Kyllä tää on ollut omituisin kesä ikinä itselleni. Tutuksi on tullut käsitteitä, joista en ollut ikinä kuullutkaan (fanfiction, fanservice), olen ladannut sovelluksia, joita en ikinä ollut kuvitellut tarvitsevani. Puhelin on ilmeisesti vaihdettava, kun akku ei riitä tähän jatkuvaan surffailuun. Kasvimaa jäi tekemättä, en ehtinyt. Loma meni, taisi aurinko paistaa ?
Mitä teille muille tapahtui, miten jouduitte tämän junan kyytiin, joka välillä hidastaa, mutta poiskaan ei pääse? Itselleni tämä tapahtui vähän sattumalta. Innostuin ihan kauheasti CCC ja pidin sitä parhaana biisinä ikinä euroviisuihin. Satuin olemaan lomalla sen euroviisu viikon, joten seurasin tiiviisti kaikkea, mitä siellä tapahtui ja.... tässä sitä ollaan
Olen aina ollut euroviisufani ja myös kasvattanut tyttäreni viisuihin (edelleen muistan kun nukkui pikkuisena taaperona mun jalkojen päällä kun Lordi voitti). Viimeiset vuodet ollaan seurattu tiiviisti yhdessä UMKta ja tietty viisuviikkoa. Nytkin tytär oli se, joka joka päivä esitteli uudet UMK biisit. Mulle iski CCC ihan täysiä ja sanoin heti, että tää se on.
Sitten jouduin jumiin reaktiovideoihin. En aiemmin ollutkaan seurannut niitä. Koko kevään katsoin niitä sekä muuta some sisältöä koskien tätä valtavaa Käärijä hypeä, erityisesti siis muualla kuin Suomessa. Viisut olivat ihanat ja tuli jokseenkin tyhjä olo niiden jälkeen. Ja sitten tapahtui jotain, putosin tähän J & B kaninkoloon. Päädyin myös sivustoille, joissa en ole ennen käynyt, fanfic ihan uutta (ja nyt mä kirjoitan niitä!), pyörin täällä jne. Olin kuin rakastunut koko tämän kevään.
Omassa elämässä on ollut reilut kymmenen vuotta todella rankkaa aikaa, kolmisen vuotta sitten putosi pohja kaikelta ja vasta nyt ymmärrän, että olen toipunut näistä asioista. Elämä on ihanaa ja vaikka työstressi painaa päälle, en enää muserru senkään alle, se on vaan työ. Tämä viisuilu ja shippailu on vapauttanut mut miettimästä sitä kaikkea vanhaa paskaa, ja niin kliseistä kuin onkin, tarttumaan hetkeen! Että elämä ei päättynytkään vielä, välillä voi tehdä jotain hullua ja unelmat voi käydä toteen, ehkä voin vielä rakastua päättömästi, asia jota en ole koskaan kokenut.
Yksi mun tapa kiittää näitä herroja tästä mun elämänilon palauttamisesta on mennä heidän keikoille. En ole keikalla käynyt sitten, en edes muista, mutta nyt menen (myös Kuumaan keikalle liput).
Enid