35+ Lapsettomat

Vinkkinä teille joilla vielä hoidot edessäpäin ja nimenomaan 2 alkion siirtoja. Älkää ikinä antako periksi.
Vaikka kuukautisvuodon tapainen vuoto alkaisikin, voi silti toinen alkioista olla kiinnittynyt, ehkä myöhään... sen vuoksi kannattaa Lugesteronien käyttöä jatkaa pitempään kuin sen 2 viikkoa siirrosta.
Itselläni oli todella runsastakin vuotoa tuon 4:n vuotopäivän aikana 1.7- 4.7, silti jatkoin päättäväisesti Lugesteronien käyttöä... lääkärin mielestähän minulla oli kemiallinen raskaus tai varhainen keskenmeno, eikä hänen mielestään Lugesteronien käyttöä olisi ollut syytä jatkaa.
Jos olisin häntä kuunnellut, en ehkä olisikaan nyt raskaana.

Lugejen käytön lopetin siis vasta 14.7 (eli jatkoin vielä 13 päivää siitä kun "menkat" alkoivat), jolloin veritestissä arvo oli noussut tarpeeksi... eikä lääkärikään enää osannut sanoa mitään, varasi vaan uudestaan sen aikaisemmin perumansa ultra-ajan.
Ei Sinua ole helpolla päästetty!Olet aika sitkeä sissi, kun et ole vielä ultraan sännännyt. Minä olisin panikoinut jo itseni hengiltä. Toivotaan, että kaikki on hyvin ja raskaus jatkuu hieman rauhallisemmin!!=)
 
Ei Sinua ole helpolla päästetty!Olet aika sitkeä sissi, kun et ole vielä ultraan sännännyt. Minä olisin panikoinut jo itseni hengiltä. Toivotaan, että kaikki on hyvin ja raskaus jatkuu hieman rauhallisemmin!!=)
Mulla ens maanantaina varhaisultra... jänskättää.
Viimeisten kuukautisten mukaan maanantaina olis menossa rv 7+5, mutta luultavasti masukki ei ole tuossa aikataulussa jos on myöhään kiinnittynyt.

Sintu74 & masukki 7+1
 
Oon pitänyt taukoa tarkoituksella palstalta, että sais muuta ajateltavaa. Tänään taas vähän alakuloisempi päivä, kun menkat alkoivat ja tulin vähän selaamaan teidän juttuja.. Ja siis aivan mahtava uutinen StellaR!! Ihmeitä tapahtuu! Ja luomuna!! Olin joskus niin huolissani sinun vakavan sairauden ja tilanteesi takia. Kyllä tuli hyvä mieli, päivän pelastus.

Sintu onpa hyväksi opiksi.. itse olen aina ollut tosi hätäinen testailija ja lopettanut lääkkeet suit sait sukkelaan. Onnea varhaisultraan!

Meikäläinen jatkaa lomailuaan, syksyllä palaillaan, onnea teille muille, jotka jaksatte taistella.
 
En ole käynyt pitkään aikaan päivittelemässä täällä itse, kun ei ole ollut mitään kun hoidot alkavat vasta elokuun lopulla. Nyt olen toipunut hyvin laparoskopiasta ja olen pitänyt vähän "lomaa" tästä vauvaprojektista, kun syön vielä e-pillereitä niin ei tarvitse edes pelätä raskautta:) Tosin tämä aika on ollut aika helpottavaa, kun samalla on kuitenkin tiennyt, että hoidot alkavat ensi kuussa ja nýt voi ja on pakko vain lomailla.
Sintu Olen käynyt lukemassa teidän päivityksiä säännöllisesti ja iloitsin jo puolestasi, olen todella pahoillani. Koita jaksaa, ei tässä varmasti kukaan voi lohduttaa sinua pettymykseltäsi....
Armi onko sinulla kanssa suunniteltu ivf elokuuksi? Olisi kivaa, jos olisi samaan aikaan aloittelevia niin voisi vaihtaa kokemuksia.
 
Armi (ja Moto myös): mulla on suunnitteluaika huomenna, ja veikkaan että hoitoon vois päästä ehkä syyskuussa. Eli eiköhän tosiaan aloitella hommat... :) Täällä ihan se kaikista pahin epätoivo on takana. Mitenkään erityisen toiveikkaasti en edelleenkään suhtaudu jatkoon, mutta jotenkin ei enää ole ihan niin "ladattu" olo, siis sellainen, että nyt on jumalauta onnistuttava. Adoptiovaihtoehtoakin olen pikkaisen pyöritellyt... Mut asia kerrallaan.

Ekavekara on tainnut kokonaan jättää meitin. Jos Ekis ikinä tätä luet, niin oot mielessäin, kaikkea hyvää sulle! :)
 
Moto ja Polkka: mulla on tarkoitus tehdä eka ivf seuraavaan kiertoon. Nyt on kierto puolessa välissä, eli elokuun puolella ilmeisesti. (Jos mun hormonit ei taas sekoa..) Sopivasti onkin vuosi hoitojen aloittamisesta, kun mun eka inssi tehtiin viime elokuussa.

Tapasin joku viikko sitten ekasta ivf-hoidosta raskautuneen naisen, joka kertoi kauhukertomuksen hyperistään... Hänellä punktio ei tuntunut missään, ja saaliskin oli aikamoinen (vissiin 17), mutta hyperin takia oli joutunut sairaalaan pariks päiväks. (Sitten olivat kuin olivatkin saaneet tehtyä hoidon loppuun, ja heti oli tärpännyt.) Tähän asti kun olen pelännyt vain punktiota, niin nyt sit jännittää se hyperin mahdollisuuskin. Argh.
 
Olitkos sä Armi yksityisellä vai julkisella, nyt en muista? Mullakin kierron puolesta hoito onnistuisi jo elokuulle, mutta tää yritys tapahtuu nyt Naikkarilla, ja olen 99 % varma, ettei päästä samantien hoitoon suunnittelukäynnin jälkeen.

Kai hei se hyperi on kuitenkin tilastollisesti aika harvinainen..? Ja edellyttää tosiaan aika isoa munamäärää ja vähän yksilöllistä taipumustakin. Elähän sitä vielä murehdi! :)

Helteisiä terveisiä kaikille! :wave:
 
Armi, meille lekuri sanoi, että hyperin riski on 1 %:n luokkaa. Et kyl se "riski" et raskaudut on kuitenkin moninkertaisesti suurempi. :)

Ellei mitään ihmeempiä satu, niin mulla sumut alkais varmaan jo elokuulla, siellä kuun lopulla. Jo nyt melko pian käyn verikokeissa, joista selviää, miten mun munatehdas tällä hetkellä jakselee - että joko on alasajo kovastikin käynnissä. Ihan huojentavaa että jotain taas tapahtuu!
 
Sintu Woi ei voimia teille, itse kerkesin jo iloita puolestanne. Jaksamisia.

Itselläni olisi jo hinku jatkaa hoitoja, mutta olemme päättäneet kokeilla luovutetuilla muniksilla, ja nyt kerätään rahaa siihen. Miehelleni tehdään pieni leikkaus Syyskuussa, joten sen jäkeen aloitamme. Siihen saakka käyn kurkkimassa mitä teille kuuluu.
Mukavaa loppu-kesää kaille =)
 
Kun olen luonteeltani sellainen että kaikesta pitää hakea jotain positiivista niin tässä menetyksenikin keskellä ajattelen: "Hei, minä kykenen tulemaan raskaaksi." Nythän sitä toivoa onnistumisesta vasta onkin... :)
 
Ajattelin tuupata itseni tähänkin ketjuun.
Olen pian 37 vuotias (huomenna :LOL: ) ja nyt oltais PAS:n menossa. Yhtään lasta ei entuudestaan ole ja -09 oltiin ICSI:ssä josta tuoresiirron tuloksena nega. Taukoa pidettiin tänne asti kaikkien tosi elämän tapahtumien seurauksena. Onneks kuitenkin saatiin pakkaseen muutama nenu ettei koko rumbaa tartte heti uudestaan alottaa. Vaikka eihän tuo nyt niin kauheeta ollu kun mitä etukäteen silloin ajattelin :)
Vähän tämä nyt jänskättää kun tuota ikää kuitenkin on näin enskertalaiseks mutta eiköhän se siittä jos kaikki hyvin menee :) Tällä kertaa vaan ei kerrota kelleen ennenkun on jotain kerrottavaa. Oli sekin kuitenkin omalla tavallaan ressaavaa kun soiteltin ja kyseltiin millon, minne miten menee.
Nyt vaan peukutellaan ja kattellaan mitä tuleman pitää sisällään.
 
Tervetuloa, Jenksula! Teidän huurunenut on tehty silloin kun olit vasta tulossa tähän kriittiseen ikään, eli niissäpä voi kuule hyvinkin olla potentiaalia! :) Mihinkäs sun PAS ajoittuu, tuutko Armille, Motolle, Sintulle tai mulle piiniskaveriksi?
 
Polkka, Vähän vaikee sanoo mihin ajottuu. Mulla kun ei oma kierto toimi olleskaa taas tällä hetkellä. 16.8 on eka käynti ja sillon vasta saan terolutit käyttöön. Meneepi sit varmaan jonnekin loka- varmaan marraskuulle asti :(
 
Polkka, oon julkisella. Täällä Tampereella ilmeisesti on nopsempaa hoitoihin pääseminen. Mullakin olis nää hoidot alkanut jo varmaan aikoja sitten, mutta kun kaikenmaailman lomat ja muut aikatauluongelmat on aina siirtäny eteenpäin.

Tervetuloo Jenksulalle! Ethän sä mikään vanha oo, mäkin marraskuussa 37-v...

Sintu; ihailtavaa toi sun positiivisuus! :) Ei itte pystyis moiseen kyllä.
 
Ajattelin tuupata itseni tähänkin ketjuun.
Olen pian 37 vuotias (huomenna :LOL: ) ja nyt oltais PAS:n menossa. Yhtään lasta ei entuudestaan ole ja -09 oltiin ICSI:ssä josta tuoresiirron tuloksena nega. Taukoa pidettiin tänne asti kaikkien tosi elämän tapahtumien seurauksena. Onneks kuitenkin saatiin pakkaseen muutama nenu ettei koko rumbaa tartte heti uudestaan alottaa. Vaikka eihän tuo nyt niin kauheeta ollu kun mitä etukäteen silloin ajattelin :)
Vähän tämä nyt jänskättää kun tuota ikää kuitenkin on näin enskertalaiseks mutta eiköhän se siittä jos kaikki hyvin menee :) Tällä kertaa vaan ei kerrota kelleen ennenkun on jotain kerrottavaa. Oli sekin kuitenkin omalla tavallaan ressaavaa kun soiteltin ja kyseltiin millon, minne miten menee.
Nyt vaan peukutellaan ja kattellaan mitä tuleman pitää sisällään.
Meillä myös sama ajatus seuraavasta hoidosta, että mitään ei kerrota kelleen ennenku on varmaa että jotain massussa todellaki kasvaa. :)

Varsinkin mieheni on syyttänytkin minua siitä kun olen onnessani toitottanut "raskaudestani" hieman joka suuntaan ja sitten kävikin näin. Sanoi senkin, että "Onko nyt kiva ilmoitella kaikille kun asiat eivät menneetkään niinku piti?"

Eihän mikään ole varmaa raskauden missään vaiheessa?!
Vasta kun lapsi syntyessään hengittää ja ehkä itkeekin (kaikkihan eivät itkekään), niin vasta siinä vaiheessa voi huokaista helpotuksesta. =)

Ne ongelmat mitä saattaa syntymisen jälkeen ilmetä, ovat sen ajan murhe... mutta totuus on, että mitä tahansa voi mennä pieleen raskauden aikana, ennen synnytystä ja jopa synnytyksenkin aikana...
 
Viimeksi muokattu:
Hyvää syntymäpäivää, Jenksula! :flower: Meitsi onkin kohta jo 37 ja puol... Tosi paljon oon tänä kesänä pohdiskellut neljänkympin rajapyykkiä. Valokuvista sen alkaa nyt nähdä, ettei niissä ihan 18-vuotias enää katso vastaan.

Sintu: kyllähän se niin peri-inhimillistä on tuo innostuminen. Varsinkin meikäläisillä, joille noita plussia ei mitenkään satamalla tule. Ja tosiaan: eihän siitä tärpistä oikein ankeasti ottaen saisi missään vaiheessa olla varauksettoman iloinen - aina jotain vaaroja kummittelemassa.

Tää lähtis nyt marjaan - vattuja ja mustikoita, nam.
 
Kiitokset Polkka ! Omastakin mielestäni valotkuvat kertoo karua totuutta paremmin kun peili mutta välillä kyllä alkaa epäilyttää kun alkossakin papereita kysytään :eek: Tietty kivahan se on jos niin uorikolta muiden mielstä näyttää :))
 
Joo, muakin aina luullaan kymmenen vuotta nuoremmaks kuin oon, mutta valitettavasti näyttää siltä, että naaman nuorekkuus ei korreloi munasolujen nuorekkuuden kanssa... ;)
Hii, mulla huomenna suunnittelu, tästä se sitten lähtee.

Polkka, tultiin just vattumetsästä, niitä on MIELETTÖMÄSTI ja ne on NIIN ISOJA JA KAUNIITA! Meillä on mahtava "salainen" poimintapaikka, jossa vattupuskia silmänkantamattomiin.
 
Armi meidän vattupaikassa oli kyllä suht hyvin marjaa, mutta satokausi oli siellä jo ihan loppusuoralla selvästi. Suht mukavasti silti pientä ja erittäin kypsää (ja makeaa...) marjaa saatiin. Mustikkaa sen sijaan löytyi erinomaisesti, ja yhdessä paikassa olivat vieläpä miltei yhtä pulleita ja kookkaita kuin viljellyt lajitoverinsa. Hih, meneepä kilpakehuksi. ;)

Mä taidan muuten sit olla porukan ainoa, jolla vuodet vastaa naamakerrointa - vähintäänkin.
 
Argh, kun ottaa taas päähän. Eilisessä suunnittelussa todettiin, että vasemmassa munasarjassa on iso hematooma, joka kuulemma on ihan normaalilöydös silloin tällöin, mutta hankaloittaa hoidon onnistumista. Eli taas jälleen kerran siirtyy tää hoito... Ens kuussa katsotaan, jos on pienentyny tarpeeks, että kannattaa aloittaa hoito. : / Prkl. Aina jotain.
 

Yhteistyössä