Aloittaja312
EI kyllä yllättänyt negatiivinen viestiryöppy. Monille tekis mieli vastata, mutta toisaalta se on turhaa. Huomaa, että viha ja katkeruus siellä taustalla, joten ei siitä mitään hyvää seurais.
Sitten joku sanoi, että tässä kokoajan korostetaan seksiä jne. Eli että seksi olisi tässä se ratkaisevin asia. No ei ole. Juttu vaan menee, ainakin mulla, niin että jos ihastuu johonkin mieheen ja kunnioittaa sitä ja haluaa kaikilla tasoilla, niin se näkyy myös seksissä. Seksi on vähän kuin osa sitä ja se yleensä toimii mahtavasti kun tunteet on mukana ja kemiat kohdillaan.
Ja tosiaan en ole itsekäs (ainakaan pelkästään). Jos olisin, tää olis ollut menoa sillä sekunnilla. Nyt yritän keksiä parasta mahdollista ratkaisua kaikkien osapuolien kannalta.
Negaajien ryöpytykseen en lähe ees vastaamaan. Rakentava kritiikki on vähän eri. Mutta ihan oikeesti, miettikääs nyt jos tekisin niinkuin monet ilmeisesti ajattelee, että mun pitäis tehdä. Eli hautaisin tunteeni ja jäädyttäisin tän suhteen. Uhraisin itseni perheeni puolesta.
Muuttuisin varmaan katkeraksi ja aina haikailisin tämän jutun perään. Todennäköisesti tulisi aika vaikeat ajat. Ja varmaan 10 vuoden päästä yhä katuisin ratkaisuani. Sekö olisi sitten toivottavaa. EI se vaan ole nykyaikaa, että nimenomaan NAISEN pitää uhrautua ja olla epäonnellinen, että muilla olis helpompaa. Lisäksi tuo epäonnellisuus väkisinkin leviäisi ympäristöön.
Sitten joku sanoi, että tässä kokoajan korostetaan seksiä jne. Eli että seksi olisi tässä se ratkaisevin asia. No ei ole. Juttu vaan menee, ainakin mulla, niin että jos ihastuu johonkin mieheen ja kunnioittaa sitä ja haluaa kaikilla tasoilla, niin se näkyy myös seksissä. Seksi on vähän kuin osa sitä ja se yleensä toimii mahtavasti kun tunteet on mukana ja kemiat kohdillaan.
Ja tosiaan en ole itsekäs (ainakaan pelkästään). Jos olisin, tää olis ollut menoa sillä sekunnilla. Nyt yritän keksiä parasta mahdollista ratkaisua kaikkien osapuolien kannalta.
Negaajien ryöpytykseen en lähe ees vastaamaan. Rakentava kritiikki on vähän eri. Mutta ihan oikeesti, miettikääs nyt jos tekisin niinkuin monet ilmeisesti ajattelee, että mun pitäis tehdä. Eli hautaisin tunteeni ja jäädyttäisin tän suhteen. Uhraisin itseni perheeni puolesta.
Muuttuisin varmaan katkeraksi ja aina haikailisin tämän jutun perään. Todennäköisesti tulisi aika vaikeat ajat. Ja varmaan 10 vuoden päästä yhä katuisin ratkaisuani. Sekö olisi sitten toivottavaa. EI se vaan ole nykyaikaa, että nimenomaan NAISEN pitää uhrautua ja olla epäonnellinen, että muilla olis helpompaa. Lisäksi tuo epäonnellisuus väkisinkin leviäisi ympäristöön.