35+ Lapsettomat

Täällä pikkuihmeestä haaveileva 40-vuotias lapseton pariskunta.

Huhuilen, että onko täällä korkeilla FSH-arvoilla raskautuneita? Omani heittelee ja huitelee 10-20 välillä.

Entä millaisia kokemuksia teillä on Clomeista tai Femareista? Meillä on keskeytetty kaksi piikitysstimulaatiota (Puregon pienellä ja suurella annoksilla). Tuli vain 1-2 munarakkulaa ja nekin kasvoivat liian hitaasti. Menopurilla + Femarilla saatiin yksi komea ja kypsäksi kasvanut folli, mutta inseminaatiosta tuli nega (piti olla IVF).

Nyt kokeilemme pelkästään Femaria ja Clomeja. Onkohan niistä mitään apua, tässä iässä tuntuu, että suoraan mennään noihin piikityksiin. Meillä homma etenee vähän nurinpäin.

 

Sarina, oikein paljon onnea. Tällaisia uutisia oli kiva lukea, välillä kun toivottomuus meinaa iskeä. Iines, voisitko yrittää ruokatunnilla soittaa, vai meneekö yksiin hoitajan tauon kanssa? Töistä on tosi hankala käydä hoidoissa ja soitella kaikkia juttuja. Mulla kun ei ole vakituista työpaikkaa, niin ajattelin pitää taukoa ja keskittyä vaan hoitoihin, silläkin uhalla etten saa myöhemminkään töitä selittämättömien taukojen takia. Viimeksi ivf tehtiin kun olin sijaisena ja poissaoloja tuli muutenkin paljon, joten sinne on takas turha haaveilla. Meillä oli clomeja ehkä neljä kiertoo, muttei tulosta, ja sit hypättiin suoraan ivfään. Nyt jännittää soittaako labra huomenna vai päästäänkö pitkän viljelyn kautta ke suunnitellusti siirtoon? Olo on hiukan parempi, kun osa ilmasta on tullut ulos. Onko teillä muilla karseita ilmavaivoja punktion jälkeen? Mistäköhän ne johtuu? Ja Lugeista tulee pahoinvointia ja huimausta. Tuleeko muille? Ihailtavaa kun jotkut jaksaa panostaa vitamiineihin sun muihin! Mä en oikeen oo jaksanut. Hoitojen aikana tulee yleensä syötyä entistäkin epäterveellisemmin, jos mahdollista. Hyviä öitä. Ja Potulle ja muille lyhyitä piinapäiviä. Millaiset fiilikset?

 

Heipparallaa!

Ilmottaudun mukaan. Ikää nyt 36 ja joulukuussa sitten 37-v. Mies on 4 vuotta nuorempi. Aloitimme yrittämisen 02/2009 ja raskauduin välittömästi. Valitettavasti vasta kolmen kuukauden kuluttua kävi ilmi, että olikin tuulimuna. Sen jälkeen ei ole sitten tärpännytkään. Nyt olen päättänyt tilata ajan terveyskeskuksesta ja keskustella asiasta. Koska ikää on noinkin paljon, asioiden on mielestäni rullattava aika hyvää vauhtia. Tosin julkisella puolella Helsingissä voi ehkä joutua odottamaan? Onko jollakin tarkempaa tietoa jonotusajoista?

Aviomiehelläni on kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta hän on lääkityksellä. Olen alkanut epäillä itsellänikin samaa, koska olen kärsinyt ko. oireista jo 10 vuotta. Lääkärit eivät vaan ole koskaan tutkineet asiaa sen tarkemmin. Kilpirauhasarvot ovat aina otettu, mutta ovat olleet lääkäreiden mielestä viitearvojen sisällä. Moni lääkäri ei noista kilpirauhasen sairauksista tiedä (ja niistä juontavaa lapsettomuutta), ja koska en itsekään aiemmin tiennyt sen kummemmin tuosta sairaudesta, niin en osannut vaatia hoitoa. Nyt sitten pelkään kovasti, että joko on liian myöhäistä.

Syksystä alkaen olen hankkinut meille aikamoisen ravintolisärivistön, ja haluan tukeamahdollista raskautumistani niillä. Tuulimunan yhteydessä todettiin myös alkavaa PCO:ta, joten sekin vielä lisäksi. Vasen munasarja on nippaillut viime vuodesta alkaen aika paljonkin, mutta nyt kun aloitin syömään paljon D3-vitamiinia, kivut katosivat saman tien. Ei tuolla vitamiinilla ole turhaan kaikenparantavaa titteliä.

Nyt olen siis varaamassa aikaa, koska haluan että tilanteemme tutkitaan.

Heips kaikille :wave:

 

sarina hienoa! Huhuilinkin jo aiemmin et joko vaavi on sylissä. Mahtavat onnittelut :flower:

Sointu tervetuloa!

Villiheinä hyvä että vähän helpottaa. Olispa hienoa kun tosiaan vois vaan keskittyä hoitoihin niiden ollessa päällä. On tosi hankalaa jatkuvasti lähteä töistä käymään ultrissa jne, kun mä en ole kertonut näistä siellä. Ei mulla ilmavaivoja muistaakseni punktion jälkeen ollut, muita kipuja kyllä. Ne luget on tosi ärsyttäviä, niitten moninaisten haittavaikutusten takia. Joo mä koitan jossain välissä huomenna soitella sinne, kun niitä kipujakin edelleen on.

Ninnatar tervetuloa sullekin! Täällä on mun mielestä ainakin joku*, joka on Helsingissä julkisella. Se varmaan osaa kertoa kauanko menee tutkimuksissa ja hoitojen aloituksessa. Mua kiinnostaa toi kilppari-juttu kanssa. Mulla on epäilty sitä moneen kertaan, mutta aina verikokeet on viitearvojen sisällä. Kerrotko lisää niistä sairauksista? Miten oireilee, miten ne löydetään jos arvot on kuitenkin kuulemma ok?

(*muokkasin, kun alko pätkiin kuka siellä olikaan...)

 

Iines-74 Kiitos tervetulotoivotuksista!

Olen vieraillut ahkerasti www.kilpirauhas.info palstalla. Sieltä saa mielettömän hyvää tietoa kaikkeen kilppariin liittyvään. Siellä on myös osio raskaus ja kilpirauhanen. Itseäni järkytti vähän tieto, että raskaus on uhka sikiön terveydelle (aivot, ylivilkkaus, ADHD ym muut vastaavat sairaudet) jos sairaus ei ole hoidossa ja monet lääkärit ovat sanoneet, että raskautta ei pitäisi edes yrittää huonoilla arvoilla.

Kilpparipalstalla käy ilmi, että suurin osa lääkäreistä ei ymmärrä paneutua kilppariongelmiin, jos arvot ovat viiterajojen sisällä. He eivät ymmärrä, että tärkein kriteeri ovat oireet. Jos oireita on niin silloin sairautta pitäisi hoitaa. Perusoireita kilpparista ovat:

* väsymys
* haluttomuus
* vatsaoireet
* aivosumu eli sellainen ei-selkeä ajatuksen juoksu
* ihon kutina
* kylmä
* lapsettomuus
* kaikenlaiset epämääräiset sairaudet
* hiustenlähtö
* nyrjähdykset
* huono muisti
* sydämen tykytys
* hikoilee helposti
* sokeritasapaino heittelee
muoks* Tästä alaspäin on lisättyjä oireita
* tunne, että happi loppuu
* palan tunne kurkussa
* lihominen
* keskenmeno
* keliakia
* kuume ei nouse
* vaikea nousta aamulla sängystä (olo tosi vetämätön)
* silmäongelmat
* nivelongelmat
* huonot hampaat
* huonot kynnet

Lisään tähän myöhemmin lisää oireita jos muistuu mieleen. Kilpparipotilaat joutuvat syömään paljon vitamiineja, koska ne eivät välttämättä imeydy hyvin.

Muoks* Kilpparipalstalla on myös osio, jossa kilpparipotilaat antavat lääkärien nimiä, joilla ovat käyneet hoidattamassa itseään. Eli asiantuntevia lääkäreitä. Taitaa löytyä ympäri Suomen.

 

Onnea paljon Sarinalle!!!

StellaR, kannattaa kokeilla vyöhyketerapiaa, tuskin siitä haittaakaan on. Meillä Bioresoranssi-hoitoon kuului myös hampaiden zapperointi, se kannattaa myös tehdä. Tarkoittaa sitä, jos omistat paljon muovipaikkoja, saattaa ne valuttaa -toisin kun olen aina luullut amalgaamiin verrattuna- elimistöön myrkkyjä ja se haittaisi myös raskautumista. Zapperoinnilla se estetään, laitetta pidetään 5 minuuttia jokaisen paikan kohdalla.

 

Ninnatar: Meidän lähete laitettiin naikkarille 1/2009. 4/2009 (6.4.) olimme ensikäynnillä ja siitä hetkestä meidät laitettiin IVF-jonoon, joka on se maksimi lain sallima 6kk. Meillä ei ollut muuta hoitovaihtoehtoa kuin ICSI miehen huonojen simppojen takia. Käytännössä jonossa meni enemmän kuin 6 kk, minulla oli punktio muistaakseni 24.11. Siellä pitää aina muistaa pitää puolensa, muuten jää jalkoihin ja siihen liukuhihnalle rimpuilemaan. terv. Toivorikas-72 ja Pylpyrä & Nylpyrä PP5

 

Villiheinä, mulla oli yhden punktion jälkeen tosi kivuliaita ilmavaivoja (kahtena yönä ), ja sitten tuli kammottava ummetus myös. On kai normaalia sillä kun rakkulat täyttyvät uudelleen nesteellä nopeasti, niin suolet voivat jäädä puristuksiin. mutta eiköhän sullakin sitten helpota kun se rakkuloiden turvotus helpottaa.

 

Kiitos Iines tervetuloa-toivotuksesta!

Villiheinä, minulla ei ole Lugeista ollut kovinkaan kummoisia oireita, 400 mg per päivä, ehkä hiukan vatsan turvotusta, ei muuta. Jotkut sanovat, että tekee uneliaaksi.

 

Ninnatar kiitos tietopaketista. Noista oireista 10-11 osuu ihan nappiin, ehkä enemmänkin. Mun pitänee illalla paremmalla ajalla katsastaa toi sun mainitsema sivusto. Sieltä varmaan saan lisää tietoa mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Jos joku juttu ei selviä, palaan asiaan kun selvästikin olet asiantuntija kiitos vielä.

Nyt pitää rientää, palailen illalla paremmalla aikaa.

 

Tervetuloa uusille!

Aurinko-65, teidän bioresonanssit taisi olla muualla kuin Helsingissä? Täältä tuntuu löytyvän vähän nihkeesti noita paikkoja! Vyöhyketerapiaa ajattelin kyllä jatkaa taas. Zapperoinnista en olekaan kuullut! Hui, mulla ON muovipaikkoja.

 

Ninnatar: Meidän lähete laitettiin naikkarille 1/2009. 4/2009 (6.4.) olimme ensikäynnillä ja siitä hetkestä meidät laitettiin IVF-jonoon, joka on se maksimi lain sallima 6kk. Meillä ei ollut muuta hoitovaihtoehtoa kuin ICSI miehen huonojen simppojen takia. Käytännössä jonossa meni enemmän kuin 6 kk, minulla oli punktio muistaakseni 24.11. Siellä pitää aina muistaa pitää puolensa, muuten jää jalkoihin ja siihen liukuhihnalle rimpuilemaan. terv. Toivorikas-72 ja Pylpyrä & Nylpyrä PP5

Kiitos toivorikas-72

Ne ketkä ovat olleet tukimuksissa jo aiemmin, niin onko lääkäri antanut mitään yleisiä neuvoja, jotka voisivat edesauttaa raskautumista?

 

Ninnatar ei mulla mitään neuvoja ole antaa, mut tuli mieleeni, että yleensä jos mitään ihmeempää vikaa ei tutkimuksissa löydy, julkisella yritetään ensin kevyemmillä hoidoilla, esim inssillä tai oi:lla. Niihin yleensä pääsee aika nopeasti tutkimusten jälkeen, ei tarvi sitä puolta vuotta jonottaa. Sit vasta jos inssit ei tuo tulosta, laitetaan ivf- tai icsi -jonoon. Mulla ei kyllä ole mitään faktatietoa Helsingin tilanteesta, mut luulisin että näin menee sielläkin. Oliko jollain muulla tieto miten siellä homma menee?

Villiheinä toivottavasti labrasta ei soitettu

 

StellaR, olen käynyt pienellä paikkakunnalla Uudellamaalla. Mutta kannattaa tehdä soittokierrosta läpi mitä tehtäväkuvaan kuuluu, jospa sieltä löytyisi.

 

Se on aivan uskomatonta kuinka paljon voimaa saa imettyä tätä palstaa lukemalla. Yksin kotona pähkäilemällä varmasti pää hajoaa, mutta jotenkin täältä löytyy uskoa tulevaan, vaikka kuinka vastustaa itsellä ja muilla. Olette naiset ihania ja niin vahvoja että rautakankikin taipuu teidän edessänne!!!

Ja sitten oma napa: Ei tarvinnut odottaa edes testauspäivään kun Niagaran putous alkoi tulvia. VL lupasi lopettaa lääkityksen ja nyt sitten koko rumba aloitetaan alusta. Lääkäri suositteli nyt pitkää kaavaa, koska munasoluja kehittyi viimeksi niin vähän. Siis minähän olen aina inhonnut kaikenlaisten lääkkeitten syöntiä ja nyt aloitetaan ensin sumuttelut ja sitten vielä gonalin annostusta lisätään. Siis hermostuttaa jo etukäteen aika vahvasti |O APUVA! Mutta periksi ei anneta, minähän käyn tyhjennän vaikka koko apteekin jos se lapsen saanti sen vaatii. Onneksi väliin yksi normaali kierto, joten on aikaa henkisesti valmistautua. Niin ja en halua kenenkään työpaikalla tietävän tästä koko asiasta mitään ja nyt joutuu ilmeisesti vielä useammin käymään 250 km päässä kotoa hoidoissa. Voi kootut selitykset loppua ennen kuin hoidot tuottaa tulosta...

 

Ninnattarelle pikaisesti: meillä perusverikokeet ja muut tutkimukset (maaliskuu 2009) otettiin terveyskeskuksessa(YTHS:ssä ja miehen spermatulosten jälkeen tuli lähete Naistenklinikalle (NKL). Olimme ensin Helsingin VL:ssa yksityisellä: kokeiltiin kolme inseminaatiota luonnolliseen kiertoon samalla kun jonotimme Naistenklinikalle. Ainoa löydetty häikkä on miehen spreman laatu ja määrä. Aukiolotutkimus tehtiin VL:ssa. NKL:lle pääsimme syyskuussa 2009 eli noin viiden kuukauden kuluttua. Sieltä tuli käsky kotiin laihduttamaan ja kinumalla sain ajan joulukuulle 2009 kun lupasin laihtua kuusi kiloa kolmessa kuukaudessa. Onnistuin keventymään ja vuoden vaihteessa tehtiin inseminaatio ovulaation induktiolla, ei tulosta. Nyt jonotetaan IVF/ICSI-hoitoon (josta VL:n gyne sanoi jo viime syyskuussa, että on ainoa järkevä hoitomuoto meille) ja hoito aloitetaan elokuussa 2010, jos ja kun olen keventynyt BMI 31:een ja lopettanut tupakoinnin. Eli jos sulla on ylipainoa ja paheita, hoida ihmeessä kuntoon, voipi tulla muuten kivinen tie julkisella puolella (Nimim. Kokemusta on). Kyllä mä olen tässä venttaillessa miettinyt, että olisiko kuitenkin ollut fiksumpaa jatkaa yksityisellä (ei vastaavaa paino- ja kessuehtoa)...

Jaksamista, Iines - ja tietty kaikki muutkin!

Tervetuloa uusille :flower:

 

Janetskin kanssa siis mennään samoissa: mulla alkoi myös toissapäivänä välikierto ja ensi kierrosta sitten yritykseen IVF nro 4 (ja ne 4 inssiähän myös siellä pohjalla). Olin ajatellut tän kierron vaan tsempata itseäni ja elää terveellisesti, mutta ei. Töissä on stressiä ja päätä on särkenyt aivan hillittömästi tänään ja on ollut pakko popsia särkylääkettä. Aion silti jatkaa vitamiinipitoista kasvisruokavaliota (tyyliin vehnäorasta ja papayaa...) ja loppuviikoksi sain ajan vyöhyketerapiaan. Laihtua tosiaan voisi, vaikka lääkärin mukaan ei meillä niin paljon ylipainoa ole, että se varsinaisesti haittais. Rosmariini - ne röökit kyllä jättäisin sinuna...

 

sarina hurjasti onnea koko perheelle!! :flower: :flower:

Onnea teille kaikille vaiheisiinne, pitkää pinnaa ja voimia jaksaa kohti sitä niin toivottua tulosta!
Täällä odotellaan pelonsekaisin tuntein ekaa ultraa, vielä viikko olisi kärvisteltävä. Etovaa oloa on ollut etenkin iltapäivisin ja iltaisin, mutta myös esim. tänä aamuna oli laatan lento lähellä töihin mennessä. Viime raskaudessa ei tuntunut "juuri missään" mutta nyt nippailee vatsaa, väsyttää, ja on tuota huonoa oloa. Mutta en valita!
Peukutan kovasti että saan teistä pian seuraa odotuspuolelle, ja että sitten kanssa pysytään siellä kunnes nyyttien on aika tulla maailmaan!

:heart: terkuin Mullu 6+2

 

Sopiiko liittyä seuraan? Mittarissa 40 v. (mies 42 v.) ja aiheena toistuvat keskenmenot. Yritystä vuodesta -07 ja ensimmäinen tärppi tammikuussa -09, jonka jälkeen km 3/09, tm 7/09 ja km 11/09. Jokaisella kerralla tilanne on valjennut varhaisultrassa yksityisellä, minkäänlaisia km-oireita ei ollut. Ja varsinkin ensimmäisellä kerralla ultra olikin tietysti varsinainen shokki, kun en ollut koskaan kuullutkaan keskeytyneestä km:sta ja lähinnä olin varautunut kohdunulkoiseen.

Kolmannen kolhun jälkeen joulukuun alussa hakeuduimme yksityiselle tutkimuksiin. Siellä asiat etenivätkin todella nopeasti ja viimeisetkin tulokset saatiin tammikuussa - kummastakaan ei löytynyt iän lisäksi selitystä keskenmenoihin. Hoitava lääkärimme ehdotti alustavasti vielä 6 kk:n luomuilua, jonka jälkeen aloitettaisiin ivf, mutta omasta toivomuksesta päädyimme yrittämään luomuna vielä 1 kierron.

Raskautuminen ei näytä tuottavan ongelmia, koska plussasin jälleen, nyt 6+3. Tällä kertaa hcg-arvoja on seurattu ja niiden puolesta kehitys vaikuttaa lupaavalta, mutta varsinainen koitos eli ensimmäinen ultra on ensi viikolla ja kovasti tietenkin pelottaa. Tieto hoitosuunnitelmasta ehkä rauhoittaa hieman, mutta kovin toiveikas en uskalla olla, sen verran koville on ottanut. Ja vaikka tässä vaiheessa asiat olisivatkin ok, en taida uskoa sitä todeksi ennenkuin nyytti on sylissä.

Olen viimeisestä km:sta lähtien yrittänyt pitää itsestäni erityisen hyvää huolta. Aloitin lenkkeilyn uudelleen parin vuoden tauon jälkeen ja se on ainakin vaikuttanut yleiseen jaksamiseen ja mielialaankin + olen saanut muuta ajateltavaa. Lisäksi olen popsinut päivittäin raskausmultitabseja ja kalaöljykapseleita ja tietty muutenkin yrittänyt kiinnittää huomiota ruokavalioon. Viime vuoden vastoinkäymisten myötä elämäntavat lipsuivat pitkälti makoiluun ja mässyttämiseen, jonka seurauksena painokin nousi seitsemisen kiloa - siitä 4 putosi ennen tätä viimeistä plussaa (olen kuitenkin ns. normaalipainoinen). Olen tuumannut, ettei näistä ainakaan haittaa ole ja myös hoitava lääkärimme erityisesti suositteli liikuntaa.

On ollut koskettavaa lukea tätä ketjua, kun kokemukset ja tuntemukset ovat niin tuttuja ja ei voi kuin ihailla teitä, jotka sinnikkäästi jaksatte lukuisten pettymysten jälkeen - ja välillä tulee väkisinkin tippa linssiin . Juuri tuo upea taisteluasenne on antanut itsellenikin voimaa ja ihanaa on tietenkin ollut lukea onnistumisista.

Tsemppiä ja aurinkoista maaliskuun alkua kaikille. Itse yritän pitää mielen poissa ensi viikon torstaista - päivät vaan tuntuvat kuluvan niin tuhottoman hitaasti...

 

Jipsis, minulla sama juttu, yritän kovasti painaa tätä lapsitoivetta/lapsettomuutta taka-alalle - se on vaikeaa, kun niin pitkään nämä asiat ovat painaneet mieltä. Minullekin on tullut seitsemisen kiloa viime keväästä, pari olen saanut pois parin viikon lenkkeilyllä. Vielä ei ole varsinaista ylipainoa. Odotan, että päästään tuosta sohjosta, niin pääsee mukavammin lenkille.

Yritän lenkkeilyn lisäksi keksiä kaikenlaista kivaa puuhaa, jotta edes hetkeksi "unohdan" näitä asioita. Varasimme just kuukauden päähän viikon matkan hiukan lämpimämpään. Ystäviäkin yritän tavata vähän enemmän.

Me olemme olleet hoidoissa syksystä saakka, mutta piikitykset eivät pure minuun. Nyt siirryimme Clomeihin ja Femareihin, jos nekään eivät auta, sitten vaan luomuillaan (mietitään myös lahjamunasoluhoitoa).

Kovasti onnea tähän raskauteesi. Ja tsemppiä kaikille muillekin!

 

Villiheinä En voi olla tarttumatta tohon masennuslääkitykseen. Syötkö masislääkkeitä hoitojen aikana? Itse tyhmänä uskoin työterveyslekuria, joka kehotti jättämään lääkkeet pois, koska "hoitojen alkaessa ne pitää kuitenkin jättää". Oisin saattanut jaksaa viime kuukaudet paremmin, jos en ois jättänyt masennusläkitystä. Eihän mulla edes ole vielä mitään tietoa hoitojen alkamisesta! Pitäs vissiin jostain kaivaa ne supervoimat, joilla jaksaa pitää puolensa noiden lekureiden kanssa

Iines Varattiin joo aika yksityiselle. Katsotaan, miten siellä suhtaudutaan, kun BMI on 35. En ole ihan varma, miksei julkiselle oteta. Joko se johtuu ylipainon aiheuttamista riskeistä raskauden aikana tai sitten siitä, että on ilmeisesti tilastojen valossa saatu huonoja tuloksia ylipainoisten hoitamisesta. Voi myös olla, että hormonit ei aina tehoa ylipainoiseen. Toivottavasti saan yksityiseltä jonkun mielenpiteen, en naikkarilla jaksanut edes kysyä. Sen tiedän, että ylipaino voi muuttaa hormonitoimintaa ja siten vaikeuttaa raskautumista, mutta en sitten tiedä esmes omalla kohdalalni, kun hormonitasot on todettu normeiksi ja kierto ja ovis on säännöllisiä, että vaikuttaako ylipaino vielä jotenkin muutenkin. Just nyt mulla ei pää kestä varsinaista laihduttamista, mutta koitan tarkkailla, ettei paino ainakaan nouse ja yritän liikkua ulkona, se kun parantaa myös fiilistä. Jaksuja sulle pakolliseen taukoon. Ihan järkyttävää, että kaikki vastoinkäymiset kasautuu.

Ninnatar Naistenklinikan ensiaikojen jono toimii kryptisesti. Me saatiin eka aika jo reilun kuukauden päähän lähetteen lähettämisestä. Lähete lähti ison yksityisen lääkäriaseman gyneltä. Pelottava toi kilpparioirelista... mulla on noi lähes kaikki... ja arvot olleet aina ok... asiaa on usein epäilty ja tutkittu.

sarina Onnea! :flower:

Voimia muille! Ja tervetuloa ja onnea matkaan uusille!

 

Sointu2010 Tälläkin puolella tavaan. En muista miten oli aikaisemmin puhetta, mutta meillä on ihan samallalailla kun teilä.
Ensiksi oli Puregon 225(1 munarakkula) ja sen jälkeen kokeiltiin femar+pergoceris yhdistelmää ( ei yhtään unarakkulaa). Tarkoitus oli vielä kokeilla pelkällä Femarilla, mutta en tiedä lähdenkö siihen kokeilemaan vaiko en. Hetken olisi aikaa vielä miettiä. Seuraavista kuukautisista pitäisi Femar aloittaa heti ensimmäisestä kiertopäivästä ja jatkaa 7 päivää. Sitten 8-10 pvä ultra ja tarvittaessa jatketaan Femaria vielä( sitä en tiesä kuinka kauan) Olemme siis siellä munasolujonossa nyt, mutta voihan tässä välissä kokeilla vielä hoitoja vaikka toinen lääkäri olikin sitä mieltä että ne on turhaa.

 

Sela, juu täälläkin tavataan. Muistan sinut hyvin, bongasin tuolla Pergoveris-haulla sinut. Meillekin lääkäri ensin suunnitteli Pergoverista (+ Femaria), mutta jostain syystä viime tipassa muutti sen Menopuriin. Pergoveris oli niin uusi (ja ihan hirveän kallis lääke), että sitä googlasin ja löysin sinut. Onkohan meillä ollut sama lääkäri?

Mulla on nyt Femar-kierto meneillään, ei ole isoja odotuksia, kun ei enää ole mitään tuntemuksia. Mutta pari viikkoa oli aika kovaa päänsärkyä ja vatsakipuja, yhden päivän voimakasta hikoilua, useamman vuorokauden huonovointisuutta ja hyvin heikkoa oloa. Eli kuurin alussa oli voimakkaat oireet (käytin Femaria kp 2.-6.). Hyvin raskas kierto, täytyy sanoa.

Niin ja mieli on heitellyt aika lailla tässä kierrossa, voimakkaita tuntemuksia. Piikitysstimulointien aikana ei ole ollut oikeastaan mitään muita sivuoireita kun turvotusta. Vaikka kuinka on hevoskuureilla stimuloitu (Puregon 225, Menopur 300).

Olen lukenut, että monilla ei ole ollut lainkaan sivuoireita Femareista, mutta Clomeista kyllä. Apua, miten selviän Clomeista.

Seuraavaksi sitten Clomeja, ja sen jälkeen hoidot ovat ihan auki: jatkuvatko vai loppuvatko...luomuna vai lahjamunasolua...

Haluaisin kyllä kokeilla useamman kierron pelkillä tableteilla, kun nuo piikitykset eivät pure. Tabletit kai stimuloivat sitä omaa FSH:ta. Lääkäri epäili, että en vaan reagoi "keinotekoiseen" FSH-hormooniin eli Puregoniin, Menopuriin sun muihin piikityskamaan. Ei ehkä ole reseptoreita sille, tai sitten on vaan niin yksinkertaisesti, että munasolut on vaan niin vähissä. Toivottavasti ei vielä.

Aika pitkä tuo sinulle suunniteltu Femar-kierto. Kerro sitten kokemuksesi. Miksi ette yrittäisi ennen lahjasoluhoitoa? Miten monta tablettia otat päivässä? Minä otin 2 kpl.

 

Sointu2010 hitsi kun kuulostaa tutulle tuo sinun tarinasi. Meille kanssa sanottiin, että jostain syystä ei reagoi pistoksiin munasarjat eli ne niin kuin lamautuu täsät keniotekoisesta ja omasta hormoni sekoituksesta ja silloin ei kumpikaan toimi. Olisiko tosiaan sama lääkäri. Olikos sinulta otettu se AMH taisi olla jos en ihan väärin muista. Minulta kun ei sitä FSH ole otettu ja se toisaan kiinnostaisi, mut en tiedä onko mitään hyötyä sitä otattaa varsinaisesti.

Kahta tablettia päivässä pitäisi ottaa. Tämä on sitten hevoskuuri femarilla
Oliko sinulla tarkoitus siis ekaksi femar ja sitten sen jälkeen clomit jos femar ei auta?
Niin nyt kun kysyt niin miksi en kokeilisi. Olen ilmeisesti vain niin tuudittautunut tuohon munasolujonossa olemiseen =)

 

Kiitos kaikille onnitteluista!

Halusin viela ottaa kantaa tuohon BMI:hin. Itse olin julkisella (tays), bmi 35 ja ikaakin jo 39. Minulle ei kukaan kertaakaan edes maininnut mitaan tuosta ylipainosta. Ihmetyttaa vaan eri kaytannot...