Järkiliitto

[Ei aina 50/50]

http://www.allianssi.fi/ajankohtaista/2002-1.html

"Avioeron ollessa vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, tulee toisen puolison vaatimuksesta toimittaa puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden ositus. Tällöin puolisoiden aviovarallisuuden säästö puolitetaan avioliittolain ositusta koskevia säännöksiä noudattaen.

Osituksen sovittelulla tarkoitetaan menettelyä, jolla poiketaan em. pääsäännön mukaisesta puolittamisperiaatteesta.

Sovittelu voi tulla kyseeseen silloin, kun ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Tällöin tulee ottaa huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi.

Ositusta soviteltaessa voidaan määrätä, ettei puoliso saa avio-oikeuden nojalla toisen puolison omaisuutta, vaikkei heillä olisikaan avioehtosopimusta. "

Kaikki nämä ehdot täyttyvät ap:n kohdalla, joten mahdollisuus osituksen kohtuullistamiseen on suuri. Ositus 50/50 johtaisi kohtuuttomaan lopptukseen, puoliso saisi perusteettomasti etua, avioliitto on kestänyt vasta vähän aikaa, puoliso ei ole toiminut talouden hyväksi eikä kartuttanut omaisuutta vaan päinvastoin tuhlannut sitä parhaansa mukaan.

Yhteyttä asianajajaan nyt, niin vältät lisävahinkojen syntymisen. Ensitöiksesi mene myös huomenna heti pankkiin, ja lakkauta vaimon käyttöoikeus tileihin. Kartoita mitä omaisuutta on jäljellä, ja kaikki se vain sinun taaksesi. Avioliiton aikana vaimolla ei ole mitään oikeutta määrätä sinun omaisuudestasi, eli hänen lupaansa et tarvitse.

Kertomasi perusteella olet ns. "mennyt vanhaan lankaan". Otan osaa, ja ymmärrän että sen myöntäminen on vaikeaa. Kuitenkin mitä aiemmin sen teet, sitä paremmin saat puolesi pidettyä.

 

[Wiltsu]

Minua häiritsee tässä koko kuviossa se, että raha ja omaisuus tuntuu olevan tärkeämpää kuin tunnesiteet. Niin aloittajalle kuin suurimmalle osalle vastanneistakin.

En voi ymmärtää, miten elämää voi noin elää. Miten koskaan voi tuntea olevansa onnellinen, jos ei ole aito, rehellinen ja epäitsekäs, jos pitää taktikoida, teknikoida ja laskea? Jos pitää spekuloida, arvailla ja yrittää lukea ajatuksia? Jos ei koko ajan yritä olla lukematta ajatuksia ja ennustaa?

Anna mennä, Hölmö mies, rakasta täysillä niin vaimoasi kuin sinulle läheiseiksi tulleita lapsia. Luota, usko ja rakasta. Jos lopulta joudut toteamaan tulleesi petetyksi tai huijatuksi, kestä se kuin ihminen. Myönnä tappiosi ja virheesi, kerää itsesi ja jatka elämääsi. Älä takerru omaisuuteen. Se ei ole loppuviimeksi kovinkaan tärkeää, vaikka olisi suvun rakasihanamaaailmantärkeinmökkerönkökkerö. Sinä et voi koskaan tietää onko mökkerönkökkerö tai valtava kartano jälkeesi paremmissa käsissä kuin omien sukulaistesi. Ja mitä väliä silläkään on? Uskontosi tai vakaumustesi mukaan joko olet ikuista pölytuhkaa tai synnyt uudelleen etkä muista kartanoitasi neljän ikävuoden jälkeen olleen olemassakaan. Joten kaikki alkaa alusta.

Hölmö keskustelu.

 

[kylläpäs]

Nimenomaan tuo, että puolisolla ei ole mitään oikeutta ap:n tileihin avioliiton aikana tulee tiedostaa ja on ehdottoman tärkeä asia. Tämä vain monilta unohtuu. Jos avioliitto purkaantuu, niin silloin astuu voimaan avio-oikeus toisen omaisuuteen. Mutta onneksi nykyään on laissa kohtuullistamispykälä, niin kuin edellä juuri kerrottiin.

Ap luota vaistoosi, älä kuvittele, että on normaalia, että huollat ja kustannat vaimosi lapsia. Eikä ole normaalia, että vaimo on viikonloput jossakin yökylässä, lapsille tämän kyllä ymmärtäisin. Älä mene enää siihen ansaan, että sinua hyvitellään hetki ja sitten taas vanha meno jatkuu. Viimeistään silloin, kun lapset ovat aikuisia, niin sinä ap saat kenkää vaimon toimesta ja omaisuutesi jaetaan, mitä on enää jäljellä. Et elä rakkaussuhteessa vaimosi puolesta, tai voi hän sinun omaisuuttasi rakastaa.

 

[saisse]

Höpö höpö, Eräs hölmö mies. Ketäs ajattelit tarinallasi viihdyttää? Itseäsi vai meitä muita?

Nämä jutut ovat ihan hyvin kirjoitettu ja niitä on täällä aika montakin samalta tekijältä, joissa luotu mieheille erilaisia roolimalleja. On siis nuori mies rikkaan naisen kanssa, vankilakunditarina, nyt tämä altavastaaja miljoonaperijä jnejne.

Mielestäni aivan hyviä keskustelun aiheita, koska oma vaivansa kirjoituksissakin on ja toisekseen oikea elämä ei enää riitä. Tosin ehdottaisin kirjoittajalle, että tiivistäisi. Jutuissa on myös samanlainen formaatti ja niistä häviää uskottavuus. Tai sitten kokeilee välillä muita palstoja muilla aiheilla. Luulisi onnistuvan

 

[Wiltsu]

Nämä jutut ovat ihan hyvin kirjoitettu ja niitä on täällä aika montakin samalta tekijältä, joissa luotu mieheille erilaisia roolimalleja. On siis nuori mies rikkaan naisen kanssa, vankilakunditarina, nyt tämä altavastaaja miljoonaperijä jnejne.

Mielestäni aivan hyviä keskustelun aiheita, koska oma vaivansa kirjoituksissakin on ja toisekseen oikea elämä ei enää riitä. Tosin ehdottaisin kirjoittajalle, että tiivistäisi. Jutuissa on myös samanlainen formaatti ja niistä häviää uskottavuus. Tai sitten kokeilee välillä muita palstoja muilla aiheilla. Luulisi onnistuvan

Onko kaikissa tuo ilmiö, ettei tiedä yhtään pilkun paikkaa vai osaako hämätä senkin?

 

[Wiltsu]

Minua häiritsee tässä koko kuviossa se, että raha ja omaisuus tuntuu olevan tärkeämpää kuin tunnesiteet. Niin aloittajalle kuin suurimmalle osalle vastanneistakin.

En voi ymmärtää, miten elämää voi noin elää. Miten koskaan voi tuntea olevansa onnellinen, jos ei ole aito, rehellinen ja epäitsekäs, jos pitää taktikoida, teknikoida ja laskea? Jos pitää spekuloida, arvailla ja yrittää lukea ajatuksia? Jos ei koko ajan yritä olla lukematta ajatuksia ja ennustaa?

Anna mennä, Hölmö mies, rakasta täysillä niin vaimoasi kuin sinulle läheiseiksi tulleita lapsia. Luota, usko ja rakasta. Jos lopulta joudut toteamaan tulleesi petetyksi tai huijatuksi, kestä se kuin ihminen. Myönnä tappiosi ja virheesi, kerää itsesi ja jatka elämääsi. Älä takerru omaisuuteen. Se ei ole loppuviimeksi kovinkaan tärkeää, vaikka olisi suvun rakasihanamaaailmantärkeinmökkerönkökkerö. Sinä et voi koskaan tietää onko mökkerönkökkerö tai valtava kartano jälkeesi paremmissa käsissä kuin omien sukulaistesi. Ja mitä väliä silläkään on? Uskontosi tai vakaumustesi mukaan joko olet ikuista pölytuhkaa tai synnyt uudelleen etkä muista kartanoitasi neljän ikävuoden jälkeen olleen olemassakaan. Joten kaikki alkaa alusta.

Hölmö keskustelu.

Ja niin tai näin. Tämän ajatelmani haluan tuoda silti keskusteluun mukaan.

 

[Wiltsulle]

kyseessähän ei ole sinun perintösi eikä sinulle tunnearvoa omaavat esineet, maat ja mannut. Hyvähän sinun on neuvoa antamaan ne vaimolle.
Näköjään sinulle kelpaa siis varattujen miesten lisäksi myös näiden miesten omaisuus.

On turhaa löpinää naamioida ahneus rakkaudeksi ja välittämiseksi.
Jos nainen rakastaisi ap:tä, hän vähät välittäisi tämän omaisuudesta. Antaisi miehen hallita omaisuuttaan niinkuin parhaaksi näkee ja keskittyisi olemaan vaimo ja äiti.
Taloushan naisella on turvattu kuitenkin miehen toimesta jo valmiiksi. Jopa naisen lapset mies elättää.

Mutta ei, rahat ovat tärkeämmät kuin mies ja niitä rahoja pitää vaimon päästä hallinnoimaan.
Kyllä tämän pitäisi jo ap:lle kertoa avioliiton tilan.

 

[kylläpäs]

Ihanta sama onko totta vai ei. Valitettavasti tämä taitaa olla totta. YH:t ovat tunnetusti vähävaraisia ja kiinni lapsenkaitsemisessa, jos ei ole saanut ex:ää hoitamaan sitä virkaa. Maksava aasi on kultaakin tärkeämpi heille.

 

[Ei aina 50/50]

Minua häiritsee tässä koko kuviossa se, että raha ja omaisuus tuntuu olevan tärkeämpää kuin tunnesiteet. Niin aloittajalle kuin suurimmalle osalle vastanneistakin.

En voi ymmärtää, miten elämää voi noin elää. Miten koskaan voi tuntea olevansa onnellinen, jos ei ole aito, rehellinen ja epäitsekäs, jos pitää taktikoida, teknikoida ja laskea? Jos pitää spekuloida, arvailla ja yrittää lukea ajatuksia? Jos ei koko ajan yritä olla lukematta ajatuksia ja ennustaa?

Anna mennä, Hölmö mies, rakasta täysillä niin vaimoasi kuin sinulle läheiseiksi tulleita lapsia. Luota, usko ja rakasta. Jos lopulta joudut toteamaan tulleesi petetyksi tai huijatuksi, kestä se kuin ihminen. Myönnä tappiosi ja virheesi, kerää itsesi ja jatka elämääsi. Älä takerru omaisuuteen.

Ei kai kukaan ole sanonut että pelkästään raha merkkaa, mutta taloudelliset vahingot on HELPOMPI estää kuin henkiset. Ei se henkinen kipu yhtään helpotu silläkään ettei välitä talousasioista ja antaa petollisen kumppanin viedä tuhkatkin pesästä. Kun homma selkeästi perustuu vaimon puolelta vain hyväksikäyttöön, niin tottakai se henkinenkin kipu pitää käsitellä myös, MUTTA ensin pitää estää lisävahinkojen syntyminen. Konkreettisten asioiden tekeminen kriisitilanteessa on myös keino pysyä kasassa - jos ensin alkaa märehtimään ja jää sängyn pohjalle, ei koskaan pääse asiassa eteenpäin. Eli ensin käytännön asiat kuntoon, sitten saa suru tulla.

Ap:lla on tässä nyt kaksi vaihtoehtoa:

a) Myöntää tappio, kärsiä henkinen tuska ja samalla kuitenkin estää suurempien taloudellisten vahinkojen syntyminen.

b) Pistää pää samaan puskaan (sic) missä se on ollut viimeiset neljä vuotta, katsoa vielä jonkin aikaa kun vaimo juoksee ilmiselvästi huoraamassa ja tuhlaamassa miehen omaisuutta ja pitää miestä pilkkanaan, menettää viimeinenkin oman arvon rippeensä ja lopulta myös koko omaisuutensa kun vaimo ottaa eron kupattuaan tämän liiton tyhjäksi.

En ymmärrä, miten vaihtoehto b olisi miltään kantilta parempi kuin a. Ap:hän on jo selvästi "heittäytynyt elämään" mennessään vaimonsa kanssa naimisiin ilman avioehtoa ja luotettuaan häneen näinkin pitkään. Ei se "eläminen" tarkoita, ettei missään pisteessä saisi ottaa vaaleanpunaisia laseja silmiltä. Nyt se hetki on tullut, kun nainen ihan selkeästi pitää ap:tä pilkkanaan ja käyttää häntä häikäilemättä hyväksi. Elää pitää, mutta ei nyt sentään tyhmä saa olla.

 

[ex yh]

Ihanta sama onko totta vai ei. Valitettavasti tämä taitaa olla totta. YH:t ovat tunnetusti vähävaraisia ja kiinni lapsenkaitsemisessa, jos ei ole saanut ex:ää hoitamaan sitä virkaa. Maksava aasi on kultaakin tärkeämpi heille.

Yksinjääneitä naisia kannustetaan miehen etsintään. "Hommaa uusi mies" voisi olla uusiokielellä
"hanki hyvävarainen aasi."

 

[Nainen Hämeestä]

J. Ei kukaan ole niin tyhmä, että menisi silloin naimisiin ilman avioehtoa.

Ap heti paikalla avioehtoa tekemään. Sanoisin, että olet ollut liian nyhverö ja kiltti. Esim. Sami Kapanen teki vasta äskettäin, kun vaimon romanssista alettiin kuiskutella, ovat olleet naimisissa vaikka kuinka pitkään. Niitäkin hölmöjä on, jotka eivät tee avioehtoa. Esim. miljardimies Paul McCartney piti avioehtoa epäromanttisena, kuinkas kävikään, Hearther Mills nettosi lyhyestä liitosta mukavan summan, jolla elelee leveästi loppuelämän.

 

[kylläpäs]

Ap heti paikalla avioehtoa tekemään. Sanoisin, että olet ollut liian nyhverö ja kiltti. Esim. Sami Kapanen teki vasta äskettäin, kun vaimon romanssista alettiin kuiskutella, ovat olleet naimisissa vaikka kuinka pitkään. Niitäkin hölmöjä on, jotka eivät tee avioehtoa. Esim. miljardimies Paul McCartney piti avioehtoa epäromanttisena, kuinkas kävikään, Hearther Mills nettosi lyhyestä liitosta mukavan summan, jolla elelee leveästi loppuelämän.

Ihan totta, voi sitä avioehtoa vieläkin ehdottaa, jos se hylätään, niin eiköhän asia liene sitten selvä mitkä ovat motiivit.

Mutta ei ap ole lainkaan heikoilla ilman avioehtoa, jos hakee eroa heti. Muutaman vuoden kuluttua voidaan katsoa jo tilanteen vakiintuneen?

 

[Oh baby]

Nämä jutut ovat ihan hyvin kirjoitettu ja niitä on täällä aika montakin samalta tekijältä, joissa luotu mieheille erilaisia roolimalleja. On siis nuori mies rikkaan naisen kanssa, vankilakunditarina, nyt tämä altavastaaja miljoonaperijä jnejne.

Mielestäni aivan hyviä keskustelun aiheita, koska oma vaivansa kirjoituksissakin on ja toisekseen oikea elämä ei enää riitä. Tosin ehdottaisin kirjoittajalle, että tiivistäisi. Jutuissa on myös samanlainen formaatti ja niistä häviää uskottavuus. Tai sitten kokeilee välillä muita palstoja muilla aiheilla. Luulisi onnistuvan

Yeah, mutta onhan se tosiaan nähnyt vaivaa tarinoissaan. elämänkokemus puuttuu tai oikeastaan se ihan huutaa, harva keski-ikäinen mitään lukioajan tyttöjä enää muistaa

 

[Wiltsu]

kyseessähän ei ole sinun perintösi eikä sinulle tunnearvoa omaavat esineet, maat ja mannut.
Näköjään sinulle kelpaa siis varattujen miesten lisäksi myös näiden miesten omaisuus.

Minulle ei ole mitään tunnearvoa esineillä, mailla eikä mannuilla. Ei mökkeröillä eikä kartanoilla. Minun arvoni ovat ihan muualla.

Miten niin minulle kelpaa varatut miehet? Tai varattujen miesten omaisuus? Missä niin olen kertonut?

Jopa naisen lapset mies elättää.

Jos, ja kun tässä tapauksessa, mies on nainut naisen, jolla on lapsia, on hänellä myös omalta osaltaan velvollisuus elättää naisen lapsia. Tämä perustuu oikeuskäytäntöön. Googlettaminen on sallittua, en jaksa itse tehdä sitä. Ja, jollei joku tollo tajua, että naisen mukana tulevat lapset ovat naisen kanssa sama paketti, pitää sitten kävellä tuossa tilanteessa vaan sinne peilin eteen. Taas.

 

[mies espoosta]

Ap heti paikalla avioehtoa tekemään

Milläs teet, kun vaimo ei suostu allekirjoittamaan !?
Vai väärentääkö vaimon nimmarin siihen paperiin ?
Avioehto ei suinkaan ole, vastoin monen luuloa, yksipuolinen sanelusopimus vaan siihen tarvitaan molempien suostumus. Siksi suositellaankin tekemään ehto ennen avioitumista, esim. kihloissa ollessa.
Tuskin muija niin hullu on, että hyvään kuppaamisvauhtiin päästyään tekeekin äkkijarrutuksen ja pistää nimensä sopimukseen

Paul McCartney piti avioehtoa epäromanttisena

Henkilölle, jolla on rahaa niin paljon ettei paskalle taivu, voi olla yks'hailee muutama milli sinne tänne. Kun ei vanhana enää jaksa eikä ehdi kaikkea ryypätä eikä sitä rahaa haudan taakse saa.
Tavallisen tallaajan lienee kuitenkin syytä turvata tulevaisuus edes jollain lailla.

 

[Wiltsu]

Tavallisen tallaajan lienee kuitenkin syytä turvata tulevaisuus edes jollain lailla.

mies espoosta,
Mitä katastrofia varten sinun pitää sinun tulevaisuutesi turvata?

 

[turvassa]

mies espoosta,
Mitä katastrofia varten sinun pitää sinun tulevaisuutesi turvata?

se tulevaisuus juuri on turvattu kun ei ole avioehtoa

 

[mies espoosta]

Mitä katastrofia varten sinun pitää tulevaisuutesi turvata?

Vaikkapa työttömyyttä, jos se sattuisi venymään oikein pitkäksi. Silloin olis kiva, jos olis fyffeä jonkin verran takataskussa
Mutta "Järkiliiton" miehellä sitä rahaa nyt toki olisi erosta huolimatta. Tuskin vaimo on vielä 4 vuodessa ehtinyt polttaa 2 milliä taivaan tuuliin...?

Tietysti olet oikeassa siinä, ettei ole mitään tulevaisuutta, on vain tämä hetki.

 

[Wiltsu]

Tietysti olet oikeassa siinä, ettei ole mitään tulevaisuutta, on vain tämä hetki.

Minä elän vain hetkessä.
Ja olen kyllä just niin saamarin tyhmä, etten ymmärrä.

Annan ja lahjoitan kaikki rahani ja omaisuuteni lapsilleni koko ajan. Ihan kaiken. He tarvitsevat koteja, autoja ja ruokapöytiä nyt. Minä en tarvi mitään. Minulla on kaikki.

 

[Riippuu ihmisestä]

Yeah, mutta onhan se tosiaan nähnyt vaivaa tarinoissaan. elämänkokemus puuttuu tai oikeastaan se ihan huutaa, harva keski-ikäinen mitään lukioajan tyttöjä enää muistaa

Ei se nyt niin harvinaistakaan ole. Varsinkin, jos sen jälkeen ei ole seurustellut kymmenien, tai juurikaan kenenkään kanssa. Muistajia riittää kyllä.

 

[hauska oli]

En ole ikinä ollut mikään naistenmies vaan jo koulussa se rillipääruipelo joka ei urheilussa eikä naisasioissa pärjännyt. Vaimoni taas on niitä tyttöjä joista kaikki koulun pojat haaveilivat. Olemme samasta koulusta vaikkakin minä olen vuoden vanhempi. Vaimoni oli se joka teki aloitteen ruokakaupassa ja myös se joka komen kuukauden seurustelun jälkeen kosi.

Mun mielestäni tämä pätkä on se josta heti tietää että on keksitty juttu. Ei kai kukaan aikuiseksi kasvanut mitään koulujuttuja enää muistele? Ja mitä naisasioita on koululaisilla, ehkä lähinnä tyttöasioita korkeintaan? Leikkiähän ne...

 

[mies espoosta]

Annan ja lahjoitan kaikki rahani ja omaisuuteni lapsilleni koko ajan. Ihan kaiken. He tarvitsevat koteja, autoja ja ruokapöytiä nyt. Minä en tarvi mitään. Minulla on kaikki

Hyvin puhuttu. Kunpa useampi vanhempi tajuaisi tämän: auttakaa silloin kun tilanne on akuutti eikä vasta haudassa. Meidän muori aina kituutti ja sanoi säästävänsä lapsilleen. Juuri mitään ei kuitenkaan eläessään antanut vaan vasta perinnönjaossa tuli mitä tuli - ja verottaja vei omansa. Niistä rahoista, joista oli jo ainakin kertaalleen verot maksettu. Oli mukana jopa isoäidin perintöä, t.s. sitä verotettiin sitten 3. kerran...

 

[zdkgh]

Minua häiritsee tässä koko kuviossa se, että raha ja omaisuus tuntuu olevan tärkeämpää kuin tunnesiteet. Niin aloittajalle kuin suurimmalle osalle vastanneistakin.

Jaa, minusta kun näyttää siltä että nimenomaan ap:n puolisolle näyttää raha olevan tunnesiteitä tärkeämpää.
Kuten joku jo totesikin, saa ja kannattaa elää ja tuntea, mutta tyhmäksi ei tarvitse heittäytyä. Todellakaan itsetuntoa, elämäniloa ja hyvinvointia ei kohenna vaan heikentää, jos on jo hoksannut mikä on homman nimi ja yhä vaan antaa kusta itseään silmään. On vaikea rakastaa kun tajuaa että toinen osapuoli on ihan eri motiivein liikkeellä, eikä katkeruus kaunista ketään, ja jos sinulta Wiltsu suoraan sanoen kusetettaisiin puolet omaisuudestasi, niin voipi olla että itselläsikin olisi eri ääni kellossa. Mutta ehkä sun "hetkessä elämiseen" kuuluu sekin, että jää vaan maahan makaamaan ja nauttimaan potkuista, kun kerran on sinne päässyt kellahtamaan.

Annan ja lahjoitan kaikki rahani ja omaisuuteni lapsilleni koko ajan. Ihan kaiken. He tarvitsevat koteja, autoja ja ruokapöytiä nyt. Minä en tarvi mitään. Minulla on kaikki.

Onhan se nyt eri asia lappaa rahaa omille kuin jonkun toisen lapsille. Kenties ap ennakoi tässä tilanteessa sitäkin, että ehkä joskus hänellä on niitä omiakin lapsia, ja sepä onkin sitten mukavaa kun puolet omaisuudesta on petollisen exän ja hänen mukuloidensa taskussa. Ei kaksi milliä edes vielä mikään valtavan jättimäinen summa ole, eihän sillä joku oikeasti iso kiho edes vaivautuisi pyyhkimään peffaansa.

 

[Wiltsulle]

kyllä apn vaimon lasten elättäjänä ovat yhä se äiti ja muksujen isä.
Ainoastaan ja vain he, eivät ketkään ulkopuoliset.

Periaatteessa apn ei tarvitse antaa senttiäkään vaimonsta lasten elämiseen eikä ostaa yhtään leivänkyrsää vaimonsa aiemmista avioliitoista oleville lapsille.

Se että, ap niitä elättää muiden lapsia on tietysti hyvä asia, mutta ei siihen mikään laki häntä velvoita. Käsittääkseni ap ei niitä muksuja ole adoptoinut omikseen. Jos olisi niin silloin hän olisi elatusvelvollinen. Ei se että menee avioon jonkun ihmisen kanssa jolla on lapsia tuo automaattisesti elatusvelvollisuutta mukuloihin. Lapsilla on yhä oma isä ja äiti jotka vastaavat muksujensa hyvinvoinnista ja elatuksesta.

Sorry vaan, vaikka kuinka innokas oletkin muiden omaisuutta jakamaan niin ei ne lasten kulut siirry automaattisesti omilta vanhemmilta uusiopuolisolle automaattisesti kuin manulle illallinen.

 

[Suosittelen]

Minäkin suosittelen ottamaan ensin selvää, ennen kuin alkaa väitellä. Miksi muuten yksinhuoltajilta viedään yksinhuoltajakorotukset ja asumistuet? Kyllä puolisolla on tietty velvollisuus puolison lapsia kohtaan. Selvitä ensin ja ala vasta sitten. Pelkäämpä että Wiltsulla on senverran kortteja takataskussa että kinailun tulet häviämään.

kyllä apn vaimon lasten elättäjänä ovat yhä se äiti ja muksujen isä.
Ainoastaan ja vain he, eivät ketkään ulkopuoliset.

Periaatteessa apn ei tarvitse antaa senttiäkään vaimonsta lasten elämiseen eikä ostaa yhtään leivänkyrsää vaimonsa aiemmista avioliitoista oleville lapsille.

Se että, ap niitä elättää muiden lapsia on tietysti hyvä asia, mutta ei siihen mikään laki häntä velvoita. Käsittääkseni ap ei niitä muksuja ole adoptoinut omikseen. Jos olisi niin silloin hän olisi elatusvelvollinen. Ei se että menee avioon jonkun ihmisen kanssa jolla on lapsia tuo automaattisesti elatusvelvollisuutta mukuloihin. Lapsilla on yhä oma isä ja äiti jotka vastaavat muksujensa hyvinvoinnista ja elatuksesta.

Sorry vaan, vaikka kuinka innokas oletkin muiden omaisuutta jakamaan niin ei ne lasten kulut siirry automaattisesti omilta vanhemmilta uusiopuolisolle automaattisesti kuin manulle illallinen.