Ei ole totta, ruotsi alkaa jo 6. luokalla - eikö pakkoruotsin pitänyt loppua kokonaan eikä suinkaan lisääntyä

  • Viestiketjun aloittaja järjetöntä
  • Ensimmäinen viesti
säpäle harmaana
Jos korkeakoulussa on kaksikielisyysvaatimuksia, niin ne voisi poistaa sieltä, missä ne ovat tarpeettomia. Jos kaksikielisyys on tarpeellinen, niin sitä varten voidaan järjestää opetusta. Oma yliopiston ruotsin kurssini oli sitä, että opeteltiin tervehtimään ja esittelemään itsensä. Sellaisen kurssin suorittaminen onnistuu varmasti ilman pakkoruotsiakin. Yhtään ruotsinkielistä oppikirjaa en yliopisto-opinnoissani nähnyt.

Pienillä paikkakunnilla ala-asteella alkavien kielten valinnaisuus on hankala. Yläasteella ongelma on vähäisempi, koska yläasteet ovat yleensä ala-asteen kouluja isompia ja niissä on järjestetty muutoinkin useamman kielen opetusta.

Mielestäni ei ole mikään ongelma, että kieliä on tarjolla vain muutama tai vain kaksi englannin lisäksi.
Tässä nyt on sivutolkulla jauhettu, miten tärkeää on motivaatio ja valinnanvapaus ja perheen omat mahdolliset yhteydet ulkomaille jne. Voiko asia korjaantua todella jos ruotsin lisäksi valittavana on vain yksi tai kaksi kieltä?
 
,,,
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30596835:
Tässä nyt on sivutolkulla jauhettu, miten tärkeää on motivaatio ja valinnanvapaus ja perheen omat mahdolliset yhteydet ulkomaille jne. Voiko asia korjaantua todella jos ruotsin lisäksi valittavana on vain yksi tai kaksi kieltä?
En tiedä, oletko tosiaankin noin typerä vai vain pelkkä trolli...
 
pakko on pakko
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30596820:
Ihan tuosta noin vaan? Itse en näe tuota ihan noin yksinkertaisena, mutta minähän en toki asiasta mitään tiedä.
Ihan tuosta vaan, koska ne ovat jo nytkin syrjiviä. Kun puolet suomalaisista suljettaisiin pelkkien muodollisten (eikä todelliseen tarpeeseen perustuvien) ruotsintaitovaatimuksien perusteella julkisten virkojen ulkopuolelle, olisi kyseessä on sen verran raskas syrjintä, että EU:n taholtakin siihen jo puututtaisiin.
 
vastaan...
Alkuperäinen kirjoittaja säpäle harmaana;30596835:
Tässä nyt on sivutolkulla jauhettu, miten tärkeää on motivaatio ja valinnanvapaus ja perheen omat mahdolliset yhteydet ulkomaille jne. Voiko asia korjaantua todella jos ruotsin lisäksi valittavana on vain yksi tai kaksi kieltä?
Kyllä.
 
viera.s
Pakkoruotsin vastustajat ovat keränneet rahaa voidakseen tiedottaa uudistuksen hyödyistä: http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/pakkoruotsi_kerays-25276

Siitä ei tainnut kuitenkaan olla hyötyä, kun pakkoruotsin kannattajien argumentoinnissa toistuu ihmeelliset salaliittoteoriat, rantahurrittelu ja laatukommentit kuten: "Oletko ihan tyhmä?" "Oletko tosiaan tosiaankin noin typerä vai pelkkä trolli?", "Tyhmä - tyhmempi - pakkoruotsittaja", "Ei pakkoruotsittajien typeryyttä voi näköjään aliarvioida", "Minkä kiven alta löytyy näin idiootteja ihmisiä (viestissä, jossa väitettiin että puoli miljardia ihmistä puhuu ranskaa)" jne...

Luuletteko, että tuolla tyylillä saatte jonkun kannallenne vai onko keskustelun tarkoitsena vain purkaa aggressioita? Minusta on ihan kiva keskustella, minulla ei ole vahvaa kantaa asiaan joten olisin asiaperustein "käännytettävissä", mutta jos tämä keskustelu on jotenkin vaikuttanut, niin siten, että olen todennut pakkoruotsin vastustustajien olevan täysin keskustelukyvyttömiä. Jos tarvitsee turvautua toisten haukkumiseen, minä tulkitsen sen niin, ettei asiaperusteluja edes ole.
 
qieras
Pakkoruotsin vastustajat ovat keränneet rahaa voidakseen tiedottaa uudistuksen hyödyistä: Pakkoruotsin vastustajat alkavat kerätä rahaa linja-autoissa - Kotimaa - Verkkouutiset

Siitä ei tainnut kuitenkaan olla hyötyä, kun pakkoruotsin kannattajien argumentoinnissa toistuu ihmeelliset salaliittoteoriat, rantahurrittelu ja laatukommentit kuten: "Oletko ihan tyhmä?" "Oletko tosiaan tosiaankin noin typerä vai pelkkä trolli?", "Tyhmä - tyhmempi - pakkoruotsittaja", "Ei pakkoruotsittajien typeryyttä voi näköjään aliarvioida", "Minkä kiven alta löytyy näin idiootteja ihmisiä (viestissä, jossa väitettiin että puoli miljardia ihmistä puhuu ranskaa)" jne...

Luuletteko, että tuolla tyylillä saatte jonkun kannallenne vai onko keskustelun tarkoitsena vain purkaa aggressioita? Minusta on ihan kiva keskustella, minulla ei ole vahvaa kantaa asiaan joten olisin asiaperustein "käännytettävissä", mutta jos tämä keskustelu on jotenkin vaikuttanut, niin siten, että olen todennut pakkoruotsin vastustustajien olevan täysin keskustelukyvyttömiä. Jos tarvitsee turvautua toisten haukkumiseen, minä tulkitsen sen niin, ettei asiaperusteluja edes ole.
Eikö sinun mielestä olisi jo korkea aika luopua hyödyttömästä siirtomaavallan aikaisesta jäänteestä, pakkoruotsista, eihän meillä ole enää pakkovenäjääkään?
 
viera.s
Eikö sinun mielestä olisi jo korkea aika luopua hyödyttömästä siirtomaavallan aikaisesta jäänteestä, pakkoruotsista, eihän meillä ole enää pakkovenäjääkään?
Ruotsi ei mielestäni ole hyödytön kieli, vaan yksi tärkeimmistä suomalaisille, huomioiden mm. vienti, matkailu ja yhteispohjoismainen yhteistyö. Jollain alueilla tietysti myös ruotsia äidinkielenään puhuvien palveluiden järjestäminen edellyttää ruotsinkielentaitoisia hoitajia, lääkäreitä jne, mutta se suomenruotsalaiset ei minusta suinkaan ole tärkein syy ruotsin hyödyllisyydelle.

Suuri tai jopa suurin osa ei sitä käytännössä juurikaan tarvitse, mutta vielä epätodennäköisempää on tarve vaikka ranskalle, latinalle, hindille jne. Mutuarviona veikkaisin, että 80 % ihmisistä tarvitsee työelämässä englantia, 30 % ruotsia, 15 % saksaa, 10 % venäjää ja 5 % ranskaa. Muita kieliä vielä harvempi. Nyt monet perustelevat ruotsin valinnaisuutta sillä, että suurin osa ei sitä tarvitse. Uskon, että se on totta. Mutta kuitenkin ihan merkittävä osuus tarvitsee, paljon merkittävämpi kuin muita kieliä englantia lukuun ottamatta.

Muutoksessa pelkään sitä, että ruotsin kielen opiskelu romahtaisi eikä jatkossa olisi riittävästi ruotsinkielentaitoisia henkilöitä työelämän tarpeisiin. Tällainen pelko on tämän keskustelun myötä lisääntynyt, koska monen pakkoruotsin vastustajan asenne ruotsin opiskelua kohtaan on niin vihamielinen. Minusta tilanne olisi ihan ok, jos jatkossa 50 % ikäluokasta opiskelisi B-kielenä ruotsia ja toinen puolikas sitten muita kieliä. Se voisi Suomen kilpailukykyä parantaa. Mutta jos käykin niin, että vain 10-20 % opiskelisi jatkossa ruotsia, muutoksesta olisi lähinnä haittaa. Pakkoruotsin vastustajien parjaamat "rantahurrit" tietysti hyötyisivät. ;)

Minä en ole mikään ruotsifani, enkä todennäköisesti olisi valinnut B-kieleksi ruotsia, jos kieli olisi ollut vapaavalintainen. Varhaisteinit usein pyrkivät erikoiseen ja jänniin valintoihin, eivät järkevään, tavalliseen ja siten "tylsään" vaihtoehtoon. En myöskään tosiaan loistanut ruotsissa, peruskoulussa se oli yksi heikoimmista aineista ja lukiossa muistan keskiarvon olleen 6. Joka oli huonoin todistuksessa. Kirjoitin kuitenkin E:n, koska todellinen taitotaso oli kutosta parempi, mutta numeroa olivat laskeneet mm. poissaolot. Virkamiesruotsista yliopistossa sain tulokseksi tyydyttävät tiedot. Opiskelin ruotsia lähinnä koska oli pakko ja tulokset melko heikkoja. Tätä voisivat siis pakkoruotsin vastustajat käyttää aseena. Kuitenkin nuo melko heikosti sujuneet pakolliset ruotsin opinnot takasivat minulle sellaisen pohjan, että kun ruotsia oikeasti työelämässä tarvittiin, taidot kehittyivät nopeasti ja pystyin ruotsiksi kommunikoimaan niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Minulle ruotsin pakollisuudesta oli hyötyä.

Toinen merkittävä huolenaihe on valinnaisuudesta aiheutuva kustannusten nousu. Tällä hetkellä kun ylimääräisiä resursseja ei oikein ole. Ja jos valinnaisuus toteutetaan resursseja lisäämättä, ei valinnaisuus liene kovinkaan aitoa varsinkaan pienissä kouluissa ja pienillä paikkakunnilla. Tämä asettaa lapset epätasa-arvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella.

Jos uskoisin, että pakkoruotsin vastustajat ovat järkeviä eivätkä suhtautuisi ruotsiin niin negatiivisesti, vaan aidosti huomioisivat ruotsin merkityksen eri ammateissa, viennissä, matkailussa jne. en vastustaisi muutosta. Siltä ei vaan valitettavasti vaikuta, joten pelkään että ruotsin opiskelu voidaan lapselta jopa kieltää, vaikka lapsen toiveammatti olisi sellainen, että kielen opiskelu olisi ehdottoman järkevää.
 
  • Tykkää
Reactions: Asiankannattaja
qieras
Ruotsi ei mielestäni ole hyödytön kieli, vaan yksi tärkeimmistä suomalaisille, huomioiden mm. vienti, matkailu ja yhteispohjoismainen yhteistyö. Jollain alueilla tietysti myös ruotsia äidinkielenään puhuvien palveluiden järjestäminen edellyttää ruotsinkielentaitoisia hoitajia, lääkäreitä jne, mutta se suomenruotsalaiset ei minusta suinkaan ole tärkein syy ruotsin hyödyllisyydelle.

Suuri tai jopa suurin osa ei sitä käytännössä juurikaan tarvitse, mutta vielä epätodennäköisempää on tarve vaikka ranskalle, latinalle, hindille jne. Mutuarviona veikkaisin, että 80 % ihmisistä tarvitsee työelämässä englantia, 30 % ruotsia, 15 % saksaa, 10 % venäjää ja 5 % ranskaa. Muita kieliä vielä harvempi. Nyt monet perustelevat ruotsin valinnaisuutta sillä, että suurin osa ei sitä tarvitse. Uskon, että se on totta. Mutta kuitenkin ihan merkittävä osuus tarvitsee, paljon merkittävämpi kuin muita kieliä englantia lukuun ottamatta.

Muutoksessa pelkään sitä, että ruotsin kielen opiskelu romahtaisi eikä jatkossa olisi riittävästi ruotsinkielentaitoisia henkilöitä työelämän tarpeisiin. Tällainen pelko on tämän keskustelun myötä lisääntynyt, koska monen pakkoruotsin vastustajan asenne ruotsin opiskelua kohtaan on niin vihamielinen. Minusta tilanne olisi ihan ok, jos jatkossa 50 % ikäluokasta opiskelisi B-kielenä ruotsia ja toinen puolikas sitten muita kieliä. Se voisi Suomen kilpailukykyä parantaa. Mutta jos käykin niin, että vain 10-20 % opiskelisi jatkossa ruotsia, muutoksesta olisi lähinnä haittaa. Pakkoruotsin vastustajien parjaamat "rantahurrit" tietysti hyötyisivät. ;)

Minä en ole mikään ruotsifani, enkä todennäköisesti olisi valinnut B-kieleksi ruotsia, jos kieli olisi ollut vapaavalintainen. Varhaisteinit usein pyrkivät erikoiseen ja jänniin valintoihin, eivät järkevään, tavalliseen ja siten "tylsään" vaihtoehtoon. En myöskään tosiaan loistanut ruotsissa, peruskoulussa se oli yksi heikoimmista aineista ja lukiossa muistan keskiarvon olleen 6. Joka oli huonoin todistuksessa. Kirjoitin kuitenkin E:n, koska todellinen taitotaso oli kutosta parempi, mutta numeroa olivat laskeneet mm. poissaolot. Virkamiesruotsista yliopistossa sain tulokseksi tyydyttävät tiedot. Opiskelin ruotsia lähinnä koska oli pakko ja tulokset melko heikkoja. Tätä voisivat siis pakkoruotsin vastustajat käyttää aseena. Kuitenkin nuo melko heikosti sujuneet pakolliset ruotsin opinnot takasivat minulle sellaisen pohjan, että kun ruotsia oikeasti työelämässä tarvittiin, taidot kehittyivät nopeasti ja pystyin ruotsiksi kommunikoimaan niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Minulle ruotsin pakollisuudesta oli hyötyä.

Toinen merkittävä huolenaihe on valinnaisuudesta aiheutuva kustannusten nousu. Tällä hetkellä kun ylimääräisiä resursseja ei oikein ole. Ja jos valinnaisuus toteutetaan resursseja lisäämättä, ei valinnaisuus liene kovinkaan aitoa varsinkaan pienissä kouluissa ja pienillä paikkakunnilla. Tämä asettaa lapset epätasa-arvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella.

Jos uskoisin, että pakkoruotsin vastustajat ovat järkeviä eivätkä suhtautuisi ruotsiin niin negatiivisesti, vaan aidosti huomioisivat ruotsin merkityksen eri ammateissa, viennissä, matkailussa jne. en vastustaisi muutosta. Siltä ei vaan valitettavasti vaikuta, joten pelkään että ruotsin opiskelu voidaan lapselta jopa kieltää, vaikka lapsen toiveammatti olisi sellainen, että kielen opiskelu olisi ehdottoman järkevää.
Olisi kovin suvaitsevaista antaa ihmisten ihan itse päättää mitä kieliä he haluavat kouluissa opiskella. Vai etkö usko ihmisten ihan itse osaavan päättää mikä kielivalikoima on juuri heille itsellensä kaikista paras?
 
Pakkoruotsin poistajat vastustavat sanaa "pakko".

Mut sen pidemmälle se ajatus ei sitten kannakaan.

Pakko on opiskella A ja B- kieltä. A- kieli useimmilla on englanti. Miksi? Ei sen vuoksi, että se olisi pakko, mutta useimmiten se on ainoa vaihtoehto. Kunta kun ei pysty tarjoamaan opetusryhmää espanjalle tai latinalle.

Sama pätee B- kieleen. Kieliä maailmassa on aikas paljon, eikä niit kaikkia peruskoulu pysty tarjoamaan vaihtoehtoina sitten millään.

Eikä se o peruskoulun hommakaan. Vaikka pikkuVili kuinka tahtoisi opiskella espanjaa/viroa/venäjää/filosofiaa/taidehistoriaa, niin peruskoulu missään kunnassa ei pystykykene noita vaihtoehtoja kaikille tasapuolisesti tarjoamaan. Peruskoulun homma on tarjota kaikille sama koulutus.

Niin kauan kuin maa on kaksikielinen, niin sen toisen kielen opiskelu kuuluu yleissivistykseen.
 
viera.s
Olisi kovin suvaitsevaista antaa ihmisten ihan itse päättää mitä kieliä he haluavat kouluissa opiskella. Vai etkö usko ihmisten ihan itse osaavan päättää mikä kielivalikoima on juuri heille itsellensä kaikista paras?
Ihmisten, siis alakouluikäisten lasten? Juu, en usko että lapset osaavat tehdä kovin harkittuja ratkaisuja, vaan kielivalinta heijastaa lähinnä vanhempien asenteita ja kavereiden valintoja.

Vai tarkoitatko näiden lasten vanhempia? Eihän silloin kyse olisi siitä, että ihminen päättää itse, vaan joka tapauksesta asia päätetään hänen puolestaan. Ovatko kaikki vanhemmat ja perheet valistuneita ja perillä eri kielten merkityksestä työelämässä? No eivät varmasti, en siihen varsinkaan tämän keskustelun pohjalta usko.

Minusta koulun tarkoitus on valmentaa lapsia työelämään, osin myös muuhun itsenäiseen elämään. Ei vain tarjota kaikkea kivaa, mitä lapset haluavat. Jos lapset, vieläpä alakouluikäiset lapset, saisivat päättää mitä koulussa opiskellaan, niin taitaisivat jäädä aika vähiin myös esimerkiksi matematiikan ja äidinkielen opinnot, muutamia niistä innostuneita lukuun ottamatta.

Suomen kilpailukyvyn kannalta paras ratkaisu voisi olla, jos selvitettäisiin työelämän kielitarpeita ja sillä perusteella määriteltäisiin kiintiöt eri kielille. Mutta silloin ei kyllä toteutuisi se pakkoruotsin vastustajien peräänkuuluttama vapaavalintaisuus ja toisekseen olisi ongelmana, miten toiveet saataisiin toteutettua tasapuolisesti (ei käytännössä mahdollista) vai eikö niitä huomioitaisi ollenkaan.

En oikeasti tiedä, mikä olisi hyvä ratkaisu. Kuten kirjoitin, jos pakkoruotsin vastustajat olisivat osoittaneet suhtautuvansa järkevästi ja faktat punniten kielen valintaan, voisi vapaavalintaisuus tuottaa ihan hyvän tuloksen. Sen sijaan haukutaan tyhmiksi, idiooteiksi, rantahurreiksi ja RKP:läsiksi kaikki, jotka näkevät ruotsin opiskelussa jotain hyvääkin.
 
qieras
Pakkoruotsin poistajat vastustavat sanaa "pakko".

Mut sen pidemmälle se ajatus ei sitten kannakaan.

Pakko on opiskella A ja B- kieltä. A- kieli useimmilla on englanti. Miksi? Ei sen vuoksi, että se olisi pakko, mutta useimmiten se on ainoa vaihtoehto. Kunta kun ei pysty tarjoamaan opetusryhmää espanjalle tai latinalle.

Sama pätee B- kieleen. Kieliä maailmassa on aikas paljon, eikä niit kaikkia peruskoulu pysty tarjoamaan vaihtoehtoina sitten millään.

Eikä se o peruskoulun hommakaan. Vaikka pikkuVili kuinka tahtoisi opiskella espanjaa/viroa/venäjää/filosofiaa/taidehistoriaa, niin peruskoulu missään kunnassa ei pystykykene noita vaihtoehtoja kaikille tasapuolisesti tarjoamaan. Peruskoulun homma on tarjota kaikille sama koulutus.

Niin kauan kuin maa on kaksikielinen, niin sen toisen kielen opiskelu kuuluu yleissivistykseen.
Ai sun mielestä peruskoulun tehtävä on tasapäistää oppilaat. Kaikille enkkua ja ruotsia. :D

Vai on ruotsi yleissivistävä oppiaine koulussa, kas kummaa kun missään muualla ei opiskella ruotsia yleissivistävässä mielessä, ei edes Ahvenanmaalla.;)

Sä taidat olla kateellinen ja siksi et halua nuorison oppivan maailmankieliä, vaan heidän pitäisi opiskella ruotsia kuten sinäkin olet joutunut tekemään...
 
viera.s
http://ek.fi/wp-content/uploads/Henko-2014.pdf
Kiva kun linkitit tämän. :) Näköjään ruotsin tarve on suurempaa kuin arvioin, sitähän käytetään selvityksen mukaan 47 % yrityksistä. Ja se oli heti englannin jälkeen kakkonen, kuten arvelinkin.

Venäjän merkitys on myllerryksessä, kukaan ei pysty ennakoimaan sen kehittymistä. Kysely on tehty ennen viennin romahdusta, joten venäjän osaamisen kasvutarve ei ainakaan juuri nyt ole ajankohtainen.

Toinen huomionarvoinen asia on ranskan mitätön merkitys, sehän on käytössä vain 2 % yrityksistä. Jokuhan korosti, miten se on sellainen yhdistävä maailmankieli, jonka opiskeluun voidaan vaikka lapset pakottaa, vaikka oikeasti kielistä kiinakin olisi selvästi tärkeämpi.
 
vieras*
Ai sun mielestä peruskoulun tehtävä on tasapäistää oppilaat. Kaikille enkkua ja ruotsia. :D

Vai on ruotsi yleissivistävä oppiaine koulussa, kas kummaa kun missään muualla ei opiskella ruotsia yleissivistävässä mielessä, ei edes Ahvenanmaalla.;)

Sä taidat olla kateellinen ja siksi et halua nuorison oppivan maailmankieliä, vaan heidän pitäisi opiskella ruotsia kuten sinäkin olet joutunut tekemään...
Tällä palstalla väitetään ihmisten olevan milloin mistäkin syystä kateellisia, yleensä silloin kun omat argumentit loppuvat ja ollaan eri mieltä asioista... tässä yhteydessä kateellisuus väite on jo oikea helmi :D

Itseäni harmittaa se, että peruskoulusta poistettiin aikoinaan tasokurssit joiden mukaan esim. englantia ja matematiikkaa 2-3 eri tasolla, joiden alimmilta tasoilta ei voinut jatkaa lukioon ilman lisäsuoritusta.

Poiston jälkeen kaikille opetetaan yhtä vähän, vaikka osa oppilaista voisi lukea huomatatvasti enemmän.
 
  • Tykkää
Reactions: Asiankannattaja
viera.s
http://ek.fi/wp-content/uploads/Henko-2014.pdf
Ruotsin osalta huomiotavaa myös se, että senkin osalta elinkeinoelämä toivoisi parempia taitoja. Edes tällä hetkellä osaaminen ei ole riittävää.

Tässä yksi lainaus:

"Myös ruotsin kieltä tarvitaan usein. Kotkasaari näkeekin, että meille suomalaisille ruotsin kielen taito antaa etulyöntiaseman.
– Olemme ikään kuin saman klubin jäseniä, kun kommunikoimme samalla kielellä. Ruotsia tarvitaan työelämässä ja olemme jopa törmänneet rekrytoinnissa siihen, että hakijoiden ruotsintaidot eivät ilman kertausta riitä työkielen vaatimalle tasolle."

Elinkeinoelämän toive ei siis selvästikään ole se, että ruotsin opiskelu vähenisi. Toiveena on vain, että muihin kieliin panostetaan myös reilusti. Tavoitteena on saada monikielitaitoisia työntekijöitä ja ruotsi on tosiaan englannin jälkeen useiten tarvittu. Sen lisäksi mahdollisimman monen olisi syytä opiskella vahva kolmas vieras kieli, erityistä tarvetta näissä on saksalle, venäjälle, kiinalle ja virolle.
 
Ai sun mielestä ...
"Luetun ymmärtäminen" olis ihan hyvä pakollinen aine peruskouluun.

Mutta tehdään mieliksesi ja otetaan hetkeksi pakkoruotsi pois.

Märkäjärven koulu, luokka x; neljä tahtoo ranskan, neljä venäjän, kaksi viron, kuusi saksan, kolme ruotsin ja viisi espanjan.

Nyt vaan kerrot mitä Märkäjärven koulussa opiskellaan ja miten kunta sen järjestää.
 
pakko on pakko
Elinkeinoelämän toive ei siis selvästikään ole se, että ruotsin opiskelu vähenisi.

"Elinkeinoelämä ajaa pakkoruotsin poistoa"

Elinkeinoelämä ajaa pakkoruotsin poistoa – tulevaisuudessa tarvitaan portugalia - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi


Elinkeinoelämä haluaa tietyn määrän ruotsia HYVIN osaavia. Pakkoruotsilla tätä ei saavuteta. Kaikkien ei tarvitse opiskella ruotsia, vaan tarvetta on myös muiden kielten osaajille.
 
pakko on pakko
"Viime vuonna Ruotsi oli Suomen toiseksi suurin vientimaa liki 10 prosentin osuudellaan. Tänä vuonna Ruotsi on kiilannut jo Suomen tärkeimmäksi vientimarkkinaksi, kun vienti Saksaan ja Venäjälle on köhinyt pahasti.

Mutta silti. Tarvitseeko joka toinen EK:n jäsenyrityksissä työskentelevistä 370 000 työntekijöistä todella hommissaan ruotsin kielen taitoa?

Nej, det gör man inte.

Pakkoruotsia eivät puolla edes pohjoismaiset fuusiot, vaikka moni niin väittääkin. Telia-Soneran, Stora Enson ja Nordean konsernikieli on englanti.

Tullitilastojen lisäksi työnantajien svekomaniaa selittää silkka tottumus. Ruotsin osaamista on totuttu pitämään Suomessa arvokkaana taitona, eivätkä arvot ja perinteet muutu nopeasti.

Maailma hurautti ruotsin ohi

Tietysti suomalaisten on hyvä tuntea ruotsia, Ruotsin markkinoita ja ruotsalaista yhteiskuntaa. Ei tähän missioon kuitenkaan koko yhteiskuntaa tarvitse valjastaa, sillä Ruotsi on kulttuurisesti paljon lähempänä Suomea kuin mikään muu Suomen vientimaista.

Maailmantalouden herruus siirtyy kovaa vauhtia kohti itää ja etelää. Uudet talousmahdit ovat Kiina, Intia ja Brasilia. Venäjän merkitystä suomalaisyrityksille on vaikea korostaa liikaa.

Eikö olisi paljon tärkeämpää tuntea nykyistä paremmin näitä uusia talousmahteja ja keskittyä kieliopinnoissakin suomalaisittain eksoottisempiin kieliin?

Näin ajattelevat ainakin vientiyritykset, joista kolmannes ennakoi tarvitsevansa tulevaisuudessa lisää kiinan ja portugalin osaajia ja neljännes espanjan taitajia."

Pakkoruotsi on pian historiaa - Uutiset - Talouselämä
 
vieras*
"Luetun ymmärtäminen" olis ihan hyvä pakollinen aine peruskouluun.

Mutta tehdään mieliksesi ja otetaan hetkeksi pakkoruotsi pois.

Märkäjärven koulu, luokka x; neljä tahtoo ranskan, neljä venäjän, kaksi viron, kuusi saksan, kolme ruotsin ja viisi espanjan.

Nyt vaan kerrot mitä Märkäjärven koulussa opiskellaan ja miten kunta sen järjestää.
Nykyään muuten on äidinkielentunneilla myös lueten ymmärtämisen testejä, lapsella on ollut niitä muistaakseni 2. luokalta lähtien. Ensin luetaan teksti, jonka jälkeen vastataan aiheeseen liittyviin kysymyksiin.
 
pakko on pakko
Ruotsia tarvitaan työelämässä ja olemme jopa törmänneet rekrytoinnissa siihen, että hakijoiden ruotsintaidot eivät ilman kertausta riitä työkielen vaatimalle tasolle."
Kaikki koulutuksen tasot kattava totalitaristinen pakkoruotsitusjärjestelmä on ollut olemassa nyt yli 40 vuotta, ja silti tilanne on tuo. Olisiko aika myöntää, että pakkoruotsi on väärä tapa tuottaa ruotsinosaajia?
 
viera.s
"Elinkeinoelämä ajaa pakkoruotsin poistoa"

Elinkeinoelämä ajaa pakkoruotsin poistoa – tulevaisuudessa tarvitaan portugalia - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi


Elinkeinoelämä haluaa tietyn määrän ruotsia HYVIN osaavia. Pakkoruotsilla tätä ei saavuteta. Kaikkien ei tarvitse opiskella ruotsia, vaan tarvetta on myös muiden kielten osaajille.
Mutta se tietty määrä on 50 %. Tuossa jutussakin kerrotaan, että 50 % yrityksistä painottaa ruotsin osaamista rekrytointitilanteissa.

Haluatko sinä sulkea lapseltasi 50 % ovista? En minä ainakaan. Varsinkaan en haluaisi lapsen kielitaidon rajoittuvan venäjään, vaikka sille tässä viime vuosina on ollut tarvetta, mutta poliittisen tilanteen epävakauden vuoksi sen kortin varaan en laskisi. Sen sijaan suhteet Ruotsiin ja muihin pohjoismaihin ovat vakaat. Kolmannen kielen kanssa voi tietysti ottaa enemmän riskiä ja jos se osoittautuu tarpeelliseksi, sitä pääsee työelämässä kehittämään.

EK kannattaa ruotsin muuttamista vapaavalintaiseksi "pitkällä aikavälillä", ei juuri nyt. Ja varmasti tuossa on lähtökohtana, että riittävä ruotsin opiskelu kuitenkin turvataan jollain keinoin. Jos tähän keskusteluun osallistuneita pakkoruotsin vastustajia uskoisi, jatkossa juuri kukaan ei opiskelisi ruotsia, koska se on heidän mielestään ihan turha kieli. Ja jos näin ajattelevia on 75 % kuten väitetään, ei ruotsia tosiaan opiskeltaisi tulevaisuudessa riittävästi jos kielen valinta on täysin vapaata.
 
vieras*
"Elinkeinoelämä ajaa pakkoruotsin poistoa"

Elinkeinoelämä ajaa pakkoruotsin poistoa – tulevaisuudessa tarvitaan portugalia - Kotimaa - Uutiset - MTV.fi


Elinkeinoelämä haluaa tietyn määrän ruotsia HYVIN osaavia. Pakkoruotsilla tätä ei saavuteta. Kaikkien ei tarvitse opiskella ruotsia, vaan tarvetta on myös muiden kielten osaajille.
EK ajaa paljon muitakin hienoja asioita kuten: palkkoja pitää alentaa, eläkeikää nostaa, viikkotyöaikaa lisätä ja arkipyhiä vähentää, puhumattakaan sairasloman karenssista. :D

Elinkeinoel
 
pakko on pakko
Mutta se tietty määrä on 50 %. Tuossa jutussakin kerrotaan, että 50 % yrityksistä painottaa ruotsin osaamista rekrytointitilanteissa.
Lainaus yltä:

"Tarvitseeko joka toinen EK:n jäsenyrityksissä työskentelevistä 370 000 työntekijöistä todella hommissaan ruotsin kielen taitoa?

Nej, det gör man inte.

Pakkoruotsia eivät puolla edes pohjoismaiset fuusiot, vaikka moni niin väittääkin. Telia-Soneran, Stora Enson ja Nordean konsernikieli on englanti.

Tullitilastojen lisäksi työnantajien svekomaniaa selittää silkka tottumus. Ruotsin osaamista on totuttu pitämään Suomessa arvokkaana taitona, eivätkä arvot ja perinteet muutu nopeasti."


Ruotsin taitoa on totuttu siis vaatimaan, koska kaikki ovat sitä lukeneet. Kun pakkoruotsi poistuu, vaatimukset muuttuvat realistisemmiksi eli todellisten tarpeiden mukaisiksi.
 
säpäle harmaana
"Viime vuonna Ruotsi oli Suomen toiseksi suurin vientimaa liki 10 prosentin osuudellaan. Tänä vuonna Ruotsi on kiilannut jo Suomen tärkeimmäksi vientimarkkinaksi, kun vienti Saksaan ja Venäjälle on köhinyt pahasti.

Mutta silti. Tarvitseeko joka toinen EK:n jäsenyrityksissä työskentelevistä 370 000 työntekijöistä todella hommissaan ruotsin kielen taitoa?

Nej, det gör man inte.

Pakkoruotsia eivät puolla edes pohjoismaiset fuusiot, vaikka moni niin väittääkin. Telia-Soneran, Stora Enson ja Nordean konsernikieli on englanti.

Tullitilastojen lisäksi työnantajien svekomaniaa selittää silkka tottumus. Ruotsin osaamista on totuttu pitämään Suomessa arvokkaana taitona, eivätkä arvot ja perinteet muutu nopeasti.

Maailma hurautti ruotsin ohi

Tietysti suomalaisten on hyvä tuntea ruotsia, Ruotsin markkinoita ja ruotsalaista yhteiskuntaa. Ei tähän missioon kuitenkaan koko yhteiskuntaa tarvitse valjastaa, sillä Ruotsi on kulttuurisesti paljon lähempänä Suomea kuin mikään muu Suomen vientimaista.

Maailmantalouden herruus siirtyy kovaa vauhtia kohti itää ja etelää. Uudet talousmahdit ovat Kiina, Intia ja Brasilia. Venäjän merkitystä suomalaisyrityksille on vaikea korostaa liikaa.

Eikö olisi paljon tärkeämpää tuntea nykyistä paremmin näitä uusia talousmahteja ja keskittyä kieliopinnoissakin suomalaisittain eksoottisempiin kieliin?

Näin ajattelevat ainakin vientiyritykset, joista kolmannes ennakoi tarvitsevansa tulevaisuudessa lisää kiinan ja portugalin osaajia ja neljännes espanjan taitajia."

Pakkoruotsi on pian historiaa - Uutiset - Talouselämä
Ja sinä ihan vilpittömästi uskot, että pakkoruotsin poistamisen ja näiden tämän ketjun visioiden kautta suomeen tulee kiinan, espanjan ja portugalin osaajia? Jos niitä koulussa valittavia kieliä olisi kolme tai neljä, niin miten ihmeessä meillä olisikin yhtäkkiä kymmenen eri kielen osaajia.

Ei tosiaan taivu tälle tyhmälle pakkoruotsifanittajatrollille nyt tällainen matematiikka. Yhdessä paikassa sanotaan, että kieliä tarvitaan elinkeinoelämässä lähemmäs kymmenen (englanti, ruotsi, saksa, venäjä, ranska, espanja, portugali, kiina), mutta kuitenkin kun puhutaan pakkoruotsin poistosta ja kielivalikoiman lisäämisestä väitetään, että kolme tai neljäkin kieltä riittää.
 
  • Tykkää
Reactions: Asiankannattaja
jjjgffd
"Luetun ymmärtäminen" olis ihan hyvä pakollinen aine peruskouluun.

Mutta tehdään mieliksesi ja otetaan hetkeksi pakkoruotsi pois.

Märkäjärven koulu, luokka x; neljä tahtoo ranskan, neljä venäjän, kaksi viron, kuusi saksan, kolme ruotsin ja viisi espanjan.

Nyt vaan kerrot mitä Märkäjärven koulussa opiskellaan ja miten kunta sen järjestää.
Sun vastaus tähän sun itse luomaan ongelmaan on pakkoruotsi. :D
 

Yhteistyössä