35+ Lapsettomat

Sharlin Juuri ajattelin samaa. Olen ollut hoitojen aikaan kerran vatsataudissa, kerran virtsatulehduksessa ja nyt aivan järkyttävässä flunssassa. Ja hetki sitten mietin, että yrittääköhän taivaan isä mulle kertoa jotain... Yrittää tai ei, mä en taida kuunnella. Tsemppiä Sharlin. Kunpa kaikki menisi hyvin.

Mä sitten tuli juuri ultrasta. Jotenkin jo turta olo. Viisi follikkelia näkyviin saatiin, mutta aika pieniä vielä. Pitäisi niiden mukaan punktioida vasta torstaina, mutta koska pitkää viljelyä ei voi tehdä noin vähillä tuloksilla, niin punktio on päivää liian aikaisin. Mutta on kuitenkin. Itseään kai tässä saa syyttää, kaksi päivää liian pientä annosta Menopuria ja tässä on tulos. Ajattelin jo, että tämä hoitokerta meni tässä, onneksi on vielä yksi jäljellä. Mutta mies näytti niin onnelliselta niistä viidestä follikkelista, että enköhän mä hänen kanssaan vielä taistele tämänkin erän loppuun saakka. Kolme päivää piikityksiä edessä ja sitten heitetään ilmaan toiveet onnistumisesta. Kun nyt vaan joku tappaisi tämän taudin sitä ennen. Nyt häitä seuraamaan. Seurataan muiden iloa, jos se vaikka tarttuisi.

 

Hoppis ei oo todellista että sua koetellaan näin kovasti. Voimia!!

engelille tsemit ultraan.

Ja kiitos kaikille sympatiasta. Ei ole ollut ihan helppoa ja on tullut ryvettyä pohjamudissa, mut niin tämä lapsettomuus tuntuu olevan ihmeellinen tauti että jotenkin sitä vaan nousee jaloilleen vaikka luuli et elämä loppuu siihen. Sen täällä palstalla on saanut huomata et sitkeitä sissejä me kyllä ollaan!

Soitto klinikalle ja lääkäri oli sitä mieltä että uutta vaan putkeen.. Meillä on reissu touko-kesäkuussa tulossa joten tauko tähän tulee ja ihan hyvä niin. Lääkärin mukaan 3 hoito olisi voinut olla toukokuun lopussa, mutta menee nyt joko kesäkuun loppuun tai elokuulle, riippuen kierroista. Jos kierrot on normaalit voi ehtiä ennen kesätaukoa, mut viimeksi mulla oli hoidon jälkeinen kierto superpitkä ja jos nyt on sama juttu niin sitten ei ehdi. Mut jokatapauksessa yritetään vielä kerran.
Lääkemuutokseksi tulee Menopur Puregonin tilalle. Onko kellään siitä kokemuksia?

Oon googlaillu akupunktiosta ja joidenkin tulosten mukaan voi olla iso merkitys kiinnittymisessä, ja on tutkimuksia joissa on nostanut onnistumisprossia merkittävästi. Kysyin siitä lääkäriltä ja hän sanoi että voi auttaa joillain, mutta isojen tutkimusten mukaan ei ole merkittävää vaikutusta. Lääkäri kuitenkin sanoi että jos haluan akupunktiota seuraavaan hoitoon niin hän sitten konsultoi minä päivinä sitä annettaisiin, kuulema ennen ja jälkeen alkion siirron, koska se voi auttaa nimenomaan kiinnittymisessä. Aion maanantaina soitella akupunktiopaikkaan joka täältä meidän kaupungista näyttää googlen mukaan löytyvän ja kysellä lisää asiasta ja varata aikaa.

no mutta sellaista tänne, pikkuhiljaa elämä voittaa.

Mukavaa vappua kaikille!

 

Akupunktiosta piti minunkin tulla kommentoimaan. Kävin kahden hoidon aikana akupunktiossa. Ensimmäisellä kerralla sellainen 6 hoidon paketti, jonka teki minun mielestäni ihan hörhö nainen enkä uskonut koko hommaan ollenkaan. Toisella kertaa (viimeinen ja plussaan johtanut hoitokerta) päätin vielä kerran antaa akupunktiolle mahdollisuuden, koska yksityisklinikka sitä suosittel (www.trianglen.dk)i:
Efficient Acupuncture
In our study as well as 4 more controlled randomised trials – it has been shown that the pregnancy chance is increased by use of acupuncture at time for embryo transfer. We thus recommend our patients to receive acupuncture at time of embryo transfer. We have acupuncture trained nurses in the clinic 7/7 We are presently performing a study to reveal a possible efficacy of acupuncture in relation to insemantion as we have done with IVF and acupuncture treatment.

Akupunktio tehtiin ennen ja jälkeen siirron, ei useampia pistelykertoja. Luin kaksi tutkimusta aiheesta - toinen tanskalainen, toinen brittiläinen, ja tulokset poikkesivat toisistaan. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan akupunktiolla ei ollut vaikutusta kun taas brittitutkimuksen mukaan se auttoi. Niin tai näin, hyvä jos saat lääkärin apua konsultointiin tuosta akupunktiosta, sen ajoituksesta ym. Sillä alalla kun on varmasti pilvin pimein noita hörhöjä huu-haa-hoitajia.

 

Hei,
Olen itsekkin surffaillut kaiken maailman lapsettomuussivuilla ja nyt ensimmäistä kertaa kirjoittelen tänne. Olen juuri täyttänyt 35 ja ensimmäinen inseminaatiohoito alkaa tiistaina, eli ensimmäistä piikkiä odotellen. Olemme yrittäneet lasta 1,5 v ja käyttäneet Clomifenia 6 kk tuloksetta. Alkaa jo pinna kiristymään ainaiseen pettymiseen. Inssiin ei ole paljon uskoa ja katseet olenkin jo siirtänyt kesäkuuhun IVF:ään. Olen aika lääkäri ja piikkikammoinen, joten lääkärin mielestä on hyvä harjoittella inssin kanssa ensin piikittämistä ja ultria ym. Miten muut olette jaksaneet pettymysten kanssa? Olen myös itse huomannut, miten toisten raskaudet eivät enää ilahduta, melkeimpä ärsyttävät. Lapsellista....

 

Liisalle kiitos tuosta stressiasiasta, vaikka se olikin tiedossa, mutta aina sitä kuitenkin jälkeenpäin miettii, että johtuikohan, kun stressasin liikaa. Mulle psykologi aikoinan sanoi, että kyllä raiskatutkin voivat raskautua, vaikka varmasti on ollut stressiä..

Ultrasta sain positiivisia uutisia, limis oli 10mm, mikä on mulle huippuhyvä! Lääkkeellisissä kierroissa on aina ollut ohuehko, kontolleissa 7-8 mm eli selkeesti tää luonnollinen kierto on enemmän mun juttu ja aion sillä mennä, vaikka sit joutuiski odottaa. Sain siis Virosta tiedon, että siirto voidaan tehdä tiistaina, vaikka ovis tänään, mutta nyt suomessa lääkäri vähän tätä ihmetteli. Toivis minkä ikäisenä teidän alkiot pakastettiin, kun eikö teilläkin tuu sama aika, ovis to-siirto ma? Meidän solut on 2 päiväsiä, mutta en sitten tiedä, että ottamavtko maanantaina jo sulamaan..

 

Sharlin: mulla siis ovis ke ja siirto ma, eli jopa 5 päivän päästä. Alkiot ovat (kai) kolmepäiväisiä. Kyllä mäkin mietin onko kauheen myöhään, mutta toisaalta kolmen ja neljän päivän oviksesta pas-siirtoja on jo yritetty 4 ilman mitään tulosta. Sitten mä toisaalta kyynisesti ajattelen että ne siirtää vaan sen takia että pääsee eroon meistä, näähän on viimeiset alkiot ja täytin 39 viime viikolla.... Mutta näillä mennään. Mä aloitan luget jo tänään, eikö sekin vähän viivytä sitä oman kropan toimintaa tai ylläpidä sitä kiinnittymiselle mahdollista tilannetta? Emmäätiä. Alkiot otetaan sulamaan vasta samana aamuna naikkarilla.

 

myy75 Hienoa että olet noussut aallonpohjasta.

engeli Mulle kävi sama juttu Menopurin kanssa, eka pistopvänä annos jäi liian vähäiseksi. Sulle tsempit punktioon.

Sharlin Toivottavasti kaikki menee hyvin ja tauti kiertää miehesi.

Moto76 Tervetuloa!

Itselläni tänään jo kolmas piikityspvä ja ensimmäisen pieleen menneen jälkeen on sekin alkanut sujumaan. Selkä edelleen kipeä. Ja aivan kun meidän koiranpenikka tajuaisi sen, on ollut jokseenkin melko rasittava =) Mutta eiköhän se kuntoon tule ja Maanantaina on sitten se ultra iik!!!!

 

Kiitos Katrin. Helpotti tätä olotilaa - kun ei ihan yksin olekaan sähläämässä. Jotenkin tämä oma mokailu naurattaakin. Kun sitä niin tosissaan touhuaa, ettei ymmärrä omia aivoja käyttää lainkaan. Jossakin putkessa ja sumussa tehdään niin kuin käsketään. Kolmantena iltana, kun tajusin, että hetkonen, tää piikin mäntä ei kyllä ole pohjassa, niin silti epäilin vielä itseäni. Että jos se ei olekaan sitä miltä se näyttää, kun ohjeissa ei tästä sanota mitään... Ja lääkäri katsoi mua tänään kun jotain vähäjärkistä (tai ainakin sellainen olo oli, kun nolotti)...että miten sitä voi pistää väärin. Voi kyllä ja ihan helpostikin näköjään. No, loput kolme päivää pistetään sitten oikein ja toivotaan parasta. Muutakaan ei voi.

 

Niin ja tsemppiä Katrin piikityksiin. Helppoohan se on ku heinänteko, ku vaan ensin oppii

 

Engeli, en usko, että olet voinut pistää vääriä annoksia alkuun, jos olet vaan ottanut kaikki jauheampulleista. Sillä nesteellä ei ole mitää merkitystä, me ollaan sekoitettu jopa 4 ampullia jauhetta yhteen nesteampulliin. Klinikalla sanottiin, että niin vähän nestettä vaan kun on mahdolista. Nesteestä saattaa tulla vaan ikäviä sivuvaikutuksia. Kunhan olet imenyt ne 2 jauheampullia kokonaan pieneen määrään nestettä, niin kaikki on hyvin. Ja 5 todistettua munarakkulaa saattaa yllättää vielä useammalla solulla. Ehkä kaikkia munarakkuloita ei ultrassa pysty laskemaan. Nyt vaan lippu korkealla!!!

Myy, meillä om Menopur toiminut tosi hyvin. Heti alkoi tulla tuloksia, vaikkakin kaikki on päättynyt meillä ikävästi. Hiukan kurjempaa se pistäminen, kun täytyy vähän askarrella niiden ampullien kanssa. Toivottavasti pääsette vielä ennen kesää jatkamaan. Akupunktiosta sen verran, että kokeilin sitä toisen icsi:n kohdalla ja nega sieltä tuli, eli se se kai minun kohdallani toiminut. Olen kuitenkin miettinyt, että pitäisiköhän vielä uudelleen yrittää. Minusta se vaan oli aika epämiellyttävää...

Sharlin, tosi hienoa tuo limakalvojuttu. Se taitaa lahjasolujen kanssa olla kaikkein tärkein näkyvä juttu. Toivon sinulle tosi paljon onnea!!! Tämä olkoon nyt se onnellinen kerta! Minusta on ihmeellistä, että eri klinikoilla on erilaisia käytäntöjä siirron suhteen: meillä tosiaan olisi tehty niin, että jos se meidän viime sunnuntain ovisplussa olisi johtunut oviksesta niin siirto olisi tehty keskiviikkona eli kahden päivän päästä oviksesta. Ja solut on 2 päivän ikäisiä. Mutta ehkä se ei ole niin tarkkaa. Kyllä se klinikka varmaan asiansa osaa. Voisitkohan soittaa sinne maanantaina ja kysyä, miten he ajattelevat?

Toivis, jossain vaiheessa puhuit helpommin raskautumisesta keskenmenon jälkeen... Me kysyttiin sitä meidän klinikalta ja heidän mukaansa sillä ei ole vaikutusta yksittäiseen siirtoon, mutta jos km on takana niin kuulemma siirtyy yleisesti toiseen todennäköisyysluokkaan, kun on nähty, että raskautuminen voi tapahtua. Minusta tämä oli outoa, koska olen niin monesta paikkaa lukenut, että helpommin raskautuisi km:n jälkeen. Yksi asia, mitä me olemme ajatelleet tehdä on jättää meidän pakkasessa olevat munasolut sinne ja aloittaa uudelleen koko hormoniruljanssi ( siis sitten kun saamme taas yrittää) Olen nimittäin jostain lukenut, että se helpommin uudelleen raskautuminen johtuisi siitä, että km:n jälkeen elimistö tuottaisi parempia munasoluja. Toivon tosi paljon, että teillä tämä viimeinen siirto onnistuu, mutta jollei, niin ettehän, jätä prosessia tähän! Tietysti nämä ovat arvailuja ja mielipiteitä varmaan riittää joka suuntaan. Tuntuu, että kaikki vähän ajattelevat omalla tavallaan ja uskovat eri asioihin...

Moto, lämpimästi tervetuloa! Jos luet taaksepäin niin huomaat, ettemme me niin kovin hyvin näitä pettymyksiä kestä, mutta kuten Myy sanoi niin aina sieltä toivossa noustaan. Uskomattoman raskas on tie, mutta toivottavasti se lopulta palkitsee.

Heidari, miten punktiossa meni? Olen pitänyt peukkuja!

Liisa ja Marinatar :wave:. Kiva, kun käytte moikkaamassa!

Itselläni on niin sellainen olo, että menkat alkaisivat. Paljon on sellaista ruskeaa vuotoa, muttei kipuja missään. Seuraava verikoe on maanantaina ja olen vähän huolissaan siitä, että se niin pitkän ajan päästä otetaan, kun ku:n kanssa kuitenkaan ei ole leikkimistä. Olen lukenut, että se kipu tulee niin yllättäin, jos siellä jotain pahaa tapahtuu. Testasin digitestillä ja vieläkin se näyttää 2-3 viikkoa raskaana, eli ei tämä varmaan normaali kohdunsisäinen km ole. Pitäisiköhän soittaa terveyskeskukseen? Vähän huonosti tullut infoa siitä miten menetellä ja miksi niin. Ovat kai niin epävarmoja siitä, mitä tämä on... Vaikka 100% varmoja olivat, ettei kohdussa mitään ole ja ymmärsin niin, ettei ole ollutkaan.

 

Punktio meni hvyin. Eilisen makasin melki koko päivän ja söin särkylääkkeitä, mut tänään on jo parempi olo. Soluja saatiin 10 ja niistä hedelmöittyi 8. Oon tosi yllättynyt ja iloinen, et saatiin noin hyvä tulos. Kyl sen kunniaks aion ottaa tänään pienen lasin skumppaa. Nyt sit vielä pientä jännitystä, et kaikki on vielä maanantaina hyvin siellä labrassa. Meillä on muuten Toivis molemmilla sit maanantaina siirto päivä, jos kaikki menee hyvin, tai siis kun kaikki menee hyvin.

Hyvää vappua kaikille!=)

Moto, tervetuloa.

 

Miten Hoppis jaksaa?

Heidarille onnittelut hienosta tuloksesta. Kahdeksan vauvamahdollisuutta WAU.

Mun kroppa alkaa antaa mulle toivoa. Juuri pari minuuttia sitten meni viides Menopur-piikki ja alavatsa alkoi jo eilen illalla selvästi kuplia ja kiristää ja nipistääkin. Loppukiri on alkanut ja se sai aikaan parhaan mahdollisen fiiliksen, ilon odotukseen, joka oli jo vähän kadonnut. Mutta nyt mä taas odotan ilolla ja jännityksellä. No ehkä vähän pelollakin (niin kuin asiaan kuuluu), mutta vähemmällä kuin eilen. Ja flunssakin alkaa helpottaa. JIHAA, hauskaa vappua.

 

Heidari Wau, olipas hieno saalis =)

engeli Hienoa että mieliala parantunut ja flunssakin alkaa kaikkoamaan. Tsemppiä

Itselläni ,tuli tämän Menpurin kanssa heti semmoisia nispistelyjä kun oli ottanut lääkkeen. Aikaisemmilla lääkkeillä ei mitään tuntemuksia. Ja tämä naama, uusi teini-ikä!!!!!

 

Heippa Upeat!

Onpa hieno, aurinkoinen vappupäivä! Testasin juuri odotetusti negan. Vielä olisi pari piinapäivää periaatteessa jäljellä, mutta eipä tämä olotila anna minkäänlaisia toiveita taaskaan, valitettavasti.

Tuntuu hurjan tyhmältä ja surkealta raportoida kerta toisensa jälkeen yhtä oireettomia ja yhtä tuloksettomia yrityksiä. Saatan jonkin verran vetäytyä nyt takavasemmalle.

Lämmin halaus Ekikselle, Hoppikselle, Katrinille, Myylle, Sharlinille, Armille, Toivikselle, Pekulle, Rosmikselle... Ihan joka iikalle ja myös uusille tulokkaille kuten Engelille! Ootte mainioita tyyppejä.

Polkka

 

Polkka Näihin tilanteisiin ei ole sanoja. On vain hiljainen ymmärrys toisen surun hetkestä. Ja pelko siitä, että itse kokee kohta saman. Taas kerran.

Hullua tässä on jotenkin iloita matkan varrella kaikista onnistuneista pienistäkin askelista, ja kuitenkin päätyä lopputulokseltaan siihen pahimpaan mahdolliseen. Siinä epäonnistumisen hetkessä tuntuu, että on ollut ihan tyhjäpää, kun on ollut niin onnensa kukkuloilla jostakin onnistuneesta punktiosta tai sulatuksesta selvinneistä alkioista. Kun ei ne kuitenkaan ole vielä yhtään mitään, se synnytetty ja syliin tuotu vauva on se juttu. Ja silti joka kerta, kun jokin askel hoidossa onnistuu, se tuntuu maailman hienoimmalta jutulta. Seuraavan vaiheen pettymystä silloinkin pelkää, vaikka ei niin odotakaan käyvän. Sitä vauvaa odotetaan, siihen uskotaan ja toivotaan. Minä vielä jatkan odottamista, uskomista ja toivomista. Ja sitä perkeleen pelkäämistäkin jatkan.

 

Polkka, "sielunsisko", lämmin vappuisen hiprakkainen halaus. Nega tuntuu aina tyhmältä; miten sitä saattoikaan taas toivoa vain saadakseen päihinsä. Mutta näillä on mentävä, sitkeästi eteenpäin. Eipä tähän tahkoamiseen ole sanoja.

 

Uttinen ilmoittautuu uutena joukkoon... Hurjaa (ja kurjaa), että meitä on täällä niin paljon!
Yritin tähän asti pärjätä iman vertaistukea ja ainoastaan miehen ja ystävien tuella, mutta kyllä nyt jännittää niin, että oli pakko etsiä teidät käsiini... Kirjoittelen ensin muutaman sanan meidän tilanteesta, sitten alan kahlata kaikki 221sivua tekstiä läpi...

Taustaa: ikäää tulee parin viikon kuluttua täyteen 36, mies saman ikäinen. Edellisestä liitostani minulla on 2 lasta, 10v ja 9v. Nykyisen mieheni kanssa olemme yrittäneet lasta 3v 5kk. Me pöljät vaan odotettiin turhan pitkään ennenkuin haettiin apua. Melkein vuosi meni on/off clomeilla, puregonin piikitystä ja pupuilua oli koko viime syksy ja nyt mennään kohti ensimmäistä ivf:ää. Punktio on huomenna!! Kääk! En voi edes tajuta että nyt mennään jo tässä... Niin meillä siis ei ole oikeastaan mitään selitystä tälle lapsettomuudelle. Perjantain ultrassa oli molemmilla puolella kasvamassa 8kpl suht komian kokoisia folleja, massu on turvonnut aivan järjettömästi ja muutenkin olen kerännyt kyllä hyvät määrät nestettä kroppaani... Pinna on niin kireällä, että tuntuu etten saa sanotuksi ainuttakaan lausetta normaalisti, ilman tiuskimista... Olen järjettömän neulakammoinen, tipan laitto pelottaa ja muutenkin huominen jännittää niin paljon, että tekisi vain mieli itkeä... En varmaan edes tajua vielä sitä piinailun tuskaa joka on edessä. Huoh! Noh, illaksi/yöksi olen varannut kivoja ohjelmia digiboxille niin menee yö rattoisasti vaikkei uni tulisikaan...
No mutta se minusta, nyt alan lukea keitä te kaikki olette! Kovasti voimia kaikille, missä vaiheessa ikinä olettekin!

 

Tervetuloa Uittinen!

Polkka :hug: , komppaan Ekaa, se on just näin
Välillä voi tehdä hyvää hengähtää täältä hetki, mutta sitten kun on taas keuhkot täynnä raitista ilmaa, niin katsokkin, että tulet tänne takaisin!

Heidari onnea hyvästä tuloksesta! Se on hetki vaan kun se nippaa ja sitten ohi.. En tiedä helpottaako sun neulakammoon vai lisääkö, mutta älä katso sitä kanyylia. Se neula näyttää tosi isolta, mutta oikeesti sitä laitetaan vaan tosi vähän ihon alle, kun sinne ujutetaan pienen pieni letku.

Toivis ei kau auta kuin uskoa lääkärin ammattitaitoon. Meillä otetaan solu sulamaan maanantaina, kysyin siitä. Luget aloitin kans eilen.
Kiva, että saa piinailukavereita Toivis ja Heidari!

Vieläkin oon vähän peloissani, toteutuuko reissu varmasti ja pysyykö mies terveenä. Viimeksi kun oltiin Virossa, mies oli silloin kovassa flunssassa ja stressasin, että onnistuuko ollenkaan hedelmöittämään puolikuntoisena..

 

Voi Polkka, ymmärrän kuinka petetyltä taas tuntuu. :hug: Monesko pp sulla oli nyt menossa? Sulla taisi olla vielä jotain pakkasessa ja tämä oli PAS ilman hormoneja, oliko niin? Toivottavasti pääset parin viikon kuluttua uuteen yritykseen! Kuten Ekis sanoi, ei me muuta voida kun aina vaan yrittää nousta suosta ja jatkaa uuteen yritykseen. Vaikka tämä toivottomalta tuntuukin, niin koskaan ei tiedä, onko juuri seuraaava kerta se, kun innoissaan voi tulla tänne raportoimaan sen kauan kaivatun plussan!

Heidari, onnea hienosta punktiotuloksesta! Toivottavasti kaikki alkiot ovat jaksaneet jakautua hienosti! Ja onnea huomiseen siirtoon.

Uittinen, olet lämpimästi tervetullut mukaan! Toivon sinullekin kovasti onnea huomiseen punktioon. Ymmärrän, että se pelottaa, mutta ei sitä kannata jännittää. Huomenna olet takaisin innostuneena kertomassa, kuinka hienosti se meni

Engeli, ihanaa, että olet löytänyt positiivisen ja innostuneen vireen loppupiikityksiin.

Itse antaisin mitä vaan, jos saataisiin huomenna jokin selko tähän meidän tilanteeseen ja voitaisiin sanoa, koska päästään jatkamaan. Masentavaa, kun ei ole tietoa tulevasta! Huomenna aamulla verikoe ja iltapäivällä tulokset. Olossa ei ole mitään muutoksia tapahtunut ja ruskeat vuodot jatkuvat :| Voi, kun olisin vaan saanut pitää sen testatun negan niin olisi nyt uudet pullat uunissa! Samalla muistan, kun aikaisemmin ajattelin, että voi kun edes olisin joskus saanut sen plussan, vaikka olisikin mennyt kesken. Niin tietäisin ainakin voivani raskautua. Vaikka se plussa nyt on tullut kaksi kertaa, epävarmuus ja pelot ikinä onnistumisesta ovat suuremmat kun koskaan ennen! Ja ylimääräinen pelko, joka nostaa päätään on se, että jos joskus onnistuisimmekin, voisiko lapsi edes olla terve, vai olisiko onnistuminen vain luonnon virhe, joka sillä kertaa olisi jäänyt korjaamatta :ashamed:

 

Wapun loppua kaikille!

Polkka-muruseni! Olen NIIN pahoillani. Sun superpositiivisuutes luulis saavan aikaan positiivisia testejä, mutta kun ei. Älä nyt ihan takavasemmalle kuitenkaan poistu, kun olet palstan aurinko!

Hoppis, toi sun tilanne on kyllä kertakaikkisen tympeä! Toivottavasti nyt asiat selviävät nopsasti, niin pääset eteenpäin hoidoissa.

Heidarin kahdeksikolle tsempit!

Tervetuloa uusille palstailijoille munkin puolesta!

ON: Mullahan on nyt luomukierto, viikko sitten varmaankin oli ovis (liman perusteella, en oo testaillu). Ens kiertokin vielä mennään ilman hoitoa, kun on reissu just silloin, kun pitäis punktoida. Toivon mukaan sitten kesäkuussa...
Taas eilen raskausuutinen lähipiirissä. Ystävä "varoitti" mua uutisesta, kun oltiin kavereiden kanssa tapaamassa. Nämä kaverit siis tietävät mun tilanteen ja ovat sitten vähän ahdistuneita mun puolesta. Rakkaat. Just tää uutinen ei ees kauheesti masentanu, kun kyseessä on kuitenkin mun ikäinen tyyppi. Mutta onhan se taas vähän lakonista, että heillä ihan EKASTA yrityksestä sitten tärppäs. Mutta mun lähipiirissähän kaikki onnistuu 1-2 yrityksellä tai ihan vahingossa... Onkohan mulla joku sellanen vaikutus?? Ainoa itkuinen hetki oli se, kun onnittelin ja halasin kaveria, minkä jälkeen hän murheisena totesi, että on tää elämä epäreilua, kun te ootte niin pitkään jo yrittäny.
No, nyt vaan keskitytään puutarhanhoitoon, siinähän näin keväisin uutta syntyy ihanasti joka päivä!

 

Polkka: voihan perkele. On tää yhtä helvettiä iso :hug: sulle. Heidari: hieno tulos sulla ja kiva saada piiniskaveri.... Toivottavasti saatte monta pakkaseenkin. ja Sharlinille onnea huomiselle, sinäkin sitten piinailet meidän kanssa . Uttiselle tervetulotoivotus ja onnea ja tsemiä punktioon! Moto kans, teretulemast! engelilläkin alkaa munat tuntumaan , hienoa! Armille :wave:. Myylle paljon paljon voimia ja :hug:. Katrinille toivon loistavaa ultratulosta =)
ON: päästään kuin päästäänkin siirtoon. Meidän viimeiset vauvanalut otettiin sulamaan aamulla, ja äsken hoitaja soitti että siirtoon päästään. Ei tietoa kuinka monta kolmesta on elossa.....

 

Nyt on sitten yks matkalainen otettu kyytiin. 6 saatiin pakkaseen, kaikki oli hyvä laatusia. Kaikki meni ihan hyvin, paitsi, et mulla on edelleen vatsa kipeä ja lääkäri sano, et mulle on kertyny nestettä vatsaonteloon. Huomenna pitäs mennä töihin, et saa nähdä kuinka jaksaa. Sano se lääkäri, et jos kivut jatkuu, se kirjottaa saikkua. Onko teillä kellään ollu vastaavaa ongelmaa?

Polkka :hug: ,jaksamista ja voimia.

Toivis ja Sharlin, kuinka siirto suju?

Koskas sulla Engeli on sit punktio ja siirto?

Mites sulla Katrin meni ultrassa?

Kuinka Hoppis sä oot jaksanu, saitko jo verikokeen tulokset?

Uttinen, tervetuloa. Kuinka sulle meni punktio?

 

Katrin, mitä ulrtassa näkyi? Toivottavasti hyviä uutisia!

Toivis ja Heidari, onnea piinailuun! Saitko kaksi mukaasi, Toivis? Heidari, toivottavasti saitte monta pientä pakkaseen!

Armi, kurjaa se on nuo lähipiirin vauvauutiset, muttei tässä oikein muuta voi kun ottaa nekin vastaan. Eihän se meiltä keltään pois ole vaikka epäreilua silti. Mulla on myös kaksi läheistä kaveria raskaana. Hyvin se muilta näkyy onnistuvan!

Uittinen, miten meni punktio? Toivottavasti oli paljon, paljon helpompaa kuin mihin olit varautunut.

sharlin, toivon, että miehesi on terve ja kaikki menee loistavasti huomenna!

Polkka, jos nyt kuitenkaan et malta pysyä poissa luotamme niin :wave:. Toivottavasti jaksat jo vähän paremmin pettymyksen jälkeen.

Me saatiin verikokeiden tulokset ja ne näyttivät hcg-arvoa 86, kun viisi päivää sitten ne olivat 320. Näyttää siis onneksi siltä, että ne tulevat rytinällä alas. Sain ohjeeksi testata kotona viikon päästä ja jos arvot ovat nollassa on meillä pieni mahdollisuus päästä yhteen siirtoon ennen kesää. Jos vaan menkat tulevat ja seuraava ovulaatio löytyy...

 

Heidari, kirjoitettiin nähtävästi samaan aikaan. Ehdin jo kyselläkin sinua?

 

No hö, systeemi tilttas ku sain viestin kirjoitettua... Nyt sit vähän lyhyempi versio.

Heidari onnea piinapäiviin. Tästä se seitsemän veljeksen sarja lähtee. Loput kuusi odottaa vielä vuoroaan jäähyllä.

Hoppis Mä alan heti toivoa sulle nollatulosta, ja mahdollisimman pian.

Toivis Mikä meininki? Miten siirto sujui?

Mulla on tänään sitten viimeisen piikin vuoro ja luovutan vuoron kohtalolle. Itse ei voi enää tehdä mitään. Keskiviikkona sitten tiedetään punktiossa, että mitä kohtalo päätti tehdä. Hoidon alussa toivoin niin, että pääsisin kahden alkion tuoresiirtoon. Nyt mulle riittäisi jo yksikin. Kun edes sen yhden saisi. Jännittävää aikaa edessä seuraavat päivät aina perjantain mahdolliseen siirtoon asti. Ja siitähän se jännitys vasta alkaakin...

Tsemppiä naiset.