Laihduttaneet! Kauanko kestää, että oppii ns. tajuamaan uuden, pienemmän kokonsa?

["..."]

menee siinä aikaa! ihailin sun kuvia (siellä missä ne on), että mahtava muutos kyllä! voi kun sais itseeki niskasta kiinni... muttakun EI

 

[chef]

Saanko Chef kysyä, et miksi et sovita paitoja jne?

Mäkin oon aina tollei miettiny, et kohta laihdutan ja siks uskalsin ostaa viime talvena ihanan talvitakin. Olin silloin n. 3kg lihavampi kuin nyt, mutta en usko että saan sitä takkia vielä pitkään aikaan mahtumaan... Rasvaa lähtee vyötärönympärykseltä, mutta rinnat pysyy ihtä isoina. Ja juuri noitten meloonien takia ko. takki ei mahdu päälleni... Nyt olen vielä raskaana niin joo ei tuu rintojen koko pienenemään vielä vähään aikaan... Noh oottaa vaatekaapissa sitä päivää, kun lapset ovat maailmassa ja oon saanu painoo lisää pudotettua. Mutta kyllä välillä joo ärsyttää, ku 10kg tippunu jo mut rinnoist ei oo lähteny rasvaakaa peekele.

En mä oikeen tiedä. Vaatteiden sovittaminen ei vaan ole kovinkaan kivaa. Ostan vaatteita melkosen paljon, joten saisin sitten sovitellakin paljon. Ja kun mä pääsääntöisesti ostan sentyylisiä, joita ei niin tarvitse sovittaa, niin siksi ei kai ole tullut soviteltua. Tosin kaipa niitä sovittaa kannattaisi, ettei tulisi niin paljon huteja.

Mä annoin viime vuonna kaikki mun sopivat ja liian isot takit kaverille. Vain liian pienet jätin kaappiin. Päätin, että jos en laihdu, niin mä olen sitten seuraavan talven ilman takkia. Laihduin

Mulla kyllä valitettavasti myös ne rinnat kutistui. Vähän saikin lähteä...muttei ihan näin paljon

 

[chef]

Mutta sitä usein ihmettelen kun enhän mä yhäkään ole mikään hoikka vaan lähellä ylipainon rajaa kun olen 171 cm ja ylimääräistä on, että miten iso mä oikeesti olin.
Missä se 40 voipakettia mussa oli. Sitä on vaikea käsittää näin jälkeenpäin.
Tai sitä että miten mä annoin itseni lihoa niin.

Mäkään en ole vielä hoikka...ja ylipainoakin on vielä 300g. Joten TODELLA iso olen tosiaan sitten ollut, ainakin näin omassa mittakaavassani.

Ja mäkin kyllä ihmettelen, että miten ihmeessä annoin itseni paisua niin. En käsitä sitä vieläkään. En kertakaikkisesti.

 

[LuvLucy]

Chef pienenikö sulla rinnat jo 10kg pudotuksen jälkeen? Mä en ymmärrä miks se rasva ei lähre sieltä... Mä en mitään muuta oota niin paljo painopudotuksesta, kui sitä et nimenomaan rinnat sais pienentyä huomattavasti. Ni sit tietenkää ei sielt lähde rasvan rasvaa. Ja nyt sit raskaus kasvattaa niitä jonki verra entuudestaan...
KILL ME! KILL ME NOW! ><

 

[chef]

[QUOTE="...";25858315]menee siinä aikaa! ihailin sun kuvia (siellä missä ne on), että mahtava muutos kyllä! voi kun sais itseeki niskasta kiinni... muttakun EI [/QUOTE]

Onhan siinä munkin mielestäni mahtava muutos. Ja kovin tyytyväinen olen, kun niitä kuvia katson. Tänäänkin olen vissiin jo kolmesti niitä katsonut Mutten saa sitä eilen otettua kuvaa näyttämään itseltäni. Kyllä se sama hahmo sieltä peilistäkin kurkkaa (aamulla tarkistin) mutta en se siltikään ole mä.

Tänään laitoin kädet vyötärölle ja se vyötärökään ei ollut mun. Se oli jonkun muun.

Jos osaisin auttaa sua, niin sen tekisin. Mutta mulla ei ole antaa neuvoa. Mä olen tuhannesti laihduttanut ja aina olen samaan vanhaan palannut sen jälkeen, kun olen ensin saanut muutaman kilon alas. En tiedä mikä nyt on toisin. Ehkä ihan kaikki. Enää ei menneeseen ole paluuta.

 

[chef]

Chef pienenikö sulla rinnat jo 10kg pudotuksen jälkeen? Mä en ymmärrä miks se rasva ei lähre sieltä... Mä en mitään muuta oota niin paljo painopudotuksesta, kui sitä et nimenomaan rinnat sais pienentyä huomattavasti. Ni sit tietenkää ei sielt lähde rasvan rasvaa. Ja nyt sit raskaus kasvattaa niitä jonki verra entuudestaan...
KILL ME! KILL ME NOW! ><

Mun mielestäni ekan 10 kg kohdalla rinnat oli vielä entisellään. Vasta sen jälkeen tavaraa alkoi katoamaan rinnoista. Kuppikoko ei ole pienemmäksi vieläkään muuttunut, mutta ympärykseen on tullut muutosta.

Ja nyt rinnat roikkuu. Sitä ne eivät ole ennen tehneet. Mutta se on ehkä huolistani kuitenkin niitä pienimpiä...pääasia, ettei ne ole enää ihan yhtä isot, kuin mitä ennen, sillä koin ne vähän hankaliksi

 

["pöh"]

Kun olin lihava, pidin itseäni vielä lihavampana kuin olinkaan. Kuvittelin näyttäväni joltain 200 kiloiselta, vaikka tosiasiassa varsinaista ylipainoa oli noin 30 kg. Laihduin kaiken kaikkiaan 45 kg ja kyllä, olen aika hukassa itseni kanssa. Mä olen laihduttanut tolla GFG-ruokavaliolla ja olen kroppaa muokannut aika tavalla pelkästään kahvakuulailun avulla. Toki myös koiran kanssa tulee käveltyä päivittäin noin 8-12 km.

Ja joo, olen hukassa itseni kanssa. Aiemmin vaatekokoni oli 50/52 (plusmallistoista ostettuna) ja nyt se on n. 38/40 (olen 178 cm pitkä). En vaan hahmota itseäni. Talveksi ostin plusmallistosta takin koko 46 ja ylpeänä esittelin sitä miehelle, joka nauroi ihan katketakseen, koska takki oli mulle luonnollisesti tooodella iso. Mä en nähnyt sitä, vaan oikeesti huomasin sen vasta sitten, kun mies mulle näytti konkreettisesti sen isouden kohta kohdalta. Sitten alkoikin hävettää. Onneksi sain takin palautettua ja ostettua uuden normaalimallistosta, koko 40. Meillä siis mies osaa ostaa mulle oikeankokoisia vaatteita, multa se ei vielä luonnistu, vaikka olen reilun vuoden verran tässä painossa ollut.

En tiedä, paljonko se aikaa sitten ottaa. Toivottavasti ei enää kauaa.

 

[chef]

[QUOTE="pöh";25858440]Kun olin lihava, pidin itseäni vielä lihavampana kuin olinkaan. Kuvittelin näyttäväni joltain 200 kiloiselta, vaikka tosiasiassa varsinaista ylipainoa oli noin 30 kg. Laihduin kaiken kaikkiaan 45 kg ja kyllä, olen aika hukassa itseni kanssa. Mä olen laihduttanut tolla GFG-ruokavaliolla ja olen kroppaa muokannut aika tavalla pelkästään kahvakuulailun avulla. Toki myös koiran kanssa tulee käveltyä päivittäin noin 8-12 km.

Ja joo, olen hukassa itseni kanssa. Aiemmin vaatekokoni oli 50/52 (plusmallistoista ostettuna) ja nyt se on n. 38/40 (olen 178 cm pitkä). En vaan hahmota itseäni. Talveksi ostin plusmallistosta takin koko 46 ja ylpeänä esittelin sitä miehelle, joka nauroi ihan katketakseen, koska takki oli mulle luonnollisesti tooodella iso. Mä en nähnyt sitä, vaan oikeesti huomasin sen vasta sitten, kun mies mulle näytti konkreettisesti sen isouden kohta kohdalta. Sitten alkoikin hävettää. Onneksi sain takin palautettua ja ostettua uuden normaalimallistosta, koko 40. Meillä siis mies osaa ostaa mulle oikeankokoisia vaatteita, multa se ei vielä luonnistu, vaikka olen reilun vuoden verran tässä painossa ollut.

En tiedä, paljonko se aikaa sitten ottaa. Toivottavasti ei enää kauaa.[/QUOTE]

En toivoisi tätä kenellekään muulle, mutta tietyllä tapaa on ihan äärimmäisen ihanaa kuulla, että en ole ihan yksin

Mulla sisko on se, joka puuttuu liian suuriin vaatteisiini. Muutama päivä sitten viimeksi hän käski hankkiutumaan liian suurista farkuista eroon. Koitin siinä sitten piipittää, ettei ne mitään liian suuret ole, koska vastahan muutama viikko sitten sain ne ekaa kertaa mahtumaan jalkoihini! Sisko sitten nappasi persuksen alla olevasta tyhjästä pussista kiinni ja kysyi "EIKÖ???!".

No joo, sisko oli oikeassa

 

[LuvLucy]

Mun mielestäni ekan 10 kg kohdalla rinnat oli vielä entisellään. Vasta sen jälkeen tavaraa alkoi katoamaan rinnoista. Kuppikoko ei ole pienemmäksi vieläkään muuttunut, mutta ympärykseen on tullut muutosta.

Ja nyt rinnat roikkuu. Sitä ne eivät ole ennen tehneet. Mutta se on ehkä huolistani kuitenkin niitä pienimpiä...pääasia, ettei ne ole enää ihan yhtä isot, kuin mitä ennen, sillä koin ne vähän hankaliksi

Ai ei vai.. En siis ole sitten ainoa.
Noh ei auta muu kuin jatkaa painonpudotusta sit myöhemmin.

Mulla on rinnat roikkunu heti ku ne ilmesty siin 12-vuoden kohdalla.
Pitäis varmaa alkaa punnertamaan jos niist sais sellaset EI roikkuvat joskus, mut noh aika näyttää.

 

[pupeltaja]

Mä vastaan tähän nyt, vaikka itelläki vielä pudotus kesken. lähdin jostain reilusta 110kg liikkeelle viime heinäkuussa ja nyt on painoa 88kg..
Olen iloinen joo, et painoa on tippunut mut en ole huomannut vielä mitään konkreettista.. Ite nään itteni vieläkin ihan yhtä läskinä, valokuvista huomaa, et on vähän kasvot pienentyny ja ehkä toi mahanympäryskin.. Vaatteet mulla oli sillon satakymppinäkin XL/L kokosia ja todella pinkeitä, nyt ne on samankokosia, mutta istuvat vaan ehkä vähän paremmin.. Viel ois semmoset 20-30kg pudotettavaa..
Ja mulla on kriisinä se, etten tiedä minkäkokoinen olen. Siis tiedän mun vaatekoon, mut en tiedä et pitäskö mun pitää itteeni vieläkin tosi läskinä, vai mimmosena, en osaa ajatella itteeni minkään kokosena.. Tosi vaikee selittää, mutta siis, kun olin ton 110 niin tiesin olevani todella läski. Vaikkei mun painoa kukaan uskonutkaan ku oon tämmöne tikkujalka möhömaha, eli housukoko 42 on menny kokoajan..kädet suht hoikat ja kaikki paino tossa vararenkaana -.- Helppo piilottaa vaatteilla.. No niin, siis olin läski ja omasta mielestänikin olin läski, nyt kuitenki 22kg laihempana, en nää suurta muutosta, tiedän kuitenkin, et pakko mun on olla vähän ees pienempi, mitä olin!! Koska eikai noi kilot mitään ilmaa ole ollut. Painoa on kuitenki vielä nii paljon, et olen kai kaikkien normien mukaan vieläkin tosi läski. Mut tekis mieli ajatella, et olisin ees vähä vähemmän, ku mitä olin.. Missä se raja oikein menee? Millon mä voin lakata ajattelmasta itteeni läskinä? Siis millon mä en ole enää läski? Paljonko vielä täytyy pudottaa, et olisin ns.normaali, enkä läski?.. No oon aatellu, et sit ku oon jotai 60kg ja vaatekoko ois M, niin sit mä oisin ehkä normaali. 57kiloseks tähtään.. katotaa..

En kyllä tiedä yhtään, et kauan menee, että tajuaa oman kokonsa. Mä luulen, et multa siihen menee tosi kauan, ku tuntuu et vasta nyt olen tajunnu kuin iso olen, ni kai sitte menee se viis-kuus vuotta siihenki, että tajuan sit et en ookkaa nii iso enää. emt. Avasin tän ketjun lähinnä just siks, että ite olen miettiny ihan samaa.
Anteeks sekava kirjotukseni, on vaikee pukee ajatuksia sanoiks.. tai sillei, et joku muuki ymmärtää

 

[chef]

Ai ei vai.. En siis ole sitten ainoa.
Noh ei auta muu kuin jatkaa painonpudotusta sit myöhemmin.

Mulla on rinnat roikkunu heti ku ne ilmesty siin 12-vuoden kohdalla.
Pitäis varmaa alkaa punnertamaan jos niist sais sellaset EI roikkuvat joskus, mut noh aika näyttää.

Mä teen kovasti penkkiä, joka ottaa rintalihaksiin...muttei vielä selvästikään tarpeeksi

 

[LuvLucy]

Mä teen kovasti penkkiä, joka ottaa rintalihaksiin...muttei vielä selvästikään tarpeeksi

Eli onko sutki sit "kirottu" et sait luonnostaan "riipputissit"? :O
Oon aina ollut kade, ku tuntuu et kaikil muil on luonnostaan EI riippuvat, toisin kuin minulla. >< Se on kyl totta jos kovasti treenaa niin kyl pitäis tulla hyviä tuloksia. Mun treenaaminen päätty siihen, kun pahoinvointi alko ja on 24/7 ja jatkunut jo jonki aikaa ni se siitä treenaamisesta. ><

 

[chef]

Mä vastaan tähän nyt, vaikka itelläki vielä pudotus kesken. lähdin jostain reilusta 110kg liikkeelle viime heinäkuussa ja nyt on painoa 88kg..
Olen iloinen joo, et painoa on tippunut mut en ole huomannut vielä mitään konkreettista.. Ite nään itteni vieläkin ihan yhtä läskinä, valokuvista huomaa, et on vähän kasvot pienentyny ja ehkä toi mahanympäryskin.. Vaatteet mulla oli sillon satakymppinäkin XL/L kokosia ja todella pinkeitä, nyt ne on samankokosia, mutta istuvat vaan ehkä vähän paremmin.. Viel ois semmoset 20-30kg pudotettavaa..
Ja mulla on kriisinä se, etten tiedä minkäkokoinen olen. Siis tiedän mun vaatekoon, mut en tiedä et pitäskö mun pitää itteeni vieläkin tosi läskinä, vai mimmosena, en osaa ajatella itteeni minkään kokosena.. Tosi vaikee selittää, mutta siis, kun olin ton 110 niin tiesin olevani todella läski. Vaikkei mun painoa kukaan uskonutkaan ku oon tämmöne tikkujalka möhömaha, eli housukoko 42 on menny kokoajan..kädet suht hoikat ja kaikki paino tossa vararenkaana -.- Helppo piilottaa vaatteilla.. No niin, siis olin läski ja omasta mielestänikin olin läski, nyt kuitenki 22kg laihempana, en nää suurta muutosta, tiedän kuitenkin, et pakko mun on olla vähän ees pienempi, mitä olin!! Koska eikai noi kilot mitään ilmaa ole ollut. Painoa on kuitenki vielä nii paljon, et olen kai kaikkien normien mukaan vieläkin tosi läski. Mut tekis mieli ajatella, et olisin ees vähä vähemmän, ku mitä olin.. Missä se raja oikein menee? Millon mä voin lakata ajattelmasta itteeni läskinä? Siis millon mä en ole enää läski? Paljonko vielä täytyy pudottaa, et olisin ns.normaali, enkä läski?.. No oon aatellu, et sit ku oon jotai 60kg ja vaatekoko ois M, niin sit mä oisin ehkä normaali. 57kiloseks tähtään.. katotaa..

En kyllä tiedä yhtään, et kauan menee, että tajuaa oman kokonsa. Mä luulen, et multa siihen menee tosi kauan, ku tuntuu et vasta nyt olen tajunnu kuin iso olen, ni kai sitte menee se viis-kuus vuotta siihenki, että tajuan sit et en ookkaa nii iso enää. emt. Avasin tän ketjun lähinnä just siks, että ite olen miettiny ihan samaa.
Anteeks sekava kirjotukseni, on vaikee pukee ajatuksia sanoiks.. tai sillei, et joku muuki ymmärtää

No kyllähän sä olet jo pienempi, kuin mitä olet ollut Pakkohan sun on olla, koska 22 kiloa on susta jo laardia kadonnut

Mun mielestäni mä en alkuun laihtunut yhtään. Vaikka vaakaan piirtyikin pienempää lukemaa, niin olin koko ajan silti ihan yhtä läski. Mahan turvotus kyllä pieneni, mutta noin niinkuin muutoin.

Kun sitten vertasin kuvia, huomasin pientä kokoeroa. Mutta en järin suurta. Siitä sitten taas otettiin seuraavat (kolmannet) kuvat ja ne oli kyllä hyvin samannäköiset, kuin ne edelliset.

Mutta nyt sitten nuo eiliset. Ne oli ihan eri maata. Niissä on ihan eri ihminen!

Mulla on myös "tavoitekuva" johon olen pyrkinyt. Se on otettu vuonna 2006 ja kun olen verrannut laihdutuskuviani siihen, niin on koko ajan tuntunut, että sinne on ihan mieletön matka. Niinpä mä osasin kyllä arvatakin, että ne on ne viimeiset 10 pudotettavaa kiloa, jotka tuo sen kaikkein suurimman muutoksen. Ja niin ne näköjään tekee.

Eikä pää sitten tosiaan pysy enää hommassa mukana.

Mieskin sanoi eilen, että olen kyllä jo todella hoikan näköinen. Niin olenkin. Kuvissa ja muiden silmissä. Mutten jotenkaan silti miellä itseäni sen kokoiseksi, kuin mitä olen.

Taidan varata illalla tunnin aikaa peilaamiseen...josko se sitten menis paremmin perille

 

[chef]

Eli onko sutki sit "kirottu" et sait luonnostaan "riipputissit"? :O
Oon aina ollut kade, ku tuntuu et kaikil muil on luonnostaan EI riippuvat, toisin kuin minulla. >< Se on kyl totta jos kovasti treenaa niin kyl pitäis tulla hyviä tuloksia. Mun treenaaminen päätty siihen, kun pahoinvointi alko ja on 24/7 ja jatkunut jo jonki aikaa ni se siitä treenaamisesta. ><

Ei mulla ollut riipputissit ennen laihtumista. Mutta nyt siis on ja nyt penkkaan. Mutta aika näyttää onko siitä sitten apua tisseihin vai en. En kyllä liikoja toiveita elättele

Mä olen taas kerran treenitauolla, koska tällä kertaa hajotin selkäni. Viimeksi taukoilin pahan flunssan vuoksi. Jännittyneenä odotan mikä on seuraavan tauon syy. Huoh!

 

["vieras"]

No ite en ole tajunnut vieläkään, olen laihtunut 1v 10kk aikana 26kg ja senttejä on lähtenyt napamitasta 28cm. Pläskiltä tuntuu, pläskiltä näyttää.

 

[chef]

[QUOTE="vieras";25858660]No ite en ole tajunnut vieläkään, olen laihtunut 1v 10kk aikana 26kg ja senttejä on lähtenyt napamitasta 28cm. Pläskiltä tuntuu, pläskiltä näyttää.[/QUOTE]

Onnittelut menetettyjen kilojen johdosta

Mä olin niin nössö, etten uskaltanut mitata vyötäröä aikoinaan. Mä en kertakaikkisesti pystynyt. Olisin varmaan kuollut häpeään sen luvun nähtyäni.

Mittasin vyötäröni ensimmäisen kerran vasta noin viikko sitten. Ja siitä lukemasta on tultu jo 3 cm alaspäin

 

[pupeltaja]

No kyllähän sä olet jo pienempi, kuin mitä olet ollut Pakkohan sun on olla, koska 22 kiloa on susta jo laardia kadonnut

Mun mielestäni mä en alkuun laihtunut yhtään. Vaikka vaakaan piirtyikin pienempää lukemaa, niin olin koko ajan silti ihan yhtä läski. Mahan turvotus kyllä pieneni, mutta noin niinkuin muutoin.

Kun sitten vertasin kuvia, huomasin pientä kokoeroa. Mutta en järin suurta. Siitä sitten taas otettiin seuraavat (kolmannet) kuvat ja ne oli kyllä hyvin samannäköiset, kuin ne edelliset.

Mutta nyt sitten nuo eiliset. Ne oli ihan eri maata. Niissä on ihan eri ihminen!

Mulla on myös "tavoitekuva" johon olen pyrkinyt. Se on otettu vuonna 2006 ja kun olen verrannut laihdutuskuviani siihen, niin on koko ajan tuntunut, että sinne on ihan mieletön matka. Niinpä mä osasin kyllä arvatakin, että ne on ne viimeiset 10 pudotettavaa kiloa, jotka tuo sen kaikkein suurimman muutoksen. Ja niin ne näköjään tekee.

Eikä pää sitten tosiaan pysy enää hommassa mukana.

Mieskin sanoi eilen, että olen kyllä jo todella hoikan näköinen. Niin olenkin. Kuvissa ja muiden silmissä. Mutten jotenkaan silti miellä itseäni sen kokoiseksi, kuin mitä olen.

Taidan varata illalla tunnin aikaa peilaamiseen...josko se sitten menis paremmin perille

No niinhän se järki sanoo, et ois oltava pienempi. Mut en sitä ite jotenka nää ollenkaan.. Muut tuntuu näkevän, kun huomauttelevat, et oletpa laihtunut jne.. koskakohan sen tajuais itekkin. Ja äsken ekan kerran laskin, et noinki paljon on tippunut. Ei tunnu yhtään siltä :O aina jos joku kysyy, paljon oon tiputtanu ni vastaan pari kiloo :O mulla ei oikeestaa oo tavotekuvaa, mulla on tavotevaatteita kaappi täys DDD

 

[chef]

No niinhän se järki sanoo, et ois oltava pienempi. Mut en sitä ite jotenka nää ollenkaan.. Muut tuntuu näkevän, kun huomauttelevat, et oletpa laihtunut jne.. koskakohan sen tajuais itekkin. Ja äsken ekan kerran laskin, et noinki paljon on tippunut. Ei tunnu yhtään siltä :O aina jos joku kysyy, paljon oon tiputtanu ni vastaan pari kiloo :O mulla ei oikeestaa oo tavotekuvaa, mulla on tavotevaatteita kaappi täys DDD

No jatkossa sitten vastaat, että 22 kg

Mulla oli äitiyspakkauslaatikollinen tavoitevaatteita. Ne oli niitä vuoden 2006 vaatteita, joihin en enää mahtunut. Nyt se laatikko on muuttunut pieneksi muovipussiksi, missä on muutamat housut. Ties vaikka nekin jo menisi tänä päivänä...pitääpä koittaa niitä tänään

Mun tavoitekuvani on kuva, jonka otin 62 kiloisena, kun aloitin laihduttamaan. Surkuhupaisaa ajatella asiaa nyt. Toisaalta nyt taas muistan, miksi halusin tuolloin pudottaa painoani...en ole tähänkään kokoon tyytyväinen.

Nyt vaan inhottava jumi päällä, mutta eiköhän nämä loputkln läskin tästä vielä vuorille pakene

 

["vieras"]

Onnittelut menetettyjen kilojen johdosta

Mä olin niin nössö, etten uskaltanut mitata vyötäröä aikoinaan. Mä en kertakaikkisesti pystynyt. Olisin varmaan kuollut häpeään sen luvun nähtyäni.

Mittasin vyötäröni ensimmäisen kerran vasta noin viikko sitten. Ja siitä lukemasta on tultu jo 3 cm alaspäin

No en mäkään varmaan tietäisi sitä aloitusmittaa ellei sitä olis endokrinologilla mitattu. Siitä sitten innostuin mittailemaan muitakin mittoja ja olen sen jälkeen kerran viikossa kera painon kirjannut ne taulukkoon Ja kiitos! Onnittelut sinullekkin Olen nyt 1kg päässä normaali bmi:stä. Joten, ehkä pläskiolo johtuu siitä etten ole vielä tavoitteessa tai ehkä paino tuntuu vain herkemmän lyhyessä vartalossa. Muistan meinaan tunteneeni itseni pläskiksi bmi 22:sakin.

 

[LuvLucy]

Ei mulla ollut riipputissit ennen laihtumista. Mutta nyt siis on ja nyt penkkaan. Mutta aika näyttää onko siitä sitten apua tisseihin vai en. En kyllä liikoja toiveita elättele

Mä olen taas kerran treenitauolla, koska tällä kertaa hajotin selkäni. Viimeksi taukoilin pahan flunssan vuoksi. Jännittyneenä odotan mikä on seuraavan tauon syy. Huoh!

Eli mä oon sit joku luonnonoikku.

Noh etköhä sä kohta pääse treenaamaa taas.

 

[chef]

[QUOTE="vieras";25858741]No en mäkään varmaan tietäisi sitä aloitusmittaa ellei sitä olis endokrinologilla mitattu. Siitä sitten innostuin mittailemaan muitakin mittoja ja olen sen jälkeen kerran viikossa kera painon kirjannut ne taulukkoon Ja kiitos! Onnittelut sinullekkin Olen nyt 1kg päässä normaali bmi:stä. Joten, ehkä pläskiolo johtuu siitä etten ole vielä tavoitteessa tai ehkä paino tuntuu vain herkemmän lyhyessä vartalossa. Muistan meinaan tunteneeni itseni pläskiksi bmi 22:sakin.[/QUOTE]

Mä uskon, että mulla se läskiolo johtuu siitä, että vaa-an lukema on vielä väärä. Eli etten ole vielä tavoitteessa

 

[chef]

Eli mä oon sit joku luonnonoikku.

Noh etköhä sä kohta pääse treenaamaa taas.

Tuskin mikkään luonnonoikku olet

 

["vieras"]

Mulla kävi niin, että seurustelun aloittamisen myötä kertyi salakavalasti vähitellen kiloja niin, että loppujen lopuksi painoin 88kg (176cm pitkä). Olin mielestäni vähän plösö, mutta urheilin kuitenkin enkä mielestäni näyttänyt mitenkään lihavalta. Mutta hyi yäk, kun näin kuvia itsestäni. Peili ei vain kerro niin kuin ne valokuvat. Nyt paino on 72kg ja ajattelen et se on ihan ok paino mulle, kun urheilen paljon, mutta kyllä sieltä peilistä katsoessa aina näkyy läskit reidet, läski perse, läskiä käsissä jne.
Kuvat kuitenkin näyttää taas jo ihan hyviltä, joten luotan täst edes niihin

 

[chef]

[QUOTE="vieras";25859050]Mulla kävi niin, että seurustelun aloittamisen myötä kertyi salakavalasti vähitellen kiloja niin, että loppujen lopuksi painoin 88kg (176cm pitkä). Olin mielestäni vähän plösö, mutta urheilin kuitenkin enkä mielestäni näyttänyt mitenkään lihavalta. Mutta hyi yäk, kun näin kuvia itsestäni. Peili ei vain kerro niin kuin ne valokuvat. Nyt paino on 72kg ja ajattelen et se on ihan ok paino mulle, kun urheilen paljon, mutta kyllä sieltä peilistä katsoessa aina näkyy läskit reidet, läski perse, läskiä käsissä jne.
Kuvat kuitenkin näyttää taas jo ihan hyviltä, joten luotan täst edes niihin[/QUOTE]

Mäkin koitan opetella luottamaan kuviin. Luotan kyllä niihin läskikuviin...miksen siis luottaisi myös niihin, joissa olen hoikempi

 

[apuja mulle?]

miten siitä jumivaiheesta pääsee eteenpäin? chef? muut?
tammikuussa aloittelin maltillisen painonpudotuksen, ja helmikuussa maltillisen liikuntaharrastuksen. aloituspaino 89 kg ja nyt 86.. siis tosi hidasta menoa... mietin syönkö liikaa (tarkkaan kyllä seuraan kiloklubissa), juonko liian vähän vettä, olenko aimmilla jojolaihdutuksilla saanut kehoni sekaisin ja nyt se ei halua luopua läskistä.. vai mikä on?
jotenkin jo kevyemmältä tuntuu ja toki olen tyytyväinen kun ruokavalio on huomattavasti muuttunut fiksumpaan suuntaan. liikunta on vielä vähäistä (2-3 x viikossa), mutten ole halunnut uuvuttaa itseäni liian suurilla yhtäaikaisilla muutoksilla