Hei pitkästä aikaa! Olipas tullut kirjoitusta..
Itse kotiuduin eilen Tampereelta takaisin Rovaniemelle. Reissu meni ihan kivasti, mutta heti ensimmäisenä kun istuimme ruokapöytään lasten ja oman äitini kanssa, nuorempi tytöistä töräytti, että "äitin masussa on vauva". Ja emme ole edes puhuneet lapsille koko asiasta, ainoastaan joskus aikaa sitten tyyliin "olisko kiva" ja "ehkä joskus"!!! No, enhän voinut alkaa kieltämäänkään. Ilmoitin kuitenkin, etten halua puhua asiasta ennen kuin tiedän että tuolla varmasti jotakin on. Perjantaina se selviää, kun ultraan on sitten aika..
Mutta äiti oli tietysti innoissaan asiasta, olisi halunnut puhua enemmänkin..
Luulin myös, että tuo mielialojen vaihtelu olisi hiukan helpottanut, mutta näyttää olevan turha toivo. Itkin suunnilleen puolet kotimatkasta siksi, että huomasin unohtaneeni kotiavaimen takin taskuun ja takin äitini eteiseen. Ja kuitenkin alakerran naapurilla on yleisavain, jolla pääsin kotiin. Mutta kriisi se on pienikin kriisi.
Ihania mahakuvia osa oli jo laittanut. Oma mahani on iltaisin vähän pyöreä, mutta ei mitään noihin selviin vauvamasuihin verrattuna. Vähän kateellisena kuvia katselin..
Nimiasiastakin oli jossakin vaiheessa puhuttu. Meillä on kaksi pojan nimeä ollut valmiina jo kauan, ja saamme luultavasti tapella niiden välillä, jos poika tulee. Mies tykkää toisesta, minä toisesta. Tytölle etunimi on hakusessa, mutta toiveena on luontonimi, ja pari hyvää ehdotusta on mielessä. Kun nyt joskus se vauvan saisi syliin.. :heart:
Ja herranjestas,
sydänääniäkin oli Neljän suora(ko) saanut jo kuuluviin! Itse haaveilen tuosta
kotidopplerista, mutta kertokaapa kokeneemmat,
kannattaako sen ostaminen?
Ja ihanin aihe,
anopit. voi itku mitä juttuja joistakin anopeista kuulee! Itse olen näissä arpajaisissa saanut ehkä lottovoiton. Anoppini on viisikymppinen, työelämässä menestynyt nainen, joka kohtelee lapsiamme kuten omiaan (hyvällä tavalla) ja pitää samanlaista, ehkä jopa tiukempaa kuria, kuin me itse. Jos esim. sanomme, että lapset menevät nukkumaan seitsemältä, he varmasti ovat sängyssä seitsemältä. Oman äitini kanssa asiat eivät valitettavasti mene ihan samalla tavalla, mikä sitten kiristää toisinaan välejämme. Anoppini osaa antaa meille omaa tilaa mutta auttaa tarvittaessa, ei tunge eikä arvostele. Kyllä, minulla on ihana anoppi!:heart:
Vielä viimeisenä oli keskusteltu
kesälomareissuista. Itse lennän Helsinkiin katsomaan Bon Jovia ensi viikolla!
Ja elokuussa lähdemme asuntoautolla kiertämään Eurooppaa. Kävimme viime keväänä Unkarissa, tällä kertaa olisi tarkoitus olla muutama päivä Wienissä ja käydä ehkä Garda-järvellä. Toivottavasti matka toteutuu, lapsetkin odottavat jo innolla.
Mutta nyt kirjoitin jo romaanin! Anteeksi, kukahan tämän jaksaa lukea! Nopsasti nukkumaan, että jaksaa aamuvarhaisella töihin. Hyvää yötä!
Pinuski 7+2