Ootahan sit ku oot vanha niinku minä, ja ahdistaa ku tulevaisuus on takanapäinÄh, tulevaisuus ahdistaa.
No ei vais, mikäs siinä nyt niin? :hali:
Ootahan sit ku oot vanha niinku minä, ja ahdistaa ku tulevaisuus on takanapäinÄh, tulevaisuus ahdistaa.
Siinä onkin miettimistä. Mä ehdottaisin helsinkiä. Olisit lähempänä mua.Tuleva jatko-opiskelujen perässä muutto. Täällä nykysessä kaupungissa ei voi opiskella mun haluamaa alaa, et vaihtoehdot on Tampere, Turku ja Helsinki.
A) Tampereella olis kavereita/sukulaisia, tukiverkot lähellä ja helpoin hoitaa poikasen kyyditys ämpäriviikonlopuille. Mut en millään haluais muuttaa takas sinne, ei nappaa yhtään ja kerran ko pois päässy niin....
B) Helsinki taas ei kiinnosta koska se on liian iso kaupunki mun makuun, liian kallis, mut siel ois kuitenkin kavereita ja ihmisiä jotka tarvittaessa vois auttaa pojan hoitamisessa. Julkisia kulkee tosi hyvin Tampereelle ja poikasen sais helposti matkaan.
C) Turku houkuttelis kaupunkina ja vaihtoehtona eniten, mutta en tunne sieltä ketään joten tukiverkot olis olemattomat, joutuis alottaan koko elämän taas ihan alusta, joka tuntuu aika raskaalta ajatukselta. Ja sieltä Tampereelle matkustaminen olis kaikkein kalleinta, koska joutuis menemään junalla koska onnibussiyhteydet on niin paskat.
Ja ainahan voi muuttaa takas pois jne, mut sit puolikaskin alkaa olemaan jo kouluikäinen, niin ei voi muuttaa vaan omien mieltymysten perässä, vaan tarttis oikeesti ajatella jotain pysyvää etappia et lapsella ois vakaat oltavat eikä mitään holtitonta riepottelua ympäri Suomea.
Mua ei ikinä millonkaan koskaan sais helsinkiin...niitä olemattomia lapsiani en edes haluis kasvattaa siellä.Siinä onkin miettimistä. Mä ehdottaisin helsinkiä. Olisit lähempänä mua.
Älä yritä, mä oon 37 sillonko puolikas täyttää 18 ja voin potkia sen pois kotoa. Siihen mennessä oon ehtiny opiskella ja valmistua, mul on mitä todennäköisemmin ja toivottavimmin työpaikka ja vakituiset tulot, eli kaikinpuolin vakaa elämä. Puolikaskin tässä kasvaa koko ajan ja sit mullaki alkaa olemaan enemmän aikaa urheilla ja pitää itteni fyysisesti hyvässä kunnossa, et nelikymppisenä oon sitte villi ja vapaa fabulous bitch ja mikään ei estä mua tekemästä yhtään mitäänOotahan sit ku oot vanha niinku minä, ja ahdistaa ku tulevaisuus on takanapäin
No ei vais, mikäs siinä nyt niin? :hali:
Muttako mää en haluaSiinä onkin miettimistä. Mä ehdottaisin helsinkiä. Olisit lähempänä mua.
No niimpä, mää oon nelikymppinen eikä oo mtn noistaÄlä yritä, mä oon 37 sillonko puolikas täyttää 18 ja voin potkia sen pois kotoa. Siihen mennessä oon ehtiny opiskella ja valmistua, mul on mitä todennäköisemmin ja toivottavimmin työpaikka ja vakituiset tulot, eli kaikinpuolin vakaa elämä. Puolikaskin tässä kasvaa koko ajan ja sit mullaki alkaa olemaan enemmän aikaa urheilla ja pitää itteni fyysisesti hyvässä kunnossa, et nelikymppisenä oon sitte villi ja vapaa fabulous bitch ja mikään ei estä mua tekemästä yhtään mitään
Tsihistelen ja lähden kaupunkiinIltaa
Mitäs tänne?
Makunsa kullakin.Mua ei ikinä millonkaan koskaan sais helsinkiin...niitä olemattomia lapsiani en edes haluis kasvattaa siellä.
Sitten turkkuseen. Käyn siellä joskus joten voitais ehkä nähdä.Muttako mää en halua
Varmaan haen siivousduuniin tai siwan kassalle ja jään tänne ikuisiksi ajoiksi.
Juu...se oli mun makuni.Makunsa kullakin.
Hyvä suunnitelma paitsi jos tulee vielä toinen puolikas jossain vaiheessaÄlä yritä, mä oon 37 sillonko puolikas täyttää 18 ja voin potkia sen pois kotoa. Siihen mennessä oon ehtiny opiskella ja valmistua, mul on mitä todennäköisemmin ja toivottavimmin työpaikka ja vakituiset tulot, eli kaikinpuolin vakaa elämä. Puolikaskin tässä kasvaa koko ajan ja sit mullaki alkaa olemaan enemmän aikaa urheilla ja pitää itteni fyysisesti hyvässä kunnossa, et nelikymppisenä oon sitte villi ja vapaa fabulous bitch ja mikään ei estä mua tekemästä yhtään mitään
Olen sillä kannalla että otat puheeksi. Sitten tiedät eikä tarvitse miettiäMun pitäs rehvata viikonloppukaverii huomenna ja sitten meneekin yli viikko ennekun nähdään voi mennä kaksikin. Tai no voihan se olla että ei huomisen jälkeen nähä enää ollenkaan...toivottavasti kuitenkin nähään.
Mä en vaan oikeen tiedä, että pitäskö mun huomenna jotenki ottaa esiin se asia et mitä me tai lähinnä hän meinaa...oon muutamalta miespuoliselta kysyny, että mitä mun pitäs tehä niin ne on käskeny kysyy/sanoo suoraan että mitä mä haluun...että jos viikonloppukaverilla on eri mietteet niin tuleepa kertaheitolla selväks.Mutta kun en haluu ahdistella ja olla tyrkky.
Loputon kehä jota juoksen ympäri.
Kysy suoraan mitä hän haluaa.Mun pitäs rehvata viikonloppukaverii huomenna ja sitten meneekin yli viikko ennekun nähdään voi mennä kaksikin. Tai no voihan se olla että ei huomisen jälkeen nähä enää ollenkaan...toivottavasti kuitenkin nähään.
Mä en vaan oikeen tiedä, että pitäskö mun huomenna jotenki ottaa esiin se asia et mitä me tai lähinnä hän meinaa...oon muutamalta miespuoliselta kysyny, että mitä mun pitäs tehä niin ne on käskeny kysyy/sanoo suoraan että mitä mä haluun...että jos viikonloppukaverilla on eri mietteet niin tuleepa kertaheitolla selväks.Mutta kun en haluu ahdistella ja olla tyrkky.
Loputon kehä jota juoksen ympäri.
Hyvä suunnitelma paitsi jos tulee vielä toinen puolikas jossain vaiheessa
...no huh huh, sentään...kiitos isosti sanoistasi ..kato kun rupee ihan vedet kiertämään samantein silmissä...ihan ei oo kyllä tälle päivälle ollut sellaista oloa että tietäisin mitä tekisin ja miten pitää vanhempana toimia..mutta opin tässä koko ajan lisää itestäni ja lapset on kyllä niin mahtavia opettajia vanhemmuuteen .Jos joku niin sinä pystyt kasvattamaan vahvoja, itsenäisiä ja itseensä luottavia nuoria aikuisia! Ei tartte olla yhtään huolissaan
Äläs nyt...sitten vielä se sormus niin tadaa