Naapurin lapsi yrittää tulla meille syömään

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Moniallerginen lapsivieras on aiheuttanut meillä sen, etten juuri ruokkinut lasten kavereita. Meilä ei itsellä ole ruoka-aineallergioita, enkä niin ollen ollut tottunut kokkaaja sillä saralla eikä kouluikäinen lapsi kertonut allergioistaan.
 
te ketkä sanotte ettei teillä saa syödä ja bla bla bla, ootteko ikinää kuullu sanan vieraanvaraisuus??
tä ei nyt ehkä ihan liity tähän, mutta ulkomaalaisena kun kaveri kutsui minut kylään "synttärijuhliin!" ja siell selvis että olis pitänyt ottaa omat juomat ja ruoat mukaan niin olin pienessä shokissa, kyse oli kuitenkin yli 20v ihmisistä , joilla on jonkinlasta toimeentuloa. siis jos mä kutsun jonkun muuten va kylään,synttärijuhliin jne, niin ei hänen todellakaan tarvi tuoda mitään ja pidän huolto ettei hänellä oo nälkää/janoa.

Ja nyt kun puhutaan lapsista niin tuntu jotenkin todella pahalta miettia että joku on ollut teillä/lähtenyt kotiin nälkäsenä....TOISTAN TAAS, ON IHAN ERI JUTTU, JOS JOKU YKS TIETTY LAPSI TULE AINA TIETTYNÄ AIKANA TEILLE JA VINKKUU HERKKUJA, EIKÄ HALU "OIKEATA RUOKAA",
 
Alkuperäinen kirjoittaja Björn;26311253:
Omat lapset eivät ole vielä tuossa ongelmaiässä, mutta todennäköisesti toteaisin ruokaa kinuuvalle lapselle, että hänen äitinsä odotta häntä kotiin syömään. En mä ainakaan itse tykkäisi, että olen laittanut sapuskat, ja sitten lapset tulevat kotiin ja sanovat ettei ole nälkä, kun söivät jo toisaalla.

Kaikilla ei ole niin hyvin asiat, kun sun lapsilla; että sitä ruokaa on tarjolla päivittäin. ja aikuisena varmaan myös käsität sen?
 
te ketkä sanotte ettei teillä saa syödä ja bla bla bla, ootteko ikinää kuullu sanan vieraanvaraisuus??
tä ei nyt ehkä ihan liity tähän, mutta ulkomaalaisena kun kaveri kutsui minut kylään "synttärijuhliin!" ja siell selvis että olis pitänyt ottaa omat juomat ja ruoat mukaan niin olin pienessä shokissa, kyse oli kuitenkin yli 20v ihmisistä , joilla on jonkinlasta toimeentuloa. siis jos mä kutsun jonkun muuten va kylään,synttärijuhliin jne, niin ei hänen todellakaan tarvi tuoda mitään ja pidän huolto ettei hänellä oo nälkää/janoa.

Ja nyt kun puhutaan lapsista niin tuntu jotenkin todella pahalta miettia että joku on ollut teillä/lähtenyt kotiin nälkäsenä....TOISTAN TAAS, ON IHAN ERI JUTTU, JOS JOKU YKS TIETTY LAPSI TULE AINA TIETTYNÄ AIKANA TEILLE JA VINKKUU HERKKUJA, EIKÄ HALU "OIKEATA RUOKAA",

Jos mä olen kutsunut lapsen kaverin meille, tai jos ollaan lapsen kanssa sovittu että kutsuu kaverin meille, niin toki silloin sopii tulla syömään. Jos tällaisesta ei ole sovittu, niin miten ylipäätään osaisin edes varautua ylimääräisillä pihveillä? Tapaatko sinä kuljeskella päivällisaikaan kavereillasi ja odottaa, että saisit murkinaa?
 
[QUOTE="huoh";26311264]Kaikilla ei ole niin hyvin asiat, kun sun lapsilla; että sitä ruokaa on tarjolla päivittäin. ja aikuisena varmaan myös käsität sen?[/QUOTE]

Jos kotona ei ole tarjota ruokaa, niin se on kyllä jo lastensuojelun asia. Ja luulen kyllä, että erotan tällaisen ongelmatapauksen muuten vain nälkäisestä lapsesta, joka ei jaksa oikoa kotiinsa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Björn;26311300:
Jos kotona ei ole tarjota ruokaa, niin se on kyllä jo lastensuojelun asia. Ja luulen kyllä, että erotan tällaisen ongelmatapauksen muuten vain nälkäisestä lapsesta, joka ei jaksa oikoa kotiinsa.

Mutta aikuisen tehtävä on myös selvittää, että onko tilanne näin. Eikä tehdä oletuksia; niinkuin ap tekee.. Todellakin on lastensuojelun asia
 
[QUOTE="huoh";26311320]Mutta aikuisen tehtävä on myös selvittää, että onko tilanne näin. Eikä tehdä oletuksia; niinkuin ap tekee.. Todellakin on lastensuojelun asia[/QUOTE]

No kuule eläpä ala minua syytteleen. Tämä lapsi saa kyllä kotonansa ruokaa.
Pitääkö tässä lähtä joka kämpän ikkunan alle kyttään,että mitä naapurissa tapahtuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Björn;26311281:
Jos mä olen kutsunut lapsen kaverin meille, tai jos ollaan lapsen kanssa sovittu että kutsuu kaverin meille, niin toki silloin sopii tulla syömään. Jos tällaisesta ei ole sovittu, niin miten ylipäätään osaisin edes varautua ylimääräisillä pihveillä? Tapaatko sinä kuljeskella päivällisaikaan kavereillasi ja odottaa, että saisit murkinaa?

Peesi tälle. Ei meillä tehdä kerrallaan mitään pataljoonakattilallista sitä soppaa tai mitä ikinä onkaan,kesälläkin jos grillataan niin ostan sen verran mitä itse syödään enkä ala miettiä että hmmm,mitäs jos meille tuleekin yllättäen elsa ja pentti ja sirpa ja timo.. Sovitut jutut on asia erikseen,mutta muuten oletan että jokainen osaa syödä kotonaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Björn;26311300:
Jos kotona ei ole tarjota ruokaa, niin se on kyllä jo lastensuojelun asia. Ja luulen kyllä, että erotan tällaisen ongelmatapauksen muuten vain nälkäisestä lapsesta, joka ei jaksa oikoa kotiinsa.

Olen täsmälleen samaa mieltä.
 
Näillä sisaruksilla jotka käyvät meillä usein syömässä ja kysyvät tullessaa mitä on ruokana, käy jo lastensuojeluviranomaiset mutta ei näytä heitä asia heilauttavan ja kaiken lisäksi heillä on niin kamalan sotukuista ja epähygieenistä etten ymmärrä miksi asiaan ei puututa kunnolla ja lisäksi lapset ovat vähän väliä pois koulusta kun äiti ei jaksanut herätä herättämään lapsia!
 
No jos asiaa ajatellaan niin päin, että haluaisinko minä, että mun lapseni söisi kaverillaan (jonne on poikennut koulun jälkeen leikkimään), niin en todellakaan haluaisi. Meillä on päivällinen tiettyyn aikaan tarjolla ja silloin ovat kaikki perheenjäsenet syömässä omassa kodissa. Toki opetan lapseni kieltäytymään tarjotusta ruuasta ja olemaan kerjäämättä ruokaa kylässä. Mutta lapset ovat lapsia. Jos muualla on herkkuruokaa tarjolla ja kotona jotakin vähemmän himottua, niin saattaahan sitä opeteut asiat unohtua pienellä lapsella. Itse tarjoan ruokaa vieraalle lapselle vain jos siitä on hänen vanhempansa kanssa sovittu (esim. sovittu, että on leikkimässä meillä klo 18 asti, jonka jälkeen vanhemmat hakevat). Samoin kuin toivon siis meidän lapsien kohdalla toimittavan, kun he ovat kylässä. Nykyään jo lasten allergiat ja ruokavaliot ovat niin yleisiä, etten edes uskaltaisi tarjota vieraalle lapselle ruokaa.
 
  • Tykkää
Reactions: 2good2be4gotten
[QUOTE="vieras";26311351]Peesi tälle. Ei meillä tehdä kerrallaan mitään pataljoonakattilallista sitä soppaa tai mitä ikinä onkaan,kesälläkin jos grillataan niin ostan sen verran mitä itse syödään enkä ala miettiä että hmmm,mitäs jos meille tuleekin yllättäen elsa ja pentti ja sirpa ja timo.. Sovitut jutut on asia erikseen,mutta muuten oletan että jokainen osaa syödä kotonaan.[/QUOTE]
Meillä sama juttu.

Ja esim. jäätelöitä ostan joskus vain 2 kpl: omille lapsilleni. Istuvat omassa takapihassa niitä syömässä, kun paikalle rynnistää joku naapuruston lapsi, ja toteaa että hän haluaa myös jäätelön. Jos pakastimessa on mehujäitä tms niin toki annan (en silloinkaan kyllä aina, koska tietyt lapset kävi yhteen aikaan pari krt päivässä pyytämässä jäätelöä, eivätkä edes pyytäneet vaan vaativat pikemminkin), mutta jos ei ole niin ei ole, piste. Enkä kyllä lähes päivittäin käy jätskivarastoa täydentämässäkään vain siksi, että saisin naapuruston lapsillekin jädeä edes pari kolme kertaa viikossa tarjota - etenkin kun usein homma menee niin, että ne joille eniten tarjotaan ja jotka eniten pyytää jäätelöä (tai pillimehua, tai mitä milloinkin) on perheistä joista ei koskaan tarjota meidän lapsille mitään. Ne, joiden kanssa homma toimii "vuoroin vieraissa"- periaatteella, onkin jo kokonaan toinen juttu.

Meillä on aika ajoin myös pizzapäivä, ja sitä pizzaa tilataan/haetaan ihan omiin tarpeisiin. Paitsi jos on erikseen kutsuttuja kavereita kylässä, silloin huolehditaan siitä että pizzaa riittää myös heille. Tai mitä tahansa ruokaa.

Jos ruokkisin aina kaikki paikalle osuvat lasten kaverit, niin eilenkin olisin saanut ruokkia omieni lisäksi 6-8 vierasta lasta, joista yhtäkään ei ollut meille kutsuttu, pörräsivät vaan tässä kuten yleensäkin pörräävät kesäaikaan. Juu ei, en ala sellaiseen.
 
  • Tykkää
Reactions: Tepadj
Tuo on muuten ihan mielenkiintoinen pointti, että tämä on todellakin suomalainen tapa. En voisi kuvitellakaan, että näin tehtäisiin esimerkiksi Etelä-Euroopassa tai varsinkaan Etelä-Amerikassa. En nyt tässä tarkoita, että tuo olisi huono tapa, ymmärrän hyvin että ei ruokaa ole tehty hirveitä määriä tai halutaan viettää aikaa vaan oman perheen kanssa, mutta hassua miten olemme kulttuurimme tuote.
 
En syötä toisten lapsia jos eivät ole meillä sovitusti hoidossa tai kyläily aika on vaikka et saa tulla koulun jälkeen ja kotiin iltapäivällä, silloin saa välipalaa/ruokaa tietty..

Sanonut myös omalle 7veelle et jos kylässä on ruokailu ni menet odottamaan muualle et saavat syödä rauhassa, ruokaa EI KYSYTÄ kylässä!! Jos tarjotaan ni saa ottaa.
 
[QUOTE="vieras";26311467]Tuo on muuten ihan mielenkiintoinen pointti, että tämä on todellakin suomalainen tapa. En voisi kuvitellakaan, että näin tehtäisiin esimerkiksi Etelä-Euroopassa tai varsinkaan Etelä-Amerikassa. En nyt tässä tarkoita, että tuo olisi huono tapa, ymmärrän hyvin että ei ruokaa ole tehty hirveitä määriä tai halutaan viettää aikaa vaan oman perheen kanssa, mutta hassua miten olemme kulttuurimme tuote.[/QUOTE]

Ruoka on suomessa niin kallista että minulla ole ainakaan vara ruokkia muita ko omat lapset.
 
[QUOTE="vieras";26311467]hassua miten olemme kulttuurimme tuote.[/QUOTE]

Tarkoitatko, että vain meidän olemisemme kulttuurimme tuote on hassua, vai yleensä se, että ihmiset ovat kulttuurinsa tuotteita?
 
Itse aivan eskari-/alakouluikäisenä en useimmite vielä nälissäni ollut, mutta yläasteelle mennessäni oli vahempieni asiat jo niin huonolla tolalla, ettei kotona ollut oikein mitään ruokaa paitsi tukipäivinä. Olin tarpeeksi iso ymmärtämään, että kavereiden luona ei ruokaa kerjätä. Mutta jos (ja kun) ruokaa tarjottiin, en pystynyt kieltäytymään. Parhaan ystäväni äiti oli sellainen kanaemo, että minut talutettiin kirjaimellisesti käikynkkää ruokapöytään, jos yritinkin kieltäytyä! Ja samanlainen tämä emo oli kaikkia meidän ystäväpiirimme tyttöjä kohtaan! :D

Riipaisi vastikään lukea vanhoja päiväkirjoja. Monena päivänä olin kirjoittanut, etten olisi saanut syödäkseni mitään, jos sillä ja sillä kaverilla ei olisi tarjottu mansikkakiisseliä/teetä ja leipiä/oikeaa ruokaa. Kouluviikot meni, kun sai edes yhden kunnon aterian päivässä, mutta viikonloput ja varsinkin kesälomat olivat nälkäistä aikaa.

Ystävieni vanhemmat tiesivät tilanteeni ja varmasti siksi eivät katsoneet pahalla sitä, että söin heillä silloin tällöin. Nöyryyttäväähän se oli, kun omat teini-ikäiset kaveritkin huolehtivat siitä, olenko saanut syödäkseni. Kukaan ei tehnyt ilmoitusta sosiaalipuolelle, yllättävää kyllä. Itsekin olin tarpeeksi vanha, että olisin kai voinut itse hakea apua, mutta jotenkin se nälkä ja häpeä lamaannuttivat.

Itse takuulla kutsun ruokapöytään kenet tahansa, joka meillä ruoka-aikaan on kylässä. Varsinkin, jos kyseessä on lapsi. Se on minun osaltani vieraanvaraisuutta, mutta myös osaltaan sitä, että haluan antaa eteenpäin sitä ystävällisyyttä ja huolenpitoa, mitä itse aikoinaan sain osakseni.
 
  • Tykkää
Reactions: Hilpuri Tilli
[QUOTE="vieras";26311497]Tarkoitatko, että vain meidän olemisemme kulttuurimme tuote on hassua, vai yleensä se, että ihmiset ovat kulttuurinsa tuotteita?[/QUOTE]

Se on hassua, että ihmiset ovat kulttuurinsa tuotteita.
 
En ruoki yleensä.
Koska homma toimii yleensä juuri niin etä ne "sosiaaliset " ja rohkeat lapset ovat pyytämssä koko ajan jos kerran tarjoaa. ja heillä ei saa koskaan mitään, ei edes käydä pihassa.

Voimat ja rahat on suunniteltu omien lasten elättämiseen. Jäätelökin on aika kallista.
Voin joskus harvoin tarjota mutta yleensä syödään silloin kun vieraita ei ole.
 
  • Tykkää
Reactions: Wolt ja Tepadj
Asun pienessä kunnassa satakunnassa. Meillä 2 omaa lasta. Meillä lasten kaveri saa ihan sitä samaa välipalaa, ruokaa mitä muutkin syövät. Milloinkaan en lähetä kotiin syömään. Opetan lapsilleni ettei pyytää saa koskaan. Jos tarjotaan niin saa syödä. En pienituloisena mene konkkaan vaikka keitän pari ylimääräistä perunaa. Ruuasta kronklaamista en hyväksy.
 
Ihan ensimmäisenä tuli mieleeni että muuttikohan meidän entiset naapurit teidän naapuriin :laugh:
Kyseinen lapsi kysyy suhteellisen suoraan rokaa, ja ilmoittaa myös ettei häntä haittaa vaikka teillä on lasketut pihvit voin minä silti teillä syödä.
Siinä sitten monasti koetin salittää ensin kauniisti muta jämäkästi että meille ei nyt sovi tulla ruokavieraita ja me syömme nyt oman perheen kesken, vaan lapsi tapittaa silmiin ei haittaa syön teillä silti
(ja lapsi siis ihan terve,ei mikään "vammainen")
Paras oli kmmenti kun kielsin lapsen menemästä meidän jääkaapille että äiti on sanonut että kyllä kylässäkin saa mennä jääkaapille ja ottaa ruokaa jos on nälkä.
Lopulta jouduin kirjaimellisesti laittamaan lapsen ulos meiltä :(
Tilanne äityi niin pahaksi että olin hänen vanhempiinsa yhteydessä ja heillä oli vähän heh heh asenne :/
sanoivat vain että jos heidän lapsella oli sitten nälkä,
mitään puolustelua tai anteeksipyyntöä lapsen moukkamaiseen käytökseen ei tullut :(
Ymmärtäsin että joskus on kiva vaikka naapurinkin lapsen syödä kaverilla kylässä mutta kyseinen tapaus myös vinkuin ihan suoraan.
Lapsi kuitenkin sen näköinen että varmasti on ruoka aikaan kotonaan ;)

Itsekin silloin kirjoitin tänne ja haukuthan minä sain :(
kehtaankin olla ruokkimatta naapurin lasta jolla 10metriä matkaa omaan kotiinsa ja miksi en voisi sitten jatkaa ruokaa ja miksi meillä on lasketut ruuat
(palstan mukaan jokainen perhe syö keittoja makaroonilaatikkoja ym joita on helppo jatkaa, pihvit ym on sitten palstan mukaan liian hienon eliitin ruokia joita ei kotona syödä)
 

Yhteistyössä