Hupsista kun aika on vierähtänyt. Olin kaksi viikkoa lomalla tammikuun lopulla, talviloma ja viime kesältä jäänyt kesäloma. Tunnollisena työntekijänä sairastin lomaillessa flunssankin. Tänne en ole ehtinyt piipahtamaan kuin vasta nyt.
Kelan päätöstä saan odottaa ilmeisesti vielä pitkään. Työnantaja maksaa 3 kuukautta palkkaa ja tämän takia (kuulema) palkanlaskija toimittaa miun tulotiedot vasta sitten kun saan viimeisen palkan ennen ä-lomaa. Tilipäivä on 10.3. ja eka lomapäivä 11.3. Vaikka haen 2014 tulojen mukaan. Sitä olen miettinyt, kun silloiset tulot olivat useamman satasen isommat kuin nyt, niin maksaako Kela mahdollisen erotuksen jo nyt työnantajan maksaessa 3 kuukautta? Eli ei ole mitään tietoa minkä verran saan.
Naimisiin menosta oli ollut puhetta. Meidät vihittiin esikoisen ristiäisissä. Vieraat luulivat tulevansa vain ristiäisiin. Mitään hääjuttuja ei kuitenkaan toteutettu. Olen tyytyväinen että "hoidettiin" asia noin, molempien lähisuku on varsin alkoholiin menevää enkä halunnut itselleni pahaa mieltä tai stressiä koska eivät he olisi pystyneet olemaan selvin päin vaikka olisi pyydetty ja itselleni on jäänyt lapsuudesta traumat kännisistä vanhemmista joita en edelleenkään siedä päissään. Nyt siitäkin on jo melkein 14 vuotta, yhteistä taivalta liki 22 vuotta
Vaivoja on edelleen vain tuo käsien turvotus ja puutuminen, joka on vaivannut lokakuusta lähtien. Lomalla hieman helpotti sormien nivelten vihlominen, mutta nyt taas alkaa palata. Saisin varmaan sairauslomaa ä-loman alkuun asti, mutta en haluaisi vielä jäädä. Ahneena haluaa kaikki mahdolliset sunnuntai-lisät mitä voi saada ja koska vauvalla ei ole hätää sekä pystyn jatkamaan työntekoa (onneksi työkaverit ymmärtävät etten pysty kaikkea tekemään), ajattelin tehdä loppuun asti töitä. Mutta tottakai jos kädet menevät pahemmaksi, on pakko jäädä pois. 16 työpäivää enää jäljellä
Varpajaiset, suuresti epäilen että mieheni niitä viettäisi, ei ole aiemminkaan viettänyt. Hän täyttää 40 maaliskuussa ja aikoo silloin pitää saunailta-synttärit. Muutoin hän viihtyy kotona. Mutta kyllä hän minun puolesta saa mennä, onhan miulla nuo 4 apulaista jos ukko käy rimpsalla
Alkoholia ei tee mieli. Muutenkin sitä todella harvoin otan ja silloinkin olen "viihteellä". En osaa/halua juoda kotona. Mieheni ottaa kyllä olutta, mutta meillä on periaate, että molemmat eivät ota alkoholia kun lapset ovat kotona. Ehkä se on meidän taustasta johtuvaa, mutta omalla kohdalla ei ole vaikea rasti olla ilman.
Vauvalle alkaa kaikki olla valmiina. Vaatteet 68 senttiin asti on pesty, silitetty ja viikattu. Hirmuinen kasa vaippojakin on pesty ja taiteltu valmiiksi. Viime viikolla ostin pari tuttia, liivinsuojia ja maidonkerääjän.
Me ollaan miettity niin, että olisin hoitovapaan loppuun asti kotona, sitten pitäisin kertyneet lomat ja tämän jälkeen isä jäisi isyysvapaille. Isä voi ymmärtääkseni olla 9 viikkoa lapsen kanssa kotona joista 3 viikkoa sai olla äidin kanssa samaan aikaan. Tuosta eteenpäin ei olla vielä mietitty.
Mie sain nyt päähänpinttymän omasta "muotokuvasta". Yhdellä kaverilla on valokuvaamo ja sain ajatuksen että otattaisin itsestäni vähäpukeisen mahallisen kuvan koska tämä on nyt meidän viimeinen raskaus. Saa nähdä saanko kuvauksen aikaiseksi
Viimeisin neuvola oli 30+5. Nyt mitattiin jopa Hb kun edellisestä kerrasta oli 2 kuukautta, oli vielä 127 (lähtö oli 151) ilman lisärautaa ja terkkarin mielestä en tarvitse lisärautaa ollenkaan. Painoa ei ollut tullut ollenkaan edellisen käynnin jälkeen, alusta lähtien +3,5 kg. Maha kasvaa hieman keskikäyrän alapuolella, mittaa oli 26 cm. Vauva vastasi käsikopelolla viikkoja ja on jo kääntynyt raivotarjontaan
Seuraava käynti onkin vasta viikolla 35, terkkari ja lääkäri, ja sen jälkeen 2 viikon välein. Hirmuisesti on harventunut käynnit edellisestä kerroista. Silloin oli muistaakseni näillä viikoilla jo 2 viikon välein ja 36 eteenpäin viikon välein. Tai no, jos ei ole tarvetta, mitä siellä koko ajan ravaamaan
Hupsista kun kello on jo paljon
Nukkumaan
Anismo ja pikku tyyppi 31+3