Naapurin lapsi yrittää tulla meille syömään

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mun mielestä se on vaan niin METSÄLÄISTÄ ja epäkohteliasta olla tarjoamatta ruokaa kenelle tahansa kuka on kylässä, oli se sitten lapsi tai aikuinen. Varsinkin jos kyseessä on "terveellinen" ateria, välipala tai päivällinen. Herkkujen kanssa olen varovaisempi jos tietää ettei päivällistä tod näk olla vielä syöty, ettei vie tilaa kunnon ruoalta. Meillä ruokailu on sosiaalinen tapahtuma johon ovat tervetulleita kaikki jotka meillä ovat. Jos ruokaa on vähän niin aina voi syödä tukevamman iltapalan. Ja oikeasti, ne pihvit voi pilkkoa pienemmiksi ;) Muistan kyllä lapsuudessa miten kurjalta tuntui kun joissain kodeissa eristettiin lastenhuoneeseen yksin odottamaan kun perhe söi. Mutta nämä olivatkin niitä "huonompia" perheitä, joilla muutenkin oli asiat vähän niin ja näin.
 
[QUOTE="vieras";26312055]Jos vähänkään epäilen, että meillä on lasten kaveri nälkäisenä meidän ruoka-aikaan, katetaan lautanen myös vieraalle.[/QUOTE]

Ja lisään vielä, että meidän lapset ovat oppineet, että kun meillä käy vieraita, tarjotaan heille aina jotakin (kahvia, leivonnaisia tms. mitä sattuu olemaan). Näin hekin haluavat toimia usein, kun heille tulee vieraita (kavereita), tarjota jotain pientä purtavaa. Mun mielestä vain kohteliasta lapsilta!
 
Minusta on metsäläistä ja itsekästä olettaa toisten ruokkivan omat kakarat. Pitäiskö ne vaatettaakin? Jos oma koti on samassa rapussa, voi ihan yhtä hyvin kipaista kotiin syömään. Mielestäni minun lasteni ei tarvitse nähdä nälkää, koska Pirkko ja Pekkokin olivat meillä syömässä.
 
  • Tykkää
Reactions: Tepadj
Alkuperäinen kirjoittaja Björn;26311253:
Omat lapset eivät ole vielä tuossa ongelmaiässä, mutta todennäköisesti toteaisin ruokaa kinuuvalle lapselle, että hänen äitinsä odotta häntä kotiin syömään. En mä ainakaan itse tykkäisi, että olen laittanut sapuskat, ja sitten lapset tulevat kotiin ja sanovat ettei ole nälkä, kun söivät jo toisaalla.

Mua ärsyttää kans, jos omani söisi muualla sillä meillä on säännölliset ruoka-ajat ja lapset tietävät sen. ja kyllä täälläkin käy noita, jotka aina haluaisivat jotain ja valittavat nälkää. Jos sitten tarjoaa vaikka ruisleipää niin ei olekaan enää nälkää, kun olis pitänyt olla jäätelöä..... Että en tarjoa muuta kuin välipalaa joskus ja yökyläläisille ilta- ja aamupalan.
 
Itse mietin sen niin, että sitten kun lapsilla alkaa kavereita pörrätä täällä, kaikki on tapauskohtaista. Teen todella paljon ns. terveellistä pikaruokaa, jota laitan vain sen verran että kaikki menee meille neljälle. En ala joka kerta kun täällä joku lapsi pyörii, väsätä isompaa ateriaa. Luulen kyllä sitten tulevaisuudessa jos tässä asutaan, tietäväni naapuruston lasten tilanteetkin sen verran että osaan huolestua jos jotain on meneillään.

Minusta se vain ei ole kohteliasta vinkua ruokaa tai välipalaa tai varsinkaan herkkuja. Aion opettaa omille lapsille että ruokaa ei kinuta ja jos tarjotaan niin se on erikseen jo vanhempien kesken sovittua. Jos naapurustossa on kymmeniä omien ikäisiä lapsia niin siitä ei tule mitään. Vaikka emme olisi konkursissa kalliin ruuan takia niin siltikään.

Ymmärrän kyllä että tämä herättää tunteita puolin ja toisin, mutta eikö voisi opettaa niille omille lapsille että kunnioitetaan jokaisen perheen omia tapoja?
 
Minusta tässä on vähän menneet puurot ja vellit sekaisin. Eri juttu jos lapsi tahi aikuinen on harvakseltaan kylässä niin mikäpä siinä jos sitä ruokaa tarjotaankin mutta jos kyse lapsista jotka asuvat naapurissa, ovat päittäin leikkimässä niin en kyllä siinä tapauksessa alkaisi päivittäin sitä ruokaa tarjoamaan myös naapurin lapsille. Ja jos näyttäisi siltä että naapurissa ei lapsilla olosuhteet ole kunnossa niin sitten sitä ls-ilmoitusta tekemään. Vai ihanko oikeasti jotkut on valmiit päivittäin ruokkimaan myös ne naapurin lapset?
 
[QUOTE="vieras";26312067]Ja lisään vielä, että meidän lapset ovat oppineet, että kun meillä käy vieraita, tarjotaan heille aina jotakin (kahvia, leivonnaisia tms. mitä sattuu olemaan). Näin hekin haluavat toimia usein, kun heille tulee vieraita (kavereita), tarjota jotain pientä purtavaa. Mun mielestä vain kohteliasta lapsilta![/QUOTE]
Vieraat on eri asia (ainakin meidän perheessä) kuin harva se päivä meillä tai takapihassamme ravaavat lapset.

Saattaisi tulla sanomista, jos ruokkisin ne 6-8 vierasta tenavaa päivittäin, tai jos tarjoaisin niille harva se päivä leivonnaisia tms.
 
  • Tykkää
Reactions: Dongxi ja Tepadj
[QUOTE="vieras";26312067]Ja lisään vielä, että meidän lapset ovat oppineet, että kun meillä käy vieraita, tarjotaan heille aina jotakin (kahvia, leivonnaisia tms. mitä sattuu olemaan). Näin hekin haluavat toimia usein, kun heille tulee vieraita (kavereita), tarjota jotain pientä purtavaa. Mun mielestä vain kohteliasta lapsilta![/QUOTE]

On vähän eri asia tarjota kahvia ja keksejä tai vaikka välipalaksi leipää kuin tulla parhaimmillaan samasta rapusta kärkkymään ruokaa. On monenlaista vieraanvaraisuutta ja kyllä meilläkin vieraille tarjotaan, joskus pitkän matkan takaa tulevat viikonlopuksi ja silloin laitetaan parasta pöytään, annetaan paras nukkumapaikka ja autetaan kaikissa mahdollisissa asioissa, mutta naapurin lapsia en silti ruoki päivittäin.
 
Meillä saa kaveritkin ruokaa jos on ruoka-aikana täällä, mutta ei niin että omin luvin mennään kappeeja tutkimaan tai ryhdytään heti supisemaan lapselle että haetaan jotain ruokaa tai onko teillä herkkuja.

Ruoka-aikana saa oikeaa ruokaa lisukkeineen ja esim. kesällä voin tarjota jäätelöt ja mehua jos itsekin otamme mutta vieras lapsi ei päätä sitä otetaanko meillä herkkuja tai sanele mihin aikaan meillä syödään.
 
Kaveri juuri eilen avautui siitä, miten eräs lapsi on harva se päivä heillä (kutsumatta), ja kerjää ruokaa.

Jos ovat pihalla, koputtelee oveen ja sanoo että haluaa sapuskaa. Kun sille sanoo että nyt ei ole, niin sama toistuu vartin päästä.

Saattaa ensitöikseen ilmoittaa, että äiti antoi mulle luvan syödä täällä. Kiva että antoi, mutta kai asiasta voisi kysyä myös siltä, jonka ruokia tuo lapsi olisi syömässä?

Kuka muka jaksaa ruokkia vierasta lasta päivittäin, vieläpä sellaista joka kerjää sitä ruokaa? Lasta, joka ei ole kylässä, jota ei ole kutsuttu, mutta joka on muuten vaan harva se päivä ovella ja nurkissa? Palstapyhimykset tietysti, mutta oikeassa elämässä?

Ja kun niitä lapsia on jopa 8 kappaletta, niin...no, siinäpä teette voileipiä ja keitätte pottuja. Mä en tee.
 
[QUOTE="Papu";26312040]Mun mielestä se on vaan niin METSÄLÄISTÄ ja epäkohteliasta olla tarjoamatta ruokaa kenelle tahansa kuka on kylässä, oli se sitten lapsi tai aikuinen. Varsinkin jos kyseessä on "terveellinen" ateria, välipala tai päivällinen. Herkkujen kanssa olen varovaisempi jos tietää ettei päivällistä tod näk olla vielä syöty, ettei vie tilaa kunnon ruoalta. Meillä ruokailu on sosiaalinen tapahtuma johon ovat tervetulleita kaikki jotka meillä ovat. Jos ruokaa on vähän niin aina voi syödä tukevamman iltapalan. Ja oikeasti, ne pihvit voi pilkkoa pienemmiksi ;) Muistan kyllä lapsuudessa miten kurjalta tuntui kun joissain kodeissa eristettiin lastenhuoneeseen yksin odottamaan kun perhe söi. Mutta nämä olivatkin niitä "huonompia" perheitä, joilla muutenkin oli asiat vähän niin ja näin.[/QUOTE]

Mä en edes muista, että olisi "passitettu" kotiin, jos toisilla olisi ollut ruoka-aika. Tällästä ongelmaa edes ollut meillä päin koskaan. Mulla tulee kanssa mieleen, että tässä ollaan nyt todella köyhien ja henkisesti kylmien ihmisten kanssa tekemisissä, kun tälläsestä aiheesta nousee näin kova huuto.

Onneksi vähän epäilen, että meillä taitaa olla "erilaiset elämänpiirit", kuin tällä porukalla, joten vältyn tällästen epäkohteliaitten ja henkisesti kylmien ja laskelmoivien ihmisten lasten tapaamiselta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja neljäs_tulossa;26312084:
Minusta on metsäläistä ja itsekästä olettaa toisten ruokkivan omat kakarat. Pitäiskö ne vaatettaakin? Jos oma koti on samassa rapussa, voi ihan yhtä hyvin kipaista kotiin syömään. Mielestäni minun lasteni ei tarvitse nähdä nälkää, koska Pirkko ja Pekkokin olivat meillä syömässä.

Pitäis.
Eräs "mul on jano/nälkä/haluun jätskii"- lapsi oli yhtenä kesänä harva se päivä kerjäämässä myös vaatetta. "Mun paita on märkä", kun olivat vesisotaa. KERRAN tein sen virheen, että vaihdettiin omien lasten varastoista kuivaa ylle, ja sen jälkeen se kävikin aina sanomassa että nyt olisi kengät märät, mulla ei oo lippistä, jne.

Ja asui sadan metrin säteellä.

Turha kai sanoakaan, ettei lainattua vaatetta koskaan saatu takaisin. Emme me, eikä toinen perhe, joka oli kerran lapsen vaatettanut kun tämä hytisi pihalla kaatosateessa litimärkänä.

Muuttivat muualle. Ei haittaa.
 
Kaveri juuri eilen avautui siitä, miten eräs lapsi on harva se päivä heillä (kutsumatta), ja kerjää ruokaa.

Jos ovat pihalla, koputtelee oveen ja sanoo että haluaa sapuskaa. Kun sille sanoo että nyt ei ole, niin sama toistuu vartin päästä.

Saattaa ensitöikseen ilmoittaa, että äiti antoi mulle luvan syödä täällä. Kiva että antoi, mutta kai asiasta voisi kysyä myös siltä, jonka ruokia tuo lapsi olisi syömässä?

Kuka muka jaksaa ruokkia vierasta lasta päivittäin, vieläpä sellaista joka kerjää sitä ruokaa? Lasta, joka ei ole kylässä, jota ei ole kutsuttu, mutta joka on muuten vaan harva se päivä ovella ja nurkissa? Palstapyhimykset tietysti, mutta oikeassa elämässä?

Ja kun niitä lapsia on jopa 8 kappaletta, niin...no, siinäpä teette voileipiä ja keitätte pottuja. Mä en tee.

Jestas mikä naapurusto! Ei taida olla teilläpäin asiat ihan normaalisti!
 
Kaveri juuri eilen avautui siitä, miten eräs lapsi on harva se päivä heillä (kutsumatta), ja kerjää ruokaa.

Jos ovat pihalla, koputtelee oveen ja sanoo että haluaa sapuskaa. Kun sille sanoo että nyt ei ole, niin sama toistuu vartin päästä.

Saattaa ensitöikseen ilmoittaa, että äiti antoi mulle luvan syödä täällä. Kiva että antoi, mutta kai asiasta voisi kysyä myös siltä, jonka ruokia tuo lapsi olisi syömässä?

Kuka muka jaksaa ruokkia vierasta lasta päivittäin, vieläpä sellaista joka kerjää sitä ruokaa? Lasta, joka ei ole kylässä, jota ei ole kutsuttu, mutta joka on muuten vaan harva se päivä ovella ja nurkissa? Palstapyhimykset tietysti, mutta oikeassa elämässä?

Ja kun niitä lapsia on jopa 8 kappaletta, niin...no, siinäpä teette voileipiä ja keitätte pottuja. Mä en tee.

JOS meille käy niin että täällä ramppaa ruuankerjääjiä, saako heidät opettaa talon tavoille? Saako heille kertoa, että meillä tehdään usein ruokaa vain omille perheenjäsenille riittäväksi, ja että ei ole kohteliasta tulla tuosta vain pyytämään syötävää itselleen? Saako sanoa, että leiki ensin noiden meidän lasten kanssa nätisti vähän aikaa ja tule sitten sanomaan että saisinKO jotakin syötävää? OlisiKO teillä antaa juotavaa?

:D
 
  • Tykkää
Reactions: Anatolia
se miten hyvin jaksaa olla äiti teresa riippunee varmaan siitäkin miten paljon alueella lapsia pyörii.
ei se aina niin mene että ruoka-aikaan teillä olevalla ei kotona olisi, moni vaan kokee etä on helpomaa kun lasta ei näy.
ja kivaa kun se on niin sosiaalinen ja siitä kaikki pitävät. itse passitetaan heti pois jos lapsi tuo omaan kotiin vieraita, kun niistä on vaivaa.
 
Itse aivan eskari-/alakouluikäisenä en useimmite vielä nälissäni ollut, mutta yläasteelle mennessäni oli vahempieni asiat jo niin huonolla tolalla, ettei kotona ollut oikein mitään ruokaa paitsi tukipäivinä. Olin tarpeeksi iso ymmärtämään, että kavereiden luona ei ruokaa kerjätä. Mutta jos (ja kun) ruokaa tarjottiin, en pystynyt kieltäytymään. Parhaan ystäväni äiti oli sellainen kanaemo, että minut talutettiin kirjaimellisesti käikynkkää ruokapöytään, jos yritinkin kieltäytyä! Ja samanlainen tämä emo oli kaikkia meidän ystäväpiirimme tyttöjä kohtaan! :D

Riipaisi vastikään lukea vanhoja päiväkirjoja. Monena päivänä olin kirjoittanut, etten olisi saanut syödäkseni mitään, jos sillä ja sillä kaverilla ei olisi tarjottu mansikkakiisseliä/teetä ja leipiä/oikeaa ruokaa. Kouluviikot meni, kun sai edes yhden kunnon aterian päivässä, mutta viikonloput ja varsinkin kesälomat olivat nälkäistä aikaa.

Ystävieni vanhemmat tiesivät tilanteeni ja varmasti siksi eivät katsoneet pahalla sitä, että söin heillä silloin tällöin. Nöyryyttäväähän se oli, kun omat teini-ikäiset kaveritkin huolehtivat siitä, olenko saanut syödäkseni. Kukaan ei tehnyt ilmoitusta sosiaalipuolelle, yllättävää kyllä. Itsekin olin tarpeeksi vanha, että olisin kai voinut itse hakea apua, mutta jotenkin se nälkä ja häpeä lamaannuttivat.

Itse takuulla kutsun ruokapöytään kenet tahansa, joka meillä ruoka-aikaan on kylässä. Varsinkin, jos kyseessä on lapsi. Se on minun osaltani vieraanvaraisuutta, mutta myös osaltaan sitä, että haluan antaa eteenpäin sitä ystävällisyyttä ja huolenpitoa, mitä itse aikoinaan sain osakseni.

Ihanaa, että ystäväsi ja ystäviesi vanhemmat ovat pitäneet sinusta huolta. Näin sen pitäisi olla.

Meillä on lähes päivittäin välipalapöydässä omien lasten lisäksi 1-4 esikoisen kaveria. Eipä ole vielä koskaan tullut mieleen, että meidän perheen talous niihin ylimääräisiin sämpylöihin kaatuisi...

Ruoka-aikaan myös monesti tarjoan myös vieraille. Tietyt vieraat lähes poikkeuksetta kertovat, että heillä on kohta kotonaan ruoka-aika. Yksi lapsi ottaa aina mielellään ruokaa. Ja AINA kun hän on kylässä yritän ruokaa myös tarjota. Jos esim lohta on niin vähän, että uunikalana siitä ei riittäisi kuin omalle perheelle, niin viimehetkellä muutan suunnitelmia ja teen ison kattilallisen lohikeittoa. Niin paljon, että tämä vieras saa varmasti vatsansa täyteen. Sillä tiedän, että hän ei välttämättä kotonaan saa kouluruoan jälkeen mitään muuta kuin kaurapuuroa tai pikanuudeleita.

Lastensuojeluviranomaisetkin on ko perheessä vieraillut, mutta eivät tee mitään.
Joten MINÄ TEEN! En voi katsoa vierestä kun lapsi näkee nälkää.
 
Vieraat on eri asia (ainakin meidän perheessä) kuin harva se päivä meillä tai takapihassamme ravaavat lapset.

Saattaisi tulla sanomista, jos ruokkisin ne 6-8 vierasta tenavaa päivittäin, tai jos tarjoaisin niille harva se päivä leivonnaisia tms.

Ilmaisin itseni selvästi vähän huonosti :D. Lapsille ne kaverit ovat niitä vieraita, samoin kun aikuisten kaverit/sukulaiset aikusille. Jotkut voivat käydä muutaman kerran viikossa, jotkut harvemmin.

Meidän lasten kavereista ei kukaan ole koskaan tullut erikseen pyytämään ruokaa tai välipalaa, mutta jos siis meillä noihin aikoihin ovat, saavat ruokaa myös. Useimmat näiden kavereista osaavat kotiin syömään tai tulevat ruoka-ajan jälkeen. Välillä tulevat suoraan koulun jälkeen (koulu ja näiden kodit kauempana) ja silloin kyllä ruokitaan automaattisesti. TOSIN lasten kanssa sovitaan, koska kavereita voi mukaan tuoda ja koska ei (meidän menojen mukaan). Ainoastaan yhden lapsen tausta on sellainen, että meillä todella on välipala tai jotain ruokaa silloin kun se lapsi meille tulee.
 
[QUOTE="Papu";26312040]Mun mielestä se on vaan niin METSÄLÄISTÄ ja epäkohteliasta olla tarjoamatta ruokaa kenelle tahansa kuka on kylässä, oli se sitten lapsi tai aikuinen. Varsinkin jos kyseessä on "terveellinen" ateria, välipala tai päivällinen. Herkkujen kanssa olen varovaisempi jos tietää ettei päivällistä tod näk olla vielä syöty, ettei vie tilaa kunnon ruoalta. Meillä ruokailu on sosiaalinen tapahtuma johon ovat tervetulleita kaikki jotka meillä ovat. Jos ruokaa on vähän niin aina voi syödä tukevamman iltapalan. Ja oikeasti, ne pihvit voi pilkkoa pienemmiksi ;) Muistan kyllä lapsuudessa miten kurjalta tuntui kun joissain kodeissa eristettiin lastenhuoneeseen yksin odottamaan kun perhe söi. Mutta nämä olivatkin niitä "huonompia" perheitä, joilla muutenkin oli asiat vähän niin ja näin.[/QUOTE]

Tuon asenteen jos minä olisin ottanut niin meillä olisi ollut aina ruoka aikaan naapuruston lapsia sen 10kipaletta syömässä.
Ruokarahaahan tässä olisi jo saanut alkaa keräämään,
olisikos 3e per annos sopiva määrä karsimaan näitä 10metrin päässä asuvilta ruokaa vinkuvia lapsia :laugh:
Meillä ainakin oli tämä eräs ongelmatapaus aina kylässä kun teime ruokaa,
jos en tehnyt ruokaa silloin hän suoraan kysyi :O koska teette ruuan?
Eli oli lapseni kaveria kun meillä oli ruokaa :( :O
Kuitenkin lapsen averi oli aika tuhdissa kunnossa eli ei ihan nälissään ollut.
 
[QUOTE="vieras";26312173]Jestas mikä naapurusto! Ei taida olla teilläpäin asiat ihan normaalisti![/QUOTE]

On täällä asiat varmaan ihan normaalisti. Lapsia vaan on paljon, leikkivät yhdessä, ja saavat ulkoilla vapaasti, sekä vierailla toistensa luona/pihoissa ilman mitään erillistä kyläilykutsua. Joku sitten kerjää ruokaa, suurin osa tajuaa että kun meillä on ruoka-aika niin he odottavat ulkona, ja jokainen käy pääasiassa syömässä kotonaan kun koti kerran vieressä on.

Mutta kun on niiiiiin suuri synti pyytää vain omat lapset syömään, eikä niitä kahdeksaa muuta lasta joiden seurassa omat lapset on :xmas:

Se, mitä kaverin luona tapahtuu, ei taas meidän naapurustoon liity.
 
Ihanaa, että ystäväsi ja ystäviesi vanhemmat ovat pitäneet sinusta huolta. Näin sen pitäisi olla.

Meillä on lähes päivittäin välipalapöydässä omien lasten lisäksi 1-4 esikoisen kaveria. Eipä ole vielä koskaan tullut mieleen, että meidän perheen talous niihin ylimääräisiin sämpylöihin kaatuisi...

Ruoka-aikaan myös monesti tarjoan myös vieraille. Tietyt vieraat lähes poikkeuksetta kertovat, että heillä on kohta kotonaan ruoka-aika. Yksi lapsi ottaa aina mielellään ruokaa. Ja AINA kun hän on kylässä yritän ruokaa myös tarjota. Jos esim lohta on niin vähän, että uunikalana siitä ei riittäisi kuin omalle perheelle, niin viimehetkellä muutan suunnitelmia ja teen ison kattilallisen lohikeittoa. Niin paljon, että tämä vieras saa varmasti vatsansa täyteen. Sillä tiedän, että hän ei välttämättä kotonaan saa kouluruoan jälkeen mitään muuta kuin kaurapuuroa tai pikanuudeleita.

Lastensuojeluviranomaisetkin on ko perheessä vieraillut, mutta eivät tee mitään.
Joten MINÄ TEEN! En voi katsoa vierestä kun lapsi näkee nälkää.

varmaan vastaavassa tilanteessa moni toimisi noin.
kaikki eivät asu vastaavilla alueilla.
monen kotoa löytyy iso talo, kesämökki, kaksi isoa autoa jne. mutta lapset ovat "sosiaalisia" kyläluutia, ja kotona on vanhempien kiva pötkötellä rauhassa. Lapsihan joutaakin tulla sitten sisälle, jos kaverilauma lähestyy omaa kotia, ja pian lapsi oppiikin että sisälle mennään jos kotipihalla ollaan ja tulee vasta illalla kun soitetaan.
 
Omakoti alueella jossa kaikki asuvat omistus asunnoissa ei ole tuota lapsikerjäläismallia. Ongelma taitaa olla vuokralähiöissä. Itse olen vieraanvaraine omakoti asuja.
 

Yhteistyössä