(Jos olet jo kaikki virheet ehtinyt tehdä, niin ohje: pysy paikallasi, älä liiku ja tee enää tuhoja.
Minimoi tuhot.
Mieti mitä on pelastettavissa. Etsi ex-aviopuolisosi sormus (jos se ei oo uuden kans jo) ja menet hattu kourassa sen luo (poikkeuksena:jos se on parhaillaan linnassa/bordellissa, niin älä enää vaivaudu). Jos et muista mitkä sun lasten nimet on, niin opettele. Soita heille edes.)
Mutta ne jotka on vielä täyssinkkuja...
1) kato housuihisi. Olet sitä sukupuolta mitä siellä näkyy. Sit käyttäydyt sen mukaan, heteronormatiivisesti, etkä inise mitään muuta.
2) jos olet parikymppinen likka, niin älä hötkyile. Sunikäistä jätkää ei kiinnosta sun kans kuin lasten alullelaittaminen, se häviää passiivis-agressiivisen mutismin kera, kännykkä kourassa kaverien kämpille, kun pitäisi vauvalle vaihtaa vaipat. 25-30-vuotias voi olla sun kanssasi jo tosissaan. Yli 40-vuotias vaan kattoo sun pebaa, kun oman muijan tiivisteet on löystyneet.
-> Nauti tässä vaiheessa opiskeluista, kavereista, matkustamisesta!
3) Sit opiskelujen loppuvaiheessa parin valintaan! (Vauva av-laiset, sori mun yhdyssanavirheet)
- älä ota juoppoa, narkkia, narsistia, väkivaltaista, elämäntapatyötöntä, voimakkaasti mustasukkaista, armotonta pelimiestä/pelinaista. Sä et todennäköisesti pysty heitä parantamaan rakkaudellasi.
- mistään yläasteelta tai lastenseimestä ei tartte tehdä otantaa.
- Älä sekaannu varattuun. Se ei ole maailman ainoa mahdollinen ihminen sulle, vaikka sun tunteet ja hormoonit huutais kuorossa "ota, ota, ota!"
-Kädet ristiin ja yläkerta eli Taivaan Tinderi apuun. Koska sä et pysty jokaista maailman tinderiä, tanssilavaa, baaria, punttisalia, seurakuntaa ja maatalousnäyttelyä kiertämään koska sun muru voi olla silloin vaikka iltatöissä/se voi olla vaikka Usasta/etelä-Lofooteilta kotoisin, niin Jumalan hakukone päälle.
-> Jumala ei ole tyhmä usvapilvi. Hänelle voi esittää puolisokriteereitä. Kannattaa olla varma siitä mitä pyytää!
Sit odottelemaan...
4) Mistä tunnistat oman murun?
Periaaatteessa sopivia tyyppejä sulle tulee elämässä vastaan ehkä 10-50, kaikkien kans vois olla kuumaa romantiikkaa ja ihan kiva, tasapainoinen suhde.
MUTTA!!
Jos se ei ole sun oma kulta, niin se ei ole tarkoitettu sulle, vaan jollekin toiselle. Sä siis viet toiselta silloin, jos otat "vain kivan ja sopivan".
Mutta se pitää olla just sun oma. Miksi? Koska sulle on suunniteltu Jumalan taholta tietty polku, "Elämä suunnitelman A mukaan", jos vaan suostut Jumalan suunnitelmaan. Siihen kuuluu koko puolisopaketti: oikean tyypin mukana tulee se sulle tarkoitettu asuinseutu, naapurit, puolison suku, työ. Älä lähde vaihtoehtoon B/C/D, tulee vain murheita.
Oma puoliso on sun toinen puolisko. Se ei ole kuka tahansa hurmaava tyyppi, vaan palapelin toinen osa, kukaan muu ei sitä koloa täytä. Jos sulla tulee tutustuessa tunne "ihana ihminen, uuhh, mut tuolle on joku muu tarkoitettu", niin kuuntele sitä pientä ääntä ja lemppaa se tyyppi.
Oman puolison kohtaaminen on intuitiivinen tila. Sitä ei voi ennakoida. Päässä sanoo "naps", "toi on mun lasteni äiti/isä", "tota mä oon aina hakenut" tai tulee tunne että olette tunteneet toisenne aina.
Varoitus! Ihastumisessa vapautuvat endorfiinit mitkälie sanovat lähes aina että toi ois sulle oikea, mut ihastuminen ja rakkaus on usein sokea.
Oman puoliskon kanssa ei tartte jäkittää, voi olla oma itsensä. Se parisuhde pysyy melkein itsestään hyvänä, pientä huoltoa vaan välillä.
5) Mitä jos ei puolisoa näy eikä kuulu?
-onko sulla ollut väärät kriteerit? Mieti, mitkä kriteerit on sulle must, ja mitkä on ne haitat toisessa joiden kanssa voi elää. Mulla alkoi tapahtua kun muutin yhtä ulkonäkökriteeriä.
Mutta muista, että elämä ei aina mene tiukan listan mukaan. Onko varaa höllentää ulkonäkökriteereistä, tyypin suomalaisuudesta, tyypin yhteiskunnallisesta asemasta, asuinalueesta, jopa omasta ammatista?
-odota vieläkin. Onko sulle tärkeämpää että
a) löydät 50-vuotiaana sen oikean, et ole rikkonut sydämiä ennen sitä, et ole vienyt toisen omaa, et ole tehnyt lapsia tulevaan avioeroperheeseen? Mun tuttu pariskunta löysi viiskymppisenä toisensa, erittäin onnellinen ja yhteensopiva pari.
b) vai se että joku nyt vaan äkkiä ennen 30 vuoden ikää kun muillakin on perheet - vaikka sen tyypin kans tulis ero?
6) mut jos ei löydy sittenkään, niin sit ei, olet loppuelämäsi sinkkuna. Tää on vaikein paikka. Ratkaisuna ei ole lähteä vieraisiin tai bordelliin:ne bordellityypit pistäkööt housut jalkaan ja lapun luukulle, ja menkööt kunnon töihin.
Mutta ainakin tiedät ettet ole vienyt kenenkään väärän tyypin aikaa, tai sotkenut hänelle tehtyä suunnitelmaa. Tiedät tehneesi oikein.
- The End-
Minimoi tuhot.
Mieti mitä on pelastettavissa. Etsi ex-aviopuolisosi sormus (jos se ei oo uuden kans jo) ja menet hattu kourassa sen luo (poikkeuksena:jos se on parhaillaan linnassa/bordellissa, niin älä enää vaivaudu). Jos et muista mitkä sun lasten nimet on, niin opettele. Soita heille edes.)
Mutta ne jotka on vielä täyssinkkuja...
1) kato housuihisi. Olet sitä sukupuolta mitä siellä näkyy. Sit käyttäydyt sen mukaan, heteronormatiivisesti, etkä inise mitään muuta.
2) jos olet parikymppinen likka, niin älä hötkyile. Sunikäistä jätkää ei kiinnosta sun kans kuin lasten alullelaittaminen, se häviää passiivis-agressiivisen mutismin kera, kännykkä kourassa kaverien kämpille, kun pitäisi vauvalle vaihtaa vaipat. 25-30-vuotias voi olla sun kanssasi jo tosissaan. Yli 40-vuotias vaan kattoo sun pebaa, kun oman muijan tiivisteet on löystyneet.
-> Nauti tässä vaiheessa opiskeluista, kavereista, matkustamisesta!
3) Sit opiskelujen loppuvaiheessa parin valintaan! (Vauva av-laiset, sori mun yhdyssanavirheet)
- älä ota juoppoa, narkkia, narsistia, väkivaltaista, elämäntapatyötöntä, voimakkaasti mustasukkaista, armotonta pelimiestä/pelinaista. Sä et todennäköisesti pysty heitä parantamaan rakkaudellasi.
- mistään yläasteelta tai lastenseimestä ei tartte tehdä otantaa.
- Älä sekaannu varattuun. Se ei ole maailman ainoa mahdollinen ihminen sulle, vaikka sun tunteet ja hormoonit huutais kuorossa "ota, ota, ota!"
-Kädet ristiin ja yläkerta eli Taivaan Tinderi apuun. Koska sä et pysty jokaista maailman tinderiä, tanssilavaa, baaria, punttisalia, seurakuntaa ja maatalousnäyttelyä kiertämään koska sun muru voi olla silloin vaikka iltatöissä/se voi olla vaikka Usasta/etelä-Lofooteilta kotoisin, niin Jumalan hakukone päälle.
-> Jumala ei ole tyhmä usvapilvi. Hänelle voi esittää puolisokriteereitä. Kannattaa olla varma siitä mitä pyytää!
Sit odottelemaan...
4) Mistä tunnistat oman murun?
Periaaatteessa sopivia tyyppejä sulle tulee elämässä vastaan ehkä 10-50, kaikkien kans vois olla kuumaa romantiikkaa ja ihan kiva, tasapainoinen suhde.
MUTTA!!
Jos se ei ole sun oma kulta, niin se ei ole tarkoitettu sulle, vaan jollekin toiselle. Sä siis viet toiselta silloin, jos otat "vain kivan ja sopivan".
Mutta se pitää olla just sun oma. Miksi? Koska sulle on suunniteltu Jumalan taholta tietty polku, "Elämä suunnitelman A mukaan", jos vaan suostut Jumalan suunnitelmaan. Siihen kuuluu koko puolisopaketti: oikean tyypin mukana tulee se sulle tarkoitettu asuinseutu, naapurit, puolison suku, työ. Älä lähde vaihtoehtoon B/C/D, tulee vain murheita.
Oma puoliso on sun toinen puolisko. Se ei ole kuka tahansa hurmaava tyyppi, vaan palapelin toinen osa, kukaan muu ei sitä koloa täytä. Jos sulla tulee tutustuessa tunne "ihana ihminen, uuhh, mut tuolle on joku muu tarkoitettu", niin kuuntele sitä pientä ääntä ja lemppaa se tyyppi.
Oman puolison kohtaaminen on intuitiivinen tila. Sitä ei voi ennakoida. Päässä sanoo "naps", "toi on mun lasteni äiti/isä", "tota mä oon aina hakenut" tai tulee tunne että olette tunteneet toisenne aina.
Varoitus! Ihastumisessa vapautuvat endorfiinit mitkälie sanovat lähes aina että toi ois sulle oikea, mut ihastuminen ja rakkaus on usein sokea.
Oman puoliskon kanssa ei tartte jäkittää, voi olla oma itsensä. Se parisuhde pysyy melkein itsestään hyvänä, pientä huoltoa vaan välillä.
5) Mitä jos ei puolisoa näy eikä kuulu?
-onko sulla ollut väärät kriteerit? Mieti, mitkä kriteerit on sulle must, ja mitkä on ne haitat toisessa joiden kanssa voi elää. Mulla alkoi tapahtua kun muutin yhtä ulkonäkökriteeriä.
Mutta muista, että elämä ei aina mene tiukan listan mukaan. Onko varaa höllentää ulkonäkökriteereistä, tyypin suomalaisuudesta, tyypin yhteiskunnallisesta asemasta, asuinalueesta, jopa omasta ammatista?
-odota vieläkin. Onko sulle tärkeämpää että
a) löydät 50-vuotiaana sen oikean, et ole rikkonut sydämiä ennen sitä, et ole vienyt toisen omaa, et ole tehnyt lapsia tulevaan avioeroperheeseen? Mun tuttu pariskunta löysi viiskymppisenä toisensa, erittäin onnellinen ja yhteensopiva pari.
b) vai se että joku nyt vaan äkkiä ennen 30 vuoden ikää kun muillakin on perheet - vaikka sen tyypin kans tulis ero?
6) mut jos ei löydy sittenkään, niin sit ei, olet loppuelämäsi sinkkuna. Tää on vaikein paikka. Ratkaisuna ei ole lähteä vieraisiin tai bordelliin:ne bordellityypit pistäkööt housut jalkaan ja lapun luukulle, ja menkööt kunnon töihin.
Mutta ainakin tiedät ettet ole vienyt kenenkään väärän tyypin aikaa, tai sotkenut hänelle tehtyä suunnitelmaa. Tiedät tehneesi oikein.
- The End-
Viimeksi muokattu: