp10 plussa
itellä tuli hetkellinen koristus kipukohtaus ja 5 min sen jälkeen vessareissulla, veri holahdus pp11 ja
nyt pp12-13 pikku tuhrua ja ja sanottiin jotta ultra vasta rv6+ sillon näkyy jo jotain tai hcg yli 1000.
ite sain veritestin arvo oli (tänään)pp13 202 ja raja on 39-270 eli ookoo.ens viikolla uus veritesti keskiviikkona....tää on nyt niinku 7 raskaus .6 keskenmenoa.
jos täälläkään ei tule kipuja tai vuoto ylly sillon epäillään keskenmenoa tai ulkoista raskautta.ja kaikista on kokemusta
Mitenkä ne raskausviikot näin IVF-hoidossa lasketaan. Mulla heittää ainaki viikolla, jos lasketaan viimeisten kuukautisten mukaan. Tuo Suprecur-jarruhoito on siirtänyt ovulaatiota eteenpäin ja ovulaatiohan katsotaan tapahtuneeksi sinä päivänä ku punktio on tehty.
Oiskohan viikolla 30 sitten rv7+, jos tuo punktio lasketaan ovulaatiopäiväksi ja siitä 2 viikkoa taaksepäin "ois" ollu menkat. Eli punktiopäivä ois rv2?
Ihan kateeksi käy niitä tarinoita, joissa 3. kuukaudella nainen huomaa olevansa raskaan kun mennyt vatsavaivojen vuoksi lääkäriin....tiestystihän niissä tarinoissa raskauskin kestää loppuun asti, vaikka alkoholia on kulunut koska raskaus ei ole ollut tiedossa. Monilla ei ole kokemusta tästä epätoivon ja toivon vuoristoradasta. Tsemppiä toivottavasti kaikki menee hyvin. Toivotatvasti saat hieman mieltäsi rauhoitettua....
Polkka ymmärrän ajatuksiasi ja sitä, että toivon löytäminen on ajoittain vaikeaa. Vuosi sitten kun vauvahaaveeni nousiva pintaan, niin enpä olisi kuvitellut joutuvani tällaiseen pyöritykseen. Vuosi on ollut äärettömän raskas sekä fyysisesti että henkisesti. Vauvauutiset ovat olleet pahimpia, töissä keväällä sain hillittömän itkunpuuskan kun kuulin, että alakerrassa eräällä työntekijällä oli laskettuaika kaksi päivää minun jälkeen. Kyseinen henkilö ja työkaverit tuskin unohtavat koskaan "romahtamistani".Voi Sintu, miten raastavaa! Jos vuoto ei ole edelleenkään eilisestä iltapäivästä enentynyt, niin vaikuttaisi kyllä ihan harmittomalta... Toivottavasti pääset pian testiin, ihan oman mielenrauhasi takia.
Kiva kun Motokin piipahti. Paljon lykkyä sulle maanantain operaatioon! Olipa hyvä että sait ajan näinkin ripeästi.
Myyn ja Katrinin innoittamana päätin sitten minäkin antaa tänne tosi pitkästä aikaa elonmerkin. Kevätkesällähän palstalla oli varsinainen verenvaihto-operaatio... Kääks, minä ja nää mun kielikuvat, taas. :$ Mutta siis valtaisa plussapuhuri imaisi monta naista mukaansa, ja samalla palstalle pörähti uusia tyyppejä. Hetkeksi aikaa tuli vähän vieras olo, mutta eiköhän tämä tästä.
Mulla viime ajat on olleet henkisesti tosi rankkoja. Tuntuu että toivo on alkanut jotenkin peruuttamattomasti murentua. Kaipa mun mieltä synkistää se, että kohta tulee kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun päätettiin että baby saa tulla jos on tullakseen. Tämän neljän vuoden aikana perhepiiriin, samaan perheeseen, on tullut kaksi vauvaa, joista toisen ristiäisiä kohta juhlitaan. Ihan jo tuohon tilaisuuteen valmistautuaksenikin olen sitten kelaillut paljon ajatuksiani ja koettanut saada ne jotenkin syttyrään. Ja vähän tummanpuhuva mönttihän siitä lopulta tuntuu muodostuvan... Lomalla on aikaa ajatella.
Toinen mikä syö naista on yksinäisyys. Nyt alkaa tuntua se, että kaverit katoaa ympäriltä. Harva ymmärtää tällaista tilannetta, ja pystyn kyllä ihan hyvin ymmärtämään sen. Pidinhän itsekin vielä muutama vuosi sitten lapsettomuudesta "kärsimistä" vähän huuhaana ja lapsettomuushoidoissa olevia jonkinasteisina kummajaisina (ehkä jopa pikkaisen itsekkäinä). En pidä tietenkään enää, mutta oman kokemuksen kautta tiedän, miten toisellakin tapaa asiaan voi suhtautua, jos omakohtainen kokemus puuttuu.
Huh, tuli tällainen pullautus... Onneksi aurinko paistaa, ja huomenna lähdetään vähän lomareissuun! Pitää etsiskellä onnenpipanoita suurennuslasilla, kyllä niitä siellä täällä tässä munkin polun varrella on.
Kolmen viikon päästä on sitten ivf-suunnittelukäynti julkisella. Toiseen yritykseen lähdetään. Ekassa kaikki muu meni nappiin, mutta pienintäkään tärpin yritystä ei tullut neljässä siirrossa.
Myötätuulta kesäpuuhiinne ja plussanneille vielä kerran onnentoivotukset!
Itsekin voisin kuvata olevani keskenmenojeni kanssa yksinäinen. Kaverit ovat joko lapsettomia tai sitten sellaisia, jotka ovat tehneet lapset jo aikoja sitten. Lapsettomat toki ymmärtävät osaltaan ainakin 1. keskenmenoa,mutta toinen oli jo heille liikaa. Minua vaan kannustettiin tulemaan ihmisten ilmoille. Ymmärrän, että mökkiin ei voi jäädä, mutta kun en ole valmis ihmisten ilmoille pitämään tekohymyä yllä. Olen todella positiivisesti yllättynyt tästä vertaistuesta, vaikka olemmekin toisillemme täysin tuntemattomia - huoli, ajatukset ja toiveet ovat samanlaisia. Tietokone on itselleni ollut välttämätön kapine, joten tällainen nettijutustelu on ollut uutta ja virkistävää =)
Olen monta kertaa miettinyt teitä pitkän linjan kulkijoita (itseeni verrattuna) ja sitä, mistä ammennatte jaksamisenne ja elämänilonne sekä ennen kaikkea uskon siitä vauvasta. Olette ihan uskomattomia ja äärettömän vahvoja naisia!!Uskon, että se vauva tulee kaikille halukkaille kotiin - tavalla tai toisella.:heart:
Tsemppiä kaikille ja aurinkoisia päiviä lomailijoille ja työssä puurtaville!
Sain yhdeltä tutultani faktatietoa siitä miten IVF-hoidossa lasketaan raskausviikot:
Elikkä ku mulla oli punktiopäivä 15.6 (keskiviikko), niin silloin oli jo 2rv kulunut ja keskiviikosta alkaa aina uuden raskausviikon laskenta. Elikkä nyt tämän viikon keskiviikkona täyttyi 4rv ja siihen tämä päivä (torstai) = 4+1
Esitinkö selkeästi? ainaki mie ite hoksasin miten lasketaan.
Huomenna mulla siis täysiä raskausviikkoja 4 ja siihen 2 päivää päälle= 4+2
Elikkä ku mulla oli punktiopäivä 15.6 (keskiviikko), niin silloin oli jo 2rv kulunut ja keskiviikosta alkaa aina uuden raskausviikon laskenta. Elikkä nyt tämän viikon keskiviikkona täyttyi 4rv ja siihen tämä päivä (torstai) = 4+1
Esitinkö selkeästi? ainaki mie ite hoksasin miten lasketaan.
Huomenna mulla siis täysiä raskausviikkoja 4 ja siihen 2 päivää päälle= 4+2
Sintu: sulla kyllä on jännät paikat.. toivotaan et kaikki hyvin ja jaksat kärvistellä ultraan asti. Itse olisin mennyt varmaan veritestiin hinnalla millä hyvänsä.. koskaan ei olla niin pitkälle päästy et veritestiä olisi "tarvinnut" tehdä..
Hemuliini, tsempit ultraan! Toivottavasti kaikki on hyvin edelleenkin
Polkka: kiva kuulla sustakin! :wave: tunnen tuskasi.. ei ole helppoa tosiaan ja vuodet vaan vierii eteenpäin.. mulla on kans tämä vuosi ollut jotenkin erityisen raskas ja asiaa ei todellakaan ole helpottanut että sekä veljen että siskon perheeseen on syntynyt vauva ja on pitänyt käydä näitä ihanuuksia ihastelemassa ja on sitten saanut rääkyä koko matkan kotiin että MIKSI meilläkin ei voi olla vauvaa ja onko se tosiaan mahdollista että sitä ei koskaan tulekaan, niin kun se alkaa vahvasti näyttämään siltä, kun on 2½ vuotta tahkottu päätä seinään.. Toisen icsin ja negan jälkeen oli tosi epätoivoinen olo ja juuri samalla piti mennä siskon vastasyntynyttä ihastelemaan. Silloin kyllä tuntui maailma tosi epäreilulle. Ja se että nyt on jo kolmas vuosi kun meille EI tule vauvaa, oli jotenkin isku vyön alle, että TÄNÄKÄÄN kesänä en ole ihanastai ja seesteisesti raskaana niin kun ajattelin silloin alkuvuonna 2009 vaaleanpunaisten lasien läpi, että kesän 2009 olen onnellinen ja raskaana ja nautin kesästä ja pyöristyvästä vatsasta.. no en sit nauttinut kuten en vuonna 2010 enkä 2011.. Nyt kun on ollut taukoa 3 kuukautta näistä hoidoista niin alkaa taas elämä näyttää valoisalta, loma alkaa tänään ja aurinkoa on riittänyt mukavasti, kaikki on ihanan vihreää ja kesäistä.. Odotan että saa lomalla levätä ja köllötellä ja ottaa rennosti raskaan kevään jälkeen. Toivottavasti säkin pystyt hetkeksi edes unohtamaan lapsiasiat ja nauttimaan kesästä, ehkä se onnistuminen sitten tulee kun pystyy hieman relaamaan. Ainakin näin toivon itse kun seuraava rumba olisi tulossa sitten heinäkuun lopussa. Nyt vaan ihan pakolla aivot kesäasentoon ja sit plussat kehiin Vielä töitä iltapäivään ja sit ah niin kaivattu loma. Mies lupasi illaksi mansikoita, viiniä, grillausta omassa pihassa ja kuulema sen jälkeen aikoo helliä mua makuukammarissa koko illan et sitä odotellessa
ihanaa kesää teille vahvoille naisille!
Hemuliini, tsempit ultraan! Toivottavasti kaikki on hyvin edelleenkin
Polkka: kiva kuulla sustakin! :wave: tunnen tuskasi.. ei ole helppoa tosiaan ja vuodet vaan vierii eteenpäin.. mulla on kans tämä vuosi ollut jotenkin erityisen raskas ja asiaa ei todellakaan ole helpottanut että sekä veljen että siskon perheeseen on syntynyt vauva ja on pitänyt käydä näitä ihanuuksia ihastelemassa ja on sitten saanut rääkyä koko matkan kotiin että MIKSI meilläkin ei voi olla vauvaa ja onko se tosiaan mahdollista että sitä ei koskaan tulekaan, niin kun se alkaa vahvasti näyttämään siltä, kun on 2½ vuotta tahkottu päätä seinään.. Toisen icsin ja negan jälkeen oli tosi epätoivoinen olo ja juuri samalla piti mennä siskon vastasyntynyttä ihastelemaan. Silloin kyllä tuntui maailma tosi epäreilulle. Ja se että nyt on jo kolmas vuosi kun meille EI tule vauvaa, oli jotenkin isku vyön alle, että TÄNÄKÄÄN kesänä en ole ihanastai ja seesteisesti raskaana niin kun ajattelin silloin alkuvuonna 2009 vaaleanpunaisten lasien läpi, että kesän 2009 olen onnellinen ja raskaana ja nautin kesästä ja pyöristyvästä vatsasta.. no en sit nauttinut kuten en vuonna 2010 enkä 2011.. Nyt kun on ollut taukoa 3 kuukautta näistä hoidoista niin alkaa taas elämä näyttää valoisalta, loma alkaa tänään ja aurinkoa on riittänyt mukavasti, kaikki on ihanan vihreää ja kesäistä.. Odotan että saa lomalla levätä ja köllötellä ja ottaa rennosti raskaan kevään jälkeen. Toivottavasti säkin pystyt hetkeksi edes unohtamaan lapsiasiat ja nauttimaan kesästä, ehkä se onnistuminen sitten tulee kun pystyy hieman relaamaan. Ainakin näin toivon itse kun seuraava rumba olisi tulossa sitten heinäkuun lopussa. Nyt vaan ihan pakolla aivot kesäasentoon ja sit plussat kehiin
Vielä töitä iltapäivään ja sit ah niin kaivattu loma. Mies lupasi illaksi mansikoita, viiniä, grillausta omassa pihassa ja kuulema sen jälkeen aikoo helliä mua makuukammarissa koko illan et sitä odotellessa ihanaa kesää teille vahvoille naisille!
Yön aikana vuoto lisäänty yhtä runsaaksi ku kuukautisten aikaan. Soitin naistentautien polille ja sain lähetteen raskaushormonin mittaukseen.
Kävin labrassa 9 aikaan ja klo 13 jälkeen saan soitella tulosta...
hieman pelottaa että onko sieltä nyt tullu vain toinen alkio ulos vai molemmat... no ei tässä auta muu kuu oottaa tuloksia... : /
Kävin labrassa 9 aikaan ja klo 13 jälkeen saan soitella tulosta...
hieman pelottaa että onko sieltä nyt tullu vain toinen alkio ulos vai molemmat... no ei tässä auta muu kuu oottaa tuloksia... : /
Auh, Sintulla on edessä vielä jännittävät pari tuntia!! Voi kun olis yhä plussaa. Auts. Tosiaan Hemuliini "huvittavaa", miten yhdet raskautuvat ihan vaan huomaamattaan, kuin ohimennen, ja toisilla asia ei todellakaan jää huomaamatta... Mennään siis kaikkien pahimpien kareikkojen ja ryteikköjen kautta. Kunpa lopputulos olis kuitenkin kaikilla sama!
Myy nyt olo jo vähän helpottaa, sillä nautin eilen meidän molempien käyttämää vahvaa psyykenlääkettä - kävin siis jumpassa. Oikein sellaisessa superrankassa vieläpä. Leijun sen jäljiltä melkein edelleen. Liikunta ja/tai suklaa (jota sitäkään ei kai saisi syödä soijan vuoksi, kertoi joku, olisko ollut Sharlin) pitävät mut toimintakuntoisena vaikeimmissa paikoissa. Ihmeellistä muuten tosiaan tuokin, miten ihan lähipiirinkin vauvat saa pakan sekaisin... Muistan hyvin sen sun vauvavierailureissun viime keväältä. Mulla on siis ihan vastaava edessä loman päätteeksi - suolana pohjalla. Olen nyt päättänyt asennoitua niin, että ihan normaali kohteliaisuus ja ystävällisyys riittää. Mun ei tarvitse esittää ilosta pomppivaa ja riemusta ratkeavaa, kun en sitä ole. Enkä enää kanna huonoa omatuntoa siitä, etten pysty osallistumaan perheen iloon tai jotenkin "tukemaan" heitä. Eiväthän he minun iloani ja tukeani tarvitse! He ovat saaneet kaiken haluamansa ja ympärillä on paljon vilpittömästi iloitsevaa sukua. Ei siinä lopulta ole mitään merkitystä sillä, että yksi osallistuu hieman laimeammin ja viihtyy mieluummin taka-alalla humusta.
Myy hyvää lomaa sulle! Mukavan startin sille ainakin saat.... Ja muille myös kivoja kesäpäiviä, olitte sitten töissä tai lomalla. Leppoistetaan, löllitään, köllitään...
Myy nyt olo jo vähän helpottaa, sillä nautin eilen meidän molempien käyttämää vahvaa psyykenlääkettä - kävin siis jumpassa. Oikein sellaisessa superrankassa vieläpä. Leijun sen jäljiltä melkein edelleen. Liikunta ja/tai suklaa (jota sitäkään ei kai saisi syödä soijan vuoksi, kertoi joku, olisko ollut Sharlin) pitävät mut toimintakuntoisena vaikeimmissa paikoissa. Ihmeellistä muuten tosiaan tuokin, miten ihan lähipiirinkin vauvat saa pakan sekaisin... Muistan hyvin sen sun vauvavierailureissun viime keväältä. Mulla on siis ihan vastaava edessä loman päätteeksi - suolana pohjalla. Olen nyt päättänyt asennoitua niin, että ihan normaali kohteliaisuus ja ystävällisyys riittää. Mun ei tarvitse esittää ilosta pomppivaa ja riemusta ratkeavaa, kun en sitä ole. Enkä enää kanna huonoa omatuntoa siitä, etten pysty osallistumaan perheen iloon tai jotenkin "tukemaan" heitä. Eiväthän he minun iloani ja tukeani tarvitse! He ovat saaneet kaiken haluamansa ja ympärillä on paljon vilpittömästi iloitsevaa sukua. Ei siinä lopulta ole mitään merkitystä sillä, että yksi osallistuu hieman laimeammin ja viihtyy mieluummin taka-alalla humusta.
Myy hyvää lomaa sulle! Mukavan startin sille ainakin saat....
Ja muille myös kivoja kesäpäiviä, olitte sitten töissä tai lomalla. Leppoistetaan, löllitään, köllitään...