Synnytyskertomus
Lapsivedet meni yllättäen kotona maanantaina (17.10) n. klo 15.30 rv.37+4. No olinhan minä edellisenä päivänä ja samaisena päivänä harrastanut 20min zumbaa uudella Wii:llä
Pikkuista häätöä siis harrastin.
Soitin synnärille ja he pyysivät näytille tasan 3h päästä eli klo 18.30. Supistukset alkoivat hyvin pian.. ensin n.6min välein.. ja noin 30min päästä jo 1-3min välein.. Menin kylpyyn reiluksi puoleksi tunniksi lillumaan ja se oli mukavaa.. tässä vaiheessa supistukset oli vielä lieviä..heti ku nousin kylvystä supistukset kipeytyi ja teki tiukkaa syödä..mutta kun lounas oli niin heikko, niin pakotin itseni syömään hieman. Vaatteita en meinannut saada puetuksi kun supistuksia tuli niin tiheään
Synnärille kun saavuttiin olin jo 4cm auki!! Siitä sitten saliin..ja mä olin jo aivan tuskissani..
Kätilö tarjosi minulle peräruisketta ja sen otin vastaan. Menin myös lämpimään suihkuun, mutta se ei enää auttanut. Lisäksi rupesin palelemaan kovasti
no kuumettahan minulla oli! Minulla oli ollu jo muutaman päivän kurkku kipee ja mies myös valitellut kurkkuaan, joten voi olla että kuume johtui siitä.
Eikun takaisin petiin peiton alle. Tulehdusriskin (kuume) takia minulle annettiin penisiliiniä tiputuksella ja suolavettä. Sain myös 1g panadolia. Supistukset vain jatkuivat voimakkaina ja tiheään. Paljon sain kehuja hengittelystäni ja mies hengitteli minun kanssa ja piteli kädestä kiinni. Mies yritti saada minua puristamaan hänen kättään supistuksen tullen, mutta minulla ei ollut kertakaikkisesti yhtään voimia. Hengittelin vain silmät kiinni ja keskityin siihen.
Parin tunnin jälkeen anelin epiduraalia, jotta sen saisin, he ottivat verikokeita ja piti jäädä odottelemaan niiden vastuksia ja sanoivat et siinä saattaa mennä tunti!! Tunti kuulosti aivan kamalalta
supistukset tuntuivat aivan kamalalta selässä, alavatsassa ja reisissä
kätilö tarjosi aquatippoja ja hän laittoi ne salaman nopeasti..ahh, nyt katosi selkäsäryt!
Noin klo 21.30 olin noin 5cm auki. Ihana epiduraali saapui heti sen jälkeen ja sen laittaminen ei sattunut ollenkaan. Pikkuhiljaa kivut lähtivät ja minä rupesin heräämään henkiin.. Ah mikä autuus!
Joskus klo 23 maissa olin auennut 7cm ja tässä vaiheessa vaihtui kätilö.
Meillä oli kätilö ja kätilöharjoittelija melkein koko ajan huoneessa, mikä oli rauhoittava tekijä..meistä ainakin pidettiin hyvää huolta! Vauvan sykkeet olivat usein 150-170, joten niitä kytättiin koko ajan. Vauvan päähän oli myös laitettu pinni ja sitä laitettiin useaan kertaan uudestaan, kun laitteet ei meinannu toimia kunnolla..heikko signaali.
Puolenyön jälkeen olin jo 9,5cm auki..mut siihen se sit stoppaski. Epiduraali auttoi niin hyvin, et supistukset lieveni ja viimeinen 0,5cm oli sit jo liikaa..odoteltiin ja odoteltiin..mua pyydettiin nousee seisomaan ja mikäs siinä kun ei ollut kipuja, mut vauvan sykkeet kohos samantien, joten eiku maate. Lääkäri tuli ottamaan verinäytettä vauvan päästä..se olikin aikas hankalaa, ku veri ei millään meinannu mennä koeputkeen,,joten vauva sai monta reikää päähänsä. Loppuen lopuksi kätilö ja lääkäri päättivät, että epiduraali pois pelistä ja lääke tippumaan, et supistukset kovenis..Liikaa stressiä vauvalle odottaa, ku ei mitään tapahdu.
Kätilö oli jo aikaisemmin uhkaillut, että hän saattaa lopettaa epiduraalin kertomatta minulle ja niinhän hän tekikin..tosin osasin jo arvata että niin käy.
Vihdoin vauvan pää oli laskeutunut alas ja oli ponnistamisen aika
kätilöt auttoivat koko ajan käsillään vauvan päätä..taisi olla pää hieman huonossa kulmassa aluksi, mut saivat käännettyä sen hyvään kulmaan. Ponnistusvaihe kesti n.30 min ja vauva nostettiin samantien minun rinnalle. Ihana vaalea tukkainen poika syntyi maailmaan tiistaina (18.10) klo 4.53 (rv. 37+5) 3470g, 51cm ja pipo 32cm. Jälkeiset tulivat 17min myöhemmin.
Ponnistusvaiheessa sain happinaamarin supistusten välillä naamalleni. Niin ja sitä penisiliiniä kerettiin tiputtelemaan 3 pussillista synnytyksen aikana. Ja lisä annos panadolia. Ennen ponnistusvaihetta minut katetroitiin ja olihan sitä virtsaa kertynyt sinne rakkoon 400ml.
Olin niin onnekas, etten revennyt yhtään, joten ei tullut tikattavaa. Kätilö kovasti varoitteli, et kirvelee ku menen pissalle, mut eihän tuo sattunu eikä kirvelly yhtään.
Jälkivuoto on ollut paljon vähäisempää kuin osasin odottaa, mutta auttaahan tuo, etten revennyt.
Vauvan napanuorasta he ottivat kokeen ja siitä totesivat, että vauva oli hieman stressaantunut synnytyksen loppuvaiheessa. Joten me saimme jäädä sairaalaan pariksi vuorokaudeksi tarkkailuun minun kuumeen takia ja vauvan stressin takia. Vauvalta tarkkailtiin verensokeria ensimmäisen 12h aikana 3 kertaa, mutta ne olivat aina loistolukemissa.
Lisämaitoa vauva sai parin ensimmäisen vuorokauden aikana, mutta sen jälkeen olemme olleet ihan omilla maidoilla.
Jyllanti ja Hippo 13vrk