[QUOTE="Purppura";29076532]En näkisi tuota mallia hyvänä, yritystenkin on ''maksettava'' jotakin työntekijästä, ei kuitenkaan rahaa välttämättä. Suomessa on näyttötutkinto järjestelmä, työtön voisi tehdä osan aikaa hanttihommia (esim sitä puistotyötä) mutta osan toiminnasta olisi oltava kouluttavaa joka tähtäisi näyttötutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Tällä tavalla saataisiin oikeasti ihmisiä joilla olisi useamman alan osaamista.
Pidemmällä aikavälillä tämä lisäisi työllistymistä ja kenties myös yrityksiä.[/QUOTE]
Mutta tuolla tavalla saataisiin suurempi osa työelämään. Myöhemmin ihmisten mentyä eläkkeelle ja työvoimapulan tullessa meillä olisi kokenutta työvoimaa ja voisimme nostaa tunteja taas ylös.
Pidemmällä aikavälillä tämä lisäisi työllistymistä ja kenties myös yrityksiä.[/QUOTE]
Mutta tuolla tavalla saataisiin suurempi osa työelämään. Myöhemmin ihmisten mentyä eläkkeelle ja työvoimapulan tullessa meillä olisi kokenutta työvoimaa ja voisimme nostaa tunteja taas ylös.
hihii
OLUMNI
Työttömät, yhteiskunnan selkäranka
6.10.2013 11:19 56
Tommi Uschanov
Keskustelu työttömyyskorvausta saavien työvelvollisuudesta ei tänä syksynä tunnu laantuvan. Kukaan ei silti ole vieläkään tuonut mukaan näkökohtaa, jonka itse miellän olennaisimmaksi. Sille on antanut muotoilun kanadalainen filosofi Brian Zamulinski.
Hänen mukaansa työttömät ansaitsevat syvää kiitollisuutta, koska koko yhteiskunnan kitkaton toiminta nojaa heidän työttömyyteensä.
Makrotaloustieteen keskeisiä käsitteitä on niin kutsuttu tasapainotyöttömyys. Se tarkoittaa alinta työttömyyden tasoa, joka ei aiheuta inflaation kiihtymistä.
Jos talous saavuttaa täystyöllisyyden, yritysten on maksettava suurempia palkkoja saadakseen houkutelluksi työvoimaa. Tämän jälkeen yritykset nostavat tuotteittensa hintoja, jotta voivat kompensoida palkankorotusten aiheuttamat menetykset. Yleinen kustannustaso nousee, jolloin rahan arvo laskee eli tapahtuu inflaatiota.
Vaikka poliitikot usein sanovat vähintäänkin haaveilevansa "työttömyyden poistamisesta", talouspolitiikan tavoitetilana ei nykyään ole täystyöllisyys vaan juuri tasapainotyöttömyys. Täystyöllisyyteen ollaan tahallaan edes pyrkimättä, koska se aiheuttaisi liikaa inflaatiota.
Tavoitteena on siis, että työvoimasta on aina ylitarjontaa tietty minimimäärä myös silloin, kun taloudella menee hyvin. Tarkka luku vaihtelee maasta toiseen, mutta on aina vähintään muutamia prosentteja. Siten jopa Itävallassa, jonka pienestä työttömyydestä puhuin tällä palstalla pari kuukautta sitten, on lähes viisi prosenttia työvoimasta vailla työtä.
Tällöin poliitikot eivät voi sosiaalipolitiikassaan uskottavasti syyllistää työttömiä omasta työttömyydestään, koska he ovat talouspolitiikallaan välillisesti aiheuttaneet tämän saman työttömyyden.
Mutta Zamulinskin argumentti ei jää tähän. Hän kiinnittää huomiota myös siihen, miksi inflaation vastustaminen sitten on niin tärkeää: siksi, että kiihtyessään inflaatio vaarantaisi koko yhteiskunnan perustan. Historiassahan on tästä dramaattisia esimerkkejä: 1920-luvun Saksa, 1940-luvun Unkari, tämän päivän Zimbabwe.
Tasapainotyöttömyyden ylläpito ei ole vain poliittinen valinta, joka nostaa inflaation torjunnan tärkeämmäksi kuin täystyöllisyyden. Muunlaista valintaa ei pitkällä aikavälillä ehkä voisi edes tehdä.
Työttömyys turvaa näin huomaamatta koko markkinatalouden olemassaolon. Tällöin ne, jotka ovat kulloinkin työttömiä, ovat oikeutettuja korvaukseen siitä, että he työttömyydellään pitävät yhteiskuntaa pystyssä. Se, että osa ihmisistä ei tee työtä, on omalla tavallaan yhtä välttämätöntä talouden menestykselle kuin se, että muut taas tekevät työtä.
Logiikka on sama kuin vaikkapa maa-alueen pakkolunastuksessa. Yhteiskunnan kokonaisetu vaatii, että joidenkin yksityisten ihmisten etu kärsii, ja heidän kuuluu saada kunnollinen rahallinen korvaus tästä kärsimyksestä. Hyötyjä maksakoon.
Nyt joku voisi huomauttaa, että kaikki työttömät eivät ehkä ole työhaluisia. Tällöin he eivät todellisuudessa lisää työvoiman ylitarjontaa eivätkä siten myöskään auta inflaation torjunnassa. Mutta työhalun aitoutta ei voi mitata muuten kuin järjestämällä työtä. Ja kuten todettu, talouspolitiikan maalina on, ettei sitä järjesty yhtä aikaa kaikille.
Tämä kaikki on tietenkin täysin vastakkaista sellaiselle suositulle moraaliajattelulle, joka korostaa työn arvoa yli kaiken. Mutta jos uskomme tasapainotyöttömyyden teoriaan, kuten taloustieteen valtavirta tekee, kyse on yksinkertaisesti tieteellisistä faktoista.
Kirjoittaja on tietokirjailija ja esseisti.
tommi.uschanov@gmail.com
Työttömät, yhteiskunnan selkäranka
6.10.2013 11:19 56
Tommi Uschanov
Keskustelu työttömyyskorvausta saavien työvelvollisuudesta ei tänä syksynä tunnu laantuvan. Kukaan ei silti ole vieläkään tuonut mukaan näkökohtaa, jonka itse miellän olennaisimmaksi. Sille on antanut muotoilun kanadalainen filosofi Brian Zamulinski.
Hänen mukaansa työttömät ansaitsevat syvää kiitollisuutta, koska koko yhteiskunnan kitkaton toiminta nojaa heidän työttömyyteensä.
Makrotaloustieteen keskeisiä käsitteitä on niin kutsuttu tasapainotyöttömyys. Se tarkoittaa alinta työttömyyden tasoa, joka ei aiheuta inflaation kiihtymistä.
Jos talous saavuttaa täystyöllisyyden, yritysten on maksettava suurempia palkkoja saadakseen houkutelluksi työvoimaa. Tämän jälkeen yritykset nostavat tuotteittensa hintoja, jotta voivat kompensoida palkankorotusten aiheuttamat menetykset. Yleinen kustannustaso nousee, jolloin rahan arvo laskee eli tapahtuu inflaatiota.
Vaikka poliitikot usein sanovat vähintäänkin haaveilevansa "työttömyyden poistamisesta", talouspolitiikan tavoitetilana ei nykyään ole täystyöllisyys vaan juuri tasapainotyöttömyys. Täystyöllisyyteen ollaan tahallaan edes pyrkimättä, koska se aiheuttaisi liikaa inflaatiota.
Tavoitteena on siis, että työvoimasta on aina ylitarjontaa tietty minimimäärä myös silloin, kun taloudella menee hyvin. Tarkka luku vaihtelee maasta toiseen, mutta on aina vähintään muutamia prosentteja. Siten jopa Itävallassa, jonka pienestä työttömyydestä puhuin tällä palstalla pari kuukautta sitten, on lähes viisi prosenttia työvoimasta vailla työtä.
Tällöin poliitikot eivät voi sosiaalipolitiikassaan uskottavasti syyllistää työttömiä omasta työttömyydestään, koska he ovat talouspolitiikallaan välillisesti aiheuttaneet tämän saman työttömyyden.
Mutta Zamulinskin argumentti ei jää tähän. Hän kiinnittää huomiota myös siihen, miksi inflaation vastustaminen sitten on niin tärkeää: siksi, että kiihtyessään inflaatio vaarantaisi koko yhteiskunnan perustan. Historiassahan on tästä dramaattisia esimerkkejä: 1920-luvun Saksa, 1940-luvun Unkari, tämän päivän Zimbabwe.
Tasapainotyöttömyyden ylläpito ei ole vain poliittinen valinta, joka nostaa inflaation torjunnan tärkeämmäksi kuin täystyöllisyyden. Muunlaista valintaa ei pitkällä aikavälillä ehkä voisi edes tehdä.
Työttömyys turvaa näin huomaamatta koko markkinatalouden olemassaolon. Tällöin ne, jotka ovat kulloinkin työttömiä, ovat oikeutettuja korvaukseen siitä, että he työttömyydellään pitävät yhteiskuntaa pystyssä. Se, että osa ihmisistä ei tee työtä, on omalla tavallaan yhtä välttämätöntä talouden menestykselle kuin se, että muut taas tekevät työtä.
Logiikka on sama kuin vaikkapa maa-alueen pakkolunastuksessa. Yhteiskunnan kokonaisetu vaatii, että joidenkin yksityisten ihmisten etu kärsii, ja heidän kuuluu saada kunnollinen rahallinen korvaus tästä kärsimyksestä. Hyötyjä maksakoon.
Nyt joku voisi huomauttaa, että kaikki työttömät eivät ehkä ole työhaluisia. Tällöin he eivät todellisuudessa lisää työvoiman ylitarjontaa eivätkä siten myöskään auta inflaation torjunnassa. Mutta työhalun aitoutta ei voi mitata muuten kuin järjestämällä työtä. Ja kuten todettu, talouspolitiikan maalina on, ettei sitä järjesty yhtä aikaa kaikille.
Tämä kaikki on tietenkin täysin vastakkaista sellaiselle suositulle moraaliajattelulle, joka korostaa työn arvoa yli kaiken. Mutta jos uskomme tasapainotyöttömyyden teoriaan, kuten taloustieteen valtavirta tekee, kyse on yksinkertaisesti tieteellisistä faktoista.
Kirjoittaja on tietokirjailija ja esseisti.
tommi.uschanov@gmail.com
"vieras"
Tämä olisi yksi vaihtoehto. Eikös siitä muuten ole tehty jotain tutkimuksiakin, että 6 tunnin päivätyössä työn tuottavuus on sama (tai jopa nousee), mitä 8 tunnin päivässä? Tämä koska ei ole niin paljon taukoja ja ihminen jaksaa olla keskittynyt työntekoon paremmin, jolloin myös työteho nousee.
Muistan joskus jostain lukeneeni, että jossain suomalaisessa tehtaassa vuorotyö muutettiin 4 -vuorotyöksi ja kaikilla oli 6 tunnin vuorot. Kuukausittaiset työtunnit vähenivät, palkat pysyi samana, työteho nousi ja yrityksen tuottavuus nousi. Kaikki tykkäsivät, mutta jotain ongelmia aiheutti kuulemma työaikalaki ja ammattiliitot.
^^^
Ei se silti poista työttömien velvollisuutta korvata työllä yhteiskunnan antaman tulonsiirron..
"vieras"
En yksin minä, vaan myös psykologia ja käyttäymistieteet ovat tätä mieltä.
kjnlk.,
Mä olen ollut vaikeasti masentunut ja arvatkaas mitä asiantuntijatr hoitolaitoksessa laittoivat tekemään? TÖITÄ. Pikkuhiljaa sain teininä sitten otteen elämästä ja tämän jälkeen olen ollut työelämästä pois vain alle 2v lasten syntymien takia. 
Minulle laitettiin mm pihatöitä, keittiöapua ja aakkostusta, sain pientä palkkaa siitä. Se oli kaikista paras apu, ettei annettu maata ja valittaa siinä omassa sumussa.
Minulle laitettiin mm pihatöitä, keittiöapua ja aakkostusta, sain pientä palkkaa siitä. Se oli kaikista paras apu, ettei annettu maata ja valittaa siinä omassa sumussa.
"vieras"
Olen pahoillani, että näet asian niin. Lähden täysin jokaisen ihmisen omasta henkilökohtaisesta hyvinvoinnista. Minua ei ärsytä "Tatun loisiminen" veronmaksajan näkökannasta, vaan puhtaasti olen huolissani hänen omasta mielenterveydestä. Häntä tulisi auttaa, eikä mahdollistaa tuota hänen oman elämänsä ja terveytensä tuhoamista. Välillä lääkkeet vain maistuvat pahalta, mutta niitä on silti otettava mikäli parantua haluaa.
"vieras"
Juuri tätä minä olen koko ajan tarkoittanut. Teini on vielä helppo ns. pakottaa, mutta sama pakko pätisi Tatuun, mikäli ei mahdollistettaisi hänen itseään vahingoittavaa toimintaa.Mä olen ollut vaikeasti masentunut ja arvatkaas mitä asiantuntijatr hoitolaitoksessa laittoivat tekemään? TÖITÄ. Pikkuhiljaa sain teininä sitten otteen elämästä ja tämän jälkeen olen ollut työelämästä pois vain alle 2v lasten syntymien takia.
Minulle laitettiin mm pihatöitä, keittiöapua ja aakkostusta, sain pientä palkkaa siitä. Se oli kaikista paras apu, ettei annettu maata ja valittaa siinä omassa sumussa.
Ps. Hienoa, että olet saanut elämäsi takaisin!
hihii
[QUOTE="vieras";29076594]En yksin minä, vaan myös psykologia ja käyttäymistieteet ovat tätä mieltä.[/QUOTE]
Ei asia ole kovin yksinkertainen ainakaan tuon alla olevan thl:n tutkimuksen mukaan. Suoraan ei sanottu yhteenveodssa että olisi hyötyä. Työllistymiselle ei ole mitään hyötyä leikkitöistä. Se sanottiin kyllä melko suoraan.
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/c7db7901-6ac7-422b-b09f-b62c88a3737a
Ei asia ole kovin yksinkertainen ainakaan tuon alla olevan thl:n tutkimuksen mukaan. Suoraan ei sanottu yhteenveodssa että olisi hyötyä. Työllistymiselle ei ole mitään hyötyä leikkitöistä. Se sanottiin kyllä melko suoraan.
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/c7db7901-6ac7-422b-b09f-b62c88a3737a
"vieras"
Tasapainotyöttömyyttä tulee väkisinkin, vaikka loisimista ei mahdollistettaisi.
"vieras"
Ei työllistymiselle, mutta mielenterveydelle on työnteosta hyötyä.
sama...
[QUOTE="vieras";29076628]Juuri tätä minä olen koko ajan tarkoittanut. Teini on vielä helppo ns. pakottaa, mutta sama pakko pätisi Tatuun, mikäli ei mahdollistettaisi hänen itseään vahingoittavaa toimintaa.
Ps. Hienoa, että olet saanut elämäsi takaisin![/QUOTE]
Jep, se oli ihan uskomatonta kuinka yhtäkkiä elämä vaan vähitellen kirkastui, kun oli edes jokin "pakko" touhuta jotain. Aluksi se sängystä patistaminen minulle kuuluviin pihahommiin tuntui rääkkäävän raskaalta, mutta elämään tuli rutiinia ja kas, ei mennyt kovinkaan kauaa kun aloin taas hymyillä.
Ps. Hienoa, että olet saanut elämäsi takaisin!
[/QUOTE]Jep, se oli ihan uskomatonta kuinka yhtäkkiä elämä vaan vähitellen kirkastui, kun oli edes jokin "pakko" touhuta jotain. Aluksi se sängystä patistaminen minulle kuuluviin pihahommiin tuntui rääkkäävän raskaalta, mutta elämään tuli rutiinia ja kas, ei mennyt kovinkaan kauaa kun aloin taas hymyillä.
hihii
[QUOTE="vieras";29076594]En yksin minä, vaan myös psykologia ja käyttäymistieteet ovat tätä mieltä.[/QUOTE]
Ihminen tuntee varmasti itsensä arvokkaaksi, jos käy töissä ja tekee niin arvokasta työtä että joutuu lisäksi kerjäämään toimeentulotukea. varmasti itsetunto nousee kohisten ja jaksaa taas ottaa 1000000 kieltävää vastausta työpaikkahakemuksiin.
Jos näin on, niin miksi sinä et anna jollekin loiselle työpaikkaasi ja ala työttömäksi ja tee samalla puistotöitä?
Ihminen tuntee varmasti itsensä arvokkaaksi, jos käy töissä ja tekee niin arvokasta työtä että joutuu lisäksi kerjäämään toimeentulotukea. varmasti itsetunto nousee kohisten ja jaksaa taas ottaa 1000000 kieltävää vastausta työpaikkahakemuksiin.
Jos näin on, niin miksi sinä et anna jollekin loiselle työpaikkaasi ja ala työttömäksi ja tee samalla puistotöitä?
"vieras"
En halua väitellä asiasta kanssasi. Ja mitä ehdotukseesi tulee, olen itse asiassa melkein jo tehnytkin niin.
Olen nimittäin kotihoidontuella ja toimin samalla vanhusten vapaaehtoistyöntekijänä.
hihii
Sitten kun tulee taloudellisia vaikeuksia ja työttömyyden uhka, ja joku vetää itsensä hirteen ja ampuu perheensä, välttyäkseen teidän mukavien ihmisten paheksunnalta, taas media vetää lööpit ja taas saatte tutntea paremmuutta kun te ette olleet heikkoja.
hihii
[QUOTE="vieras";29076671]En halua väitellä asiasta kanssasi. Ja mitä ehdotukseesi tulee, olen itse asiassa melkein jo tehnytkin niin. Olen nimittäin kotihoidontuella ja toimin samalla vanhusten vapaaehtoistyöntekijänä. [/QUOTE]
Jep. Ja miehesi on yrittäjä ja hyötyy miljoonien työvoimareservistä ja sitä kautta sinäkin?
Olen nimittäin kotihoidontuella ja toimin samalla vanhusten vapaaehtoistyöntekijänä. [/QUOTE]Jep. Ja miehesi on yrittäjä ja hyötyy miljoonien työvoimareservistä ja sitä kautta sinäkin?
[QUOTE="vieras";29076575]Tämä olisi yksi vaihtoehto. Eikös siitä muuten ole tehty jotain tutkimuksiakin, että 6 tunnin päivätyössä työn tuottavuus on sama (tai jopa nousee), mitä 8 tunnin päivässä? Tämä koska ei ole niin paljon taukoja ja ihminen jaksaa olla keskittynyt työntekoon paremmin, jolloin myös työteho nousee.
Muistan joskus jostain lukeneeni, että jossain suomalaisessa tehtaassa vuorotyö muutettiin 4 -vuorotyöksi ja kaikilla oli 6 tunnin vuorot. Kuukausittaiset työtunnit vähenivät, palkat pysyi samana, työteho nousi ja yrityksen tuottavuus nousi. Kaikki tykkäsivät, mutta jotain ongelmia aiheutti kuulemma työaikalaki ja ammattiliitot.[/QUOTE]
Noinhan se oli, mutta palkkojen ei minusta tarvitsisi pysyä samana muutoksessa. Kuukausipalkkaa voisi tiputtaa ainakin 10%
Muistan joskus jostain lukeneeni, että jossain suomalaisessa tehtaassa vuorotyö muutettiin 4 -vuorotyöksi ja kaikilla oli 6 tunnin vuorot. Kuukausittaiset työtunnit vähenivät, palkat pysyi samana, työteho nousi ja yrityksen tuottavuus nousi. Kaikki tykkäsivät, mutta jotain ongelmia aiheutti kuulemma työaikalaki ja ammattiliitot.[/QUOTE]
Noinhan se oli, mutta palkkojen ei minusta tarvitsisi pysyä samana muutoksessa. Kuukausipalkkaa voisi tiputtaa ainakin 10%
Nykyisin on yhä useampia jotka eivät jää sängynpohjalle vaan toteuttavat itseään työttömyydestä huolimatta.
"vieras"
Miksi palkkaa pitäisi tiputtaa, kun yhtiön tuottavuus on pysynyt samana tai jopa noussut?
"Purppura"
Kommentoin vissiin väärään. Tuo työajan lyhentäminen olisi nykytilanteessa hyvä malli. Kommentoin vain siihen että jos ihminen haravoi 8 tai 6 tuntia pihaa ei se työkyky siinä kummoisesti kasva. Tavoitteita pitää olla.
"vieras"
[QUOTE="vieras";29076769]Miksi palkkaa pitäisi tiputtaa, kun yhtiön tuottavuus on pysynyt samana tai jopa noussut?[/QUOTE]
Vielä lisäyksenä tähän, että äidilläni esim. käy tällä hetkellä siivooja, joka tekee kahdessa tunnissa parempaa siivousjälkeä, mitä edelliset kaksi siivoojaa tekivät neljässä tunnissa. Äitini maksaa tälle nykyiselle siivoojalle aivan saman kertataksan ja toivoo, että siivooja ei ikinä "jättäisi" häntä. Keittääpä hän aina tällä naiselle kahvitkin, ja kahvinjuonnista huolimatta siivooja on käsittämättömän tehokas. Olen joskus ollut todistamassa tätä siivoustehokkuutta ja täytyy myöntää, että hiki tulee jo pelkästään katsomalla... Mielestäni äitini siivooja ansaitsee täysin saman palkan ja kahvit päälle, mitä aikaisemmat siivoojat.
Vielä lisäyksenä tähän, että äidilläni esim. käy tällä hetkellä siivooja, joka tekee kahdessa tunnissa parempaa siivousjälkeä, mitä edelliset kaksi siivoojaa tekivät neljässä tunnissa. Äitini maksaa tälle nykyiselle siivoojalle aivan saman kertataksan ja toivoo, että siivooja ei ikinä "jättäisi" häntä. Keittääpä hän aina tällä naiselle kahvitkin, ja kahvinjuonnista huolimatta siivooja on käsittämättömän tehokas. Olen joskus ollut todistamassa tätä siivoustehokkuutta ja täytyy myöntää, että hiki tulee jo pelkästään katsomalla...
Mielestäni äitini siivooja ansaitsee täysin saman palkan ja kahvit päälle, mitä aikaisemmat siivoojat. [QUOTE="vieras";29076795]Vielä lisäyksenä tähän, että äidilläni esim. käy tällä hetkellä siivooja, joka tekee kahdessa tunnissa parempaa siivousjälkeä, mitä edelliset kaksi siivoojaa tekivät neljässä tunnissa. Äitini maksaa tälle nykyiselle siivoojalle aivan saman kertataksan ja toivoo, että siivooja ei ikinä "jättäisi" häntä. Keittääpä hän aina tällä naiselle kahvitkin, ja kahvinjuonnista huolimatta siivooja on käsittämättömän tehokas. Olen joskus ollut todistamassa tätä siivoustehokkuutta ja täytyy myöntää, että hiki tulee jo pelkästään katsomalla... Mielestäni äitini siivooja ansaitsee täysin saman palkan ja kahvit päälle, mitä aikaisemmat siivoojat. [/QUOTE]
Urakkapalkkaus on tehokkainta.
Mielestäni äitini siivooja ansaitsee täysin saman palkan ja kahvit päälle, mitä aikaisemmat siivoojat. [/QUOTE]Urakkapalkkaus on tehokkainta.