Huomenta
Heidi: Ihana mekko! MEilläkin tuollainen "Perintö"mekko käytössä, se ostettu mun isoveljelle 34 v sitten, sen jälkeen siinä kastettu minut, kaikki mun serkut äidin puolelta sekä nyt minun lapseni. Se on kaunis ja ihana, toivon että se säilyy seuraavallekin polvelle!
anopista: Meillä esikoisen aikaan anoppi kovasti neuvoi, ja oli mielipiteitä, mutta nyt kolmannen kohdalla ei suoraan sano. On kai jo huomannut että ei aina kannata
Mutta usein ne ilmeet ja eleet, silmien pyöräytykset kertoo enemmän kuin ne sanat..anoppi on kyllä itsekin nyt sanonut että monet asiat on muuttuneet, ja ei hän varmaan enää osaisi.
Mun isällä on sellainen tapa että se on koko ajan kyselemässä että miksen syötä sitä tai tätä, jaksaa ihmetellä miksi edelleen imetän tms..Olisi halunnut viimeksi antaa eemille jäätelöä, ja piti mua kai ihan idioottina kun niin ehdottomasti kielsin.
Ja tämä eemin hoitoon jättö "ongelma", Eemihän ei suostu kuin 15 min olemaan jonkun muun kanssa, ja sitten alkaa ihan hillitön parku..mä olen sitä mieltä että en ehdoin tahdoin viitsi huudattaa..ehtii tuo vielä olla musta erossa kunhan tottuu..mun isä taas on sitä mieltä että mun pitää vaan jättää se jollekin, ja antaa huutaa..
kun en suostu, niin isä pyörittelee silmiään ja kommentoi että on mun oma vika kun olen Eemin tuollaiseksi "opettanut"..
Välillä tuntuu että isä unohtaa että olen jo ihan aikuinen, ja että mulla kolmas lapsi..pitää mua ihan pentuna vielä.
Ja Idan suhteen mun isä on ihan mahdoton..sillä ja Idalla on jokin sielujen sympatia, ja isän mielestä mä en saisi komentaa Idaa ollenkaan. JOs Ida vaikka kiukkuaa ja metelöi, on se isän mielestä lähinnä hellyttävää, ja luultavimmin mun oma vika.. :headwall:
Välillä on vaikeaa muistaa että mun isä on ollut tosi tiukka kun olin lapsi, meillä tosi tarkat säännöt, ja äiti meillä meidät pääasiassa hoisi kun olin pieni, isä oli paljon töissä. Nyt siitä on tullut tollainen "pehmo-ukki"
Mulla jotain matalapainetta nyt koko ajan, tuntuu että en pääse tästä mun ukin kuolemasta yli. No ei siitä ole kuin viikko, mutta tätä jatkuvaa itkua on koko ajan.
On vaikeaa nukkua, ja mikään ei tunnu miltään. Mä luulen että tämä laukasi kaikkia muitakin murheita nyt pintaan, pää on täynnä vaikka mitä muistoja ja juttuja.