Tai rinteitä!Suppiksia ei varsinaisesti edes kannata etsiä vaan kannattaa etsiä vanhoja kuusia ja tän näköistä sammalta. Siellä suppiksetkin piilottelevat, osin sammalen sisällä.
Mä oon löytänyt rinteistä eniten suppiksia.
Tai rinteitä!Suppiksia ei varsinaisesti edes kannata etsiä vaan kannattaa etsiä vanhoja kuusia ja tän näköistä sammalta. Siellä suppiksetkin piilottelevat, osin sammalen sisällä.
Eikö sulla oo kaislahametta?mulla ei tuo veneily kiinnosta yhtään, vanhana (eli ihan kohta) vietän kesät kukkaseppele kaulassa hulatanssijana etelässä.
Tuskin on. Kuusenoksa hame, llulen, että löytyy.Eikö sulla oo kaislahametta?
Otatko patukkaa? Snickersiä
Tuota sammaltakin on joka paikassa...ja samannäkösiä puita...ei silti suppiksia...ei jummarra, ei...
Pitääks mun mennä kaikki tuonnäköset sammalet kääntämään ympäri? Kohta paikallislehdessä "raivokkaan karhun jälkiä Peräkorven uumenissa".
Nom nomOtatko patukkaa? Snickersiä
Kyllä kiitos.Nom nom
Otakkos sää kahvia ja twixiä?
Mä löysin täs joku päivä kanttarelleja. Lohduttivat mua kun kierot suppikset lymysi jossain mättään sisällä.Ne ovat oikeasti ovelia! Pitää olla tarkkasilmäinen. Ja sit kun bongaa sen yhden suppiksen tai suppisryhmän, pitää pysähtyä, kyykistyä ja katsella tarkkaan lähimaastoa. Sit niitä alkaa löytyä.
Tänään saaliina mulla ja miehellä tunnin tarkkailusta kymmenen litraa kohmeisia vahveroita.
En ole ja koskaan tajunnut veneilyn viehätystä. Siis ihan hyvä kulkupeli, silloin kun tarvitsee. Vähän sama kuin auto. Harvemmin jaksaa ihan vain huvikseen lähteä autoilemaan, mutta jos johonkin on päästävä, niin ihan kiva.mulla ei tuo veneily kiinnosta yhtään, vanhana (eli ihan kohta) vietän kesät maatilalla etelässä ja talvet tunturissa
Se on kyllä ihme, kun voi olla, että on parikin kertaa kulkenut jonkun paikan ohi mitään näkemättä. Mutta sitten kun näkee sen yhen, alkaa löytäään satoja.Ne ovat oikeasti ovelia! Pitää olla tarkkasilmäinen. Ja sit kun bongaa sen yhden suppiksen tai suppisryhmän, pitää pysähtyä, kyykistyä ja katsella tarkkaan lähimaastoa. Sit niitä alkaa löytyä.
Tänään saaliina mulla ja miehellä tunnin tarkkailusta kymmenen litraa kohmeisia vahveroita.
Ne myös nousevat maan pinnalle suht nopsaan. aamulla ehkä jotain pilkistelee ja illalla ovat melkis kokonaan pinnalla.Se on kyllä ihme, kun voi olla, että on parikin kertaa kulkenut jonkun paikan ohi mitään näkemättä. Mutta sitten kun näkee sen yhen, alkaa löytäään satoja.
Näinhän sen pitäisi olla. Todellisuudessa 15 minuttia siitä kun olet päässyt vesille ja tarpeaksi pitkälle rannasta, alkaa satamaan ja metrinen aallokko piiskaa venettä.Veneilyhän on ihanaa
Mieti sellasta kuumaa kesäpäivää, raikkaan järven vesi liplattelee puuveneen reunoilla, itte istut veneen nokassa ja roikotat varpaita vedessä ja oottelet millon ensimmäiset ahvenet nykäsee vapaa...ihmisiä ei mailla eikä halmeilla, olet vaan sinä ja vene sekä taivaalla lentelevät lokit...ja jostain kaukaa kuuluu lehmien ammunta laitumella
Kuvasin tuohon lapsuuden mummolan kalastusreissujen tunnelmat isän kanssa
Olen aina tajunnut potkukelkan viehätyksen. Siis ihan mahtava kulkupeli, silloin kun tarvitsee. Vähän sama kuin ajaisi ferrarilla. Harvemmin jaksaa ihan vain huvikseen lähteä autoilemaan, mutta jos johonkin on päästävä, niin potkukelkka.
Joo tuonkin olen kokenut monet kerrat isän kanssa joskusNäinhän sen pitäisi olla. Todellisuudessa 15 minuttia siitä kun olet päässyt vesille ja tarpeaksi pitkälle rannasta, alkaa satamaan ja metrinen aallokko piiskaa venettä.
Sitkeästi pidät uistimet vedessä ja joku hauen tumppi saakin siimat potkurin ympärille. Revit siimoja potkurista kaatosateessa aaltojen armoilla.
Mukavaa puuhaa toki. Melkein päivittäin tulee kesällä vesillä oltua.
Aina se kotiolot voittaa.
Potkukelkathan ovat ihan parhaita!!!
Mutt eihän nykyään ees hiekoteta enää kunnolla, eli ollaan palattu ajassa taaksepäin siihen aikaan kun potkarit oli Pop!Ärsyttää joka talvi, kun joka hemmetin jalkakäytävä pitää hiekottaa kaatulevien idiootien tähden, eikä niillä pääse potkurilla
Niin on. Harmi että siihen ei ole mahdollisuutta.Veneilyhän on ihanaa
Mieti sellasta kuumaa kesäpäivää, raikkaan järven vesi liplattelee puuveneen reunoilla, itte istut veneen nokassa ja roikotat varpaita vedessä ja oottelet millon ensimmäiset ahvenet nykäsee vapaa...ihmisiä ei mailla eikä halmeilla, olet vaan sinä ja vene sekä taivaalla lentelevät lokit...ja jostain kaukaa kuuluu lehmien ammunta laitumella
Kuvasin tuohon lapsuuden mummolan kalastusreissujen tunnelmat isän kanssa
Ei mullakaan nykyäänNiin on. Harmi että siihen ei ole mahdollisuutta.
Ei mullakaan nykyään
Mulla ei koskaan.Ei mullakaan nykyään
Pitääkö aina olla niin monta rautaa tulessa?
Uunissa kohoaa hapanjuuri-siemen-taateli-ruisleipä. Sekä foccacia-pohja. Jälkimmäisen päälle paistuu sieniä, sipulia ja pekonit odottelevat jo paistettuina.
Kattilassa kiehuu porkkana-suppilovahvero-omenakeitto joka myöhemmin soseutetaan ja sekaan lisätään koskenlaskijajuustoa.
Ja sit pitäis plokkailla noita sieniä myös kuivumaan.