L
looginen
Vieras
Riippumatta siitä miten rakastumisen kohde (hän) käyttäytyy, jatkuu vaistotoiminta varmuudella, samaa kaavaa noudatellen jokaisella rakastuneella yksilöllä. Tiettyjen sääntöjen mukaan voidaan siis luotettavasti tietää ja ennustaa kenen tahansa tunne-elämän liikutuksia. Se ei ole ennustettavissa mitä kukakin lopulta päättää tehdä ja monet usein pyörtävät päätöksiäänkin, emotionaalisten yllykkeiden pakottamina, tehden yhä päättäväisemmin uusia ja entistä lujempia murenevia päätöksiä jne.Uskoisin, että jos ihastukseni olisi kaikki nämä vuodet viihtynyt seurassani pääosin sen yhden asian takia (jopa oman suhteensa aikana? Enpä usko), luulisi hänen jo kyllästyneen ja lakanneen yrittämästä.
Uskon toki että voit olla täysin vakuuttunut periaatteellisesti hyvistä syistä ja vilpittömistä aikomuksistasi toimia, siten että seurauksetkin ovat hyviä. Ongelma ei ole se, ettetkö osaisi valita viisaasti, vaan se että, hyvän ja pahan käsitteiden lisäksi, oma keho on pitkälti määräämässä siitä, mikä on hyvä ja mikä paha - mm. fysiologisen prosessin aikaansaama psyykkinen kipu ja fyysinen rasitus - eli inhimillinen kärsimys.Kuulostaako tämä jonkun korvaan vain selityksiltä säilyttää välit tähän ihmiseen? Itse sitä on vaikea objektiivisesti arvioida.
Vaihtoehdot ovat kuitenkin selkeästi erilaiset. Toinen merkitsisi mielipahan lisäksi varmaa ja voimakasta mielihyvää toinen ei. Kolmantena vaihtoehtona voitaisiin pitää sitä ettei valitse mitään.
Voit jatkaa muuttamatta mitään, mutta se saattaa vain lisätä tuskaa, kun taas tieto vähentää sitä. Ruumiilliset tuntemukset jatkuvat niin kauan kuin epämääräinen valintatilannekin. Vuorovaikutus kohteen kanssa pitää yllä rakastumisen prosessia, estäen sen latistumista ja ajoittain myös vahvistaa sitä.
Tämä on ehkä ainoa loogisesti pätevä 'puolueeton' perustelu sille, että tuttavuussuhde tulisi lopettaa, joko katkaista tai mahdollisesti muuttaa parisuhteeksi. Muussa tapauksessa siitä aiheutunee enemmän tai vähemmän fyysisiäkin terveyshaittoja. Jatkuu
Viimeksi muokattu: