Kaksiosaiset sukunimet, älyttömyyden huippu!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lunatic
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="Vieras";28054245]Tämä on just tätä kun mä en halua! Miksi se mies ei voinut ottaa sun sukunimeä, niin lapsilla ja koko perheellä olisi ollut sama sukunimi?! Sullahan on nyt eri sukunimi kun miehelläsi ja lapsillasi, koska sinulla on se typerä kaksoisnimi, josta mulle ainakin tulee mieleen että olet mennyt naimisiin miehen kanssa jolla on ennestään lapsia ja sinä olet tullut myöhemmin kuvioihin....[/QUOTE]

Mun mies ei halunnut mun sukunimeä yhtään sen enempää kuin minäkään sen. :) Ja tässä asiassa tehtiin (vuosien vääntämisen jälkeen) kompromissi. Minä annoin periksi tässä, mies sitten toisessa asiassa. Elämä on. Joskus on tehtävä kompromisseja, aina ei voi olettaa saavansa vain oman tahtonsa läpi.
 
  • Tykkää
Reactions: Phoebsi
Jos äidillä tai vaikka sillä isällä on kaksoisnimi sillä perusteella ettei halua vaihtaa omaa nimeään, mutta silti haluaa että lapsilla on sama sukunimi niin miksi äiti ei voi pitää omaa nimeään ja lapsille sama sukunimi?!
Eihän lapsilla tai koko perheellä ole sillon sama sukunimi jos äiti on Kurppa-Virtanen ja mies ja lapset Virtanen, äidillähän on etu sukunimi tuossa tapauksessa!
 
Eipä omalla kohdalla ollut kyse mistään tasa-arvosta tai fiksummaksi itsensä tuntemisesta. Päinvastoin ensimmäiset pari vuotta suoraan sanottuna veetutti kirjoittaa joka paikkaan pitkää pötköä nimiä.. :D

Mutta.. isäni kuoleman johdosta halusin kunnioittaa sukunimeäni ja pitää sen mukana elämässäni. Asiaan liittyi paljon muutakin kuin pelkkä kuolema, mutta se on jo toinen tarina. Mieheni taas ei hyväksynyt oman sukunimensä vaihtoa minun sukunimeeni. Appivanhemmat oli saada jo ehdotuksesta sydärin. Kompromissina otin sitten molemmat.

Joskus pitää jo avioliiton alkumetreillä vääntää ja opetella sovittelua sekä riitelemään ns.rakentavasti ( köh köh ). Välttyy paljolta myöhemmin.. voi sitten hetkutella joo "meillä ei kyllä ihmeemmin ole sukset ristissä vielä yli 10 vuoden jälkeenkään ja lakanat pöllyää.." ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kärppänä heinälatoon;28054271:
Mun mies ei halunnut mun sukunimeä yhtään sen enempää kuin minäkään sen. :) Ja tässä asiassa tehtiin (vuosien vääntämisen jälkeen) kompromissi. Minä annoin periksi tässä, mies sitten toisessa asiassa. Elämä on. Joskus on tehtävä kompromisseja, aina ei voi olettaa saavansa vain oman tahtonsa läpi.


No tässä ei pitäisi olla haluamisesta kiinni vaan jos haluaa että on sama nimi kuin lapsilla niin ei se kaksoisnimi ole sama kun se lasten isältä saatu sukunimi! :(
 
[QUOTE="Vieras";28054279]Jos äidillä tai vaikka sillä isällä on kaksoisnimi sillä perusteella ettei halua vaihtaa omaa nimeään, mutta silti haluaa että lapsilla on sama sukunimi niin miksi äiti ei voi pitää omaa nimeään ja lapsille sama sukunimi?!
Eihän lapsilla tai koko perheellä ole sillon sama sukunimi jos äiti on Kurppa-Virtanen ja mies ja lapset Virtanen, äidillähän on etu sukunimi tuossa tapauksessa![/QUOTE]

Noin miljoonannen kerran: Halusin että meillä kaikilla on yhteinen nimi. Ollaan samaa perhettä eikä kukaan ole tullut kuvioihin myöhemmin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kärppänä heinälatoon;28054271:
Mun mies ei halunnut mun sukunimeä yhtään sen enempää kuin minäkään sen. :) Ja tässä asiassa tehtiin (vuosien vääntämisen jälkeen) kompromissi. Minä annoin periksi tässä, mies sitten toisessa asiassa. Elämä on. Joskus on tehtävä kompromisseja, aina ei voi olettaa saavansa vain oman tahtonsa läpi.

Jos te ette halunneet toistenne nimiä, niin miksette molemmat vaan pitäneet omianne?

Mulla on omasta takaa sukunimi jossa on väliviiva, muuten varmaan ottaisin yhdistelmänimen jos joutuisin naimisiin. Mutta joku Pöydänjalka-aho-Möttönen ei oo ihan sellanen nimi mitä haluaisin kantaa, saati sitten kirjottaa mihinkään virallisiin papereihin kun "Pöydänjalka-aho" ei nykyisenäänkään meinaa mahtua mihinkään.
 
Jos jollakulla on jokin harvinainen tai muuten kiva sukunimi, en ihmettele, jos hän haluaa sen pitää. Mutta silloinkaan ei oikein käsitä, että miksi valita yhdistelmänimi, eikä vain sitä omaa alkuperäistä? Vai onko jollekulle vielä niin tärkeää julistaa siinä ohessa, että hei, olen naimisissa, huomaattehan kaikki?

Omituisinta on, jos päädytään yhdistelmänimeen, jos kummankaan nimessä ei ole mitään ihmeellistä. Siis vaikka Mäkinen-Nieminen. Yhden tuttuni puoliso toimi juuri noin, enkä käsitä, mitä ihmettä hän oikein näki tyttönimessään, kun sitä pitää väkisin riiputtaa mukana.
 
[QUOTE="Noh";28054327]Noin miljoonannen kerran: Halusin että meillä kaikilla on yhteinen nimi. Ollaan samaa perhettä eikä kukaan ole tullut kuvioihin myöhemmin.[/QUOTE]


No eihän teillä kaikilla ole yhteistä nimeä! Sulla on se typerä kaksoisnimi vai onko muillakin perheessä se?! :D
 
[QUOTE="Vieras";28054290]No tässä ei pitäisi olla haluamisesta kiinni vaan jos haluaa että on sama nimi kuin lapsilla niin ei se kaksoisnimi ole sama kun se lasten isältä saatu sukunimi! :([/QUOTE]

Mikä on kenellekin. :) Mulle se on riittävän sama.
 
Miksi joillekin on niin järjettömän tärkeää, että lapsilla on sama sukunimi? Itse en ole koskaan ollut naimisissa ja lapsella on isänsä sukunimi. En mä koe mitenkään vaikeaksi asiaa ja yhtälailla lapsi silti on mun.
 
[QUOTE="Veera";28054375]Miksi joillekin on niin järjettömän tärkeää, että lapsilla on sama sukunimi? Itse en ole koskaan ollut naimisissa ja lapsella on isänsä sukunimi. En mä koe mitenkään vaikeaksi asiaa ja yhtälailla lapsi silti on mun.[/QUOTE]

Mun tapauksessa asia on tärkeä siks, että muuten koko sukuhaara ois loppunut. Meillä siis mä ja lapset on samalla, mies omalla nimellään.
 
Jos on kauniit sukunimet, niin miksipä ei? En minäkään mikään Lötjönen-Virtanen haluaisi olla, en sitten millään. Oma sukunimeni on kuitenkin hyvin kaunis ja harvinainen, ja miehellä on kaunis ja harvinainen nimi myös. Kun menemme naimisiin voisin todellakin ottaa kaksoisnimen, että nimestäni näkyy kenen kanssa olen naimisissa, mutta myös kuka alkujani olen.

Sitäpaitsi, ei voisi vähempää kiinnostaa jos joku punaniska Pirre Putkonen ei ymmärrä kahden nimen käyttöä :D
 
Jos te ette halunneet toistenne nimiä, niin miksette molemmat vaan pitäneet omianne?

Mulla on omasta takaa sukunimi jossa on väliviiva, muuten varmaan ottaisin yhdistelmänimen jos joutuisin naimisiin. Mutta joku Pöydänjalka-aho-Möttönen ei oo ihan sellanen nimi mitä haluaisin kantaa, saati sitten kirjottaa mihinkään virallisiin papereihin kun "Pöydänjalka-aho" ei nykyisenäänkään meinaa mahtua mihinkään.

Siksi, että halusin myös sen saman sukunimen kuin mun lapsilla on. :) Tämä oli ainoa tapa (toistaiseksi), jolla sen voin edes osittain saavuttaa.

Mutta älä huoli. Meidän nimet passaa toisiinsa ihan hyvin. ;)
 
[QUOTE="Veera";28054375]Miksi joillekin on niin järjettömän tärkeää, että lapsilla on sama sukunimi? Itse en ole koskaan ollut naimisissa ja lapsella on isänsä sukunimi. En mä koe mitenkään vaikeaksi asiaa ja yhtälailla lapsi silti on mun.[/QUOTE]

Että lapsista näkyy ja kuuluu kenen ne on. Todellakin haluan että lapsillani on sama nimi kuin minulla.
 
Jos on kauniit sukunimet, niin miksipä ei? En minäkään mikään Lötjönen-Virtanen haluaisi olla, en sitten millään. Oma sukunimeni on kuitenkin hyvin kaunis ja harvinainen, ja miehellä on kaunis ja harvinainen nimi myös. Kun menemme naimisiin voisin todellakin ottaa kaksoisnimen, että nimestäni näkyy kenen kanssa olen naimisissa, mutta myös kuka alkujani olen.

Sitäpaitsi, ei voisi vähempää kiinnostaa jos joku punaniska Pirre Putkonen ei ymmärrä kahden nimen käyttöä :D

Eli siis nimi kertookin kuulumisesta parempiin piireihin, joiden ulkopuolelle voidaan rajata punaniskat ja Putkoset? :whistle:
 
[QUOTE="Veera";28054375]Miksi joillekin on niin järjettömän tärkeää, että lapsilla on sama sukunimi? Itse en ole koskaan ollut naimisissa ja lapsella on isänsä sukunimi. En mä koe mitenkään vaikeaksi asiaa ja yhtälailla lapsi silti on mun.[/QUOTE]

Mulle oliu tärkeetä että ollaan kaikki samalla nimellä. Pidimme hetken ensin miehen nimeä, mutta en tottunut siihen eikä siitä tullut mun omaa. Mies vaihtoi ihan mielellään itselleen mun nimen.
 
Miksi lapsilla pitaisi olla (oletetun) isansa sukunimi?

Kunhan vain mietin...

Ei pitäisikään. Jos multa kysytään siis.

Mut aika usein toinen vanhemmista joutuu tekee kompromissin, tämä on asia, jossa kumpikin ei voi voittaa (useimmilla lapsilla kun on kaksi täysivaltaista aikuista tekemässä päätöksiä niiden asioista. Ei vain yksi). Se on elämää.

p.s. mun oma nimeni, siis se nykyisen kaksoissukunimeni alkuosa on mun äitini suvusta eli mulla on sama nimi kuin äidilläni.
 
Viimeksi muokattu:

Similar threads

P
Viestiä
6
Luettu
2K
Perhe-elämä
vaahteran lehti
V
Y
Viestiä
4
Luettu
3K
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä