3-veen käytös

[maaam]

mä en taida ymmärtää ollenkaan... minulla on 3 vuotias poika ja 2 vuotias tyttö, ja en oikein ymmärrä 3 vuotiaan touhuja. hän usein aamuisin hipsii hiljaa keittiöön ja ronkkii jauhoja tai muuta sälää kaapeista ja sotkee niillä kattiloita, lattiat täynnä maitoa, yms. tyttö tulee aina makuuhuoneeseen herättyään minun viereeni.
tänään pojan mentyä päikäreille, menin tarkistamaan 1½h päästä, kun kuulu jotain meteliä, niin ei ollut ollenkaan nukkunut vaan oli levittänyt kaiken kukkapurkin sisällön meidän sängylle, ja leikki siellä sitten leluilla mullan keskellä... mä en tiennyt enään itkeäkö vai nauraa... käydään päivittäin leikkikentällä tai rattailemassa, luulisi tekemistä olevan. likka tuntuu leikkivän ihan normaaleja leikkejä mutta sällillä ei tunnu olevan kuin mielessä sotkemiset, repimiset, kaiken hajoittaminen!!! yritä olla johdonmukainen kun siihen ei anneta yhtään aihetta, ei yhtään!!!! mä oon iltasin oikeesti niin väsynyt ku vaan ihminen voi olla. sitten vielä kun sälli ei usko halaistua sanaa, no tämän voisi laittaa uhman piikkiin, mutta.
Joka päivä saan yllättyä mitä on taas keksitty, tyttö ei oo kertaakaan tehnyt mitään vastaavanlaista, kun olemme kahdestaan tytön kanssa niin tuntuu hölmöltä, kun on niin helppoa eikä tartte mennä ihan koko ajan toisen perässä... :headwall:

 

[Sonja]

Kuullostaa tutulta Meillä myös 3-vuotias poika ja 2-vuotias tyttö.Meillä on ollut keittiön lattia täynnä fairya ja pakastesipulit pitkin olohuonetta.Tässä ensimmäiset kun tulee mieleen.Jokapaikkaan pitää kiivetä ja kerätä negatiivista huomiota.Meillä on molemmat jättäneet päiväunetkin pois,joten olen itsekin todella väsynyt illalla.

 

[meillä myös]

on poika 3v ja tyttä kohta 2v. Aika tutulle kuulostaa. Ruokia tms. ei ole lattialta löytynyt (vielä), mutta uusin huvi molemmilla on sägyssä hyppiminen ja useamman kerran päivässä petivaatteiden petaria myöten viskeleminen lattialle. Kaikessa pitää sanoa vastaan ja ei varmasti voi totella ennenkuin äiti hermostuu tosissaan (eli huutaa). Olen nyt alkanut laittaa pojan muutamaksi minuutiksi tuolille jäähylle, jos ei kielto tehoa. Tein tätä joskus viime talvenakin, mutta välillä tuntui ettei ollut tarvetta. Ja nyt kun aloittivat reilu kuukausi sitten perhepäivähoitajalla, ei oikein mitään voi tehdä kotona itse. Vessaankin pitäisi mennä kaveriksi. Hoidossa on sitten niin reipas ja iso poika. =) Kai se on vaan sitä huomion hakemista, mutta aika sstressaavaa se on. Tottakai on myös hyviä päiviä, täytyy sekin muistaa... Neiti on vielä toistaiseksi "helpompi", mutta sanavarastosta löytyy kyllä jo Eikä! ja Minä ite!. Miten muuten teillä, tappeleeko lapset paljon keskenään?

 

[alkuperäinen]

meillä lapset tappelee suurimman osan ajasta. ovat kyllä jo hieman oppineet jakamaan keskenään tavaroita. ja osaavat sanoa parit kauniit sanat toisilleen. mutta suurin osa ajasta kotona tuntuu ahdistavalta sodalta, saa oikein ponnistella eteenpäin. hoidossa muksut on pari kertaa viikossa ja hoitotäti kehuu aina kun on niin reippaita ja söpöjä lapsia, mä katon vaan aina hoitotätiä kummeksuen, et aijaa... joo mä en kans ymmärrä näitä sänkyjen repimistä mullinmallin, on kai niin mukava kiusata äitiä jolta katkeaa taas yx verisuoni päästä. ei tässä tilanteessa kai voi muuta kun vaan yrittää pyristellä pinnistäen läpi, kun vain sais jonkun merkin et tää tilanne rauhoittuis, ku tuntuu vaan pahenevan.

 

[Jekkupatteri]

Ihan kuullostaa kuin olis mun poika kyseessä Sängyllä pomppiminen ja nuo ruokaleikit yms yllärit ovat hyvin tuttuja juttuja mulle...ja "tiskaamisesta" meidän poika pitää erityisesti,fairia jokapaikassa.Ikää pojulla 3v...aina keksii jotain "kivaa" kun mun silmä välttää :/

 

[masukki06 laiskana]

täällä myös :wave:
2 ja 3 vuotiaat tytöt laittavat koko kämpän mullin mallin päivästä toiseen ja äiti siivoaa ( ja huutaa, ikävä kyllä ) mutta aina kun pyytää nätisti niin vastaus on:EI taikka tee ite ( mistähän senkin oppineet? ) ja meno senkun jatkuu, sitten kuinkas ollakkaan niin äiti hermostuu ja ääni nousee. meillä pakkaa sekoittaa vielä vauva joka on 1kk. ja auta armias kun imetän niin silloin on vessan päntöt tukossa taikka kirjahyllystä kaikki tavarat lattialla. naapuritkin tuijottavat mua jo hieman kumiensa alta, pitävät kai hulluna ja huonona äitinä.
olen myös kokeillut "penkkihoitoa" eli istuvat miettimässä tekojaan, alkuun toimi hyvin, mutta nyt se on läpihuuto juttu. penkissä istutaan määrätty aika ja sitten jatketaan pahojen tekoa.
oiskos neuvoja -että mitäs sitten???