Oletko sinä ihan tosissasi? Ja ihan tahtomattasi matkit R-vikaa... Ihmisen kanssa saa nauraa jollekin hänen ominaisuudelleen, mutta luulisi sen nyt olevan aikuiselle ihmiselle selvää, ettei toisen puutteille saa yksipuolisesti naureskella. Murre on sitä paitsi eri asia kuin R-vika, murrehan on vain yksilöllinen ominaisuus ilman negatiivista kaikua, mutta R-vika on jo nimitykseltään "vika" jota yritetään useimmiten korjata, joten ihmiselle se voi olla hyvinkin herkkä paikka. Toisin kuin murre. Eikä toki murteenkaan perusteella ketään saa kiusata, mutta sitä voi vapaammin kommentoida kuin ääntämisvirhettä.
En minä ole sitä mieltä, että vain toisen osapuolen kokemus merkitsisi ja kiusaamiseksi voitaisiin sen perusteella luokitella myös käytös, joka on yleisten normien mukaan täysin hyväksyttävää. Otetaanpa tämä sininen huppari esimerkiksi.
Jos lapsen hupparia tai sen väriä haukutaan rumaksi, ehkä samalla jopa sille naureskellen, kyse on selvästä kiusaamisesta.
Jos taas lapsen kaveri sanoo lapselle, "minun mielestäni sininen on ruma väri" ja toinen pahoittaisi siitä mielensä, en silti ihan suoranaiseksi kiusaamiseksi tuota luokittelisi. Mielipiteensä tuohon tyyliin laukova lapsi kaipaisi kuitenkin opetusta siitä, millä tavalla ja missä tilanteessa niitä mielipiteitä on soveliasta julistaa, koska tuollainen on epäkohteliasta ja voi mahdollisesti pahoittaa toisen mielen, vaikka ei olisikaan tarkoitus kiusata. Toistuessaan tuontyylinen kommentointi voisi olla ihan tarkoituksellistakin kiusaamista, ensimmäisellä kerralla menisi ajattelemattomuuden piikkiin.
Mutta jos kommentti olisikin vain sellainen, että toisella lapsella on punainen huppari ja hän sanoisi "minä tykkään enemmän punaisesta väristä" ja toinen siitäkin pahoittaisi mielensä, en vaatisi "kiusaajalta" anteeeksipyyntöä enkä häntä edes puhutteluun ottaisi, vaan olisi olennaisempaa keskittyä siedättämään mielensä pahoittanutta siihen, että kaikki eivät voi olla hänen kanssaan samaa mieltä ja erilaiset mielipiteet ovat sallittuja.
