nostellaan, jos saatais jotain keskustelua aikaseksi
itse voisin kertoa eräästä parantumisesta, mitä pyysin eilen rukouksessa.
olin todella ahdistunut ja stressaantunut, kun leikkauksen jälkeen mulla alkoi oikea käsi puutumaan, otsaa kiristi samalta puolelta ja leukaperätkin tuntui välillä olevan tosi jäykät, tämä vaiva on vaivannut minua nyt viikon... tuon asian kanssa olin aika peloissani kun pelkäsin, että leikkauksessa on mennyt jokin pieleen ja sairastaminen vain jatkuisi. Eilen sitten olin jo ihan uupunut tilanteeseen ja tuli itkettyä, sanottua vaikka mitä... Sanoin mielessäni "oi herra, mitä minun pitää tehdä, että paranen?". Kuuntelin sitten oikein koskettavan puheen Jumalan avusta ja se avasi padot mun sisällä ja vain itkin, kun olin ollut niin hukassa... tajusin, että olin ajautunut taas vähän itsekkäämpään elämään ja Herra halusi näiden sairauksien kautta minua uudistaa. samalla oivalsin, mitä elävässä uskossa eläminen on. Tuli todella lämmin ja turvallinen olo, rukoilin, että Herra sinä tiedät minun tilanteeni, armahda minua ja ota minulta pois tämä sairaus...
Tänä aamuna herättyäni ei ole yhtään kertaa tuntunut käsi puutuneelle, ei ole tuntunut otsassa paljoa mitään ja on paljon terveempi olo. vaikea edes selittää sanoin, miten vapauttava tunne eilen tuli.
on se jännä, miten tuo pelossa ja epäuskossa oleminen vie voimia, että ihan unohtaa sen Jumalan hyvyyden ja rakkauden. on niin lukossa henkisesti, että sitä estää Jumalaa parantamasta.
Kiitos Jeesus :heart:
itse voisin kertoa eräästä parantumisesta, mitä pyysin eilen rukouksessa.
olin todella ahdistunut ja stressaantunut, kun leikkauksen jälkeen mulla alkoi oikea käsi puutumaan, otsaa kiristi samalta puolelta ja leukaperätkin tuntui välillä olevan tosi jäykät, tämä vaiva on vaivannut minua nyt viikon... tuon asian kanssa olin aika peloissani kun pelkäsin, että leikkauksessa on mennyt jokin pieleen ja sairastaminen vain jatkuisi. Eilen sitten olin jo ihan uupunut tilanteeseen ja tuli itkettyä, sanottua vaikka mitä... Sanoin mielessäni "oi herra, mitä minun pitää tehdä, että paranen?". Kuuntelin sitten oikein koskettavan puheen Jumalan avusta ja se avasi padot mun sisällä ja vain itkin, kun olin ollut niin hukassa... tajusin, että olin ajautunut taas vähän itsekkäämpään elämään ja Herra halusi näiden sairauksien kautta minua uudistaa. samalla oivalsin, mitä elävässä uskossa eläminen on. Tuli todella lämmin ja turvallinen olo, rukoilin, että Herra sinä tiedät minun tilanteeni, armahda minua ja ota minulta pois tämä sairaus...
Tänä aamuna herättyäni ei ole yhtään kertaa tuntunut käsi puutuneelle, ei ole tuntunut otsassa paljoa mitään ja on paljon terveempi olo. vaikea edes selittää sanoin, miten vapauttava tunne eilen tuli.
on se jännä, miten tuo pelossa ja epäuskossa oleminen vie voimia, että ihan unohtaa sen Jumalan hyvyyden ja rakkauden. on niin lukossa henkisesti, että sitä estää Jumalaa parantamasta.
Kiitos Jeesus :heart: