**3-kYMPPISET ENSIKERTALAISET, vol.4**

Päivitin listaa. Se onkin nykyään nopeaa puuhaa, kun ei ole monen kiertopäiviä merkattavana. Olisi mukava saada lisää porukkaa tähän meidän pinoon, niin olisi enemmän myötäelämistä ja jännäämistä :) Siispä taustailijat - ilmoittautukaa mukaan mukavaan porukkaamme!

merilintu, mukava kuulla, että olet kohtuullisesti saanut pidettyä ajatukset muissa asioissa ja mukavaa puuhaa riittää. Hoitojen odotteluaika kuluu silloin paljon nopeammin.

Lumikeiju, onpa kurja, että vuotavat kystat kiusaavat sinua noin :/ Toivottavasti ovulaatio lopettaa nestevuodot ja saisihan se ovulaatio tuoda muutakin mukavaa tullessaan :)

).( Minulla ovulaatio on yleensä vasta kp17 tai 18, joten sitä joutuu odottelemaan vielä ensi viikkoon. Luteaalivaihe on siis vain 11 päivää, mutta kai se riittää, kun kukaan lääkäri ei ole siihen mitään kommentoinut, vaikka olen asiaa ääneen ihmetellyt.
Ensi viikon ovulaatiosta ei vielä tärppitoiveet ole korkealla, sillä miehen lääkityksen teho pitäisi alkaa näkyä vasta parin viikon päästä. Kolmen viikon päästä onkin sitten jo miehen uudet tutkimukset ja tuloksetkin on luvattu ennen joulua :xmas: Jännittävää.

Kaikille mukavaa päivää ja reipasta mieltä! :heart:
 
Tervehdys kaikki!

Tulisin tänne mukaan kuumeilemaan. Ja vellomaan näitä ajatuksia.

Olen -76 esikoiskuumeilija Helsingistä. Mies myös -76. Vauvantekoaikeet saivat viime elokuussa kunnon sykäyksen, kun menin kipujen vuoksi gynelle. Lopputulos oli se, että hän kehoitti lastenhankintaan heti ja välittömästi. Mulla havaittiin erittäin iso myooma, ja nimenomaan juuri niin, että se peittoaa ne kohdun alueet, joihin alkio yleensä kiinnittyy. Ja se on erittäin agressiivisesti kasvava, koska vuosi sitten ei ollut tietoakaan. Kohdunpoisto siis edessä keväällä. Sain 6kk vauvantekoaikaa.

Mies sulatteli uutista 2kk, ja antoi sitten kyllä-vastauksen. (Vaikka ei sitä lasta halua vieläkään.) Nyt ollaan aloitettu tositoimet 10/08. Eka kerta ei siis tärpännyt, mutta nyt taas kovasti odotellaan. Korjaan, odottelen...

Tuossa siis surkea kohtaloni, mutta siitä viis, nyt tehdään vauva!

Eli pääsisinkö mukaan? Tarvitsen enemmän kuin paljon tukea. Muilla palstoilla on ollut aika nuorta porukkaa, mutta sitten sain sieltä vinkin tästä.

Mulla siis kp16/27-24 ja esikoinen ja yk2
 
superwoman, lämpimästi tervetuloa!!
Tästä porukasta olen ainakin itse kokenut saavani paljon tukea ja ymmärrystä. On helpottavaa saada purkaa ajatuksiaan, ihmetellä yhdessä ja piinailla yhdessä.
Toisten puolesta on toivottu ja surtu ja jännitetty ja iloittu - ja aina löytyy tsemppaajia, vaikka välillä tuntuu, että kaikki tarpoo yhtäaikaa niitä syvimpiä soita, mutta sieltä sitä sitten vaan noustaan - kerta kerran jälkeen. Ja onneksi kaikki eivät joudu kovin kauan kuumeilemaan, vaan onnistumisiakin on. Ja kyllähän me kaikki vielä onnistutaan!
Sinulle toivon todella paljon onnea yritykseen :hug: Tilanteesi on vaikea.
Lisään sinut listalle.


muoks. Sen verran esittelen sinulle itseäni, että meillä lapsettomuuden syyksi on todettu siemennesteen huono laatu. Sen arvellaan korjaantuvan lääkityksellä, jota parhaillaan kokeillaan ja ennen joulua pitäisi olla selvillä onko lääkkeestä miehelleni todella apua.
 
Hei Pitkästä aikaa kaikille,

Nimeni taitaa roikkua vielä tuolla listoilla, joten tulin kertomaan kuulumisia ainakin puolen vuoden hiljaiselon jälkeen. Olen itse käynyt kirjoittelemassa tuolla Lapsettomuus-puolella, kun sellaisia nyt virallisesti ollaan.

Ihana oli lukea, että täällä on entisiä tuttuja ketjulaisia saanut plussia ja jo vauvojakin Iida-Liinasta, Pötkyästä ja Lentoemosta lähtien. Mukava niistä on lukea tietty myös siksi, että uskoa tule pikkaisen lisää siihen, että ehkä mekin.. Ja harmi ehkä sitten se, että täällä on vielä itsellekin tuttuja kuten Kuumetta, heksu, Kati ja Merilintu.

Meillä hoitoja takana nyt kaksi Icsi-kertaa, joista saaliit on ollut olosuhteisiin nähden huonot. Ekalla kertaa saatiin yksi vaivainen huono alkio, alkio raskau, joka päättyi heti viikolla 5 ja jotain. Toisesta Icsistä saatiin kolme alkiota pakkaseen, tuoresiirrosta nega. Syytä meillä ei edelleenkään ole löydetty. reagoin lääkkeisiin kuin kone, munasoluja tulee, siittiöt priimaa, mutta ne eivät hedelmöity IVF:llä eli ilmeisesti siittiö ei pääse munasolun sisäään. Icsillä hedelmöittyy, mutta laatu on ollut aika huono. Meidän klinikan asteikolla kolmosta. Ensi viikolla on eka PAS, jos alkiot selviää sulaktuksesta. Joten me on päädytty tähän pisteeseen jo puolentoista vuoden yrittämisen jälkeen. Vauhti on ollut kova, rahat ja hermo on mennyt, kuten arvaatte : )

Lueskelen ja palailen kommentoimaan vähän paremmalla ajalla.. Tuntuu, että vertaistuki alkaisi olla taas tosi tarpeen, aika paljon olen itsekseni yrittänyt murjotta ja juttuja käydä läpi. Tai no, olen kyllä aktiivinen bloggailija. Mutta tässä vaiheessa peukut ja varpaat pystyy Kuumetta (ainakin, ja muutkin jännäilijät)
 
Hei kaikki ihanat.

Olette ajatelleet minua niin kovasti, että olen ihan liikuttunut. Kiitos teille, kultaiset virtuaaliystävät.

Olen käynyt aina välillä, harvakseltaan, täällä lukemassa, josko jollakin olisi raskausuutisia. En ole kyennyt kirjoittamaan mitään. Olen itsekin miettinyt, miksi. Olen kai halunnut olla ajattelematta liikaa tätä vauva-asiaa. Hyvin se onkin sujunut, vaikka muuta aluksi luulin. Olen järjestänyt itselleni (ja miehelle) hirveästi tekemistä: kavereiden tapaamista, kyläilyä, myyjäisiä, pikkujouluja, konsertteja.... Joka päivä olen tietysti ajatellut Alkiotamme mutta en läheskään joka hetki. Nyt, kun alkoi testausviikko, alan jännittää. Olisi ihanaa, kun saisi elää tässä toiveikkaassa tilassa vielä pitempään kuin torstaihin saakka.

Mitään erityisiä oireita minulla ei ole ollut. Välillä palelee ja rinnat ovat olleet välillä vähän (ei kauhean) arat. Nuhaa ja nenän tukkoisuutta oli muutamana päivänä. Vatsa on ollut vähän kipeä, ja parina päivänä vähän ummetusta. Vasemmalle puolelle (ja eilen oikeallekin) on viillellyt, ihan vähän vain. Kaikki nuo oireet ovat vanhoja tuttuja ja voivat hyvin johtua Lugesteroneista sekä lähestyvistä menkoista. En siis laske niiden varaan.

Enismmäisinä päivinä alkionsiirron jälkeen oli ihanaa, kun tiesi varmasti, että siellä on Joku- Meidän Oma Pikku Alkio! Nyt siitä ei enää voi olla varma, ja se ei tunnu kivalle.

Vanhemman loputon syyllisyys alkoi heti Alkion saatuani ;). Join yhtenä päivänä vahingossa light-limua ja heti kun tajusin sen, tuli ihan kauhean syyllinen olo. Alkion saatuani tuntui heti siltä, etten enää olekaan syömisilläni, liikkumisillani ja nukkumisillani vastuussa vain itsestäni vaan myös Pienestä. Nukuinkin tosi paljon alkionsiirron jälkeisellä viikolla. Väsytti hirveästi.

Nyt vain odotellaan. Torstaina menen verikokeeseen.

Mieheni kanssa juteltiin eilen ja todettiin molemmat, että jos tämä kerta ei onnistu, on se ihan kamalaa, mutta sitten yritetään taas tammikuun lopulla- helmikuussa uudelleen. Onneksi pistokset ja punktio eivät olleet ihan kamalia, joten ei pelota alkaa siihen tarvittaessa uudelleen.

On minulla ollut vähän kurjaakin mieltä viime päivinä. Miehelläni on ennestään pari lasta ja nyt on jotenkin tuntunut niin pahalta kuulla miehen ylpeyttä lasten koulumenestyksestä ja huolta joistain muista asioista. Itse en pysty osallistumaan miehen iloon ja huoleen ihan niin täysillä- vain samalla tavoin kuin kenen tahansa aika läheisen (esim. veljentytön) lapsen asioihin. Tuntui myös vähän pahalle kuulla miehen juttelevan pitkään puhelimessa lastensa asioista lasten äidin kanssa. Ja ihan vain siksi, että oman lapsen kaipuu on niin valtava. Tuli niin kovin yksinäinen olo. Vaikka mieheni kärsii lapsettomuudestamme yhtä paljon kuin minä, hän kuitenkin on aina isä ja saa olla ylpeä ja huolissaan omista lapsistaan, vaikka emme ikinä saisi yhteistä lasta. Onneksi nyt on jo taas vähän helpottanut.


 
Ensiksikin, kaikille yhteinen, iso kiitos toivotuksistanne ja ajatuksistanne! Olette ihania.


manna

Se olikin kaikkein helpottavinta, kuulla, että meidän solumme PYSTYVÄT hedelmöittymään! Pelkäsin, että ne hylkisivät toisiaan.

kati

Minulla piinapäivät ovat onneksi menneet aika hyvin, kun on ollut niin paljon tekemistä :) .

Heksu

Eikö tullut plussaa :(?

bantsku

Kiitti :) .

Ellastiina

Hih, raskaana en uskalla ajatella olevani ennen kuin jonain päivänä kuulen jonkun sanovan sen ääneen, jonkun hoitajatädin tai -sedän :) .

Kurja kuulla, että menkat olivat sinulla viimeksi noin hurjat. Tsemppiä sinulle hoitoihin.. Harmittavaa, että siirtoaika osuu huonoon aikaan.

Rouva Pikkumyy ja pötkylä

Kiitos :).

merilintu

Alkoi itkettää, kun kirjoitit "onnea matkaan Pienelle Alkiollenne!" :)

Lumikeiju

Voi, kunpa ovulaatioviikko olisi ollut teidän perheessä onnistunut :)!

superwoman

:hug:
Tervetuloa mukaan! Sinulla ei tosiaankaan ole helppo tilanne. Toivottavasti meistä on sinulle iloa ja apua. Voit ainakin kirjoitella ajatuksiasi, sekin auttaa joskus- ainakin minua on auttanut hirmuisesti tänne kirjoittelu.

Toivon kovasti, että saisitte Pienen Ihmisen kotiinne ja että miehesikin alkaisi sen myötä ihmetellä, miksi oli aluksi asiaa vastaan. Kovasti tsemppiä sinulle!



Tirlittan

Kovasti pidän peukkuja, että lääke auttaisi teidän kohdalla.

Oikein arvasit, että koetin pysytellä poissa täältä ja ottaa ihan rauhallisesti... Hih, tuli hyvä mieli, kun et ole malttanut pysyä penkillä jännityskertomustani seuratessasi ;) .

Vaahtokarkki

Toivon sinulle kovasti onnea hoitoihin!


Hyvää vointia ja paljon tärppionnea kaikille!
 
Moikka!
Tervetuloa superwoman joukkoon!
Kuumetta paljon tsemppiä viimeisiin piinaaviin päiviin! Muista, ettet voi enää mitään tehdä asian hyväksi. Tulos on sinusta riippumaton. Kuulosti muuten tosi tutulta tuo light-limumorkkis. Oikeasti ei voi olla merkitystä satunnaisella light-limulla! Mulla on välillä sellainen olo, että me lapsettomat on kehitetty aika taiteenlajiksi tämä itsemme syyllistäminen. Kun vertaa ns. normaalitahdilla tai nopeasti raskautuviin ystäviin, niin eipä heistä kovinkaan moni ole ehtinyt/tajunnut/huomannut edes muuttaa elintapojaan mitenkään ennen raskautta...Näin ainakin minun tuttavapiirissäni. Itse asiassa eräs tuttuni tajusi vasta kolmennella kuulla olevansa raskaana! Ja eli siihen asti täysin ilman mitään ruokavaliorajoituksia autuaan tietämättömänä...ja terve lapsi syntyi. No, nämä on tietysti poikkeustapauksia,enkä TIETENKÄÄN lähtisi ehdoin tahdoin pelaamaan venäläistä rulettia isoilla asioilla. Tottakai otan kaikki suositukset huomioon sitten kun olen raskaana.. mutta pointti oli, että tämä lapsen tekeminen (ja rajoitukset) itselläni ainakin välillä on vaarassa mennä ylihysteerisyyden rajoille...Siis älä käsitä kuumetta väärin, vuodatukseni lähti siitä, että pystyin HYVIN samaistumaan fiiliksiisi. Ehkä kuitenkin toisen kertomista jutuista huomaa helpommin kuin itsestä vaikkapa just liian itensä syyllistämisen. Niin että relax vaan! Kunpa teillä nyt tärppäisi... Täällä on helppo toivotella relaxia, kun on tauko meneillään (odota kun taas itse olen tuossa tilanteessa).... :saint: Mutta se just on parasta, että me ollaan aina hiukan eri vaiheessa. Välillä on voimia tsempata muita ja välillä kaipaa tsemppausta. Voikaa hyvin kaikki! :heart:
 
merilintu

Ymmärrän hyvin, mitä ajoit takaa :) . Itse olin ensimmäisen yritysvuoden ajan supertarkka siitä, etten ovulaation jälkeen juonut liikaa alkoholia (käytännössä en lähes lainkaan). Nyt toisen vuoden ajan se ei enää ole ollut niin tarkkaa, vaan olen hyvin saattanut ottaa lasillisen viiniä tms. Tosin en nyt alkionsiirron jälkeen.

Totta tosiaankin on, että useimmat helposti raskautuvista eivät taida pahemmin miettiä, mitä suuhunsa pistävät raskausaikana, niitä olellisimpia juttuja lukuunottamatta. Kummityttöni äiti esimerkiksi joi koko raskauden ajan ruokajuomaksi ja janojuomaksi light-limuja, ja terve lapsi tuli. Hyvin vilkas tosin. Lisäaineiden ja keinotekoisten makeutusaineiden suhteen aion itse olla aika tarkkana sitten, kun joskus raskaaksi tulen, sillä ikioma teoriani on, että niillä saattaa olla jokin yhteys lasten ylivilkkauteen. Jostainhan nykylasten keskittymättömyys- ja ylivilkkausoireet johtuvat, miksei sitten vaikka noista keinotekoisista aineista. Tai äidin elimistössä olleista e-pillerin jäämistä. Mutta ihan varmasti ainakin "lasten"ohjelmista ja "lasten"peleistä, jotka eivät minusta useinkaan ole lapsille lainkaan sopivia. Ja kiireisestä elämänrytmistä.. Nämä ovat vain ikiomia tulkintojani ja ajatuksiani, eivät siis perustu mihinkään. Mutta siinä syy, miksi itse haluan olla varovainen light-tuotteiden suhteen sitten, kun joskus vauvaa saan alkaa kantaa- vaikka niistä ei ole ilmeisesti tieteellisesti todettu olevan mitään haittaa.

Vanhempien jatkuva syyllisyys taas... minusta oli hassua huomata, että se alkoi heti, kun sain pienen Alkion kantaakseni. Oletteko muut huomanneet, että kaikilla vanhemmilla on jatkuva syyllisyys jostain lapsiin liittyvästä. Kun ei päässyt katsomaan lapsen kevätjuhlaesitystä/ jätti lapsen yksin omaan huoneeseen, vaikka hän ei vielä nukkunut/ pakotti lapsen maistamaan porkkanaa, vaikka toinen ei halunnut millään/ lapsella oli viime viikon perjantaina liian ohuet käsineet ulkona... Aina tuntuu vanhemmilla olevan jostain (turhasta) syyllinen olo.
 
superwoman tervetuloa mukaan :flower: toivon koko sydämestäni että teillä tärppäisi pian! asenne sinulla kuitenkin on kohdallaan, aivan loistava tuo "siitä viis, nyt tehdään vauva" :) ja jos se myooma on yhtäkkiä alkanut kasvaa, niin eikös se samalla lailla voi myös lakata kasvamasta? peukut pystyssä teille!

kuumetta ei yks laittilimu mitää vaikuta, relax :D ja vaikka mä oon aika hyvä panikoimaan ja stressaan, niin kävihän mulleki tää klassinen, et juuri kun en stressannut ja söin ja join kaikkee(!) kiellettyä, niin sittenhän pamahti plussa testiin. mä vedin siis raskauden ekat 5 vkoa sushia, olutta, aasian katukeittiön kanoja ja possuja, pastoroimatonta maitoa jne. saa sit nähdä mimmonen vauva tulee huhtikuussa, mutta ainakin ultrien mukaan on "kehittynyt hienosti ja aktiivinen" tapaus :) mutta varmaan kuitenkin parempi toimia niin, ettei aiheuta itselleen ainakaan lisää stressiä syömisillä/juomisilla ja kyllä mäkin ekan neuvolakäynnin jälkeen aloin melko kiltisti noudattaa sitä ruoka-ainelistaa.

vaahtokarkki :hug: toivotaan että seuraava ics/pas(?) tuo kestävän plussan. ei ne alkiotkaan kaikki samanlaisia ole.

tirlittan teillä taitaa kohta clomit alkaa vaikuttaa? onnea matkaan!

heksu miten sun kierto päättyi lopulta?

lumikeiju kylläpä kystat kiusaa sua. toivottavasti plussa tulee pian ja tuo muutoksen tilanteeseen.

ellastiina ja merilintu tsemppiä hoitoihin ja joulutaukoihin!

(.) vointi mainio edelleen ja tuleva isäkin tuntee jo vauvan potkut masun päältä, elämä hymyilee :)

leppoisaa joulun odottelua ja kovasti plussatuulia!!

t. manna + lilli 22+6 :heart:
 
Kuumetta, samat sanat täältäkin. Ei kannata light-limun juomisesta mitenkään stressata. Mä ainakin juon niitä edelleen, enkä mitenkään pidä niitä kiellettyjen aineiden listalla edes. Sitten kun sä plussaat, niin kannattaa vaan kattoa esim. netistä, mitkä makeutusaineet nimenomaan oli niitä kiellettyjä ja mitkä ei. Taisi olla hyvä nyrkkisääntö, että noi A:lla alkavat on ok, ja muut ei mielellään (jos nyt oikein muistan).

Tässä jokin ote, jonka löysin aikoinaan netistä:
Keinotekoiset makeutusaineet
Jos tekee mieli makeaa eikä halua verensokerin kohoavan, voi makeuttajana käyttää keinotekoisia makeutusaineita. Makeutusaineet, jotka eivät sisällä energiaa/hiilihydraatteja eivätkä vaikuta verensokeriin:
- aspartaami (E 951)
- asesulfaami K (E 950)
- taumatiini (E 957)
- neohesperidiini DC (E 959).

Luettelossa olevat makeutusaineet ovat kaikki sallittuja myös raskaana oleville. Keinotekoisille makeutusaineille on määritetty päivittäiset enimmäiskäyttömäärät. Keinotekoisista makeutusaineista raskaana olevan on siis turvallisinta valita aspartaamia tai asesulfaami K:ta sisältäviä elintarvikkeita, sillä niiden päivittäiset enimmäiskäyttösuositukset eivät normaalikäytöllä ylity.
 
kuumetta, onpa kiva kuulla sinusta. Onneksi piinapäiväsi kuulostavat sujuneen mukavasti, ilman jatkuvaa jännittämistä. Ei ihme, jos nyt torstain lähestyessä alkaa kovastikin jännittää. Minuakin jännittää puolestasi. Toivon todella, että Pikku Alkio on kiinnittynyt ja saatte torstaina ihania uutisia :heart:

Vaahtokarkki, jokos teillä oli PAS tällä viikolla? Onnea ja tsemppiä! Tulehan kertomaan kuulumisia.

superwoman, sinulla on jo kierto pitkällä. Onkos mitään tuntemuksia suuntaan taikka toiseen? Tulehan kertoilemaan tunnelmistasi.

manna, kiitos tsempeistä :) Tähän ovikseen ei vielä ehdi clomit siittiöitä vahvistaa, mutta seuraavan oviksen aikaan niiden jo pitäisi tehota, jos yleensäkään tehoavat. Toiveikas olen tällä hetkellä :)

kanella, toivottavasti sinulla on kuitenkin kaikki hyvin, vaikka taustalle siirrytkin. Tervetuloa takaisin, jos siltä tuntuu. Tai vielä parempi, jos tavataan tuolla odottajien puolella seuraavaksi!

Kaikille mukavaa iltaa ja hyvää mieltä.
 
Tiistai 2.12.2008



Tuulia-76 32v..........kp?/23-28......n.4v.......esikoinen, miehelle 3.
Kuumetta 36v.........kp30/n.21-25...yk29............1. yhteinen
Tirlittan-75 32v.......kp16/29.............yk17...........esikoinen
Tresum77 30v.........kp?/27-31.........yk17...........esikoinen
Lumikeiju 33v..........kp18/28-30............yk8.............esikoinen
Marshmallow 34v.... kp?/23...........yk5.............esikoinen
Heksu76 31v............kp?/28............yk4..............esikoinen
Ellastiina......................................pari vuotta.........esikoinen
superwoman...........kp21/24-27.......yk2.................esikoinen
Siiri S 38v................kp31/28-34.......yk9..................esikoinen



Joulukuun 2007 plussat
Iida-Liina 32v.....yk pari vuotta..... tyttö 10.8.08


Helmikuun 2008 plussat
Annimaria72.......yk5.......................esikoinen

Huhtikuun 2008 plussat
Kati231 35v.......pari vuotta............esikoinen

Toukokuun 2008 plussat
Tuizu 32v................yk6

Kesäkuun 2008 plussat
Bantsku 36 v...........pari vuotta.......esikoinen
lentoemo-76...........yk7................1. yhteinen
Almaa 35v...............yk3.......esikoinen

Heinäkuun 2008 plussat
manna8 33v............yk14.........esikoinen

Lokakuun 2008 plussat
Pulcina melkein30v........yk2...........esikoinen



 
Saanko ilmoittautua täälläkin? ;)

Olen 38vee ensikertalainen. Kirjoitellut enemmänkin tuolla yli 35ten ryhmässä. Jostain syystä sitä vaan välillä kaipaa enemmän sitä ensikertalaisten vertaistukea... en jaksanut koko ketjuanne vielä lukea läpi, mutta aloitan kahlaamisen samantien.

Olemme miehen kanssa lähes samanikäisiä, kummallakaan ei ole lapsia. Yritys aloitettu maaliskuussa 2008, yk taitaa sitten olla 9. Nyt kp 31/28-34. Testaillut olen viikonlopusta lähtien pelkkiä negoja ja ihmeellisiä kenoviivatestejä ;) Yrityskiertojen määrä ei tässä nyt kirjoitettuna niin suurelta vaikutakaan, mutta "epätoivoani" lisää se, että ex-miehen kanssa tuossa vuosituhannen alussa yritettiin myös jokunen tovi. Toisaalta olen erittäin iloinen, ettei silloin tärpännyt (se on pitkä ja monimutkainen tarina), mutta kyllä sen nyt jotenkin kummittelee takaraivossa sekin.

Yritän sen verran lueskella juttujanne, että hieman tutustuisin tähän porukkaan...
 
Siiri tervetuloa! Minä olen täältä pinosta jo virallisesti poistunut (kun olen jo plussannut ja sen plussan lapseksi asti saattanut), mutta niin paljon oman kuumeiluni aikana täältä tukea sain ja niin ihaniin ihmisiin täällä virtuaalitutustuin, että yhä edelleen täällä pitää käydä kuulumiset seuraamassa.

Oikein paljon tsemppiä kaikille tilanteisiinne,
uskotaan ja luotetaan että vauva teille jokaiselle on ajallaan tulossa!
 
Kanella, :hug: Toivottavasti masentavat uutiset muuttuvat pian paremmiksi.

Kuumetta: ymmärrän oikein hyvin, miltä tuntuu, kun on hiukan katkera olo miehen iloitessa lapsistaan. Normaaliahan se on, ihmisiähän me vain olemme. :hug: Ja ennen kaikkea aivan tajuttoman iso vauvaliima -puhuri täältä sinne masuun ++++++++++ :whistle:

Täällä kaikki hyvin, maha kasvaa ja alkaa jo "tuntua" tämä raskaus, kaikenlaista pikkuvaivaa on ajoittaisesta huimauksesta syömisen jälkeiseen hengenahdistukseen, mutta toivon, että pian saatte kaikki samanlaisia pikkuvaivoja hyvästä syystä :heart:
Hiukan ikävä uutinen oli, kun uusi pikkutarkka italialaisgyneni passitti geenimutaatiotutkimuksiin, alunperin halusi tarkistaa onko synnynnäistä veritulppariskiä, mutta sieltä pamahtikin esiin sellainen geeni, joka lisää raskausmyrkytyksen riskiä. Hyvä sinänsä, että osaamme varautua, mutta alkoi omaatuntoa kolottaa, kun luin lisäksi, että kova painonnousu lisää tuota riskiä entisesään, ja mullehan tuota painoa on sitten tullutkin.
Entinen gyneni oli koko ajan oikeassa saarnatessaan painonnousun riskeistä raskausmyrkytyksen suhteen, mutta minä vain ahdan apetta kupuun :ashamed:

Itsekin olen miettinyt samaa, että jos nainen tulee kovin helposti raskaaksi, ei sitä ehkä niin kovasti mieti noita syömisiä ja muita. Jokainen tekee omat valintansa, itselleni on ollut luontevaa välttää riskejä niin paljon kuin mahdollista, mutta kyllä tunnen oloni tyhmäksi nyt, kun en ole pitänyt tiukkaa dieettiä kalorien suhteen entisen gynen kehoituksista huolimatta :ashamed: Eli kyllä niitä syyllisyyden aiheita näemmä löytyy aina, vaikka kuvittelisikin olevansa tarkka ja huolellinen ruokavalion ja muun sellaisen suhteen ;)

Tsemppiä ja plussapuhureita teille kaikille, odotellaan teitä kovasti tuonne odotuspuolelle! :heart:

Tv. Lentis ja mussukka 28+2
 
Pikamoi muillekin! Kuumetta peukalot on pystyssä... :wave: Ja tervetuloa Siiri!

muoks: Kiitos lentoemo, kunpa päästäis kaikki sinne pian...kävinkin pitkästä aikaa tänään jättämässä puumerkkini "teidän" pinoon. Onnellista odotuksen jatkoa!
 
Uusille tervetuloa pinoilemaan, kiva saada listaa vähän pidemmäksi! :)
Kuumetta, peukut ja varpaat on edelleen pystyssä!! :heart:
Lentoemo, IHANA kuulla kuulumisiasi, kiva kun kävit kertoilemassa, tuuthan taas!! :heart:

Tikuttelin pitkästä aikaa tässä kierrossa, ja sunnuntaina bongasin oviksen. Täällä ollaan pupuiltu nyt kuutena päivänä peräkkäin..oon ´pakkovietelly´ukkelini joka ilta..heh..armoa ei anneta! :D Mies on varmaan helpottunut kun ovisviikko on ohi :p Joo, sitten taas odottelemaan kuukautisia ja pitämään peukkuja, jottei niitä tulisikaan.

Mukavaa viikon jatkoa kaikille! :heart: :heart: :heart:
 
Torstai 4.12.2008



Tuulia-76 32v..........kp?/23-28......n.4v.......esikoinen, miehelle 3.
Kuumetta 36v.........kp32/n.21-25...yk29............1. yhteinen
Tirlittan-75 32v.......kp18/29.............yk17...........esikoinen
Tresum77 30v.........kp?/27-31.........yk17...........esikoinen
Lumikeiju 33v..........kp20/28-30............yk8.............esikoinen
Marshmallow 34v.... kp?/23...........yk5.............esikoinen
Heksu76 31v............kp?/28............yk4..............esikoinen
Ellastiina......................................pari vuotta.........esikoinen
superwoman...........kp23/24-27.......yk2.................esikoinen
Siiri S 38v................kp33/28-34.......yk9..................esikoinen



Joulukuun 2007 plussat
Iida-Liina 32v.....yk pari vuotta..... tyttö 10.8.08


Helmikuun 2008 plussat
Annimaria72.......yk5.......................esikoinen

Huhtikuun 2008 plussat
Kati231 35v.......pari vuotta............esikoinen

Toukokuun 2008 plussat
Tuizu 32v................yk6

Kesäkuun 2008 plussat
Bantsku 36 v...........pari vuotta.......esikoinen
lentoemo-76...........yk7................1. yhteinen
Almaa 35v...............yk3.......esikoinen

Heinäkuun 2008 plussat
manna8 33v............yk14.........esikoinen

Lokakuun 2008 plussat
Pulcina melkein30v........yk2...........esikoinen

 
Tervetuloa joukkoon mukaan Siiri ja Superwoman. Sulla Superw onkin hieman erilainen tilanne meistä endo/PCO/hormonihörhöistä poiketen. Onneksi asenne kuulostaa olevan hyvin teillä kohdallaan, joten onnea matkaan. Mutta kuten joku muukin totesi, eikö myoomat tosiaan voi olla, kasvaa, rauhoittua tai peräti kadota?

Katin muistutukset makeutusaineista tulivat tarpeeseen. Olen nimittäin itse ajatellut, että addiktioni PepsiMaxiin on todennäköisin syys lapsettomuuteen :LOL: Minä siis tosiaankin soimaan itseäni makeutusaineiden käytöstä, mutta tämä rauhoitti jo kummasti. Toisaalta Kuumetta puhuit myös asiaa, koska makeutusaineita on lopulta tutkittu pitkäaikaisvaikutuksiltaan aika vähän. Jos osaisi olla kohtuus kaikessa linjalla.

Tirlittan, teilläkö siittiöiden laatua pyritään parantamaan lääkkeillä? Onko ensimmäinen vaihe hoidoissa? Eli ei vielä järeämpi siittiöistä johtuvia, kuten ICSI? VOi olla tyhmä kysymys, mutta hoitokäytännötkin vaihtelevat niin, että mielenkiintoista tietää..

Kuumetta, toivottavasti selviät järjissäsi huomiseen testipäivään! Tsemppiä kylppäriin! Samoin nuo ajatuksesi miehesi lapsista kuulostavat ymmärrettävän kurjilta tässä tilanteessa. Osa sinunkin elämääsi, mutta ei niin yhteinen kuin yhteinen lapsi olisi.

Täällä on kaksi alkiota matkassa. Sulatus oli ja meni miten sattuu, joten siitä syystä lopulta kaksi repuusialkiota matkassa. Testiin 15.12 on pitkä pitkä aika. Toivomme tietysti hurjana, että edes toinen ymmärtäisin tarttua kiinni..

Piparintuoksuista joulunodotusta kaikille!



 
Hei

Vain ).( tällä kertaa. Kahden viikon odottelu on sujunut ihmeen helposti ja stressittömästi. Odotin jotain ihan muuta. Miehenikin ihmetteli tänään, miten olen pystynyt olemaan niin rennosti ja stressaamatta koko odotteluajan. Tosiasia on, että päätin etukäteen olla ajattelematta koko vauva-asiaa Alkion saamisen jälkeen kovinkaan paljoa. Ja hyvin olen onnistunut! Töissä on ollut niin kiirettä, että siellä en ole ehtinyt oikeastaan edes muistaa koko asiaa. Ja iltaisin ja viikonloppuisin on ollut paljon ohjelmaa- aika paljon juuri sen takia, että olisi muuta ajateltavaa. Kaksi viikkoa on mennyt tosi nopeasti! Toisin kuin aiemmasta viestistäni saitte kuvan, en ole tosiaankaan stressannut edes syömisistä ja juomisista. Pikkujoulut olin ilman alkoholia, ja light-limua koetan tosiaankin vältellä (siksi, että itse en luota noihin keinotekoisiin makeutusaineisiin vaikka ei-raskaana ollessani niitä käytänkin), muuten olen syönyt mitä huvittaa ja herkutellutkin joka päivä. Olen tehnyt kaikkea, mikä pitää hyvällä mielellä, sillä sitä lääkärikin suositteli :) .

Huomenna menen aamulla verikokeeseen. Ajattelin alkionsiirron jälkeen, että haluaisin tehdä huomisaamuna testin kotona miehen kanssa ennen verikoetta, että olisi jotain osviittaa eikä tarvitsisi kuulla uutista puhelimessa. Nyt kuitenkin ajattelen, että on turha tehdä kotona testiä, kun sen uutisen ehtii kuulla päivälläkin. Ei ole houkuttanut yhtään testata etukäteen, ihme kyllä. Ja jos saisin, siirtäisin huomistakin testausta vielä kauas eteenpäin. On niin ihanaa elää toivossa, että saattaisin olla raskaana. Kahden vuoden pettymykset ovat opettaneet nöyryyttä- en enää oikein uskalla edes toivoa sitä positiivista uutista, etten taas pettyisi liikaa. Ja petyn kuitenkin, tietenkin, jos Alkio on eksynyt matkalle.

Jännittää, miten pääsen soittamaan töistä verikokeiden tuloksista, sillä siellä ei ole yhtään rauhallista huonetta. Täytyy sulkeutua taas vessaan ja puhua kuiskaamalla, sillä äänieristys on olematon. Ja sitten uutisen jälkeen koota itsensä ja olla normaalisti. Ja ilmoittaa miehelleni töihin. Vaikeaa se tulee olemaan, normaalisti oleminen, kummassakin tapauksessa. Harmi, ettei ole mahdollisuutta vetäytyä hetkeksi omaan rauhaan.

Jännittävää. Huomisiltana olen joko maailman onnellisin ihminen tai sitten maailman onnettomin.

Voikaa hyvin kaikki!
 
Tsemppiä kaikille piinailijoille!!!

Selvisin tädin vierailusta ilman järkyttävää tulvaa ja sitäkin järkyttävempiä kipuja. Ehkä päivän pidempään kesti vierailu, mutta muuten normaalia. Omaan napaan ei kuulu ihmeempää tämän asian tiimoilta. Toistaiseksi asia ei ole ajankohtainen sillä tavalla. Järkyttävät käänteet siskoni loppuraskaudessa ovat täysin vieneet energiani ja henkiset voimavarani. Vauvan henkiin jääminen ei ole enää itsestään selvyys ja se syö minunkin voimia.
 
Kuumetta: Tiedän tunteen: testin tekeminen muuttaa tilannetta suuntaan tai toiseen. Eniten sitä tietysti pelkää, että onnellinen toiveikas olo loppuu. Mutta toivon kovasti, että sinun kohdallasi unelma toteutuu ja saat parhaita uutisia!
 

Yhteistyössä