174 cm, luulen. Niilla paikeilla kuitenkinKuinkas pitkiä ketjulaiset on?
Minä olen 178cm.
174 cm, luulen. Niilla paikeilla kuitenkinKuinkas pitkiä ketjulaiset on?
Minä olen 178cm.
No niin on!:heart: :heart: aika mahtavaa
ei pystynyt kyllä kuuntelee tota biisiä ku 2min.No todellakin... Neljääkymppiä lähestyvät ikinuoret kaahailemassa.
Ja paluumatkalla valittiin jotain pojan musiikkia autosta:
Teflon Brothers (feat Stig & Meiju Suvas) - Seksikkäin Jäbä - YouTube
Että näin...
185 cm...Kuinkas pitkiä ketjulaiset on?
Minä olen 178cm.
Ensimmäinen reaktio oli sama, mutta kun sitä muutaman kerran vingutettiin ihan vaan jotain nuoruusfiilistä haettaessa, päästiin siihen jotenkin sisälle.ei pystynyt kyllä kuuntelee tota biisiä ku 2min.
Ootsä antanu särkylääkettä?Tuohon se syliin meinaa simahtaa, vien sen sänkyyn kunhan se on kunnolla taju kankaalla. Pukkais ny suosiolla kaikki neljä hammasta ulos kun ne hampaanpaikat jo pullottaakin mukavasti
Näillä main.174 cm, luulen. Niilla paikeilla kuitenkin
Eikä! niin tarkoitettu ihanaaLentokentalla, jolle minun ei ollut tarkoitus jaada, mutta muutaman kommervenkin jalkeen nain teinkin, torkuin ja odotin Tohtoria, jota en ollut tavannut siis IRL aiemmin. Tunsin selvasti, kuinka han oli lahempana ja lahempana, tiesin, etta han on oven takana parkeeraamassa autoa ja hetken kuluttua tiesin, etta kun lasken kolmeen ja avaan silmani, han on siina. Ja niin olikin. Juoksimme suoraan toistemme syliin. Saman iltana sormustimme toisemme ja muutaman paivan kuluttua oli vihkiseremonian, hand binding-seremonian vuoro.
Kuin suoraan saduista.
Ei185 cm...
Painoa ei kysytty, eihän?
Me oltiin myös juteltu miehenpuolikkaan kanssa netissä, ja se tuli sitten parin viikon varotusajalla mun luokse 700km päähän kylään. Menin sitä vastaan asemalle ja mietin et miks vitussa se edes mun tykö lähti tulemaan, ja matkalla mun kämpille selitin vaan kaikkea mitä sylki suuhun toi, pelkäsin kiusallista hiljaisuutta hirveesti. Se pyysi sitten perillä päästä päiväunille kun ei ollut yöjunassa saanut nukuttua. Mä tuijottelin sitä varmaan kaks tuntia mitä se nukku ja ajattelin että "wau."Lentokentalla, jolle minun ei ollut tarkoitus jaada, mutta muutaman kommervenkin jalkeen nain teinkin, torkuin ja odotin Tohtoria, jota en ollut tavannut siis IRL aiemmin. Tunsin selvasti, kuinka han oli lahempana ja lahempana, tiesin, etta han on oven takana parkeeraamassa autoa ja hetken kuluttua tiesin, etta kun lasken kolmeen ja avaan silmani, han on siina. Ja niin olikin. Juoksimme suoraan toistemme syliin. Saman iltana sormustimme toisemme ja muutaman paivan kuluttua oli vihkiseremonian, hand binding-seremonian vuoro.
Kuin suoraan saduista.
Annoin. Ja päälle vettä jossa uiskenteli jääpala, jos viileä auttais kans..Ootsä antanu särkylääkettä?
Ihan tuollaista ok autopoppimusiikkia hyvässä seurassaEnsimmäinen reaktio oli sama, mutta kun sitä muutaman kerran vingutettiin ihan vaan jotain nuoruusfiilistä haettaessa, päästiin siihen jotenkin sisälle.
Toki kaikki ei varmasti pääse.
:heart:Me oltiin myös juteltu miehenpuolikkaan kanssa netissä, ja se tuli sitten parin viikon varotusajalla mun luokse 700km päähän kylään. Menin sitä vastaan asemalle ja mietin et miks vitussa se edes mun tykö lähti tulemaan, ja matkalla mun kämpille selitin vaan kaikkea mitä sylki suuhun toi, pelkäsin kiusallista hiljaisuutta hirveesti. Se pyysi sitten perillä päästä päiväunille kun ei ollut yöjunassa saanut nukuttua. Mä tuijottelin sitä varmaan kaks tuntia mitä se nukku ja ajattelin että "wau."
Se heräs kun mä laitoin sille peiton päälle, ja sillä kohtaa se oli ajatellu samoin. Ja tässä sitä ollaan, kohta on vuosipäiväkin tulossa.
:hug:Viimeset poskihampaat, perimmäiset ylös ja alas. Tsiisus sentään, mun ihanasta lapsestani lähtee ihan riivatullinen ääni kun se niitä huutaa. Mutta toivottavasti särkylääke ja nokkamukista nautittu vesi jääpalan kera vähän helpottivat toisen oloa, jos yö vaikka sujuis ongelmitta.
Tosin luojan kiitos yöt ei oo niin pahoja kun ensimäisten hampaiden kanssa, 10-20 herätystä yöllä :x Näiden kanssa se on heräilly kerran yössä ja rauhottuu kun ottaa viereen nukkumaa.
Monta uskomatonta yhteensattumaa meidat sai yhteen. Siis todellakin uskomattomia... Universumilla taisi olla suunnitelma valmiinaEikä! niin tarkoitettu ihanaa
Nimenomaan hyvässä seurassa.Ihan tuollaista ok autopoppimusiikkia hyvässä seurassa
:heart:Me oltiin myös juteltu miehenpuolikkaan kanssa netissä, ja se tuli sitten parin viikon varotusajalla mun luokse 700km päähän kylään. Menin sitä vastaan asemalle ja mietin et miks vitussa se edes mun tykö lähti tulemaan, ja matkalla mun kämpille selitin vaan kaikkea mitä sylki suuhun toi, pelkäsin kiusallista hiljaisuutta hirveesti. Se pyysi sitten perillä päästä päiväunille kun ei ollut yöjunassa saanut nukuttua. Mä tuijottelin sitä varmaan kaks tuntia mitä se nukku ja ajattelin että "wau."
Se heräs kun mä laitoin sille peiton päälle, ja sillä kohtaa se oli ajatellu samoin. Ja tässä sitä ollaan, kohta on vuosipäiväkin tulossa.
Enpäs tiedä. Mutta toivotaan ettei mun lapsi oo mikään maailman kahdeksas ihme jolla sekin tekee kauheen kipeetä:hug:
Mikähän siinä on että sitten kun maitohampaat vaihtuu, ne ei satu ollenkaan noin.
Toivotaan näinEnpäs tiedä. Mutta toivotaan ettei mun lapsi oo mikään maailman kahdeksas ihme jolla sekin tekee kauheen kipeetä
kuka sen ekan kiekan voitti?Alkuperäinen kirjoittaja Äkäinen Hra Majuri;27860282:Käykeepäs äänestämässä Majurii
http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalaiset/mitas-nyt/2229505-g-palstan-arsyttavin-round-two/
Minä tietenkin, eihän niistä luusereista ollu vastustakuka sen ekan kiekan voitti?