Onko nainen naisena vain osa miesten yhteiskuntaa?

["vieras"]

[QUOTE="kirsi";25345810]Nyt tulkitsit rivien välistä enemmän mitä niissä luki. Ensinnäkin olen ylpeä ajastani anarkistina, enkä koe sitä mitenkään ahdistavana. Enkä koe, että kaikki mitä teen vangitsee minua. Kantapään kautta olen myös oppinut, että silloin, kun toinen osapuoli näkee rivien välissä asioita, joita siellä ei ole, siitä seuraa aina vastakkainasettelu, joka ei johda mihinkään. Toivottavasti en loukkaa, mutta lopetan sinun kanssasi keskustelun tähän, vaikka saattaisitkin toimia eri tavoin, mitä minä odotan.[/QUOTE]

Eli lopulta tulit tulokseen, että kaikki mitä ihminen tekee ja ajattelee ei lopulta ole vangitsevaa vaan vapauttavaa. Ihminen voi olla vapaa huolimatta normeista, kulttuurista tai sosisaalisista paineista.

 

["kirsi"]

[QUOTE="vieras";25345780]Suomesta löytyy lukuisia valtionvirkoja joissa ihminen suorittaa annettua roolia kuten presidentti. Vaikka Suomessa ei ole kuninkaallisia, ei se tarkoita sitä etteikö niitä löytyisi lukuisia ympäri maapalloa. Nunniakin toki löytyy muualta enemmän kuin Suomesta. Joten mielestäni ei voi sanoa, että roolia suorittavat ihmiset ovat harvassa.

Kyllähän pakkoavioliitoissakin ihminen joutuu noudattamaan vaimon ja synnyttäjän roolia.[/QUOTE]

Työ ja vapaa-aika ovat kaksi eri asiaa. Jos halutaan keskustella työstä niin siellä tosiaan valtaosa ihmisistä on roolissa, joka on ulkoapäin ohjelmoitu.

 

[olen nainen]

[QUOTE="aloittaja";25345711]Tuolla asenteella elämä on varmasti yksinkertaista. Ja siinäkin on hyvät puolensa. Vapaus on vapautta kun kukaan ei omista eikä ovi ole lukossa, selvä.[/QUOTE]

Elämä on tällä asenteella hyvin rikasta ja antavaa. Voi vapaasti toteuttaa itseään ja sellaista elämää, mitä itse haluaa elää. Elämä on hyvin pitkälti sellaista millaiseksi sen tekee ja miten asioihin/tapahtumiin asennoituu. Ihminen itse asettaa itselleen rajoituksia ja estoja, jos puhutaan oman itsensä toteuttamisesta ja omien rajojensa etsimisestä. Kaikki vapaus on omien korvien välissä tai se vankila.

Vapaus todellakin on vapautta. Minua ei omista kukaan ja saan kulkea vapaasti.
Saahan tästä maailmasta miten ahdistavan tahansa, jos haluaa.

En ole koskaan kokenut, että en saisi naisena olla sellainen, mitä haluan olla. Tai etten olisi saanut tehdä jotain, vain sen vuoksi, että olen nainen. Olen saanut olla lapsesta saakka sellainen ihminen, mikä olen ollut. Minua ei ole kukaan koittanut laittaa mihinkään muottiin ja olen saanut tehdä omat valintani ja erheeni ihan itse. Se jos mikä on vapautta!

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="aloittaja";25345823]Kyllä minä hyväksyn muitakin näkemyksiä ja olen valmis mieltäni muuttamaan jos perusteet ovat kyllin vankat. Sinulle sanon saman kuin sille joka kutsui minua sovinistiksi että tarkista narsismin määritelmä.

Olen treffeillä saanut mm. kuulla olevani liian mukava ja hyväkäytöksinen eli tulkintani mukaan erilainen temperamentiltani kuin nainen odotti. Toki osa treffeistä on ollut mukaviakin. Myös kaveruus on tuttua, mikä on kiltin miehen kohtalo No, en ole pelkästään kiltti...[/QUOTE]
Etenetkö sä liian nopeasti? Kuten aiemmassa sanoin, naisilla on varaa odotella ja katsoa, miten suhde kehittyy vai kehittyykö mitenkään.

 

["hmmm"]

[QUOTE="aloittaja";25345823]Kyllä minä hyväksyn muitakin näkemyksiä ja olen valmis mieltäni muuttamaan jos perusteet ovat kyllin vankat. Sinulle sanon saman kuin sille joka kutsui minua sovinistiksi että tarkista narsismin määritelmä.

Olen treffeillä saanut mm. kuulla olevani liian mukava ja hyväkäytöksinen eli tulkintani mukaan erilainen temperamentiltani kuin nainen odotti. Toki osa treffeistä on ollut mukaviakin. Myös kaveruus on tuttua, mikä on kiltin miehen kohtalo No, en ole pelkästään kiltti...[/QUOTE]

Hmmm. Eli tarkoitat että olet itse tosi kiva ja mukava ihminen, koulutettu ja kohtelias ja naiset eivät.

Nyt ymmärrän. Ei moni suomalainen ihminen ole ystävällinen tai kohtelias vaan itsekäs ja ahne. Mutta tämähän koskee molempia sukupuolia. Ole vain kärsivällinen niin kyllä niitä kivojakin varmasti löytyy. Ei ihan joka tusinassa mutta kuitenkin.

On ehkä totta, että moni nainen arvostaa miehessä enemmän sitä röyhkeyttä ja ahneutta. Kuin ystävällisyyttä ja kohteliaisuutta. Sitä kautta tavaraa ja rahaa. Mutta se on tämä meidän yhteiskunta joka meistä on tehnyt sellaisia.

 

[Data]

[QUOTE="kirsi";25345751]Tuon lauseen voi varmaan ymmärtää monella tapaa ja se mitä se kulloinkin tarkoittaa riippuu myös sanojan historiasta. Jollekin se tarkoittaa, ettei enää osallistu jokaisiin talkoisiin ja kissanristiäisiin vaikka saisikin siitä hyvästä kuulla muutaman valitun sanan jonkun suusta tms. Ihminen toisin sanoen ei pelkää enää, vaikka tietoisesti toimisikin vastoin muiden haluja ja odotuksia.[/QUOTE]

Tietenkin toiminnalla on seurauksensa. Ehkä Yhdysvalloissa tuo on Suomea korostuneempaa, ainakin omakotialueilla. Siellä sosiaalisuus on käsittääkseni normi. En ole kuitenkaan asunut Yhdysvalloissa eivätkä sukulaiseni asu siellä.

 

["aloittaja"]

Minä olen taas saanut aiheesta positiivista palautetta. Koen että juuri näin käyttäytyvät saavat positiivisia reaktioita ympäristöstä ja joitain rikkeitä katsotaan sormien läpi sen ansiosta. Voitko kuvata miten tuo käytöksesi käytännössä näkyy?

No esim. tunteista kertominen tai niiden näyttäminen, ovien avaaminen, kauniit sanat, elekieli ja kasvojen hymyily ym. Jota täälläkin paheksuttiin 50-lukulaiseksi maalaisromantiikaksi jos muistat

 

["kirsi"]

[QUOTE="vieras";25345845]Eli lopulta tulit tulokseen, että kaikki mitä ihminen tekee ja ajattelee ei lopulta ole vangitsevaa vaan vapauttavaa. Ihminen voi olla vapaa huolimatta normeista, kulttuurista tai sosisaalisista paineista.[/QUOTE]

Älä laita sanoja minun suuhuni. En voi keskustella ihmisen kanssa, joka tietää minua paremmin, millaisia mielipiteitä minä omaan.

 

["vieras"]

[QUOTE="aloittaja";25345823]Kyllä minä hyväksyn muitakin näkemyksiä ja olen valmis mieltäni muuttamaan jos perusteet ovat kyllin vankat. Sinulle sanon saman kuin sille joka kutsui minua sovinistiksi että tarkista narsismin määritelmä.

Olen treffeillä saanut mm. kuulla olevani liian mukava ja hyväkäytöksinen eli tulkintani mukaan erilainen temperamentiltani kuin nainen odotti. Toki osa treffeistä on ollut mukaviakin. Myös kaveruus on tuttua, mikä on kiltin miehen kohtalo No, en ole pelkästään kiltti...[/QUOTE]

Itse olen huomannut, että suurin merkitys ihmissuhteen onnistumiselle on kemia. Kemiat voivat synkätä kahden aivan erilaisen ihmisen välillä. Toisinaan voi ihastua kilttiin mieheen ja toisinaan täyteen renttuun jos vain kemikaalinen coktail osuu kohdalleen. Kemioiden jälkeen sitten voikin keskittyä järkiajatteluun.

 

[piina]

[QUOTE="Nainen";25345742]Kyllä tämä aloittaja on hirveän itsekeskeinen tyyppi. Olen lukenut näitä juttuja, samoin kuin niitä edellisen ketjun juttuja, eikä hän näytä hyväksyvän oikein mitään muita näkemyksiä.

Miten AP käyttäydyt treffeillä? Kauhean lämmintä kuvaa sinusta ei näiden tekstien perusteella saa. Narsistisia piirteitä on näkyvissä.[/QUOTE]


Toisaalta tämä on vain yksi palsta ja ihmiset usein antavat tänne aika yksiselitteisen kuvan, vaikka normaalielämässä ovatkin ehkä eivät ihan näin jyrkästi ilmaisekaan itseään.

 

["vieras"]

[QUOTE="kirsi";25345868]Älä laita sanoja minun suuhuni. En voi keskustella ihmisen kanssa, joka tietää minua paremmin, millaisia mielipiteitä minä omaan.[/QUOTE]

Ei tulkinta ole sanojen laittamista suuhun. Ainakin itse sain viesteistäsi vaikutelman, että ensin koet että ihminen elää kokoajan vankilasta ja sieltä vapauteen pyrkiminenkin on vankilassa oloa. Ja loppupuolella puolestaan ilmaiset, ettei ihminen aina olekkaan vankilassa.

 

[säpäle]

[QUOTE="aloittaja";25344812]Irtiotto miesten ajattelusta ja maailmasta osoittaa mm. suurempaa yksilöllisyyttä ja itsenäisyyttä ilman miestä ja miesten maailmaa (kohta 1). Kuten "kirsi" totesi, miesten jäljittely on myös ongelma, vaikka se avaakin naisille uusia mahdollisuuksia.[/QUOTE]

Miten naiselle on jotenkin yksilöllisempää toimia sen naisten maailman mukaan, kuin jäljitellä sitä miesten maailmaa? Eikö se ole yksilöllisempää, että valitsee itse, kumpaako maailmaa elää missäkin tilanteessa?

Tuolla aikaisempaan kysymykseeni vastasit niiden kaavojen moninaisuuksista. Miten ihmeessä pelkästään naisen maailmassa pysyminen antaisi enemmän kaavoja, kuin miesten ja naisten maailmat yhteensä erilaisina kombinaatioina?

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="aloittaja";25345865]No esim. tunteista kertominen tai niiden näyttäminen, ovien avaaminen, kauniit sanat, elekieli ja kasvojen hymyily ym. Jota täälläkin paheksuttiin 50-lukulaiseksi maalaisromantiikaksi jos muistat [/QUOTE]
Oletko tullut ajatelleeksi, että käytöksesi voi vaikuttaa lipevältä? Siis jos kerrot tunteistasi jo ennenkuin olet päässyt jonkun naisen kanssa edes seurusteluasteelle?

 

["vieras"]

[QUOTE="kirsi";25345847]Työ ja vapaa-aika ovat kaksi eri asiaa. Jos halutaan keskustella työstä niin siellä tosiaan valtaosa ihmisistä on roolissa, joka on ulkoapäin ohjelmoitu.[/QUOTE]

Toisinaan työ seuraa vapaa-ajallekkin. Presidentiltä esim. odotetaan tiettyä käytöstä myös yksityiselämän puolella, samoin papeilta ja lääkäreiltä vaikka niitä ei ole kirjoihin ja kansiin kirjoitettu.

 

[ähis]

Oletko tullut ajatelleeksi, että käytöksesi voi vaikuttaa lipevältä? Siis jos kerrot tunteistasi jo ennenkuin olet päässyt jonkun naisen kanssa edes seurusteluasteelle?

Ovien avaaminen jne. kohteliaat käytöstavat ovat plussaa. Mutta jos omista tunteistaan rupeaa kertomaan naiselle "kylmiltään" saa aika nopeasti pipipään maineen.

 

["mirri"]

hei, en ole lainkaan lukenut tätä ketjua, mutta onhan kaikki jo huomanneet mikä on ketjun toinen viesti

 

["kirsi"]

[QUOTE="vieras";25345890]Ei tulkinta ole sanojen laittamista suuhun. Ainakin itse sain viesteistäsi vaikutelman, että ensin koet että ihminen elää kokoajan vankilasta ja sieltä vapauteen pyrkiminenkin on vankilassa oloa. Ja loppupuolella puolestaan ilmaiset, ettei ihminen aina olekkaan vankilassa.[/QUOTE]

Olen tuonut tässä keskustelussa jo näkemykseni esille. Löytyy sivulta 11, 12 tai 13 muistaakseni.

 

["vieras"]

Itse koen ahdistavaksi, jos heti ensitapaamisella seuraisi suuri tunteiden vuodatus tai ylitsevuotava kehuminen. Tulisi tunteita esim. eihän tuo vielä edes tunne minua, tai onkohan tuolla jotain taka-ajatuksia esim. seksin kinuamista..

 

[piina]

Elämä on tällä asenteella hyvin rikasta ja antavaa. Voi vapaasti toteuttaa itseään ja sellaista elämää, mitä itse haluaa elää. Elämä on hyvin pitkälti sellaista millaiseksi sen tekee ja miten asioihin/tapahtumiin asennoituu. Ihminen itse asettaa itselleen rajoituksia ja estoja, jos puhutaan oman itsensä toteuttamisesta ja omien rajojensa etsimisestä. Kaikki vapaus on omien korvien välissä tai se vankila.

Vapaus todellakin on vapautta. Minua ei omista kukaan ja saan kulkea vapaasti.
Saahan tästä maailmasta miten ahdistavan tahansa, jos haluaa.

En ole koskaan kokenut, että en saisi naisena olla sellainen, mitä haluan olla. Tai etten olisi saanut tehdä jotain, vain sen vuoksi, että olen nainen. Olen saanut olla lapsesta saakka sellainen ihminen, mikä olen ollut. Minua ei ole kukaan koittanut laittaa mihinkään muottiin ja olen saanut tehdä omat valintani ja erheeni ihan itse. Se jos mikä on vapautta!

Hyvin kirjoitettu. Yleensä ihminen itse laittaa itselleen ne suurimmat kahleet. Toisaalta hän myös itse päättää siitä haluaako hän kuinkapaljon miellyttää muita. Suurin tekijä kuitenkin on sillä, kuinka paljon ihminen jaksaa murehtia niistä rajoista ja rajoitteista. Toiset ihmiset vain tuntuvat nauttivan, kun saavat miellyttää muita esim. parisuhteessa saavat passata puolisoaan ja heitä ei haittaa, jos parisuhde rajoittaa elämäänsä. En tiedä miksi toisille ne samat asiat tuntuvat kahlitsevan enemmän.

Mielestäni myös naiseus ei tarvitse olla kahle vaan siitä voi olla ylpeä ja sen puolia voi korostaa.

 

["kirsi"]

[QUOTE="vieras";25345916]Toisinaan työ seuraa vapaa-ajallekkin. Presidentiltä esim. odotetaan tiettyä käytöstä myös yksityiselämän puolella, samoin papeilta ja lääkäreiltä vaikka niitä ei ole kirjoihin ja kansiin kirjoitettu.[/QUOTE]

Presidentilläkin on yksityiselämä. Ihanaa saivartelua ja pilkunviilausta tällainen keskustelu on leppoisaa, ei rasita aivojakaan.

 

[säpäle]

[QUOTE="aloittaja";25344875]Ei kyse ole yhteiskunnan tuista vaan arjen asenteista ja arvoista. Tälläkin palstalla nykyistä äitiyttä kaikkine vaatimuksineen on pidetty kohtuuttomana tai ainakin ongelmallisena. Ja aika moni nuorempi nainen tuntuu pitävän nk. "kotirouvia" ninamikkosmaisina kamaluuksina. En itse kannata näitä naisia, mutta toivoisin tasa-arvoisempaa arvostamista myös heille.[/QUOTE]

Kerro nyt lisää esimerkkejä näistä asenteista ja arvoista. Tällä palstalla lytätään ihan kaikki, joten näihin kommentteihin on mielestäni huono nojata. Eli missä niiden pehmeiden arvojen katoaminen näkyy? Eriävät mielipiteet eivät niitä pelkästään voi kadottaa. Jos taas esimerkiksi verrataan muihin aikakausiin ja muihin kulttuureihin, joissa äidit menevät töihin heti lapsen synnyttyä. Miten nykypäivän Suomessa nämä arvot ovat selkeästi vähiten näkyvissä?

 

[Minni:)]

Miten paljon ap tiedät miten suomalaiset miehet käyttäytyvät ollessaan kaksin naisen seurassa? Yleisesti karskilta, miesporukassa äijämäiseltä vaikuttava mies voi olla naisen seurassa jotain täysin muuta. Samoin kuin yleisesti kiltiltä, mukavalta ja hyväkäytöksiseltä vaikuttava mies voi paljastua joksikin aivan muuksi.

Toinen asia mitä ajattelen on että musta suurin osa ihmisistä on kuitenkin pohjimmiltaan herkkiä. Psykopaatit yms. on tietysti asia erikseen.

 

["aloittaja"]

Oletko tullut ajatelleeksi, että käytöksesi voi vaikuttaa lipevältä? Siis jos kerrot tunteistasi jo ennenkuin olet päässyt jonkun naisen kanssa edes seurusteluasteelle?

Jos ystävällisyys ja tunteiden ilmaisu on lipevyyttä, olkoon niin. En aio alkaa esittää mitään sellaista mitä en tunne olevani. Ellen kelpaa niin ok. Toki aihe pohdituttaa kovasti.

Saman oikeuden suon toki naisille: ei mitään tarvitse olla, mitä ei koe olevansa, mutta sille, mitä on, tulisi antaa mahdollisuus muuttua ja kehittyä, monipuolistua (esim. kansainvälisyyden ja koulutuksen kautta).

Mutta ehkä tässäkin on jotkut rajat, miten voi olla. Minä en esim. oikein ymmärrä sellaista, että ryypätään kun miehetkin ryyppäävät tai X kun miehetkin X... Minulle se on vain silkkaa idiotismia.

 

["kirsi"]

[QUOTE="mirri";25345931]hei, en ole lainkaan lukenut tätä ketjua, mutta onhan kaikki jo huomanneet mikä on ketjun toinen viesti [/QUOTE]

Kerro toki. Mikä viesti?

 

[Keittiönoita]

Ovien avaaminen jne. kohteliaat käytöstavat ovat plussaa. Mutta jos omista tunteistaan rupeaa kertomaan naiselle "kylmiltään" saa aika nopeasti pipipään maineen.

Näin juuri. Tunteista kertominen - jopa imartelu - on ok silloin, kun ollaan jo suhteessa. Mutta jos ollaan vasta tapailuasteella, sellainen on ahdistavaa. Ap ei ole vastannut esittämiini kysymyksiin, mutta uskoisin näiden kirjoitustensa pohjalta tilanteen olevan se, että hän etenee liian nopeasti. Jolloin myös antaa vaikutelman Einari Epätoivosta.

Ap:n olisi hyvä muistaa sekin, että 25-vuotiaista naisista läheskään kaikki eivät koe vielä mitään järisyttävää vauvakuumetta. Eivätkä siten mitään pakottavaa tarvetta pariutua asap. Monella tuon ikäisellä on opinnot vielä kesken tai juuri päättymässä ja siten koko heidän tulevaisuudensa suunnitelmat vielä auki.